EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvosto

Kiertävä puheenjohtajuus

Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Tämän puolivuotiskauden aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa.

Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli "puheenjohtajakolmikkoina". Järjestelmä otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2009. Puheenjohtajakolmikko asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Tämän ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.

Tämänhetkisen puheenjohtajakolmikon muodostavat Viro, Bulgaria ja Itävalta.

Viro EU:n neuvoston puheenjohtajana: 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta 2017

Viron puheenjohtajakauden prioriteetit perustuvat Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan sekä jäsenmaiden ja EU:n toimielinten Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan kunniaksi annetussa Rooman julistuksessa määrittelemiin yhteisiin tavoitteisiin. Puheenjohtajavaltio Viro keskittyy ylläpitämään yhteisiä arvoja eli hyvinvointia, turvallisuutta, rauhaa ja vakautta Euroopassa. Se pyrkii säilyttämään Euroopan yhtenäisyyden konkreettisin päätöksin.

Seuraavalla puolivuotiskaudella puheenjohtajamaa keskittyy neljään keskeiseen alaan: avoin ja innovatiivinen eurooppalainen talous, turvallinen ja suojattu Eurooppa, digitaalinen Eurooppa ja vapaa datavirta sekä osallistava ja kestävä Eurooppa.

Seuraa puheenjohtajamaata:

Neuvoston puheenjohtajamaat vuoteen 2020

Viro: heinä–joulukuu 2017
Bulgaria: tammi–kesäkuu 2018
Itävalta: heinä–joulukuu 2018
Romania: tammi–kesäkuu 2019
Suomi: heinä–joulukuu 2019
Kroatia: tammi–kesäkuu 2020
Saksa: heinä–joulukuu 2020

Puheenjohtajamaan tehtävät

Puheenjohtajamaan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta, lainsäätämisjärjestyksen noudattamisesta ja yhteistyöstä jäsenmaiden välillä. Tässä tehtävässä puheenjohtajamaalla on rehellisen ja puolueettoman välittäjän rooli.

Puheenjohtajamaalla on kaksi päätehtävää:

1. Neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen

Puheenjohtajamaa johtaa kokouksia neuvoston eri kokoonpanoissa (ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta) ja neuvoston valmisteluelimissä, joita ovat pysyvät komiteat, kuten pysyvien edustajien komitea (Coreper), sekä tarkoin rajattuja aiheita käsittelevät työryhmät ja komiteat.

Puheenjohtajamaa varmistaa, että keskustelut käydään asianmukaisesti ja että neuvoston työjärjestystä ja työmenetelmiä sovelletaan oikein.

Se järjestää myös erilaisia virallisia ja epävirallisia kokouksia Brysselissä ja kiertävää puheenjohtajuutta hoitavassa maassa.

2. Neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin

Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti komissioon ja Euroopan parlamenttiin. Sen tehtävänä on yrittää päästä säädösehdotuksista yhteisymmärrykseen kolmikantakokouksissa, epävirallisissa neuvotteluissa ja sovittelukomitean kokouksissa.

Puheenjohtajamaa koordinoi työnsä tiiviisti

  • Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa
  • unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa

Puheenjohtajamaa tukee heidän työtään, ja joskus sitä voidaan pyytää suorittamaan tiettyjä tehtäviä korkean edustajan puolesta, esimerkiksi edustamaan ulkoasiainneuvostoa Euroopan parlamentissa tai johtamaan puhetta ulkoasiainneuvostossa sen keskustellessa yhteisen kauppapolitiikan kysymyksistä.