Siirry sisältöön
Tilaa sähköpostit

Itäinen kumppanuus

Yleistä

Itäinen kumppanuus vahvistaa poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa.

EU:n suhteet Georgiaan

EU pitää Georgiaa itäisen kumppanuuden edelläkävijänä

EU:n suhteet Valko-Venäjään

EU syventää huolellisesti valmistelluin molemminpuolisin toimin kriittistä lähentymispolitiikkaansa Valko-Venäjään

EU:n suhteet Moldovan tasavaltaan

EU:n ja Moldovan suhteet edistyivät huomattavasti vuonna 2014 viisumivapauden ja assosiaatiosopimuksen myötä

EU:n suhteet Armeniaan

EU:n ja Armenian yhteistyö kehittymässä myönteisesti ja syventymässä kumppanuuden myötä

EU:n suhteet Azerbaidžaniin

EU keskustelee Azerbaidžanin kanssa suhteiden tiivistämisestä

EU:n suhteet Ukrainaan

Ukraina on edistynyt Eurooppaan yhdentymisessä samalla, kun EU on tehostanut tukitoimiaan

Infografiikka – Towards a stronger Eastern Partnership

Infographic - Towards a stronger Eastern Partnership Katso koko infografiikka

Mitä on itäinen kumppanuus?

Itäisen kumppanuuden tavoitteena on vahvistaa poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä kuuden itäisen Euroopan ja Etelä-Kaukasian kumppanimaan kanssa:

  • Armenia
  • Azerbaidžan
  • Valko-Venäjä
  • Georgia
  • Moldovan tasavalta
  • Ukraina

Venäjä ja Turkki eivät kuulu itäisen kumppanuuden toimintakehykseen, sillä niillä on erilainen asema suhteissaan EU:hun:

  • Turkki – liittymisneuvotteluja käyvä maa
  • Venäjä – strateginen kumppanuus

Itäinen kumppanuus on Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) erityinen itäinen ulottuvuus. ENP:n avulla EU pyrkii yhdessä eteläisten ja itäisten naapuriensa kanssa mahdollisimman tiiviiseen poliittiseen assosiaatioon ja mahdollisimman vahvaan taloudelliseen yhdentymiseen.

Miksi itäinen kumppanuus?

Turvallisuus, vakaus ja vauraus, demokratia ja oikeusvaltio Itä-Euroopassa ja Etelä-Kaukasiassa ovat EU:n prioriteetteja.

Eurooppa-neuvosto kehotti kesäkuussa 2008 komissiota laatimaan ehdotuksen itäisestä kumppanuudesta, joka tukisi alueellista yhteistyötä ja vahvistaisi EU:n suhteita itäisiin naapureihinsa.

Georgian kriisin ja sen alueelliseen vakauteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi 1. syyskuuta 2008 kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pyysi vauhdittamaan tätä työtä.

Tuli välttämättömäksi luoda yksi johdonmukainen toimintakehys EU:n uutta itäistä naapurustoa varten.

Itäinen kumppanuus käynnistettiin vuonna 2009 yhteisenä aloitteena, jossa olivat mukana

  • EU
  • EU:n jäsenmaat
  • 6 itäisen Euroopan ja Etelä-Kaukasian kumppanimaata: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldovan tasavalta, Ukraina ja Valko-Venäjä

Suhteiden eriyttäminen ja kattavuus

EU on sitoutunut ylläpitämään vahvaa, eriytettyä ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä kaikkien kuuden itäisen kumppanimaansa kanssa riippumatta siitä, mitkä ovat niiden omat pyrkimykset suhteissa EU:hun.

Vastineena poliittisten ja taloudellisten uudistusten toteuttamisesta itäinen kumppanuus tarjoaa

  • uudet sopimuspohjaiset suhteet
  • pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset
  • toimia viisumipakon poistamiseksi ja monenkeskisen kehyksen näistä asioista keskustelemiselle

Itäinen kumppanuus

  • tarjoaa hyvän lähtökohdan monenväliselle yhteistyölle
  • helpottaa kahdenvälisen yhteistyön syventämistä EU:n kanssa

Yhteiskunnan laajempi osallistuminen

Itäinen kumppanuus ottaa huomioon hallituksien lisäksi myös

• kansalaisyhteiskunnan näkemykset
• alue- ja paikallisviranomaisten näkökulmat
• liike-elämän johtajien mielipiteet
• parlamentaariset edustajakokoukset

Monenvälinen yhteistyö

Kumppanimailla on monia yhteisiä haasteita. Niiden ratkominen yhdessä edistää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista.

Monenvälistä yhteistyötä itäisen kumppanuuden puitteissa tehdään monilla eri aloilla:

  • instituutioiden ja hyvän hallintotavan lujittaminen, myös ulkoisiin haasteisiin mukautuminen
  • markkinamahdollisuuksien luominen taloudellisen yhdentymisen ja kauppasopimusten avulla
  • energiaturvallisuuden varmistaminen sekä energian siirtoverkkojen ja liikenneyhteyksien kehittäminen
  • liikkuvuuden ja ihmisten välisten yhteyksien lisääminen viisumineuvotteluiden avulla

Kahdenvälinen yhteistyö

Assosiaatiosopimukset

EU on esittänyt konkreettisia ideoita kunkin itäisen kumppanimaan kanssa tehdyissä uuden sukupolven assosiaatiosopimuksissa. Ne korvaavat kumppanimaiden kanssa 1990-luvun lopulla tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset.

EU on neuvotellut kumppanimaiden kanssa assosiaatiosopimukset, joihin kuuluu

  • tiiviimpi poliittinen assosiaatio
  • lisää poliittista vuoropuhelua
  • tiiviimpi yhteistyö oikeus- ja turvallisuusasioissa

Uudistussuunnitelmat tuovat kumppanimaat lähemmäs EU:ta mukauttamalla niiden lainsäädännön ja normit EU:n vastaaviin. Tämä parantaa ihmisten elämää konkreettisella tavalla.

Vapaakauppasopimukset

Osana assosiaatiosopimuksia EU on neuvotellut Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet, jotka

  • parantavat tavaroiden ja palvelujen saatavuutta
  • vähentävät tulleja, kiintiöitä ja kaupan esteitä
  • takaavat vakaan oikeudellisen ympäristön
  • mukauttavat käytäntöjä ja normeja

Nykytilanne

  • Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina: Vuonna 2014 tehtyjä assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksia sovelletaan jo väliaikaisesti, ja EU:n ja näiden kumppanimaiden suhteet ovat päässeet niiden ansiosta uudelle tasolle
  • Armenia, Azerbaidžan ja Valko-Venäjä: EU noudattaa eriytetympää ja kohdennetumpaa toimintatapaa suhteissaan näihin maihin

Infografiikka – Viisumihelpotukset ja viisumivapaus

Viisumihelpotukset ja viisumivapaus Katso koko infografiikka

Viisumivuoropuhelu

Itäiset kumppanimaat ovat ensimmäisten joukossa päässeet hyödyntämään liikkuvuuskumppanuuksia, joiden avulla niiden kansalaiset pystyvät liikkumaan ympäri Eurooppaa turvallisessa ympäristössä.

Viisumihelpotussopimukset edistävät itäisten kumppanimaiden kansalaisten liikkuvuutta helpottamalla viisumien myöntämistä, ja takaisinottosopimukset sääntelevät laittomien muuttajien palauttamista.

Viisumivapautta koskevilla vuoropuheluilla EU siirtyy asteittain kohti pitkän aikavälin tavoitetta sallia viisumivapaa matkustaminen tiettyjen itäisten kumppanimaiden kansalaisille.

Käsittely neuvostossa

Vastuussa olevat elimet

Itä-Euroopan ja Keski-Aasian työryhmä käsittelee laajalti EU:n suhteita ja yhteistyötä seuraavien maiden kanssa:

  • Itä-Eurooppa: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä
  • Keski-Aasia: Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan

Myös kauppapoliittinen komitea neuvoo ja avustaa komissiota sen neuvotellessa ja tehdessä kauppasopimuksia itäisten kumppanimaiden kanssa.

Kansainvälisten sopimuksien neuvottelu itäisten kumppaneiden kanssa

Neuvosto on mukana kaikissa vaiheissa neuvoteltaessa ja hyväksyttäessä kansainvälisiä sopimuksia Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian kuuden kumppanimaan kanssa:

  • se antaa neuvotteluvaltuutuksen
  • se allekirjoittaa sopimuksen EU:n puolesta
  • se hyväksyy lopullisen päätöksen, jolla sopimus saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä

Tarkemmin

Jäsenmaiden edustajien on annettava neuvotteluvaltuutus, koska nämä sopimukset koskevat jaetun toimivallan piiriin kuuluvia aloja.

Neuvottelujen päätteeksi neuvosto päättää sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä komission ja ulkoasiainedustajan ehdotuksesta.

Neuvosto myös hyväksyy lopullisen päätöksen sopimuksen tekemisestä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä (joka tarvitaan yhteispäätösmenettelyyn kuuluvilla aloilla) ja kun kaikki EU-maat ovat ratifioineet sopimuksen.

Neuvosto voi myös hyväksyä päätöksen, jolla kansainvälisen sopimuksen soveltaminen keskeytetään tai sopimus irtisanotaan. Se tekee päätöksensä komission ja ulkoasiainedustajan ehdotuksen pohjalta.

Tuki itäisen kumppanuuden huippukokousten järjestämiseen

Itäinen kumppanuus luo tehokkaammat viestintäkanavat, koska sen puitteissa järjestetään valtion- tai hallitusten päämiesten tason huippukokouksia.

Huippukokoukset järjestetään joka toinen vuosi, ja ne antavat poliittista ohjausta itäisen kumppanuuden kehittämiseksi edelleen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toimii EU:n ulkoisena edustajana näissä huippukokouksissa, yleensä yhdessä Euroopan komission puheenjohtajan kanssa.

Itäisen kumppanuuden puitteissa on järjestetty ja järjestetään myös EU:n ja itäisten kumppanien vuotuisia ulkoministerikokouksia. Nämä kokoukset pidetään yleisten asioiden neuvoston tai ulkoasiainneuvoston yhteydessä.

Itäisen kumppanuuden huippukokoukset

24.11.2017 – Bryssel, Belgia

20.–21.5.2015 – Riika, Latvia

28.–29.11.2013 – Vilna, Liettua

29.–30.9.2011 – Varsova, Puola

7.5.2009 – Praha, Tšekki