Euroopan digitaaliset sisämarkkinat

Mikä digitaalisten sisämarkkinoiden strategia on?

Strategia on EU:n suunnitelma vapaiden ja turvallisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi, jotta ihmiset voisivat tehdä ostoksia rajojen yli ja yritykset voisivat käydä kauppaa koko EU:ssa sijainnistaan riippumatta. Sillä pyritään laajentamaan EU:n digitaalitaloutta ja tarjoamaan kuluttajille parempia palveluja edullisemmin hinnoin sekä auttamaan yrityksiä kasvamaan.

Komission 6. toukokuuta 2015 julkaisemalla strategialla on kolme tavoitetta:

  • helpottaa verkkotuotteiden ja -palvelujen saantia kuluttajille ja yrityksille koko Euroopassa
  • parantaa digitaaliverkkojen ja -palvelujen kasvun ja menestyksen edellytyksiä
  • edistää Euroopan digitaalitalouden kasvua

Mihin sitä tarvitaan?

EU-kansalaiset kohtaavat esteitä verkkopalveluja ja -välineitä käyttäessään. Verkkomarkkinat ovat edelleen pitkälti kotimaisia: vain 15% kansalaisista tekee verkko-ostoksia toisista EU-maista, ja vain 7% pienistä ja keskisuurista yrityksistä myy tuotteitaan toisiin EU-maihin.

Yhä voimassa olevat sääntelyesteet ja markkinoiden pirstoutuminen johtavat siihen, että kansalaiset jättävät hankkimatta tavaroita ja palveluja, mikä hidastaa yritysten kasvua.

Komission mukaan täysin toimivat digitaaliset sisämarkkinat voisivat tuottaa EU:n taloudelle jopa 415 mrd. € lisätuloja vuosittain. Tämän potentiaalin käyttöön saamiseksi EU suunnittelee laajoja uudistuksia, jotka ulottuvat uudesta tekijänoikeuskehyksestä pakettitoimituksiin ja televiestintään.

Tarkempia tietoja

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle – COM (2015) 192

Digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan komission strategiaan kuuluu sekä lainsäädäntötoimia että muita toimia, jotka aiotaan julkistaa vuosina 2015 ja 2016. Ne jakaantuvat kolmeen "pilariin":

  • verkkotuotteiden ja -palvelujen parempi saatavuus
  • paremmat edellytykset digitaaliverkkojen ja -palvelujen kasvulle ja menestykselle
  • Euroopan digitaalitalouden kasvun edistäminen

1. Verkkotuotteiden ja -palvelujen parempi saatavuus

Rajatylittävän verkkokaupan sääntöjen uudistaminen

Tähän kuuluu komission ehdotus digitaalisen sisällön – esimerkiksi sovellusten tai sähköisten kirjojen – ostoa koskevien EU-sääntöjen yhdenmukaistamisesta, rajatylittävää tavaroiden verkkokauppaa koskevista EU-säännöistä ja kuluttajien oikeuksien parantamisesta.

Rajatylittävien pakettitoimitusten parantaminen

Tähän kuuluu toimenpiteitä, joilla on tarkoitus parantaa hinnoittelun avoimuutta ja rajatylittävien pakettitoimitusten markkinoiden valvontaa.

Eroon maakohtaisista estoista

Komissio on antanut asetusehdotuksen niin sanotun geoblokkauksen lopettamiseksi. Geoblokkaus eli maakohtainen esto tarkoittaa sitä, että estetään pääsy toisen EU-maan verkkosivustoille tai käytetään erilaista hinnoittelua kuluttajan sijainnista riippuen.

EU:n tekijänoikeuslainsäädännön uudistus

Komissio aikoo ehdottaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan sisältöpalvelujen, kuten videopalvelujen, käytettävyys yli rajojen. Tämä tarkoittaisi sitä, että kotimaastaan elokuvan tai musiikkia hankkineet voivat käyttää hankintojaan myös matkustaessaan muualla Euroopassa. Komissio vauhdittaa myös toimia teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomiseen puuttumiseksi.

Vähemmän alv:hen liittyvää byrokratiaa

Tähän kuuluu toimenpiteitä, joilla pyritään siihen, että tavaroiden myyjät voivat käyttää yhtenäistä sähköistä rekisteröinti- ja maksujärjestelmää, sekä ottamaan käyttöön yhteinen alv:n alaraja, jolla autetaan startup-yrityksiä toimimaan verkossa.

2. Paremmat edellytykset digitaaliverkkojen ja -palvelujen kasvulle ja menestykselle

EU:n televiestintäsääntöjen uudistus

Tältä osin komissio aikoo esittää seuraavia toimia:

  • helpotetaan taajuuksien koordinointia ja hallinnointia
  • kannustetaan investointeja nopeisiin laajakaistayhteyksiin
  • parannetaan institutionaalista sääntelykehystä

Audiovisuaalimediaa koskevien sääntöjen tarkistaminen

Tähän kuuluvat audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin uudelleentarkastelu, toimenpiteet eurooppalaisten teosten esiin tuomiseksi ja alaikäisten suojelua ja mainontaa koskevat säännöt.

Verkkoalustojen aseman arviointi

Tähän kuuluu komission arvio hakutulosten avoimuuden puutteesta, alustojen keräämien tietojen käytöstä, alustojen ja palveluntarjoajien suhteista sekä rajoituksista, jotka vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin vaihtaa alustasta toiseen.

Myös tapoja puuttua internetin laittomaan sisältöön analysoidaan.

Luottamuksen lisääminen henkilötietojen käsittelyyn digitaalipalveluissa

Tähän kuuluu sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin mahdollinen tarkistus. Direktiiviä sovelletaan nykyisin vain perinteisiin televiestintäyrityksiin, joten se ei kata muita digitaalipalvelujen tarjoajia. Komissio tarkastelee direktiiviä uudelleen, kun EU:n uudet tietosuojasäännöt ovat tulleet voimaan.

Tähän kuuluu myös kyberturvallisuutta koskeva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.

3. Euroopan digitaalitalouden kasvun edistäminen

Datavetoisen talouden kehittäminen

Komissio aikoo esittää

  • datan vapaata liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen aloitteen, jolla pyritään pääsemään eroon muista kuin henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä aiheutuvista vapaan liikkuvuuden esteistä koko EU:ssa
  • eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen, johon kuuluu pilvipalvelujen sertifiointi

Standardien ja yhteentoimivuuden prioriteettien määrittely

Tältä osin keskitytään aloihin, joita pidetään digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta olennaisina, kuten sähköinen terveydenhuolto, matkojen suunnittelu, sähköinen rahti ja älykkäät energiamittarit.

Osallistavien digitaalisten sisämarkkinoiden luominen

Tähän liittyy digitaalisen osaamisen kehittämistoimia, jotka komissio aikoo sisällyttää osaamista ja koulutusta koskeviin tuleviin aloitteisiinsa.

Siihen sisältyy myös uusi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma vuosiksi 2016–2020. Osana tätä kehittämistä komissio aikoo

  • käynnistää pilottihankkeen, jossa testataan niin kutsuttua yhden kerran periaatetta. Sillä varmistettaisiin, että viranomaiset jakavat tietyt tiedot sisäisesti eikä niiden tarvitse pyytää tietoja uudelleen
  • pyrkiä Euroopan laajuiseen yritysrekisterien yhteenliittämiseen
  • pyrkiä luomaan yhden kaikenkattavan portaalin liittämällä yhteen olemassa olevia eurooppalaisia portaaleja ja palveluja

Käsittely Eurooppa-neuvostossa

EU-johtajat peräänkuuluttivat lokakuussa 2013 kuluttaja- ja yritysystävällisiä digitaalisia sisämarkkinoita. He pitivät niitä elintärkeinä kasvun ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta globaalistuneessa maailmassa.

Eurooppa-neuvosto toisti kesäkuussa 2014, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen vuonna 2015 on yksi EU:n prioriteeteista.

18. joulukuuta 2014 pidetyssä kokouksessaan Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään digitaalisia sisämarkkinoita koskevan kunnianhimoisen tiedonannon ennen Eurooppa-neuvoston kesäkuun 2015 kokousta.

Kokouksessaan 25.–26. kesäkuuta 2015 EU-johtajat antoivat strategialle tukensa ja sanoivat, että sitä olisi käytettävä osallistavan kasvun edistämiseen EU:n kaikilla alueilla. He kannustivat toimimaan markkinoiden pirstoutumiseen puuttumiseksi, tarvittavan digitaalisen infrastruktuurin luomiseksi ja EU:n teollisuuden digitalisoinnin edistämiseksi. Johtajat kehottivat myös hyväksymään pikaisesti uusia televiestintää, kyberturvallisuutta ja tietosuojaa koskevia sääntöjä.

Käsittely neuvostossa

Kulttuuriministerit vaihtoivat ensimmäistä kertaa näkemyksiä strategian audiovisuaalinäkökohdista 18.–19. toukokuuta 2015. He tukivat sisällön rajatylittävää siirrettävyyttä, laittoman sisällön torjuntaa ja oikean tasapainon löytämistä tekijänoikeuksissa. Ministerit totesivat myös, että alueellisuusperiaate on sisällöntuottamisen kannalta tärkeä. Toisin sanoen vaikka geoblokkausta olisi vähennettävä, se saattaa joskus olla perusteltua.

Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että nykyinen audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi olisi mukautettava teknologisiin muutoksiin. Tässä yhteydessä on

  • taattava median vapaus ja kulttuurien monimuotoisuuden edistäminen
  • säilytettävä alkuperämaan periaate (kukin audiovisuaalisten palvelujen tarjoaja kuuluu ainoastaan yhden jäsenmaan lainkäyttövallan piiriin)
  • yksinkertaistettava menettelyä, jota jäsenmaat noudattavat, kun niihin toisista jäsenmaista kohdistettua sisältöä ei voida hyväksyä

Kilpailukykyministerit vaihtoivat ensimmäistä kertaa näkemyksiään strategiasta neuvostossa 28.–29. toukokuuta 2015. He olivat samaa mieltä siitä, että strategia kattaa digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamisen tärkeimmät kysymykset. He painottivat, että on tärkeää luoda tarkoituksenmukaisia tekijänoikeussääntöjä, ajantasaistaa verkkokaupan sääntöjä ja kasvattaa kuluttajien luottamusta. Lisäksi he korostivat, että on tarpeen vahvistaa digitaalista osaamista ja tietosuojasääntöjä.

Ministerit määrittivät myös joitakin prioriteettitoimia:

  • pienille ja keskisuurille yrityksille, erityisesti aloitteleville yrityksille, on luotava sopivat toimintaolosuhteet
  • EU:n teollisuuden digitalisoitumista on edistettävä
  • sähköistä viranomaisasiointia on käytettävä ja laajennettava
  • digitaali-infrastruktuuriin ja -verkkoihin on investoitava enemmän
  • finanssipolitiikan sääntöjen vaikutusta digitaalisiin välineisiin on arvioitava
  • kaiken uuden EU-lainsäädännön kohdalla on harkittava digitaalisuuden asettamista oletusarvoksi

Ministerit tukivat myös avoimen tieteen eurooppalaisen toimintaohjelman laatimista. Se mahdollistaisi julkisrahoitteisiin tutkimuksiin pohjautuvien julkaisujen ja niihin liittyvien tietojen avoimen saatavuuden. He sanoivat, että tutkimuksen olisi oltava digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa tärkeämmässä asemassa ja että sen tulisi tukea digitaalista innovointia.

Myös televiestintäministerit käsittelivät digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa TTE-neuvostossa 11.–12. kesäkuuta 2015. He olivat tyytyväisiä strategian tavoitteisiin ja totesivat jälleen, miten tärkeässä asemassa digitaalitalous on työllisyyden ja kasvun sekä EU:n kilpailukyvyn parantamisen kannalta.

Ministerit korostivat muun muassa seuraavaa:

  • digitalisoinnin rooli yrittäjyyden ja pk-yritysten kasvun tukemisessa
  • kyberturvallisuutta on tehostettava ja luottamusta sähköisiin palveluihin lisättävä
  • kaikille kansalaisille on tarjottava parempaa infrastruktuuria ja parempia laajakaistayhteyksiä
  • pakettitoimitusten hinnoittelu on tehtävä avoimemmaksi koko EU:ssa

Ministerit painottivat myös kansallisen tason hyvää koordinointia, jolla varmistetaan strategian tosiasiallinen täytäntöönpano.

Oikeusministerit muodostivat 15. kesäkuuta 2015 yleisnäkemyksen tietosuoja-asetuksesta. Näin ollen neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat voineet aloittaa asetusta koskevat neuvottelut. Asetuksella parannetaan sekä henkilötietosuojaa että yritysten toimintamahdollisuuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla.

Kilpailukykyneuvosto pääsi toukokuussa 2016 sopimukseen verkkosisältöpalvelujen siirrettävyyden pääperiaatteista sisämarkkinoilla. Sopimuksen perusteella neuvosto saattoi aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.

Neuvosto hyväksyi myös päätelmät digitaalisten sisämarkkinoiden teknologioista ja julkisten palvelujen nykyaikaistamisesta.

Neuvosto hyväksyi 28. marraskuuta 2016 asetusehdotuksen perusteettoman geoblokkauksen kieltämisestä jäsenmaiden välillä. Ehdotuksen pääasiallisena tavoitteena on estää kuluttajien ja yritysten syrjintä hintojen, myynnin tai maksuehtojen osalta niiden ostaessa tuotteita ja palveluita toisesta EU-maasta.

Euroopan parlamentin vahvistettua asetusehdotusta koskevan kantansa neuvottelut käynnistyvät neuvoston, parlamentin ja komission välillä.

Puheenjohtajavaltio Malta pääsi Euroopan parlamentin edustajien kanssa 7. helmikuuta 2017 alustavaan yhteisymmärrykseen siitä, että verkkosisältöpalvelujen rajatylittävän siirrettävyyden esteet poistetaan sisämarkkinoilta. EU-suurlähettiläät vahvistivat yhteisymmärryksen 15. helmikuuta. Kun neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet asetuksen virallisesti, uusia sääntöjä aletaan soveltaa vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä (yhdeksän kuukauden kuluttua asetuksen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä). Asetuksen perusteella kuluttajat, jotka ovat tilanneet tai ostaneet verkkosisältöpalveluja kotimaassaan, voivat käyttää niitä oleskellessaan tilapäisesti jossakin muussa EU-maassa.

Neuvosto hyväksyi 20. helmikuuta 2017 yleisnäkemyksen kuluttajansuojalakien täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten välisen yhteistyön lujittamisesta. Ehdotuksen tavoitteena on uudenaikaistaa yhteistyötä, jotta EU:n kuluttajansuojalainsäädännön rajatylittävistä rikkomuksista kuluttajille aiheutuvia haittoja voitaisiin edelleen vähentää.

Yleisnäkemys antaa neuvostolle mahdollisuuden aloittaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaiset keskustelut Euroopan parlamentin kanssa.