Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen verkkosivuillamme. Lisätietoja how we use cookies and how you can change your settings.

Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet 2030

Lyhyesti

Eurooppa-neuvosto sopi 23. lokakuuta 2014 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista 2030.

Komissio esitteli 22. tammikuuta 2014 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet 2030. Asiaa koskeva tiedonanto sisältää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020–2030. Puitteiden avulla pyritään käynnistämään keskustelu siitä, miten näitä politiikkoja voidaan edistää nykyisten puitteiden voimassaolon päätyttyä vuonna 2020.

Vuoteen 2030 ulottuvilla puitteilla halutaan auttaa EU:ta käsittelemään seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • seuraava askel kohti tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95%:lla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä
  • energian korkea hinta ja EU:n taloudellinen haavoittuvuus tulevien hinnankorotusten suhteen, erityisesti öljyn ja kaasun osalta
  • EU:n riippuvuus tuontienergiasta, joka on usein peräisin poliittisesti epävakailta alueilta
  • tarve korvata ja ajantasaistaa energiainfrastruktuuri ja tarjota mahdollisille sijoittajille vakaa sääntelykehys
  • EU:n tarve päästä sopimukseen vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteesta, osana sen panosta neuvotteluihin uudesta globaalista ilmastosopimuksesta

Tarkempia tietoja

Komission tiedonanto "Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020–2030" – COM(2014) 0015

Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa ehdotetaan uusia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla lisätään EU:n talouden ja energiajärjestelmän kilpailukykyä, turvallisuutta ja kestävyyttä. Puitteisiin kuuluu tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Siinä ehdotetaan myös uutta hallintojärjestelmää ja uusia suorituskyvyn indikaattoreita.

Se sisältää erityisesti seuraavat toimet:

  • sitoumus jatkaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tavoitteena 40%:n vähennys vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä
  • uusiutuvan energian osuudeksi vähintään 27% energiankulutuksesta niin, että jäsenvaltioille jää joustovaraa asettaa kansallisia tavoitteita
  • parempi energiatehokkuus mahdollisilla muutoksilla energiatehokkuusdirektiiviin
  • EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus lisäämällä siihen markkinavakausvaranto
  • keskeiset indikaattorit – energian hinnat, tarjonnan monipuolistaminen, jäsenvaltioiden yhteenliitännät ja tekniikan kehittyminen – joilla arvioidaan edistymistä kohti kilpailukykyisempää, turvallisempaa ja kestävämpää energiajärjestelmää
  • EU:n tasolla koordinoituihin ja arvioituihin kansallisiin suunnitelmiin perustuva uusi hallintokehys jäsenvaltioiden raportointia varten

Käsittely neuvostossa

Euroopan parlamentti antoi 5. helmikuuta 2014 vuoteen 2030 ulottuvia puitteita koskevan päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön.

Puitteita on käsitelty sekä Eurooppa-neuvostossa että neuvostossa.

Neuvostossa käytiin vuoteen 2030 ulottuvia puitteita koskevat julkiset periaatekeskustelut 3. ja 4. maaliskuuta sekä 12. ja 13. kesäkuuta 2014. Keskustelujen tulokset olivat arvokas panos Eurooppa-neuvoston keskusteluun puitteista.

Puitteista käytiin uusi periaatekeskustelu 9. joulukuuta 2014 liikenne-, televiestintä- ja energianeuvostossa. Keskustelujen pääaiheena oli uusi hallintoprosessi. Erityisesti ministerit korostivat tarvetta pitää hallintoprosessi mahdollisimman joustavana, koska sitä tullaan soveltamaan kauan eikä se saisi lisätä jäsenvaltioiden hallinnollisia rasitteita. Keskustelussa tarkasteltiin myös ilmasto- ja energiapolitiikkojen seurannan keskeisiä energiaindikaattoreita. Tällöin käsiteltiin useita muitakin kysymyksiä, joihin kuuluivat muun muassa

  • alueellinen yhteistyö ja koordinointi suunnitteluprosesseissa
  • hiilestä irtautumisen tärkeys
  • hiilivuoto
  • kohtuullisten energiahintojen varmistaminen sekä kuluttajille että teollisuudelle
  • kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliitäntöjen toteuttaminen ja älykkäiden verkkojen kehittäminen
  • energia- ja ilmasto-alan mahdollisuudet houkutella investointeja ehdotetun Euroopan investointiohjelman puitteissa

Komissio ottaa ministerien puheenvuorot huomioon kehittäessään hallintoprosessia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Asiasta keskustellaan uudelleen vuoden 2015 alkupuoliskolla

Käsittely Eurooppa-neuvostossa

Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuoteen 2030 ulottuvia puitteita koskevat päätelmät maaliskuussa 2014 ja arvioi edistymistä kokouksessaan kesäkuussa 2014. Kesäkuun kokouksessa EU-johtajat keskustelivat myös komission ehdottamasta energiaturvallisuusstrategiasta, joka liittyy läheisesti ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin 2030.

Eurooppa-neuvosto sopi 23.–24. lokakuuta 2014 pidetyssä kokouksessaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista 2030. Se hyväksyi myös päätelmät ja erityisesti vahvisti neljä tärkeää tavoitetta:

  • EU:n sitova tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40%:lla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä
  • EU:n tasolla sitova tavoite saada uusiutuvan energian osuudeksi energiankulutuksesta vähintään 27% vuonna 2030
  • ohjeellinen EU:n tason tavoite parantaa energiatehokkuutta vähintään 27%:lla vuoteen 2030 mennessä
  • tuki energian sisämarkkinoiden toteuttamiselle saavuttamalla nykyinen sähköverkkojen yhteenliitäntöjä koskeva 10%:n tavoite kiireellisesti ja viimeistään vuonna 2020, erityisesti Baltian maissa ja Iberian niemimaalla, ja 15%:n tavoite vuoteen 2030 mennessä

Energiaturvallisuuden osalta Eurooppa-neuvosto hyväksyi uusia toimia, joilla vähennetään EU:n riippuvuutta tuontienergiasta ja lisätään sekä sähkön että kaasun toimitusvarmuutta.

Energiaunioni: varmaa, kestävää, kilpailukykyistä ja kohtuuhintaista energiaa Euroopalle

Energiaunioni pohjautuu ilmasto- ja energiapuitteisiin 2030 ja yhdistää useat politiikan alat yhdeksi strategiaksi

Sopimus ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista 2030 ja erityisesti EU:n sisäinen kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 40%:n vähennystavoite muodostavat rungon EU:n panokselle uuteen globaaliin ilmastosopimukseen. Tämä panos, jota kutsutaan suunnitelluksi kansalliseksi panokseksi (INDC), hyväksyttiin virallisesti ympäristöneuvoston istunnossa 6. maaliskuuta 2015. EU ja sen jäsenvaltiot ovat ensimmäinen merkittävä talousalue, joka ilmoittaa INDC:nsä tulevia neuvotteluja varten.

Eurooppa-neuvosto antaa vuoden 2030 puitteita koskevaa strategista ohjausta edelleen tarpeen mukaan, erityisesti päästökauppajärjestelmän, yhteenliitäntöjen ja energiatehokkuuden osalta. Lisäksi se palaa vuoden 2030 tavoitteisiin COP21-kokouksen jälkeen. Se on tarkoitus pitää Pariisissa joulukuussa 2015.

Komissio esitti alkuperäiset säädösehdotuksensa joilla pannaan täytäntöön ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet 2030, helmikuun 2015 lopussa. Näiden energiaunionipakettiin kuuluvien ehdotusten tarkoituksena on määritellä johdonmukainen lähestymistapa ilmastonmuutokseen, energiaturvallisuuteen ja kilpailukykyyn sekä edistää puitteissa 2030 hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamista. Energiaunionipaketista keskustellaan parhaillaan neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa.