G7-huippukokous Taorminassa, Italiassa, 26.–27.5.2017

Kansainvälinen huippukokous
  • Kansainvälinen huippukokous
  • 26.–27.5.2017

Italia järjesti 26.–27. toukokuuta 2017 G7-maiden johtajien kokouksen. Huippukokouksessa käsiteltiin ulkopolitiikkaa, globaalia taloutta ja epätasa-arvon vähentämistä sekä muuttoliikekriisiä.

EU:ta edustivat huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

Johtajat hyväksyivät kokouksen päätösasiakirjan ja sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelman ja sopivat innovoinnin, osaamisen ja työvoiman toimintasuunnitelmasta. He antoivat myös G7-ryhmän Taorminan julkilausuman terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnasta.

Ulkopolitiikka

Syyrian sodan osalta johtajat vetosivat konfliktin lopettamiseksi osallistavassa, syyrialaisten johdolla ja YK:n suojeluksessa toteutettavassa poliittisessa prosessissa. He sitoutuivat lisäämään ponnistelujaan kansainvälisen terrorismin, erityisesti Isis/Isil/Daeshin ja al-Qaidan, kukistamiseksi Syyriassa.

G7-johtajat käsittelivät Libyan tilannetta ja kiirehtivät edistymistä poliittisen vuoropuhelun ja kansallisen sovinnon tiellä.

Lisäksi johtajat tuomitsivat Pohjois-Korean ydinkokeet ja ballististen ohjusten laukaisut. He kehottivat Pohjois-Koreaa luopumaan kaikista ydinohjelmista ja ballististen ohjusten ohjelmista täydellisesti, todennettavasti ja peruuttamattomasti.

Johtajat käsittelivät myös Ukrainan tilannetta ja kehottivat Minskin sopimusten täytäntöönpanoon kaikilta osin. He muistuttivat, että nykyisten pakotteiden voimassaolo kytkeytyy selkeästi siihen, paneeko Venäjä nämä sopimukset kokonaan täytäntöön ja kunnioittaako se Ukrainan itsemääräämisoikeutta.

Maailmantalous

G7:n pääprioriteettina on vauhdittaa globaalia kasvua elintason nostamiseksi ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi. Johtajat vahvistivat olevansa sitoutuneet käyttämään kaikkia toimintapoliittisia – muun muassa raha-, finanssi- ja rakennepoliittisia – välineitä vahvan, kestävän, tasapainoisen ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi.

Eriarvoisuuden vähentäminen

Johtajat totesivat eriarvoisuuden heikentävän luottamusta ja rajoittavan tulevaisuuden kasvupotentiaalia. He päättivät vahvistaa talouksien ja yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä uudistusvauhdin tarkistamiseksi niin, että maailmantalous palvelee kaikkia.

G7 muistutti, että sukupuolten tasa-arvon edistämisellä on ratkaiseva merkitys kestävän kehityksen saavuttamisessa. Johtajat hyväksyivät G7-ryhmän etenemissuunnitelman sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa talousympäristöä varten, jotta edistettäisiin naisten ja tyttöjen taloudellista voimaantumista.

Kauppa

Johtajat toistivat sitoumuksensa pitää markkinat avoimina ja torjua protektionismia samalla, kun pyritään määrätietoisesti estämään kaikki epäterveet kaupan käytännöt. He sitoutuivat hyväksymään asianmukaiset toimintapolitiikat, jotta kaikki yritykset ja kansalaiset voisivat hyödyntää täysin maailmantalouden mahdollisuuksia.

G7 kehotti lopettamaan kaikki kauppaa vääristävät käytännöt ja edistämään näin aidosti tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Johtajat korostivat myös sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän merkitystä ja sitoutuivat yhteistyössä tehostamaan WTO:n toimintaa.

Muuttoliike

Johtajat kehottivat koordinoimaan kansallisia ja kansainvälisiä ponnisteluja suurten muuttaja- ja pakolaismäärien käsittelemiseksi. He päättivät perustaa kumppanuuksia, joilla autetaan maita luomaan omien rajojensa sisällä edellytykset puuttua muuttoliikkeen taustatekijöihin.

He tunnustivat myös valtioiden oikeuden valvoa omia rajojaan ja määritellä kansallisten etujensa mukaisia politiikkoja.

Afrikka

Afrikan turvallisuus, vakaus ja kestävä kehitys ovat G7-ryhmän tärkeitä prioriteetteja. Johtajat pyrkivät tehostamaan yhteistyötä ja vuoropuhelua Afrikan maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa, jotta parannettaisiin Afrikan valmiuksia ehkäistä, käsitellä ja hallita kriisejä ja konflikteja.

Innovointi, osaaminen ja työvoima

Johtajat hyväksyivät G7-ryhmän innovointia, osaamista ja työvoimaa koskevan ihmislähtöisen toimintasuunnitelman. Siinä esitetään sarja potentiaalisia toimintapoliittisia suosituksia kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kaikkia hyödyttävän innovaatiopohjaisen kasvun vauhdittamiseksi.

Katso myös

Taustaa

G7-huippukokous on tärkeä foorumi, jolla muotoillaan globaaleja vastauksia globaaleihin haasteisiin. Se täydentää G20-ryhmän toteuttamaa maailmantalouden koordinointia. Siinä kokoontuvat Ison-Britannian, Italian, Japanin, Kanadan, Ranskan, Saksan, Yhdysvaltojen ja EU:n johtajat.

Tämä huippukokous on jatkoa Japanissa vuonna 2016 pidetylle G7-huippukokoukselle ja EU:n Brysselissä vuonna 2014 poikkeuksellisesti järjestämälle huippukokoukselle.

Johtajat ovat tavanneet G7-kokoonpanossa vuodesta 2014 lähtien Venäjän federaation loukattua Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

EU G7-ryhmän jäsenenä

Vuonna 1977 silloisen Euroopan yhteisön edustajat osallistuivat ensimmäisen kerran huippukokoukseen, joka pidettiin Lontoossa. EU osallistui aluksi vain niiden alojen käsittelyyn, joilla sillä oli yksinomainen toimivalta, mutta sittemmin sen rooli on kasvanut. EU on vähitellen otettu mukaan kaikkiin huippukokouksen asialistalla olleisiin poliittisiin keskusteluihin, ja vuonna 1981 pidetystä Ottawan huippukokouksesta lähtien se on osallistunut kaikkiin huippukokouksen työistuntoihin.

EU:lla on kaikki jäsenyysvelvoitteet. Huippukokouksen päätösasiakirja sitoo poliittisesti kaikkia G7-ryhmän jäseniä.

Lähivuosien puheenjohtajuudet on sovittu seuraavasti: Japani 2016, Italia 2017, Kanada 2018, Ranska 2019 ja Yhdysvallat 2020.

Päivitetty viimeksi 29.5.2017