Siirry sisältöön
Tilaa sähköpostit
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn kommentit lausunto Brysselissä 5.6.2014 pidetyn G7-huippukokouksen jälkeen

G7-maiden eli Italian, Japanin, Kanadan, Ranskan, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen johtajat, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja kokoontuivat G7-huippukokoukseen Brysseliin 4.–5. kesäkuuta 2014.

Ukraina ja globaalit ulkopoliittiset kysymykset

Keskiviikon illalliskokouksessa G7-johtajat pohtivat Ukrainan tilannetta, suhteitaan Venäjään ja suhtautumistaan kriisiin. Puheenjohtaja Herman Van Rompuy totesi: "G7-ryhmän jäsenten ja Euroopan unionin linja Ukrainan kriisissä on ollut yhtenäinen alusta lähtien. Voimatoimiin on reagoitu paitsi poliittisesti, myös määräämällä talouspakotteita."

G7-ryhmä keskusteli myös niin sanotusta myönteisestä toimintasuunnitelmasta, jolla pyritään lievittämään jännitteitä Venäjän-suhteissa ja vakauttamaan Ukrainan tilannetta. G7-päämiehet olivat tyytyväisiä Petro Porošenkon valintaan Ukrainan presidentiksi ja ilmaisivat jälleen tukensa Ukrainan taloudellisille ja poliittisille uudistuksille. He odottavat Venäjän tekevän yhteistyötä Ukrainan vastavalitun presidentin kanssa ja aidosti pyrkivän poliittiseen ratkaisuun. Venäjää koskevia pakotteita ollaan tarvittaessa valmiita tiukentamaan.

G7-johtajat tuomitsivat Syyriassa 3. kesäkuuta pidetyt näennäiset presidentinvaalit sekä keskustelivat tilanteesta Itä- ja Etelä-Kiinan merellä, Iranissa, Libyassa, Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa ja muista ulkopoliittisista kysymyksistä.

G7-päämiehet antoivat myös julkilausuman aseiden leviämisen estämisestä ja aseidenriisunnasta vuonna 2014:

Talouteen, energiaan ja ilmastonmuutokseen sekä kehitykseen liittyvät globaalit haasteet

Toisen kokouspäivän alussa G7-johtajat keskustelivat globaalista kasvusta ja keinoista, joilla voitaisiin puuttua korkeaan työttömyyteen. Kokouksessa keskusteltiin myös kauppakysymyksistä sekä G7-ryhmän jäsenten kesken käytävistä kunnianhimoisista neuvotteluista.

Toisessa työistunnossa käsiteltiin ilmastonmuutosta ja energiaturvallisuutta ja pohdittiin erityisesti energian toimitusreittien ja energialähteiden monipuolistamista. Huippukokouksessa vahvistettiin G7-maiden Rooman ministerikokouksen energia-aloitteen periaatteet ja siihen kuuluvat toimenpiteet. Tarkoituksena on varmistaa, että kansalaisten ja yritysten saatavilla olisi aiempaa puhtaampaa, turvallisempaa ja varmempaa energiaa. Kysymys liittyy myös ilmastonmuutokseen.

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi: "Mitä vähemmän riippuvaisia olemme fossiilisista polttoaineista, joiden raaka-ainevarannot sijaitsevat joissain tapauksissa maapallon ongelma-alueilla, ja mitä enemmän turvaudumme uusiutuviin ja kotimaisiin energiavaroihin, sitä parempi on toimitusvarmuutemme."

Päämiehet totesivat olevansa sitoutuneita toimiin, joilla rajoitetaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia, ja pyrkivänsä päättäväisesti globaaliin ilmastosopimukseen vuonna 2015.

Lopuksi torstain lounaalla käsiteltiin kehityskysymyksiä ja kansainvälisen kehyksen vahvistamista vuoden 2015 jälkeiselle kaudelle.

G7-päämiehillä oli myös tilaisuus keskustella useista kahdenvälisistä kysymyksistä ja pitää omia tiedotustilaisuuksiaan.

Euroopan unioni on G7-, G8- ja G20-ryhmien täysimääräinen jäsen. Sitä edustavat Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajat yhdessä.

EU isännöi nyt ensimmäistä kertaa G7/G8-huippukokousta, joka pidettiin ensimmäistä kertaa Brysselissä Euroopan unionin neuvoston Justus Lipsius -rakennuksessa.

Taustaa

G7-ryhmän edellisestä huippukokouksesta on kulunut yli 15 vuotta. Kokous järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Brysselissä Euroopan unionin isännöimänä.

Alun perin suunnitelmana oli pitää G8-ryhmän huippukokous kesäkuun alussa Sotšissa Venäjän johdolla. Venäjän federaation loukattua Ukrainan suvereniteettia ja sen alueellista koskemattomuutta G7-johtajat päättivät 24. maaliskuuta 2014 Alankomaissa Haagissa pitämässään kokouksessa, että he kokoontuisivatkin 4.–5. kesäkuuta 2014 G7-kokoonpanossa Brysselissä.

EU G7- ja G8-ryhmän jäsenenä

Silloisen Euroopan yhteisön edustajat osallistuivat ensimmäisen kerran vuonna 1977 Lontoon huippukokoukseen. Ensimmäinen G7-huippukokous oli pidetty Ranskan Rambouillet'ssa kahta vuotta aiemmin vuonna 1975. EU osallistui aluksi vain niiden alojen käsittelyyn, joilla sillä oli yksinomainen toimivalta, mutta sittemmin sen rooli on kasvanut. Euroopan komissio otettiin vähitellen mukaan kaikkiin huippukokouksen asialistalla olleisiin poliittisiin keskusteluihin, ja vuonna 1981 pidetystä Ottawan huippukokouksesta lähtien Euroopan komissio on osallistunut kaikkiin huippukokouksen työistuntoihin. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso osallistui ensimmäisen kerran G8-huippukokoukseen Gleneaglesissa vuonna 2005, ja tämä oli hänelle nyt kymmenes kerta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy on osallistunut G7/G8-huippukokouksiin Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen vuodesta 2009 alkaen.

Komissiota ja Eurooppa-neuvostoa koskevat kaikki jäsenyysvelvoitteet. Huippukokouksessa annettu julkilausuma sitoo poliittisesti kaikkia G7-ryhmän jäseniä.

Lähivuosien puheenjohtajuudet on sovittu seuraavasti: Saksa vuonna 2015, Japani vuonna 2016, Italia vuonna 2017, Kanada vuonna 2018, Ranska vuonna 2019 ja Yhdysvallat vuonna 2020.