Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen verkkosivuillamme. Lisätietoja how we use cookies and how you can change your settings.

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvosto

Kiertävä puheenjohtajuus

Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Tämän puolivuotiskauden aikana puheenjohtajavaltio johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa.

Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli "kolmikkoina". Järjestelmä otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2009. Puheenjohtajakolmikko asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Tämän ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.

Tämänhetkisen puheenjohtajakolmikon muodostavat Italia, Latvia ja Luxemburg. 

Latvia EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona: 1. tammikuuta – 30. kesäkuuta 2015

Latvian puheenjohtajakauden työohjelma on suunniteltu auttamaan EU:ta edistymään muutamilla tärkeillä aloilla. Ensisijaisilla toimilla on kolme tavoitetta: EU:n kilpailukyky ja kasvu, EU:n digitaalisen potentiaalin hyödyntäminen sekä EU:n aseman vahvistaminen globaalina toimijana.

Neuvoston puheenjohtajavaltiot vuoteen 2020

Irlanti: tammi–kesäkuu 2013
Liettua: heinä–joulukuu 2013
Kreikka: tammi–kesäkuu 2014
Italia
: heinä–joulukuu 2014
Latvia
: tammi–kesäkuu 2015
Luxemburg: heinä–joulukuu 2015
Alankomaat: tammi–kesäkuu 2016
Slovakia: heinä–joulukuu 2016
Malta: tammi–kesäkuu 2017
Yhdistynyt kuningaskunta: heinä–joulukuu 2017
Viro: tammi–kesäkuu 2018
Bulgaria: heinä–joulukuu 2018
Itävalta: tammi–kesäkuu 2019
Romania: heinä–joulukuu 2019
Suomi: tammi–kesäkuu 2020

Puheenjohtajavaltion tehtävät

Puheenjohtajavaltion tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta, lainsäätämisjärjestyksen noudattamisesta ja yhteistyöstä jäsenvaltioiden välillä. Tässä tehtävässä puheenjohtajavaltiolla on rehellisen ja puolueettoman välittäjän rooli.

Puheenjohtajavaltiolla on kaksi päätehtävää:

1. Neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen

Puheenjohtajavaltio johtaa puhetta neuvoston eri kokoonpanoissa (ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta) ja neuvoston valmisteluelimissä, joita ovat pysyvät komiteat, kuten pysyvien edustajien komitea (Coreper), sekä tarkoin rajattuja aiheita käsittelevät työryhmät ja komiteat.

Puheenjohtajavaltio varmistaa, että keskustelut käydään asianmukaisesti ja että neuvoston työjärjestystä ja työmenetelmiä sovelletaan oikein.

Se järjestää myös erilaisia virallisia ja epävirallisia kokouksia Brysselissä ja kiertävää puheenjohtajuutta hoitavassa maassa.

2. Neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin

Puheenjohtajavaltio edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti komissioon ja Euroopan parlamenttiin. Sen tehtävänä on yrittää päästä säädösehdotuksista yhteisymmärrykseen kolmikantakokouksissa, epävirallisissa neuvotteluissa ja sovittelukomitean kokouksissa.

Puheenjohtajavaltio koordinoi työnsä tiiviisti

  • Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa
  • unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa

Puheenjohtajavaltio tukee heidän työtään, ja joskus sitä voidaan pyytää suorittamaan tiettyjä tehtäviä korkean edustajan puolesta, esimerkiksi edustamaan ulkoasiainneuvostoa Euroopan parlamentissa tai johtamaan puhetta ulkoasiainneuvostossa sen keskustellessa yhteisen kauppapolitiikan kysymyksistä.