Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen verkkosivuillamme. Lisätietoja how we use cookies and how you can change your settings.

Energiaunioni: varmaa, kestävää, kilpailukykyistä ja kohtuuhintaista energiaa Euroopalle

Mikä energiaunioni on?

Energiaunionipaketin tavoitteena on tarjota Euroopalle ja sen kansalaisille kohtuuhintaista, varmaa ja kestävää energiaa. Erityistoimenpiteitä sovelletaan viidellä avainalalla, joita ovat esimerkiksi energiaturvallisuus, energiatehokkuus ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen.

Komissio julkaisi energiaunionipaketin 25. helmikuuta 2015. Se sisältää kolme tiedonantoa:

  • energiaunionia koskeva puitestrategia, jossa täsmennetään energiaunionin tavoitteet ja sen saavuttamiseksi toteutettavat konkreettiset toimet
  • tiedonanto EU:n visiosta uudeksi globaaliksi ilmastosopimukseksi, josta on määrä sopia Pariisissa joulukuussa 2015
  • tiedonanto toimenpiteistä sähköverkkojen 10%:n yhteenliitäntätavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä

EU:n energia lukuina

  • 6 jäsenvaltion koko kaasuntuonti on yhden ainoan ulkopuolisen toimittajan varassa
  • EU tuo 90% raakaöljystään ja 66% maakaasustaan
  • 75% EU:n asuntokannasta on energiankulutukseltaan tehotonta
  • 94% liikenteestä on riippuvaista öljytuotteista, joista 90% on tuontitavaraa
  • sähkön tukkuhinnat ovat 30% korkeampia ja kaasun tukkuhinnat yli 100% korkeampia kuin USA:ssa

    Lähde: Euroopan komissio

Mihin sitä tarvitaan?

EU:n kuluttamasta energiasta 53% on tuotua, ja energiantuonnin vuosikustannukset ovat noin 400 mrd. €. Se tekee EU:sta maailman suurimman energian tuojan. Monet EU:n jäsenmaat ovat hyvin riippuvaisia vain muutamasta toimittajasta, erityisesti kaasuntuonnissaan. Tämän vuoksi ne ovat alttiita energiantoimitusten häiriöille.

Lisäksi Euroopan vanheneva energiainfrastruktuuri, heikosti integroidut energiamarkkinat – erityisesti rajojen yli – ja koordinoimattomat kansalliset energiapolitiikat merkitsevät usein sitä, että EU:n kuluttajat ja yritykset eivät hyödy valinnanvaran lisääntymisestä tai alhaisemmista energianhinnoista.

Jäsenmaiden välisten energiamarkkinoiden yhteenliitäntöjä parantamalla ja infrastruktuuria nykyaikaistamalla vähennettäisiin häiriöitä ja energian tuontiriippuvuutta. Energian sisämarkkinoiden toteutuminen helpottaisi myös pääsyä muiden maiden energiamarkkinoille. Tällä tavoin kansalaiset ja yritykset voisivat hyötyä kohtuuhintaisemmasta energiasta ja kilpailukykyisemmistä energian hinnoista.

Vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sovittujen EU:n tavoitteiden mukaisesti EU:n on myös vähennettävä yleistä riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista sekä kasvihuonekaasupäästöjään.

Tarkempia tietoja

1. Joustavaa energiaunionia koskeva puitestrategia – COM(2015)80

Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet 2030

Vuoden 2030 puitteisiin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä

Energiaunionia koskeva komission puitestrategia perustuu EU:n energiapolitiikan kolmeen pitkäaikaiseen tavoitteeseen:

  • toimitusvarmuus
  • kestävyys
  • kilpailukyky

Se pohjautuu ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin 2030 ja vuoden 2014 energiaturvallisuusstrategiaan ja yhdistää useat politiikan alat yhdeksi johdonmukaiseksi strategiaksi.

Strategiassa on viisi toisiinsa läheisesti liittyvää ulottuvuutta:

  1. Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus
    Tämä prioriteetti pohjautuu toukokuussa 2014 hyväksyttyyn komission energiaturvallisuusstrategiaan. Tavoitteena on vähentää EU:n alttiutta ulkoisille energiahäiriöille ja sen riippuvuutta tietyistä polttoaineista, energiantoimittajista ja toimitusreiteistä. Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on monipuolistaa energiansaantia (energialähteitä, toimittajia ja reittejä), kannustaa jäsenmaita ja energiateollisuutta yhteistyöhön toimitusvarmuuden parantamiseksi ja lisätä kaasutoimitusten avoimuutta, erityisesti kolmansien maiden kanssa tehtävien energianhankintasopimusten osalta.
  2. Energian sisämarkkinat
    Tavoitteena on antaa uutta nostetta energian sisämarkkinoiden toteuttamiselle. Sen vuoksi on parannettava energiamarkkinoiden yhteenliittämistä, varmistettava voimassa olevan energialainsäädännön täytäntöönpano kaikilta osin, tehostettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä energiapolitiikkoja kehitettäessä ja tehtävä kansalaisille helpommaksi valita energiantoimittajansa.
  3. Energiatehokkuus hillitsemässä energian kysyntää
    EU:n olisi pyrittävä kohti Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 asettamaa tavoitetta, jonka mukaan energiatehokkuutta olisi parannettava vähintään 27% vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten on lisättävä energiatehokkuutta rakennusalalla, erityisesti lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä tehostamalla, sekä alennettava liikenteen päästöjä ja parannettava polttoainetehokkuutta.
  4. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen
    Energiaunionistrategia pohjautuu EU:n kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, joka puolestaan perustuu sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40% vuoteen 1990 verrattuna. Myös EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) olisi toimittava täysipainoisesti vähähiilisten investointien vauhdittamisessa. Strategian tavoitteena on, että EU nousee maailmanlaajuiseen johtoasemaan uusiutuvan energian alalla ja globaaliksi keskukseksi, jossa kehitetään seuraavan sukupolven teknisesti edistyksellisiä ja kilpailukykyisiä uusiutuvia energiamuotoja.
  5. Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky
    Tutkimuksen ja innovoinnin tulisi olla energiaunionissa keskeisellä sijalla. EU:n olisi oltava edelläkävijä älykkäiden verkkojen ja älykotiteknologian, puhtaan liikenteen ja puhtaiden fossiilisten polttoaineiden sekä maailman turvallisimman ydinvoimatuotannon alalla. Energia-alan tutkimusta ja innovointia koskevan uuden lähestymistavan olisi pohjauduttava Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, ja sen tulisi nopeuttaa energiajärjestelmän muutosta.

Puitestrategiassa yksilöidään myös 15 toimenpidettä, joiden avulla energiaunioni on tarkoitus saada aikaan. 

Lisäksi komissio aikoo ehdottaa dynaamista ja yhdennettyä hallinto- ja seurantaprosessia sen varmistamiseksi, että kaikilla tasoilla toteutettavat toimet edistävät energiaunionin tavoitteita. 

2. Pariisin pöytäkirja – ilmastonmuutoksen torjuminen vuoden 2020 jälkeen – COM(2015)81

Tiedonannossa esitetään EU:n visio uudeksi globaaliksi ilmastosopimukseksi (Pariisin pöytäkirja), joka on määrä hyväksyä Pariisissa joulukuussa 2015. Erityisesti siinä virallistetaan EU:n Pariisin pöytäkirjaan ehdottamaksi päästötavoitteeksi Eurooppa-neuvostossa lokakuussa 2014 sovittu tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40% vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet, joita kutsutaan "suunnitelluiksi kansallisiksi panoksiksi" (intended nationally determined contributions – INDC), on esitettävä UNFCCC:lle maaliskuun 2015 loppuun mennessä.

Lisäksi tiedonannossa

  • hahmotellaan tavoitteet, jotka Pariisin pöytäkirjan tulisi täyttää muun muassa päästövähennysten, kestävän kehityksen ja vähäpäästöiseen ilmastonmuutosta sietävään kehitykseen tehtävien investointien suhteen
  • korostetaan tarvetta vahvistaa menettely Pariisin pöytäkirjan yhteydessä annettavien sitoumusten uudelleen tarkastelemiseksi ja lujittamiseksi
  • painotetaan seurantaa, raportointia, todentamista ja laskentaa koskevien vahvojen sääntöjen merkitystä kaikille Pariisin pöytäkirjan osapuolille
  • yksilöidään tapoja edistää täytäntöönpanoa ja yhteistyötä, kuten julkisen ja yksityisen rahoituksen mobilisointi ja ilmastoteknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton tukeminen
  • korostetaan tarvetta ottaa ilmastonmuutos huomioon muissa politiikoissa, kuten tutkimus- ja kehitysyhteistyöpolitiikoissa

Tiedonannossa esitetään myös toimet, jotka EU:n on seuraavaksi toteutettava ennen Pariisissa joulukuussa 2015 pidettävää kokousta.

3. Sähköverkkojen 10%:n yhteenliitäntätavoitteen saavuttaminen – COM(2015)82

Tiedonannossa tarkastellaan keinoja saavuttaa vuoteen 2020 mennessä sähköverkkojen 10%:n yhteenliitäntätavoite, jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti lokakuussa 2014. Siinä keskitytään erityisesti

  • parantamaan tilannetta niissä 12 jäsenvaltiossa, joissa sähköverkkojen yhteenliitäntäaste on alle 10% (Irlanti, Italia, Romania, Portugali, Viro, Latvia, Liettua, Iso-Britannia, Espanja, Puola, Kypros ja Malta)
  • TEN-E-asetuksen ja Verkkojen Eurooppa -välineen nojalla suunniteltaviin hankkeisiin, jotka edistävät yhteenliitäntätavoitteen saavuttamista
  • käytettävissä oleviin rahoitusvälineisiin ja siihen, miten niitä voidaan parhaiten hyödyntää yhteenliitäntähankkeiden tukemiseksi
  • alueellisen yhteistyön lujittamiskeinoihin

Käsittely neuvostossa

Energiaministerit kävivät energiaunionista ensimmäisen keskustelun liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston (TTE) istunnossa 5. maaliskuuta 2015. Ministerit suhtautuivat myönteisesti komission ehdotuksiin ja painottivat etenkin energian sisämarkkinoiden tärkeyttä ja tarvetta vähentää energian tuontiriippuvuutta. Neuvosto keskusteli myös tarpeesta kunnioittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa valita oma energialähdeyhdistelmänsä.

Keskustelua jatkettiin ympäristöneuvoston istunnossa 6. maaliskuuta 2015. Ympäristöministerit totesivat, että hiilestä irtautumista koskevien energiaunionin tavoitteiden olisi perustuttava ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin 2030. He keskustelivat myös hallintorakenteista ja korostivat, että niissä olisi vältettävä aiheuttamasta hallinnollista taakkaa ja kunnioitettava jäsenmaiden vapautta valita oma energialähdeyhdistelmänsä.

Näissä kahdessa neuvoston istunnossa käytyjen keskustelujen tuloksia hyödynnettiin Eurooppa-neuvoston keskusteluissa energiaunionista 19.–20. maaliskuuta 2015.

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston (TTE) istunnossa 8. kesäkuuta 2015 energiaministerit keskustelivat energiaunionin toteuttamisesta ja antoivat asiasta päätelmät. Niissä pohdittiin keinoja tarjota kuluttajille – sekä kotitalouksille että yrityksille – varmaa, kestävää ja kohtuuhintaista energiaa sekä houkutella investointeja.

Samassa istunnossa ministerit tarkastelivat myös energiaturvallisuusstrategian toteuttamisen etenemistä ja tulevia vaiheita. Pääaiheena keskustelussa oli toimitusvarmuudesta huolehtiminen. Ministerit pitivät tärkeänä monipuolisia toimitusreittejä ja energialähteitä, alueellista yhteistyötä, energiamarkkinoiden rakennetta ja infrastruktuurien kehittämistä.

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston (TTE) istunnossa 26. marraskuuta 2015 ministerit antoivat päätelmät energiaunionin hallintojärjestelmästä. Päätelmissä ohjeistetaan komissiota kehittämään väline unionin hallintoa varten.

Hallintojärjestelmällä seurataan EU:n yhteistä edistymistä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sen yleisiä poliittisia päämääriä energiapolitiikan kaikissa viidessä ulottuvuudessa. Se antaa myös johdonmukaisen ja avoimen yleiskuvan energiaunionin tilasta.

EU:n politiikan ohjaus

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2014 strategisen ohjelman, jossa esitetään EU:n toiminnan viisi prioriteettia

Käsittely Eurooppa-neuvostossa

Energiaunioni on yksi Eurooppa-neuvoston 26.–27. kesäkuuta 2014 hyväksymän strategisen ohjelman viidestä prioriteetista.  EU-päämiehet korostivat energiaunionin tärkeyttä pyrittäessä välttämään EU:n riippuvuus tuontienergiasta. Eurooppa-neuvosto toisti energiaunionin perustamista koskevan tavoitteensa myös kokouksessaan 23.–24. lokakuuta 2014.

18. joulukuuta 2014 pidetyssä kokouksessaan Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään energiaunionia koskevan kattavan ehdotuksen ennen maaliskuun 2015 Eurooppa-neuvostoa.

EU-päämiehet kävivät ehdotuksista perusteellisen keskustelun Eurooppa-neuvoston kokouksessa 19.–20. maaliskuuta 2015. Keskustelussa käsiteltiin energiaunionipaketin yksityiskohtia, erityisesti energiaturvallisuutta ja energian sisämarkkinoita. EU-päämiehet sopivat muun muassa seuraavaa:

  • nopeutetaan sähkön ja kaasun infrastruktuurihankkeiden toteuttamista
  • vahvistetaan sähkön ja kaasun toimitusvarmuutta paremmalla energiatehokkuudella sekä käyttämällä kotoperäisiä energiavaroja ja vähähiilistä teknologiaa
  • varmistetaan, että kaasun ostosopimukset ulkoisilta toimittajilta ovat avoimempia ja täysin yhteensopivia EU:n energiaturvallisuussääntöjen kanssa
  • laaditaan innovatiivisia strategioita uuden sukupolven uusiutuville energiamuodoille ja parannetaan energiatehokkuutta
  • tehostetaan ilmastodiplomatiaa joulukuussa 2015 järjestettävän Pariisin ilmastohuippukokouksen alla 

 

Eurooppa-neuvosto piti kokouksessaan 17.–18. joulukuuta 2015 tärkeänä energiantoimittajien sekä energialähteiden ja toimitusreittien monipuolistamista, joka on yksi energiaunionin tavoitteista.