Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen verkkosivuillamme. Lisätietoja how we use cookies and how you can change your settings.

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvosto

Kiertävä puheenjohtajuus

Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Tämän puolivuotiskauden aikana puheenjohtajavaltio johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa.

Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli "puheenjohtajakolmikkoina". Järjestelmä otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2009. Puheenjohtajakolmikko asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Tämän ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.

Tämänhetkisen puheenjohtajakolmikon muodostavat Alankomaat, Slovakia ja Malta. 

Alankomaat EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona: 1. tammikuuta – 30. kesäkuuta 2016

Puheenjohtajavaltio Alankomaiden työohjelmaan kuuluu neljä keskeistä alaa: muuttoliike ja kansainvälinen turvallisuus, terve julkinen talous ja vahva euroalue, innovatiivinen ja työpaikkoja luova Eurooppa sekä tulevaisuuden ilmasto- ja energiapolitiikka.

Puheenjohtajavaltio haluaa EU:n keskittyvän siihen, mikä on tärkeää Euroopan kansalaisille ja yrityksille, eli EU:hun, joka luo kasvua ja työpaikkoja innovoinnin kautta ja säilyttää yhteyden kansalaisyhteiskuntaan. Puheenjohtajavaltio aikoo edistää EU:n tason toimia ainoastaan, jos ne ovat tehokkaampia kuin kansalliset politiikat.

Seuraa puheenjohtajavaltiota:

Neuvoston puheenjohtajavaltiot vuoteen 2020

Alankomaat: tammi–kesäkuu 2016
Slovakia: heinä–joulukuu 2016
Malta: tammi–kesäkuu 2017
Yhdistynyt kuningaskunta: heinä–joulukuu 2017
Viro: tammi–kesäkuu 2018
Bulgaria: heinä–joulukuu 2018
Itävalta: tammi–kesäkuu 2019
Romania: heinä–joulukuu 2019
Suomi: tammi–kesäkuu 2020

Puheenjohtajavaltion tehtävät

Puheenjohtajavaltion tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta, lainsäätämisjärjestyksen noudattamisesta ja yhteistyöstä jäsenvaltioiden välillä. Tässä tehtävässä puheenjohtajavaltiolla on rehellisen ja puolueettoman välittäjän rooli.

Puheenjohtajavaltiolla on kaksi päätehtävää:

1. Neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen

Puheenjohtajavaltio johtaa kokouksia neuvoston eri kokoonpanoissa (ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta) ja neuvoston valmisteluelimissä, joita ovat pysyvät komiteat, kuten pysyvien edustajien komitea (Coreper), sekä tarkoin rajattuja aiheita käsittelevät työryhmät ja komiteat.

Puheenjohtajavaltio varmistaa, että neuvoston työjärjestystä ja työmenetelmiä sovelletaan oikein ja että keskustelut käydään asianmukaisesti.

Se järjestää myös erilaisia virallisia ja epävirallisia kokouksia Brysselissä ja kiertävää puheenjohtajuutta hoitavassa maassa.

2. Neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin

Puheenjohtajavaltio edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti komissioon ja Euroopan parlamenttiin. Sen tehtävänä on yrittää päästä säädösehdotuksista yhteisymmärrykseen kolmikantakokouksissa, epävirallisissa neuvotteluissa ja sovittelukomitean kokouksissa.

Puheenjohtajavaltio koordinoi työnsä tiiviisti

  • Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa
  • unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa

Puheenjohtajavaltio tukee heidän työtään, ja joskus sitä voidaan pyytää suorittamaan tiettyjä tehtäviä korkean edustajan puolesta, esimerkiksi edustamaan ulkoasiainneuvostoa Euroopan parlamentissa tai johtamaan puhetta ulkoasiainneuvostossa sen keskustellessa yhteisen kauppapolitiikan kysymyksistä.