Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferensseissa keskustellaan ja sovitaan EU:n perussopimusten muutoksista. Näitä kokouksia kutsutaan myös hallitustenvälisiksi konferensseiksi (HVK).

Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa vuonna 2009 tämä oli ainoa menettely, jolla voitiin tarkistaa perussopimuksia. Nyt tätä menettelyä kutsutaan tavanomaiseksi tarkistusmenettelyksi.

Viimeaikaisia hallitustenvälisiä konferensseja

Lissabonin sopimuksen tuomat uudistukset

HVK 2007

Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2007 käynnistämälle HVK:lle annettiin tehtäväksi laatia uudistussopimus, jolla "vahvistettaisiin laajentuneen unionin tehokkuutta ja demokraattista legitiimiyttä ja lisättäisiin sen ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä".

Konferenssin seurauksena hyväksyttiin Lissabonin sopimus, joka tuli voimaan 1. joulukuuta 2009.

Euroopan unionista tehty sopimus, Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus konsolidoitiin Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.

HVK 2004

Lokakuussa 2003 käynnistetyssä HVK:ssa keskusteltiin Euroopan perustuslakia koskevasta sopimusehdotuksesta, jonka Eurooppa-valmistelukunta oli laatinut.

Tällä perustuslailla, jonka EU-johtajat allekirjoittivat lokakuussa 2004, oli määrä korvata kaikki olemassa olevat perussopimukset.

Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan ratifioineet sitä, joten se ei tullut voimaan.

EU:n perussopimusten tarkistaminen

Tavanomainen tarkistusmenettely

Sen mukaan mikä tahansa jäsenvaltio, komissio tai Euroopan parlamentti voi esittää perussopimuksen muuttamista koskevan ehdotuksen neuvostolle, joka puolestaan toimittaa sen Eurooppa-neuvostolle. Ehdotus annetaan tiedoksi kansallisille parlamenteille.

Jos jäsenvaltioiden enemmistö Eurooppa-neuvostossa kannattaa perussopimuksen muutosehdotuksen tarkastelua, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle valmistelukunnan. Euroopan parlamenttia ja komissiota kuullaan etukäteen. Euroopan keskuspankkia kuullaan, jos kyse on raha-asioista.

Kansallisten parlamenttien, jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten, Euroopan parlamentin ja komission edustajista koostuva valmistelukunta tutkii perussopimusten muutosehdotuksia. Se antaa yhteisymmärryksessä suosituksensa, jotka toimitetaan HVK:lle.

Jos ehdotetut muutokset eivät edellytä valmistelukunnan koolle kutsumista, Eurooppa-neuvosto voi päättää yksinkertaisella enemmistöllä, Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle ja voi sen sijaan antaa valtuutuksen HVK:lle.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan koolle kutsuma HVK hyväksyy perussopimuksiin tehtävät muutokset yksimielisesti.

Yksinkertaistettu tarkistusmenettely

Lissabonin sopimuksella otettiin käyttöön nopeutettu menettely EU:n politiikkojen ja sisäisten toimien muuttamiseksi. Tätä menettelyä kutsutaan yksinkertaistetuksi tarkistusmenettelyksi. Se ei edellytä valmistelukunnan eikä HVK:n koolle kutsumista.

Eurooppa-neuvosto hyväksyy muutokset yksimielisesti Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan. Euroopan keskuspankkia kuullaan, jos muutokset koskevat raha-asioita.

Päätös tulee voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen.

Tällä menettelyllä ei voida lisätä EU:n toimivaltaa.

Tavallinen lainsäätämisjärjestys

Tähän päätöksentekomenettelyyn kuuluu EU:ssa noin 85 politiikka-alaa

Erityinen lainsäätämisjärjestys

Erityisiä lainsäädäntömenettelyjä on kaksi: hyväksyntä ja kuuleminen.

Siirtymälausekkeet

Siirtymälausekkeiden avulla Eurooppa-neuvosto voi korvata yksimielisen päätöksenteon Euroopan unionin neuvostossa määräenemmistöpäätöksillä tietyillä politiikan aloilla.

Eurooppa-neuvosto voi myös päättää siirtää jotkin politiikan alat erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen, jota kutsutaan yhteispäätösmenettelyksi ja jossa Euroopan unionin neuvosto toimii lainsäätäjänä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.

Molemmissa tapauksissa Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän. Kansalliset parlamentit voivat vastustaa päätöksiä 6 kuukauden kuluessa, mikä estää niiden voimaantulon.

Lisäksi joitain perussopimusten määräyksiä voidaan tarkistaa muita menettelyjä noudattaen.