Erityinen lainsäätämisjärjestys

EU:n neuvosto

Lyhyesti

Lainsäätäjä: Neuvosto on käytännössä ainoa lainsäätäjä. Euroopan parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntänsä säädösehdotukselle, tai sitä kuullaan säädösehdotuksesta.

Aloiteoikeus: Euroopan komissio

Menettelyvaihtoehdot:

  • Hyväksyntä: parlamentti voi hyväksyä tai hylätä säädösehdotuksen ehdottomalla enemmistöllä, mutta se ei voi muuttaa ehdotusta
  • Kuuleminen: parlamentti voi hyväksyä tai hylätä säädösehdotuksen tai ehdottaa siihen tarkistuksia

Oikeusperusta: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 289 artiklan 2 kohta.

Säännöt: Erityistä lainsäätämisjärjestystä ei kuvata tarkemmin perussopimuksissa. Sen vuoksi säännöt määritellään tapauskohtaisesti, perussopimusten asiaa koskevien artiklojen perusteella.

Tarkemmin

Hyväksyntä

Hyväksyntämenettelyssä neuvosto voi hyväksyä säädösehdotuksen saatuaan sille Euroopan parlamentin hyväksynnän. Parlamentti voi näin ollen hyväksyä tai hylätä säädösehdotuksen ehdottomalla enemmistöllä, mutta se ei voi muuttaa ehdotusta. Neuvoston on otettava parlamentin lausunto huomioon.

Hyväksyntää käytetään lainsäädäntömenettelynä hyväksyttäessä uutta syrjinnänvastaista lainsäädäntöä. Menettelyssä parlamentilla on veto-oikeus, kun sovelletaan toissijaisuusperiaatteen mukaista yleistä oikeusperustaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan mukaisesti.

Parlamentin hyväksyntä vaaditaan lainsääntömenettelyjen lisäksi myös silloin, kun

  • neuvosto hyväksyy tiettyjä EU:n neuvottelemia kansainvälisiä sopimuksia
  • kyse on perusoikeuksien vakavasta rikkomisesta (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artikla)
  • EU:hun liittyy uusia jäseniä
  • kyse on EU:sta eroamista koskevista järjestelyistä

Kuuleminen

Kuulemismenettelyssä neuvosto hyväksyy säädösehdotuksen sen jälkeen, kun parlamentti on antanut siitä lausuntonsa.

Tässä menettelyssä parlamentti voi hyväksyä tai hylätä säädösehdotuksen tai ehdottaa siihen tarkistuksia. Neuvostolla ei ole oikeudellista velvoitetta ottaa parlamentin lausuntoa huomioon, mutta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan se ei saa tehdä päätöstä ennen lausunnon saamista.

Menettelyä käytetään useilla aloilla, kuten sisämarkkinoilla sovellettavissa poikkeuksissa ja kilpailulainsäädännössä.

Parlamentin kuulemista vaaditaan lainsäädäntömenettelyjen lisäksi myös silloin, kun hyväksytään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia kansainvälisiä sopimuksia.