Ulkoasiainneuvosto

EU:n neuvosto

Ulkoasiainneuvosto vastaa EU:n ulkoisesta toiminnasta, johon sisältyvät ulkopolitiikka, puolustus ja turvallisuus, kauppa, kehitysyhteistyö sekä humanitaarinen apu.

Miten ulkoasiainneuvosto toimii?

Ulkoasiainneuvostossa kokoontuvat kaikkien EU-maiden ulkoministerit. Käsiteltävien asioiden mukaan neuvostossa kokoontuvat myös

  • puolustusministerit (yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka)
  • kehitysministerit (kehitysyhteistyö)
  • kauppaministerit (yhteinen kauppapolitiikka)

Ulkoasiainneuvoston istuntojen puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, tällä hetkellä Federica Mogherini. Korkeaa edustajaa avustaa Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH).

Kun ulkoasiainneuvosto käsittelee yhteiseen kauppapolitiikkaan kuuluvia kysymyksiä, sen puheenjohtajana on kuitenkin sen EU-maan edustaja, joka toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana kyseisellä puolivuotiskaudella.

Ulkoasiainneuvosto kokoontuu kerran kuussa.

Ulkosuhdepolitiikka

Neuvoston tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa EU:n ulkoisen toiminnan yhtenäisyys, johdonmukaisuus ja tehokkuus. Tämä tapahtuu yhteistyössä Euroopan komission kanssa ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tuella.

Neuvosto myös määrittelee EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja toteuttaa sitä Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi neuvosto voi muun muassa käynnistää EU:n kriisinhallintatoimia, jotka voivat olla siviili- tai sotilasoperaatioita. Lisäksi neuvosto voi hyväksyä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä, muun muassa pakotteita.

EU:n yhteinen kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, ja neuvosto hyväksyy siihen kuuluvat toimenpiteet yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Yhteiseen kauppapolitiikkaan kuuluvat kauppa- ja investointisuhteet, teollis- ja tekijänoikeudet sekä suorat ulkomaiset investoinnit. Komissio vastaa sellaisten kauppasopimusten neuvottelemisesta ja hallinnoinnista, joiden aiheina ovat tariffimuutokset, tulleja ja kauppaa koskevat määräykset sekä suojatoimenpiteet. Neuvostolla on kuitenkin kauppapolitiikassa keskeinen rooli, sillä se valtuuttaa komission aloittamaan neuvottelut ja antaa sille neuvotteluohjeet.

Viron puheenjohtajakauden prioriteetit

Puheenjohtajamaa jatkaa Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteiden toteuttamista.

Sen tavoitteena on etenkin vahvistaa suhteita kuuden itäiseen kumppanuuteen osallistuvan maan kanssa. Seuraava itäisen kumppanuuden huippukokous pidetään Viron puheenjohtajakaudella 24. marraskuuta 2017.

EU:n eteläisen naapurialueen kanssa tiivistetään talous- ja turvallisuusyhteistyötä.

Läheiset transatlanttiset suhteet ovat edelleenkin tärkeät. Neuvosto pyrkii jatkamaan vuoropuhelua Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa yhteistä etua koskevista asioista, joihin kuuluvat muun muassa terrorismin torjunta, kyberuhkat sekä kauppa.

Puheenjohtajamaa aikoo myös edistää strategista yhteistyötä Afrikan maiden kanssa sosioekonomisiin haasteisiin vastaamiseksi. Afrikan mantereen turvallisuuden parantaminen on ensisijaisen tärkeää, samoin kuin yhteistyö muuttoliikekysymyksissä.

Kumppanuuksia Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa vahvistetaan ennen vuoden 2017 loppua pidettävissä huippukokouksissa.

Puheenjohtajamaan prioriteettina on myös jatkaa yhteistyötä Turkin ja Länsi-Balkanin maiden kanssa, erityisesti muuttoliikettä ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä sekä energian ja talouden alalla.

Turvallisuus ja puolustus

Puheenjohtajamaa pyrkii vahvistamaan EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kolmea pilaria, joihin kuuluvat

  • EU:n globaalistrategian turvallisuus- ja puolustuspoliittisten näkökohtien täytäntöönpano
  • EU:n ja Naton yhteistyö
  • komission esittämän Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman toteuttaminen

Puheenjohtajamaa haluaa myös vahvistaa jäsenmaiden sotilaallisia voimavaroja. Se aikoo lisäksi edistää keskustelua pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä, puolustuksen koordinoidusta vuotuisesta tarkastelusta ja Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta.

Kehitys

Viro aikoo puheenjohtajakaudellaan edistää digitaaliteknologian käyttöä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Se aikoo myös parantaa koordinointia humanitaarisen avun ja kehitysavun välillä, erityisesti pakolaiskriisiin hoitamisessa.

Erityistä huomiota kiinnitetään myös humanitaarisista kriiseistä ja luonnonkatastrofeista johtuviin pitkittyneisiin pakkomuuttotilanteisiin.