Terrorismi ei ole uusi ilmiö Euroopassa. Se uhkaa turvallisuuttamme, demokraattisten yhteiskuntiemme arvoja sekä Euroopan kansalaisten oikeuksia ja vapauksia. Vuosina 2009–2013 EU:n jäsenvaltioissa tapahtui 1010 epäonnistunutta, estettyä tai toteutunutta terrori-iskua, joissa menehtyi 38 ihmistä. Lisäksi terroristiryhmät ovat kidnapanneet tai surmanneet useita EU:n kansalaisia ympäri maailman. Eurooppalaisia taistelijoita matkustaa eri paikkoihin jihad-taisteluun, ja palatessaan EU:hun he voivat olla turvallisuusuhka. Tämä ilmiö tulee todennäköisesti jatkumaan tulevina vuosina.

Koska nämä uhat eivät tunne rajoja, niihin on puututtava sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

EU:n strategia

EU:n terrorisminvastaisen strategian tarkoituksena on torjua terrorismia globaalisti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen ja tehdä Euroopasta turvallisempi, jotta sen kansalaiset voivat elää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä torjumaan terrorismia ja tarjoamaan parhaan mahdollisen suojan kansalaisilleen. Tätä varten neuvosto hyväksyi vuonna 2005 EU:n terrorisminvastaisen strategian. 

Strategia muodostuu 4 pilarista: ennaltaehkäisy, suojaus, toiminnan estäminen ja varautuminen. Kaikissa pilareissa on tärkeää tehdä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Ennaltaehkäisy

Yhtenä EU:n prioriteettina terrorismintorjunnan alalla on tunnistaa radikalisoitumista edistävät tekijät ja prosessit, joilla ihmisiä rekrytoidaan tekemään terroritekoja, sekä puuttua niihin. Tätä varten neuvosto hyväksyi radikalisoitumista ja terroristien värväämistä koskevan EU:n strategian. Ottaakseen huomioon erilaiset suuntaukset, kuten yksin toimivat henkilöt ja vierastaistelijat tai sosiaalisen median kasvavan merkityksen mobilisoinnissa toimintaan ja viestinnässä, neuvosto tarkisti strategiaa kesäkuussa 2014.

Oikeus- ja sisäministerit hyväksyivät joulukuussa 2014 suuntaviivoja radikalisoitumisen ja terrorismiin värväyksen torjumista koskevaa tarkistettua EU:n strategiaa varten. Suuntaviivoissa esitetään joukko toimenpiteitä EU:n ja sen jäsenmaiden toteuttaviksi.

Suojaus

EU:n terrorisminvastaisen strategian toinen prioriteetti on kansalaisten ja infrastruktuurin suojelu ja iskualttiuden vähentäminen. Tähän kuuluu ulkorajojen suojelu, liikenteen turvallisuuden parantaminen, strategisten kohteiden suojelu ja kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden vähentäminen. EU valmistelee parhaillaan tähän liittyvää lainsäädäntöä matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä lainvalvontatarkoituksia varten.

Toiminnan estäminen

EU pyrkii estämään terroristien valmiuksia suunnitella ja organisoida ja saattamaan terroristit oikeuteen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU haluaa ennen kaikkea lujittaa kansallisia valmiuksia, parantaa poliisi- ja oikeusviranomaisten käytännön yhteistyötä ja tietojenvaihtoa (erityisesti Europolin ja Eurojustin kautta), ehkäistä terrorismin rahoitusta ja poistaa keinot, joita terroristit käyttävät iskujen suunnittelussa ja viestinnässä.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät toukokuussa 2015 uusia sääntöjä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi.

Varautuminen

EU:n terrorisminvastaisen strategian neljäs tavoite on valmistautua solidaarisuuden hengessä hallinnoimaan ja minimoimaan terrori-iskun seurauksia. Tähän päästään parantamalla kykyä selviytyä jälkivaikutuksista, koordinoida vastatoimia ja vastata uhrien tarpeisiin. Alan prioriteetteja ovat EU:n kriisinkoordinointijärjestelyjen kehittäminen, pelastuspalvelumekanismin tarkistaminen, riskinarvioinnin kehittäminen sekä terrorismin uhreille annettavaa apua koskevien parhaiden käytäntöjen jakaminen.

Viime vuosina prioriteetteja ovat olleet

  • EU:ta koskevien yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanojärjestelyjen määrittäminen kesäkuussa 2014 hyväksytyllä neuvoston päätöksellä
  • EU:n hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyjen uudelleentarkastelu ja niiden korvaaminen EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroiduilla järjestelyillä (IPCR) kesäkuussa 2013
  • EU:n pelastuspalvelulainsäädännön tarkistaminen vuoden 2013 lopulla

Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa

Euroopan unionin turvallisuus liittyy läheisesti muissa maissa, erityisesti naapurivaltioissa, tapahtuvaan kehitykseen, joten EU:n terrorisminvastaisen strategian on oltava maailmanlaajuinen.

 Kesäkuussa 2014 hyväksymissään oikeus- ja sisäasioiden alan strategisissa suuntaviivoissa Eurooppa-neuvosto peräänkuulutti tehokasta terrorisminvastaista politiikkaa, jossa yhdistyvät sisäiset ja ulkoiset näkökohdat. EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet korostivat 12. helmikuuta 2015, että turvallisuusasioissa ja terrorismin torjunnassa EU:n on tärkeää lisätä yhteistyötään kolmansien maiden kanssa.

Terrorisminvastainen strategia on esillä monin tavoin EU:n ja kolmansien maiden suhteissa: korkean tason poliittisissa vuoropuheluissa ja hyväksyttäessä yhteistyölausekkeita ja -sopimuksia tai strategisia maita koskevia erityisiä avustushankkeita. EU tekee terrorisminvastaista yhteistyötä Länsi-Balkanin, Sahelin, Pohjois-Afrikan, Lähi-idän, Afrikan sarven ja Pohjois-Amerikan sekä Aasian maiden kanssa.

Yhteistyö USA:n kanssa on perustavanlaatuinen osa EU:n strategiaa. Viime vuosina on saatu aikaan yhteistyösopimuksia sellaisilla aloilla kuin terrorismin rahoitus, liikenne ja rajat, keskinäinen oikeusapu tai luovuttaminen. USA:n viranomaiset tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä Europolin ja Eurojustin kanssa.

Toinen tärkeä osa terrorismin torjunnan ulkoista ulottuvuutta on yhteistyö muiden kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa. Näin rakennetaan kansainvälistä konsensusta ja kehitetään terrorismintorjunnan kansainvälisiä normeja. Euroopan unionin kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä ovat YK ja maailmanlaajuinen terrorisminvastainen foorumi, ja alueellisia puolestaan Euroopan neuvosto, Etyj, Arabiliitto ja Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö.

Osana YK:n kanssa tekemäänsä yhteistyötä ja useiden YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien pohjalta EU on ottanut käyttöön tiettyjä rajoittavia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin.