Iso-Britannia ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle virallisesti aikomuksestaan erota EU:sta.

"Ei ole mitään syytä uskotella, että tämä olisi iloinen päivä sen enempää Brysselissä kuin Lontoossakaan", kommentoi päivää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk. Hän lisäsi, että 27 jäsenmaan unioni toimii tulevissa neuvotteluissa "päättäväisesti ja yhtenäisesti". "Tavoitteemme on selvä: minimoida EU:n kansalaisille, yrityksille ja jäsenmaille koituvat kustannukset."

50 artiklan mukainen ilmoitus on seurausta Ison-Britannian 23. kesäkuuta 2016 järjestämän kansanäänestyksen tuloksesta.

2017

22. kesäkuuta

Eurooppa-neuvosto (art. 50)

Eurooppa-neuvosto (artikla 50) tarkasteli 22. kesäkuuta EU27-kokoonpanossa Ison-Britannian SEU-sopimuksen artiklan 50 mukaisen ilmoituksen jälkeen käytäviä neuvotteluja ja niiden viimeisintä tilannetta.

Kokouksen yhteydessä EU27-johtajat hyväksyivät menettelyn, jolla siirretään Isossa-Britanniassa sijaitsevat EU-virastot muualle.

20. kesäkuuta

Yleisten asioiden neuvosto (art. 50)

Komissio tiedotti neuvostolle (EU27-kokoonpano) Ison-Britannian kanssa käytävien brexit-neuvottelujen ensimmäisestä kierroksesta. Ministerit keskustelivat neuvottelujen tilanteesta ja tulevasta suunnasta.

EU27-ministerit keskustelivat neuvoston istunnon yhteydessä menettelystä, jolla päätetään kahden Isossa-Britanniassa sijaitsevan EU-viraston siirtämisestä.

EU27-johtajien odotetaan hyväksyvän menettelyn 22. kesäkuuta 2017 pidettävän Eurooppa-neuvoston (artikla 50) yhteydessä.

Menettely koostuisi seuraavista:

  • tarjouspyyntö jäsenmaille
  • komission objektiivisin kriteerein laatima arviointi
  • 27 jäsenmaan syksyllä 2017 äänestämä lopullinen päätös

19. kesäkuuta

Neuvottelujen käynnistyminen EU:n ja Ison-Britannian välillä

EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja EU:sta eroamisesta vastaava ministeri David Davis käynnistivät 19. kesäkuuta 2017 brexit-neuvottelujen ensimmäisen kierroksen. Tämä yksipäiväinen tapahtuma järjestettiin Brysselissä.

Neuvottelujen rakenteen ja tulevien kysymysten ohella neuvottelujen avausistunnossa keskusteltiin seuraavista:

  • kansalaisten oikeuksiin liittyvät kysymykset
  • taloudellinen selvitysratkaisu
  • Pohjois-Irlannin raja
  • muut eroon liittyvät asiat

Euroopan komission edustajien lisäksi läsnä olivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan edustajat, jotka osallistuivat neuvotteluihin tukijaroolissa. EU:n neuvottelija raportoi neuvotteluista systemaattisesti Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja sen valmisteluelimille.

22. toukokuuta

Yleisten asioiden neuvosto (50 artikla)

EU27-kokooonpanossa kokoontunut neuvosto hyväksyi 22. toukokuuta päätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa brexit-neuvottelut Ison-Britannian kanssa. Päätöksessä myös nimettiin Euroopan komissio EU:n neuvottelijaksi.

Lisäksi neuvosto hyväksyi neuvotteluohjeet (komission toimeksiannon) neuvottelujen ensimmäistä vaihetta varten.

Se hyväksyi myös päätöksen ad hoc -työryhmän perustamisesta. Työryhmä avustaa neuvostoa ja Coreperia asioissa, jotka liittyvät Ison-Britannian eroamiseen unionista.

17. toukokuuta

EU27-suurlähettiläät hyväksyvät avoimuusperiaatteet

EU27-kokoonpanossa kokoontunut pysyvien edustajien komitea (Coreper) hyväksyi brexit-neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet. Periaatteet helpottavat tehokasta julkisuusvalvontaa tulevissa neuvotteluissa, jollaisia ei ole aiemmin käyty.

EU:n neuvottelija (komissio) julkistaa EU:n lainsäädännön rajoissa kaikki neuvotteluasiakirjansa, jotka se on toimittanut neuvostolle, Euroopan parlamentille tai Isolle-Britannialle.

Brexit-neuvottelujen yhteydessä kaikkiin asiakirjoihin sovelletaan sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta ja yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin.

3. toukokuuta

Euroopan komissio esittää neuvotteluohjeita

Komissio esitteli neuvostolle (Coreperin tasolla) suosituksen neuvoston päätökseksi brexit-neuvotteluista. Siihen sisältyy ehdotus neuvotteluohjeiksi (yksityiskohtainen mandaatti komissiolle).

Yleisten asioiden neuvoston on 22. toukokuuta 2017 tarkoitus tämän suosituksen pohjalta antaa lupa neuvottelujen aloittamiseen, nimittää komissio EU:n neuvottelijaksi ja hyväksyä neuvotteluohjeet.

29. huhtikuuta

Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto (50 art.)

EU27-johtajat pitivät 29. huhtikuuta ensimmäisen huippukokouksensa Ison-Britannian käynnistettyä virallisesti artiklan 50. He hyväksyivät yksimielisesti suuntaviivat tulevia brexit-neuvotteluja varten. Niissä määritellään neuvottelupuitteet ja vahvistetaan EU:n yleiset kannat ja periaatteet.

27. huhtikuuta

Yleisten asioiden neuvosto (50 art.)

Neuvosto viimeisteli EU27-kokoonpanossa 29.4. pidettävän ylimääräisen Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelut keskustelemalla ehdotuksesta brexit-neuvottelujen suuntaviivoiksi.

6. huhtikuuta

Puheenjohtaja Donald Tusk ja pääministeri Theresa May Lontoossa

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja tapasi Ison-Britannian pääministerin viikko sen jälkeen, kun 50 artiklan mukainen virallinen ilmoitus oli tehty.

"Tapasimme Theresa Mayn kanssa varmistaaksemme brexit-neuvotteluille hyvän alun. Sovimme pitävämme säännöllisesti yhteyttä koko prosessin ajan."

Puheenjohtaja Donald Tusk

31. maaliskuuta

Neuvottelujen suuntaviivaehdotus lähetetään johtajille

Ehdotus suuntaviivoiksi annettiin 31. maaliskuuta 2017. Puheenjohtaja Tusk esitteli ehdotuksen keskeiset periaatteet samana päivänä Maltassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

"EU:n 27 jäsenmaata eivät pyri rankaisemaan ketään. Ero EU:sta on jo itsessään riittävä rangaistus. Olemme olleet yhdessä yli 40 vuotta, joten olemme toisillemme velkaa sen, että teemme tästä erosta mahdollisimman kivuttoman."

Puheenjohtaja Donald Tusk 

Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto (artikla 50) kokoontuu 29. huhtikuuta 2017 EU27-kokoonpanossa hyväksymään suuntaviivojen lopullisen tekstin.

29. maaliskuuta

Iso-Britannia aktivoi virallisesti 50 artiklan erotakseen EU:sta

Iso-Britannia ilmoitti Eurooppa-neuvostolle virallisesti aikomuksestaan erota EU:sta.

Eurooppa-neuvosto antoi julkilausuman Ison-Britannian ilmoituksesta.

Pidämme valitettavana, että Yhdistynyt kuningaskunta jättää Euroopan unionin, mutta olemme valmiita tähän prosessiin, jota meidän on nyt noudatettava. (...) Unioni toimii neuvotteluissa yhtenäisesti ja suojelee etujaan. Kiireellisin tehtävämme on lieventää epävarmuutta, jota Yhdistyneen kuningaskunnan päätös on aiheuttanut EU:n kansalaisille, yrityksille ja jäsenvaltioille.

Eurooppa-neuvosto 29. maaliskuuta 2017

21. maaliskuuta

Puheenjohtaja Tusk kutsuu koolle brexitiä käsittelevän Eurooppa-neuvoston 29. huhtikuuta 2017

Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto hyväksyy EU27-kokoonpanossa suuntaviivat brexit-neuvotteluja varten. "Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta eroprosessi olisi EU:n kannalta mahdollisimman kivuton", totesi puheenjohtaja Tusk.

Puheenjohtaja Tusk kutsui kokouksen koolle Lontoon ilmoitettua aikomuksestaan käynnistää 50 artiklan menettely 29. maaliskuuta 2017.

2016

15. joulukuuta

Neuvottelumenettely

Infografiikka – Brexit-prosessi

Infografiikka – brexit-prosessi

27 jäsenmaan johtajat pitivät joulukuussa 2016 epävirallisen kokouksen, jossa he sopivat brexit-neuvotteluja varten seuraavasta menettelystä:

  1. Iso-Britannia ilmoittaa Eurooppa-neuvostossa aikomuksestaan erota EU:sta, mikä aktivoi 50 artiklan.
  2. EU27:n johtajat hyväksyvät "suuntaviivat", muun muassa periaatteet ja yleiset kannat neuvotteluja varten. Suuntaviivoja päivitetään tarvittaessa neuvottelujen aikana.
  3. Yleisten asioiden neuvosto antaa komission suosituksesta valtuutuksen neuvottelujen aloittamiseen.
  4. Neuvosto hyväksyy sisältöä ja yksityiskohtaisia institutionaalisia järjestelyjä koskevat neuvotteluohjeet. Niitä voidaan tarkistaa ja täydentää kaikissa neuvottelujen vaiheissa.
  5. Neuvosto nimittää komission unionin neuvottelijaksi, joka käy neuvotteluja 27 jäsenmaan puolesta. Komissio nimitti Michel Barnierin pääneuvottelijaksi. Se raportoi jäsenmaiden johtajille ja neuvostolle neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tiedottaa myös Euroopan parlamentille "tiiviisti ja säännöllisesti".
  6. Neuvosto ja sen valmisteluelimet varmistavat, että neuvottelut käydään EU27:n antamien suuntaviivojen mukaisesti. Se muun muassa antaa ohjeistusta komissiolle.

"Hyväksyimme organisaatiorakenteen, jossa Eurooppa-neuvosto vastaa edelleen prosessin poliittisesta valvonnasta ja komissio toimii unionin neuvottelijana", puheenjohtaja Tusk sanoi kokouksen jälkeen.

15. joulukuuta

EU:n 27 valtion- tai hallitusten päämiehen epävirallinen kokous

27 johtajaa sekä Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajat antoivat julkilausuman, jossa he totesivat olevansa valmiit aloittamaan neuvottelut Ison-Britannian kanssa heti, kun maa on toimittanut 50 artiklan mukaisen ilmoituksensa.

"Panemme tyytyväisinä merkille Yhdistyneen kuningaskunnan aikomuksen toimittaa ilmoitus ennen maaliskuun 2017 loppua, jotta voimme ryhtyä ratkomaan Yhdistyneen kuningaskunnan tulevasta eroamisesta aiheutuvia epävarmuustekijöitä", totesivat he julkilausumassa.

Lisäksi he toistivat sitoumuksensa kesäkuussa 2016 hyväksyttyihin periaatteisiin, muun muassa seuraaviin:

  • ei neuvotteluja ennen eroilmoitusta
  • oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino
  • ei pääsyä EU:n sisämarkkinoille ilman EU:n neljän vapauden hyväksymistä

29. marraskuuta

Tusk vastasi Britannian parlamentaarikkojen huoleen EU:n ja Britannian kansalaisten asemasta

Puheenjohtaja Tusk vastasi Britannian parlamentaarikoille näiden huolestuttua EU-kansalaisten asemasta Britanniassa ja Euroopassa asuvien ja työskentelevien Britannian kansalaisten asemasta.

"Pyysitte kirjeessänne minua ratkaisemaan tämän asian kerralla joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että neuvottelut aloitettaisiin jo joulukuussa. EU on valmis tähän, mutta neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun 50 artiklan mukainen menettely on käynnistetty. (...) päätös 50 artiklan menettelyn käynnistämisestä kuuluu Britannialle, ja kunnioitamme tätä täysin."

"Kuten te, minäkin haluan välttää tilanteen, jossa kansalaisista tulee neuvotteluprosessin pelinappuloita. Jotta näin ei kävisi, meillä on oltava selvät ja kattavat ratkaisut, jotka antavat kansalaisille todelliset turvallisuustakuut. Ne eivät saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi."

13. lokakuuta

Kova brexit tai ei brexitiä ollenkaan, sanoo Tusk

"Kovan brexitin ainoa todellinen vaihtoehto on ei brexitiä. Tosin tänään tuskin kukaan uskoo tuohon vaihtoehtoon", sanoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk Brysselissä European Policy Centressä pitämässään puheessa.

Hänen mukaansa eroneuvotteluissa on tärkeintä suojata EU:n ja kunkin sen 27 jäsenmaan etuja. Hän painotti myös, että pääsy EU:n sisämarkkinoille edellyttää EU:n neljän vapauden hyväksymistä: henkilöiden, tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus.

2. lokakuuta

Ison-Britannian pääministeri Theresa May totesi 2. lokakuuta 2016 Birminghamin puoluekokouksessa, että Iso-Britannia aloittaa viralliset eroneuvottelut maaliskuun 2017 loppuun mennessä.

Puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti välittömästi olevansa tyytyväinen ilmoitukseen. ”Tämä tuo tervetullutta selkeyttä brexit-neuvottelujen aloittamiseen. Kun 50 artiklan soveltaminen käynnistetään, EU27 ryhtyy suojaamaan etujaan”, hän tviittasi.

8. syyskuuta

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk matkusti Lontooseen, jossa hän kävi keskustelun Ison-Britannian pääministerin Theresa Mayn kanssa.

"Viestini pääministeri Maylle oli, että on kaikkien parhaan edun mukaista, että keskustelut aloitetaan pian epävarmuuden hälventämiseksi ja lopulta sen poistamiseksi", hän totesi kokouksen jälkeen.

29. kesäkuuta

EU:n 27 valtion- tai hallitusten päämiehen epävirallinen kokous

”Vakaa aikomuksemme on pysyä yhtenäisinä ja työskennellä EU:n puitteissa 21. vuosisadan haasteiden käsittelemiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi kansakuntiemme ja kansojemme edun mukaisesti”, totesivat 27 johtajaa yhteisessä julkilausumassaan 29. kesäkuuta pidetyn epävirallisen kokouksen jälkeen. Lisäksi he kehottivat Ison-Britannian hallitusta ilmoittamaan Eurooppa-neuvostolle mahdollisimman pian aikomuksestaan erota EU:sta.

27 jäsenmaan johtajat tapaavat seuraavan kerran syyskuussa 2016 jatkaakseen keskusteluja EU:n tulevaisuudesta.

28. kesäkuuta

Eurooppa-neuvosto 28. kesäkuuta 2016

Eurooppa-neuvosto keskittyi Ison-Britannian kansanäänestyksen tulokseen. Pääministeri David Cameron selosti Ison-Britannian tilannetta kansanäänestyksen jälkeen. Tämän jälkeen asiasta käytiin ensimmäinen keskustelu.

"Johtajat ymmärtävät, että nyt tarvitaan jonkin aikaa, jotta pöly voi laskeutua Isossa-Britanniassa. Mutta he odottavat myös, että Ison-Britannian hallituksen aikomukset täsmentyvät mahdollisimman pian", puheenjohtaja Tusk sanoi lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen.

24. kesäkuuta

Puheenjohtaja Donald Tuskin lausunto lehdistölle Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksesta

"Olemme valmistautuneet tähän kielteiseen skenaarioon. Oikeudellista tyhjiötä ei synny", puheenjohtaja Donald Tusk sanoi Ison-Britannian kansanäänestyksen virallisten tulosten varmistuttua.

24. kesäkuuta

EU-johtajien ja puheenjohtajavaltio Alankomaiden yhteinen lausuma Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksesta

"Britit ovat vapaan ja demokraattisen menettelyn päätteeksi ilmaisseet haluavansa erota Euroopan unionista. Kunnioitamme tätä päätöstä, vaikka olemmekin siitä pahoillamme", totesivat puheenjohtaja Tusk, puheenjohtaja Juncker, puhemies Schulz ja Alankomaiden pääministeri Rutte yhteisessä lausumassaan.

"Sovitun mukaisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva uusi järjestely, josta päätettiin 18.–19. helmikuuta 2016 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, ei nyt tule voimaan vaan se lakkaa olemasta voimassa. Siitä ei neuvotella uudelleen", he lisäsivät.

23. kesäkuuta

Ison-Britannian kansanäänestys

Ison-Britannian kansalaiset äänestivät 23. kesäkuuta 2016 Euroopan unionista eroamisen puolesta. Äänestystä olivat edeltäneet tiiviit neuvottelut sopimuksesta, jolla vahvistettaisiin Ison-Britannian erityisasemaa EU:ssa.