Siirry sisältöön
Tilaa sähköpostit

Euroopan investointiohjelma

Yleistä

Euroopan investointiohjelma on EU:n aloite, jolla pyritään lisäämään investointeja EU:ssa ja tukemaan pitkäkestoista talouskasvua

Euroopan investointineuvontakeskus ja investointihankeportaali

Neuvontakeskus ja hankeportaali perustetaan tukemaan Euroopan strategisten investointien rahaston tavoitteita

Euroopan strategisten investointien rahasto

Rahaston tarkoitus, tehtävät ja toiminta lyhyesti

Keskeiset tavoitteet

  • mobilisoida 315 mrd. € lisäinvestointeja vuoteen 2018 mennessä
  • varmistaa, että investoinnit vastaavat reaalitalouden tarpeita
  • parantaa investointiympäristöä

Euroopan investointiohjelmalla on tarkoitus mobilisoida vähintään 315 mrd. € yksityisiä ja julkisia investointeja vuoteen 2018 mennessä. Ohjelman tavoitteena on

  • lisätä investointeja
  • parantaa kilpailukykyä
  • tukea pitkäkestoista talouskasvua EU:ssa

Euroopan komissio ehdotti ohjelmaa marraskuussa 2014 Eurooppa-neuvoston kehotettua kesäkuussa 2014 puuttumaan EU:ssa tehtävien investointien vähäisyyteen, jotta edistettäisiin kasvua ja parannettaisiin työllisyyttä.

Euroopan investointiohjelman kolme pilaria

Euroopan investointiohjelmassa on kolme tärkeää osa-aluetta:

  • Euroopan strategisten investointien rahasto
  • sen varmistaminen, että investointirahoitus tulee reaalitalouden käyttöön
  • investointiympäristön parantaminen
Euroopan strategisten investointien rahasto on perustettu Euroopan investointipankkiin, jonka omistavat kaikki EU:n jäsenmaat yhdessä. EIP toteuttaa EU:n politiikkaa yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa.
Euroopan strategisten investointien rahasto on perustettu Euroopan investointipankkiin, jonka omistavat kaikki EU:n jäsenmaat yhdessä. EIP toteuttaa EU:n politiikkaa yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa.
© © European Investment Bank 2015

1. Euroopan strategisten investointien rahasto

Rahasto perustettiin vuonna 2015 hoitotilinä Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen. Sen käyttämien julkisten varojen vipuvaikutuksella pyritään saamaan liikkeelle yksityisiä lisäinvestointeja, ja se toimii luottosuojana EIP:n ja Euroopan investointirahaston (EIR) myöntämälle rahoitukselle.

Yksi rahaston tehtävistä on ottaa kantaakseen osa EIP:n sijoitusriskistä, jolloin EIP voi investoida aiempaa riskialttiimpiin hankkeisiin. EIP:n osallistumisen odotetaan houkuttelevan yksityisiä investointeja tällaisiin hankkeisiin.

Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) pääkohteena ovat investoinnit erinäisiin aloihin, kuten infrastruktuuriin, energiaan, tutkimukseen ja innovointiin, laajakaistaverkkoihin ja koulutukseen. Rahasto on valmis tukemaan myös pk-yrityksiä (lähinnä Euroopan investointirahaston kautta).

Rahaston muodostavat tällä hetkellä EU:n budjetista maksettava takaus 16 mrd. € ja Euroopan investointipankin rahoitusosuus 5 mrd. €.

Rahaston (määrältään 21 mrd. €) kerrannaisvaikutuksen odotetaan olevan lopulta 1:15, jolloin rahaston avulla saataisiin liikkeelle yhteensä 315 mrd. € investointeja. Tämä merkitsee sitä, että rahaston käyttäessä 1 € julkisia varoja yksityiset investoijat käyttäisivät 12 € ja EIP 3 €. Kerrannaisvaikutuksen tarkka suuruus vaihtelee hankkeittain.

Uusi ESIR-ehdotus

Neuvosto vahvisti joulukuussa 2016 neuvottelukantansa uuteen ehdotukseen asetukseksi, jolla rahaston voimassaoloaikaa pidennettäisiin 31. joulukuuta 2020 saakka ja rahastoon sekä investointineuvontakeskukseen tehtäisiin teknisiä parannuksia.

ESIRin voimassaoloajan jatkamisen lisäksi neuvosto sopi muun muassa seuraavista keskeisistä muutoksista:

  • investointitavoitetta nostetaan niin, että se on 500 mrd. €
  • EU:n budjettitakaus kasvaa ja tulee olemaan 26 mrd. € (tästä 16 mrd. € on saatavilla takausvaateita varten vuoden 2018 puoliväliin asti)
  • Euroopan investointipankin rahoitusosuutta lisätään, se tulee olemaan 7,5 mrd. € (tällä hetkellä 5 mrd. €)

Parannuksilla pyritään lisäksi varmistamaan, että rahaston tuki kattaa mahdollisimman monet EU-maat ja että rahoitusta saavat aiempaa useammat alat, kuten maa- ja metsätalous, kalastus ja muut biotalouden osat sekä ilmastotoimet.

Rahasto kattaisi myös EIP:n tuen piiriin kuuluvat toimialat heikommin kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla. Avoimuutta koskevia säännöksiä on niin ikään parannettu.

Neuvosto aloittaa keskustelut Euroopan parlamentin kanssa asetusehdotuksen lopullisesta versiosta, kunhan parlamentti on vahvistanut oman neuvottelukantansa.

2. Investointirahoituksen saaminen reaalitalouden käyttöön

Investointirahoitus on tarkoitus saada reaalitalouden käyttöön, ja sitä varten on perustettu Euroopan investointihankeportaali ja Euroopan investointineuvontakeskus.

Neuvontakeskus antaa teknistä apua ja tukea. Sen avulla kootaan samaan yhteyspisteeseen tiedot nykyisistä EIP:n teknisen avun ohjelmista ja tarjotaan lisäneuvontapalveluja tapauksissa, jotka eivät kuulu nykyisten ohjelmien piiriin.

Investointihankeportaali auttaa potentiaalisia investoijia saamaan tietoa kustakin hankkeesta ja investointimahdollisuuksista.

Neuvosto vahvisti joulukuussa 2016 neuvottelukantansa ehdotukseen, jonka pohjalta Euroopan investointineuvontakeskukseen tehtäisiin teknisiä parannuksia.

Ehdotuksen tavoitteena on auttaa Euroopan investointineuvontakeskusta kohdentamaan teknistä apuaan tarkemmin paikallistasolla koko EU:ssa. Tavoitteena on myös helpottaa ESIR-rahoituksen yhdistämistä muihin EU-rahoituslähteisiin, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista saatavaan tukeen.

3. Investointiympäristön parantaminen

Tarkoituksena on edistää investointeja parantamalla investointiympäristöä ja helpottamalla rahoituksen saantia varsinkin pk-yritysten kannalta.

Yleisenä tavoitteena on poistaa esteitä investoinneilta ja tehdä EU:n sääntelystä yksinkertaisempaa, tehokkaampaa ja ennustettavampaa erityisesti niillä infrastruktuurin aloilla, joilla investointien elinkaari ulottuu useammalle vuodelle tai vuosikymmenelle.

Rahoitukseen vaikuttavien olosuhteiden parantamiseksi EU:ssa investointiohjelmaan kuuluisi pääomamarkkinaunionin perustaminen. Sen tarkoituksena olisi vähentää rahoitusmarkkinoiden pirstaloitumista ja lisätä pääoman saatavuutta yritysten ja investointihankkeiden käyttöön.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2016 päätelmiä joistakin talouspoliittisen komitean määrittämistä aiheista, jotka vaikuttavat EU:ssa tehtäviin investointeihin. Päätelmät olisi otettava huomioon suosituksissa, joita annetaan jäsenmaille EU:n politiikan seurantaprosessin eli eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

Käsittely neuvostossa

6. joulukuuta 2016: Neuvosto vahvisti neuvottelukantansa uuteen ESIR-asetusehdotukseen, jolla rahaston voimassaoloaikaa jatkettaisiin vuoteen 2020 ja jonka mukaan rahaston investointitavoite olisi 500 mrd. €, EU:n budjettitakaus 26 mrd. € ja EIP:n rahoitusosuus 7,5 mrd. €. Sopimuksen myötä neuvoston puheenjohtajamaa voi neuvotella lopullisesta säädöksestä, kunhan Euroopan parlamentti on vahvistanut oman neuvottelukantansa.

20.–21. lokakuuta 2016: Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa vahvistamaan uutta ESIR-asetusehdotusta koskevan neuvottelukantansa joulukuussa 2016 ottaen huomioon riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin, jonka tulokset on määrä toimittaa marraskuussa.

Syyskuu 2016: Neuvosto ryhtyi käsittelemään komission ehdotusta asetukseksi, jolla Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloaikaa pidennettäisiin ja rahastoon sekä Euroopan investointineuvontakeskukseen tehtäisiin teknisiä parannuksia.

12. heinäkuuta 2016: Neuvosto tarkasteli työtä, jota on tehty investointien esteiden poistamiseksi Euroopan investointiohjelman kolmannen pilarin mukaisesti. Talous- ja rahoituskomitea on määrittänyt kolme osa-aluetta, joilla jäsenmaat voisivat toteuttaa toimia: maksukyvyttömyysmenettelyt, rahoituksen saanti ja rajatylittävä synergia etenkin verkkotoimialoilla. Neuvosto pyysi talous- ja rahoituskomiteaa jatkamaan työtään asian parissa, ja se keskustelee siitä tuonnempana pidettävässä kokouksessa.

25. kesäkuuta 2015: Neuvosto hyväksyi asetuksen Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) Euroopan parlamentin hyväksyttyä sen 24. kesäkuuta. ESIR-asetus tuli voimaan heinäkuun 2015 alussa.

28. toukokuuta 2015: Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät ESIR-asetusehdotuksesta alustavaan yhteisymmärrykseen.

23. huhtikuuta 2015: Neuvosto ja Euroopan parlamentti aloittivat neuvottelut ESIR-asetuksen lopullisesta versiosta.

10. maaliskuuta 2015: Neuvosto muodosti asetusehdotusta koskevan neuvottelukantansa (yleisnäkemys).

19. tammikuuta 2015: Neuvosto aloitti komission aiemmin samassa kuussa antaman ESIR-asetusehdotuksen käsittelyn.

18. joulukuuta 2014: Eurooppa-neuvosto antoi tukensa Euroopan investointiohjelmalle.

Miksi tarvitaan lisää investointeja?

EU:ssa tehtävien investointien määrä on ollut useita vuosia huomattavasti vähäisempi kuin ennen kriisiä vuonna 2007.

Investointien vähäisyyttä pidetään yhtenä syynä siihen, että EU:n talouden elpyminen erityisesti euroalueella on ollut hidasta. Lisäksi investointien jatkuva vähäisyys voi vaikuttaa kielteisesti pitkän aikavälin kasvuun ja kilpailukykyyn.

Taustatietoa

Investointien lisääminen on yksi EU:n strategisessa ohjelmassa määritellyistä EU:n strategisista prioriteeteista kaudella 2014–2019. Se on myös yksi EU:n talouspolitiikan prioriteeteista rakenneuudistusten ja vastuullisen finanssipolitiikan lisäksi.