Itäisen kumppanuuden huippukokous, Riika, 21.–22.5.2015

Eurooppa-neuvosto


Riiassa järjestettiin neljäs itäisen kumppanuuden huippukokous, jossa EU-maiden päämiehillä oli tilaisuus tavata itäisten kumppanuusmaiden edustajia ja korostaa itäisen kumppanuuden suurta merkitystä EU:lle.

Osallistujat arvioivat vuoden 2013 Vilnan huippukokouksen jälkeen aikaansaatuja tuloksia ja sopivat myönteisestä asialistasta tulevaisuutta varten.

"Kumppanuuteemme eivät kuulu dramaattiset päätökset eivätkä jättiharppaukset. Näin ei ollut myöskään Riian huippukokouksessa. Suhteemme perustuu vapaaseen tahtoon, kunnioitukseen ja tasa-arvoon. Kumppanuutemme etenee askel kerrallaan, samalla tavalla kuin Euroopan unionia on rakennettu."

Puheenjohtaja Tusk Riian huippukokouksen lehdistötilaisuudessa

Suhteiden eriyttäminen ja kattavuus

Huippukokous oli EU:lle tilaisuus osoittaa, että sen vakaana tavoitteena ovat tiiviit ja yksilölliset suhteet itsenäisiin ja suvereeneihin itäisiin kumppanuusmaihin.

EU on voimakkaasti sitoutunut yhteistyöhön kaikkien kuuden kumppanin kanssa riippumatta siitä, millainen tavoitetaso niillä on suhteissaan EU:hun. Yhteistyön laajuutta ja syvyyttä määräävät

  • EU:n ja kumppanimaiden tavoitteet ja tarpeet
  • uudistustahti

Itäinen kumppanuus käynnistettiin vuonna 2009 yhteisenä aloitteena, jossa olivat mukana

  • EU
  • EU:n jäsenvaltiot
  • 6 itäisen Euroopan ja Etelä-Kaukasian kumppanuusmaata: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldovan tasavalta, Ukraina ja Valko-Venäjä

EU tunnustaa assosiaatiosopimusten mukaisesti kumppanuusmaiden lähentymispyrkimykset.

Huippukokouksessa todettiin myös, että itäisten kumppanimaiden uudistusohjelmilla on suuri merkitys ja että instituutioita on vahvistettava, niiden avoimuutta lisättävä ja korruptiota vähennettävä.

Keskusteluja hallitsivat monenväliset yhteistyöhankkeet, joiden tavoitteena on

  • instituutioiden ja hyvän hallintotavan lujittaminen: EU vahvisti pyrkivänsä auttamaan kumppanimaita toimissa, joilla ne vahvistavat instituutioitaan ja niiden mukautumista ulkoisiin haasteisiin
  • liikkuvuuden ja ihmisten välisten yhteyksien lisääminen
  • markkinamahdollisuuksien kehittäminen: pk-yritysten liiketoimintaympäristön ja oikeusvarmuuden parantaminen Itä-Euroopan kumppanuusmaissa ja huomion kiinnittäminen digitaalitalouteen
  • energiaturvallisuuden varmistaminen sekä energian siirtoverkkojen ja liikenneyhteyksien parantaminen 

Esityslistan keskeisenä kohtana oli myös konfliktien ratkaiseminen alueella. Osallistujamaat päättivät pyrkiä kaikin keinoin liennyttämään Ukrainan kriisiä ja löytämään siihen poliittisen ratkaisun sekä pääsemään rauhanomaiseen ratkaisuun alueen muissa ratkaisemattomissa konflikteissa.

Oheistapahtumat

Riian huippukokouksen yhteydessä järjestettiin useita oheistapahtumia, mikä on osoitus siitä, että itäinen kumppanuus kattaa hallitustenvälisten suhteiden lisäksi kansalaisyhteiskunnan, tiedotusvälineet, liike-elämän ja muut sidosryhmät.

Riiassa järjestettiin 21. toukokuuta 2015 itäisen kumppanuuden yritysfoorumi, jossa Euroopan komissio käynnisti pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta (DCFTA) koskevan rahoitusvälineen pk-yrityksiä varten.

Välineestä maksetaan noin 200 milj. € avustuksina, ja sen odotetaan avaavan ainakin 2 mrd. €:n arvosta investointimahdollisuuksia pk-yrityksille seuraavissa kolmessa DCFTA-maassa: Georgia, Moldova ja Ukraina. 

Euroopan komissio ja Ukraina allekirjoittivat 22. toukokuuta 2015 yhteisymmärryspöytäkirjan ja lainasopimuksen Ukrainaa koskevaa kolmatta EU:n makrotaloudellista rahoitusapuohjelmaa varten.

Katso myös

Lisätietoja ja tiedotusmateriaalia on saatavilla Euroopan komission ja EUH:n verkkosivustoilla. Riian huippukokouksen yhteydessä laadittiin erityisiä esitteitä, joissa on tietoja, faktoja ja lukuja kumppanuudesta ja eri lippulaiva-aloitteista.

Päivitetty viimeksi 27.5.2015