Ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen

Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja neuvosto hyväksyivät EU:n perusoikeuskirjan vuonna 2000. Asiakirja sisältää Euroopan unionin tunnustamat perusoikeudet ja -vapaudet.

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 perusoikeuskirjassa esitetyistä oikeuksista, vapauksista ja periaatteista tuli EU:ta ja sen jäsenmaita oikeudellisesti sitovia EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä. Lisäksi perussopimus velvoittaa Euroopan unionia liittymään Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Lissabonin sopimuksessa esitetään seuraavat velvoitteet:

  • perusoikeuksien kunnioittaminen Euroopan unionissa
  • ihmisoikeuksien edistäminen ja vakiinnuttaminen EU:n ulkoisissa toimissa

Neuvosto varmistaa, että perusoikeudet otetaan huomioon EU:n lainsäädännön ja toimien valmistelussa. Lisäksi se edistää ihmisoikeuksia suhteissa EU:n ulkopuolisiin maihin ja kansainvälisiin instituutioihin sekä kansainvälisiä sopimuksia koskevissa neuvotteluissa.

Ihmisoikeudet EU:ssa

Perusoikeuksien suojelu on monialainen kysymys, joka liittyy kaikkiin EU:n toiminta-aloihin. Tämä merkitsee sitä, että kaikkien neuvoston elinten on otettava perusoikeudet huomioon työskentelyssään niiden hierarkkisesta tasosta tai niiden käsittelemästä aiheesta riippumatta.

Tämän lisäksi on olemassa erityinen perusoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden työryhmä (FREMP), joka käsittelee kaikkia perusoikeuksiin suoraan liittyviä kysymyksiä.

Tärkeitä perusoikeuksiin liittyviä neuvoston toiminta-aloja ovat

  • EU:n perusoikeuskirjan soveltaminen
  • EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen

EU:n perusoikeuskirjan soveltaminen

Tietosuojauudistus

Henkilötietojen suoja on EU:n lainsäädännössä perusoikeus. Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät huhtikuussa 2016 lainsäädäntöpaketin henkilötietojen suojan uudistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi.

EU hyväksyy tarvittaessa lainsäädäntöä perusoikeuskirjassa määriteltyjen oikeuksien suojelemiseksi. Näitä ovat muun muassa oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja henkilötietojen suoja.

Lisäksi neuvosto hyväksyi vuonna 2011 päätelmät, joissa se määritteli roolinsa perusoikeuskirjan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa. Päätelmissä todetaan, että neuvoston toimia tarvitaan useilla eri aloilla, joista seuraavat kolme ovat keskeisiä.

1. Komission vuosikertomus perusoikeuskirjan soveltamisesta

Komissio esittää joka kevät vuosikertomuksen perusoikeuskirjan soveltamisesta. Neuvosto käy tämän kertomuksen pohjalta oman vuotuisen keskustelunsa perusoikeuskirjasta. Keskustelun jälkeen neuvosto antaa päätelmät komission kertomuksesta. Vuonna 2016 päätelmissä keskityttiin useisiin aiheisiin, kuten perusoikeuskirjan noudattamiseen ja tietoisuuteen siitä, rasismiin ja muukalaisvihaan sekä sisäisen ja ulkoisen politiikan johdonmukaisuuteen.

2. Yhteistyö EU:n perusoikeusviraston kanssa

Neuvosto tekee tiivistä yhteistyötä EU:n perusoikeusviraston kanssa. Siihen sisältyy

  • viraston oikeusperustan ja monivuotisten puitteiden hyväksyminen
  • huolehtiminen viraston vuosikertomuksen ja muiden neuvoston työskentelyn kannalta tärkeiden tutkimusten ja raporttien jatkotoimista

Vuonna 2016 tämän vuosikertomuksen jatkotoimet sisällytettiin neuvoston päätelmiin perusoikeuskirjan soveltamisesta vuonna 2015.

3. Perusoikeudet lainsäädäntömenettelyssä

Kaikkien neuvoston valmisteluelinten on huolehdittava siitä, että perusoikeuksia kunnioitetaan niiden käsittelemissä teksteissä. Tätä varten FREMP-työryhmä on laatinut yhdessä neuvoston oikeudellisen yksikön kanssa suuntaviivat perusoikeuksien kunnioittamisen tarkistamiseksi. Suuntaviivat päivitettiin viimeksi vuonna 2014.

EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen

Euroopan ihmisoikeussopimus hyväksyttiin vuonna 1950, ja 47 Euroopan neuvoston jäsenmaata on ratifioinut sen. Kaikki 28 EU:n jäsenmaata ovat yleissopimuksen osapuolia.

Jotta EU:hun ja EU:n lainsäädäntöön sovellettaisiin samoja normeja kuin sen jäsenmaihin, Lissabonin sopimus velvoittaa Euroopan unionia liittymään kyseiseen yleissopimukseen. Liittyminen täydentäisi EU:n kansalaisten perusoikeuksien suojelun ja vahvistaisi sen perusarvoja. Se parantaisi myös EU-lainsäädännön toimivuutta ja lisäisi perusoikeuksien suojelun yhdenmukaisuutta Euroopassa.

EU:n tuomioistuin antoi 18. joulukuuta 2014 kielteisen lausunnon ehdotetun liittymissopimuksen yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa. Käsiteltävänä on uusi ratkaisu, jonka ansiosta perussopimuksessa asetettu liittymisvelvoite voidaan täyttää ja jossa on otettu huomioon kaikki tuomioistuimen lausunnossaan mainitsemat näkökohdat.

Ihmisoikeudet EU:n ulkopuolella

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on olennainen osa kaikkia EU:n suhteita EU:n ulkopuolisiin maihin ja kansainvälisiin instituutioihin. Kaikkien EU:n allekirjoittamien sopimusten on oltava EU:n perusoikeuskirjassa määriteltyjen ihmisoikeuksien mukaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien ulkoasioita käsittelevien neuvoston elinten on sisällytettävä ihmisoikeudet työhönsä.

Tämän lisäksi ihmisoikeuksien edistäminen on itsessään prioriteetti. EU:n työskentelyä tällä alalla ohjaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin heinäkuussa 2015 kaudeksi 2015–2019.

Neuvostossa on erityinen ihmisoikeustyöryhmä (COHOM), joka käsittelee ihmisoikeuksiin suoraan liittyviä kansainvälisiä asioita.

Tärkeitä perusoikeuksiin liittyviä neuvoston työskentelyn osa-alueita ovat

  • EU:n prioriteettien asettaminen YK:n ihmisoikeusfoorumeilla
  • aihekohtaisten suuntaviivojen antaminen EU:n ulkoisen toiminnan tukemiseksi
  • ihmisoikeusvuoropuhelujen käynnistäminen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
  • ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva vuosikertomus

EU:n prioriteettien asettaminen YK:n foorumeilla

Neuvosto päättää EU:n prioriteeteista YK:n yleiskokousta varten.

Neuvosto hyväksyi 18. heinäkuuta 2016 EU:n prioriteetit YK:n yleiskokouksen 71. istuntoa varten. Näistä useat liittyvät ihmisoikeuksiin.

Neuvoston tehtävänä on määritellä Euroopan unionin strategiset prioriteetit YK:n ihmisoikeusfoorumeilla. Se antaa tätä varten kerran vuodessa päätelmät, joissa esitetään EU:n tärkeimmät toimintalinjat tulevia kuukausia varten. Vuonna 2017 näitä olivat

  • turvallisen ja suotuisan toimintaympäristön järjestäminen ihmisoikeuksien parissa työskenteleville kansalaisjärjestöille ja ihmisoikeuksien puolustajille
  • Syyrian vakavan ihmisoikeus- ja humanitaarisen tilanteen ottaminen jatkuvasti ja täysin huomioon
  • Ukrainan itäosan konfliktiin liittyvien vakavien ihmisoikeusloukkausten esille tuominen
  • kampanjointi kuolemantuomioiden täytäntöönpanoa vastaan ja kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta
  • kidutuksen ehdottoman ja kaikki tilanteet kattavan kiellon ajaminen määrätietoisesti
  • terroristiryhmien, kuten Daeshin ja Boko Haramin, naisiin ja lapsiin kohdistamien ihmisoikeusloukkausten tuomitseminen
  • uskonnon- ja vakaumuksenvapauden sekä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden edistäminen
  • turvapaikanhakijoiden, pakolaisten, muuttajien ja kaikkien siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeuksien suojeleminen

Aihekohtaisten suuntaviivojen hyväksyminen

Neuvosto laatii ja hyväksyy aihekohtaisia suuntaviivoja. Nämä suuntaviivat tukevat EU:n ulkoista toimintaa ja antavat EU:n virkamiehille käytännön tietoa siitä, miten he voivat auttaa edistämään tiettyjä oikeuksia.

Ihmisoikeusvuoropuhelujen käynnistäminen

Euroopan unioni käy ulkosuhdehallintonsa välityksellä säännöllistä vuoropuhelua ihmisoikeuksista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Kukin vuoropuhelu on perustettu ihmisoikeusvuoropuheluja koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Neuvosto antoi suuntaviivat vuonna 2001 ja ne päivitettiin viimeksi vuonna 2008.

Suuntaviivojen mukaan vuoropuhelun aloittamista edeltää kyseisen maan ihmisoikeustilanteen arviointi. Arvioinnin tekee ihmisoikeustyöryhmä muiden asiaan liittyvien työryhmien kanssa.

Kun tavoitteet on määritelty ja kyseisen maan kanssa on käyty kartoitusneuvotteluja, neuvosto tekee lopullisen päätöksen vuoropuhelun käynnistämisestä antamalla asiasta päätelmät.

Raportointi ihmisoikeuksista ja demokratiasta

EU:n työ ja saavutukset ihmisoikeuksien edistämiseksi EU:n ulkoisessa toiminnassa on esitetty yksityiskohtaisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa kertomuksessa, jonka neuvosto hyväksyy vuosittain. Neuvosto hyväksyi 20. kesäkuuta 2016 EU:n vuotuisen kertomuksen 2015 aihekohtaisen osan. Maa- ja aluekohtaiset kysymykset sisältävän osan se hyväksyi 20. syyskuuta 2016.