Euroopan strategisten investointien rahasto

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) on keskeisin osa Euroopan investointiohjelmaa, jolla lisätään pitkäkestoista talouskasvua ja kilpailukykyä Euroopan unionissa.

Rahaston tarkoituksena on helpottaa julkisen, myös EU:n budjetista saatavan rahoituksen käyttöä yksityisten investointien liikkeelle saamiseksi. Kohteena voivat olla monenlaiset EU:ssa toteutettavat hankkeet. Tällaisia ovat muun muassa infrastruktuureihin, tutkimukseen ja innovointiin, koulutukseen, terveysalaan, tieto- ja viestintäteknologiaan ja muihin aloihin liittyvät hankkeet.

Rahasto on erillinen ja läpinäkyvä yksikkö ja erillinen Euroopan investointipankin (EIP) hoitama tili. Se perustettiin heinäkuussa 2015 Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista annetulla asetuksella.

Uusi ESIR-ehdotus

Neuvosto on syyskuusta 2016 lähtien valmistellut uutta Euroopan strategisten investointien rahastoa koskevaa ehdotusta, jolla on tarkoitus muuttaa vuoden 2015 ESIR-asetusta.

Neuvosto vahvisti joulukuussa 2016 kantansa Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Neuvottelut aloitetaan, kun parlamentti on vahvistanut kantansa.

Neuvoston kanta muutettuun asetukseen: keskeiset kohdat

Neuvosto hyväksyi useimmat ehdotetuista muutoksista ja lisäsi muutamia omia muutosehdotuksiaan.

Rahaston toimikausi ja rahoitusehdot

Neuvoston neuvottelukannan mukaan

  • rahaston toimikautta jatkettaisiin vuoteen 2020
  • EU:n budjettitakuuta korotettaisiin 10 mrd. €:lla yhteensä 26 mrd. €:oon (alkuperäinen 16 mrd. €:n takuu olisi käytettävissä vuoden 2018 puoliväliin saakka)
  • Euroopan investointipankin (EIP) osuutta korotettaisiin 7,5 mrd. €:oon (nykyisestä 5 mrd. €:sta)
  • rahaston investointien kokonaistavoitetta korotettaisiin 500 mrd. €:oon
  • ESIR-tuki olisi voitava yhdistää helposti tukeen, jota saadaan muista EU-lähteistä, muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista

Tukikelpoiset hankkeet ja alat

Neuvoston yleisnäkemyksessä ehdotetaan ESIR-rahoituksen laajentamista muun muassa maatalouteen, metsätalouteen, kalastukseen, vesiviljelyyn ja muille biotalouden aloille.

Lisäksi olisi varmistettava, että yhdessäkään ESIR-rahoitteisessa hankkeessa ei käytetä veronkiertorakenteita, kuten aggressiivisia verosuunnittelujärjestelmiä tai vastaavia käytäntöjä.

Ilmastonmuutos

Neuvosto ehdottaa, että ESIR-rahoituksella tuettaisiin myös toimia, joilla pyritään EU:n ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin tavoitteisiin. Ehdotuksen mukaan vähintään 40% infrastruktuureja ja innovointia koskeviin yhdistettyihin tavoitteisiin myönnetyistä ESIR-varoista suunnattaisiin ilmastotoimiin. Neuvosto ehdottaa, että tähän laskelmaan ei tulisi sisällyttää sitä rahaston osuutta, joka on suunnattu pk-yrityksille ja midcap-yrityksille.

Markkinoiden toimintapuutteiden korjaaminen ja investointien pullonkaulojen havaitseminen

Rahastoa vahvistettaisiin siten, että se tukee niitä hankkeita, jotka auttavat selkeästi markkinoilla havaittujen toimintapuutteiden tai epätyydyttävien investointitilanteiden korjaamista.

Neuvosto ehdottaa myös, että EIP ilmoittaisi Euroopan komissiolle ESIR-toimien yhteydessä havaitsemistaan investointien esteistä. Neuvosto pyytää komissiota käyttämään näitä tietoja toimissa, joilla se pyrkii parantamaan sääntely-ympäristöä investointien edistämiseksi (Euroopan investointiohjelman kolmannen pilarin puitteissa).

Seuraava raportti rahaston tuloksista

Neuvosto ehdottaa, että Euroopan komissio arvioisi rahaston tuloksia, EU-takuun käyttöä sekä Euroopan investointineuvontakeskuksen toimintaa ja raportoisi niistä neuvostolle.

Neuvosto ehdottaa, että ensimmäinen raportti toimitettaisiin 30. kesäkuuta 2018 mennessä ja toinen 31. joulukuuta 2019 mennessä. Jälkimmäisen olisi oltava perusta uudelle päätökselle rahaston toiminnan jatkamisesta tai lopettamisesta vuoden 2020 jälkeen.

Avoimuus

Neuvosto toteaa, että ESIR-tuen myöntämistä koskevien päätösten sekä niiden perustelujen olisi oltava yleisön saatavilla. Neuvosto ehdottaa, että tällaiset päätökset julkistetaan EIP:n hallintoneuvoston hyväksyttyä ESIR-toimet.

Käsittely neuvostossa

15. joulukuuta 2016: Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä neuvostossa aikaansaatuun yhteisymmärrykseen ESIR-rahaston voimassaolon jatkamisesta.

6. joulukuuta 2016: neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen neuvottelukannastaan ehdotukseen ESIR-rahaston voimassaolon jatkamisesta.

20.–21. lokakuuta 2016: Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa vahvistamaan uutta ESIR-asetusehdotusta koskevan neuvottelukantansa joulukuussa 2016 ottaen huomioon riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin, jonka tulokset oli määrä toimittaa marraskuussa.

Syyskuu 2016: Neuvosto ryhtyi käsittelemään uutta ehdotusta vuoden 2015 ESIR-asetuksen muuttamiseksi, jotta rahaston toimintaa voitaisiin jatkaa ja Euroopan investointineuvontakeskukseen tehdä teknisiä muutoksia.

25. kesäkuuta 2015: Neuvosto antoi ESIR-asetuksen Euroopan parlamentin hyväksyttyä sen 24. kesäkuuta 2015. Asetus tuli voimaan heinäkuun 2015 alussa.

28. toukokuuta 2015: Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät asetusehdotuksesta alustavaan yhteisymmärrykseen.

23. huhtikuuta 2015: Neuvosto ja Euroopan parlamentti aloittivat neuvottelut ESIR-asetuksen lopullisesta versiosta.

10. maaliskuuta 2015: Neuvosto muodosti asetusehdotusta koskevan neuvottelukantansa eli neuvoston yleisnäkemyksen.

Euroopan strategisten investointien rahasto

Euroopan strategisten investointien rahaston päätavoitteet:

  • tehostaa EIP:n investointitoimien riskinkantokykyä
  • korjata markkinoiden puutteita ja tilanteita, joissa investointitoiminta on liian vähäistä
  • auttaa tuottamaan noin 315 mrd. € lisäinvestointeja 3 vuoden aikana

Tarkoitus

ESIR-rahaston tärkein tehtävä on ottaa kantaakseen osa niistä riskeistä, jotka liittyvät Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston toimintaan.

ESIR-rahaston EIP:lle tuoman paremman riskinkantokyvyn turvin EIP voi investoida tavallista korkeamman riskiprofiilin hankkeisiin. EU:n takuulla tuettujen EIP:n investointien odotetaan houkuttelevan yksityisiä investointeja.

Arvioiden mukaan rahaston, jonka alkupääoma on yhteensä 21 mrd. €, kerrannaisvaikutukseksi muodostuisi 1:15, jolloin rahaston avulla saataisiin liikkeelle yhteensä 315 mrd. € uusia investointeja.

Tämä tarkoittaa, että 21 mrd. €:n rahaston avulla EIP:n on mahdollista lainata suunnilleen kolminkertainen määrä eli noin 63 mrd. € investointeihin ja hankkeiden rahoitukseen.

Investointeihin saatavilla olevilla 63 mrd. €:lla on vuorostaan tarkoitus houkutella investointeja yksityisiltä sijoittajilta yhteensä noin 315 mrd. €:n arvosta.

Arvio kertoimesta perustuu EIP:n ja Euroopan komission kokemukseen aiemmista vastaavista hankkeista.

Rakenne

ESIR on erillinen ja läpinäkyvä yksikkö ja erillinen EIP:n hoitama tili. Se täydentää EIP:n tavanomaista investointitoimintaa.

ESIR-rahaston pohjana ovat

  • 16 mrd. €:n takuu EU:n budjetista (EU:n budjetissa 8 mrd. € on korvamerkitty tukemaan 16 mrd. €:n takuuta)
  • 5 mrd. € Euroopan investointipankista

Hallinnointi

Euroopan strategisten investointien rahastolla on kaksi hallinnointitasoa:

  • johtokunta
  • investointikomitea

Toimitusjohtaja vastaa ESIR-rahaston päivittäisestä hallinnoinnista ja toimii investointikomitean kokousten puheenjohtajana. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti johtokunnalle.

Johtokunta valitsee toimitusjohtajaehdokkaan. Euroopan parlamentti hyväksyy valitun ehdokkaan kuulemisen jälkeen.

Johtokunta

Johtokunta koostuu neljästä jäsenestä, joista Euroopan komissio nimittää kolme ja EIP yhden. ESIR-rahaston johtokunta päättää

  • ESIR-rahaston yleisestä strategiasta
  • ESIR-rahaston riskiprofiilista
  • ESIR-rahaston toimintapolitiikoista ja -menettelyistä
  • investointijärjestelyihin ja kansallisiin kehityspankkeihin sovellettavista säännöistä

Johtokunta tekee päätöksensä yksimielisesti.

Investointikomitea

Investointikomitea tarkastelee hankkeita ja päättää, mitkä hankkeista kelpuutetaan hyödyntämään EU:n takuuta. Se vastaa toiminnastaan johtokunnalle.

Komitean jäseninä on 8 riippumatonta markkina-asiantuntijaa ja toimitusjohtaja. Johtokunta nimittää asiantuntijat avoimessa ja läpinäkyvässä valintamenettelyssä enintään 3 vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

ESIR-rahasto organisoidaan niin, että taataan investointikomitean toiminnallinen riippumattomuus.

Komitea tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä.

Rahoitettavat hankkeet

ESIR-rahoitteisia hankkeita on monilla aloilla, mukaan lukien

  • infrastruktuurin kehittäminen
  • tutkimus ja kehittäminen sekä innovointi
  • investoinnit koulutukseen, terveyteen ja tieto- ja viestintätekniikkaan
  • energia-alan kehittäminen

Noin neljäsosa rahastosta kohdennetaan hankkeisiin, joilla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) sekä midcap-yrityksiä. Midcap-yritys on yritys, jossa on enintään 3 000 työntekijää ja joka ei ole pk-yritys.

ESIR-rahastosta ei myönnetä avustuksia eikä tukia.

Hankkeiden valintaperusteet

Tukikelpoisten hankkeiden on oltava

  • taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoisia
  • EU:n tavoitteita tukevia
  • omiaan tuottamaan vipuvaikutuksia muille rahoituslähteille
  • sellaisia, että ne edellyttävät ESIR-rahaston tukea, eikä niitä voida toteuttaa pelkästään nykyisten EU:n ja EIP:n välineiden avulla

Hankkeita voidaan toteuttaa kaikkialla EU:ssa ja kaikilla tukikelpoisilla aloilla. Maantieteellisiä tai alakohtaisia kiintiöitä ei ole, mutta se varmistetaan, ettei EIP ota liiallista riskiä tietyllä alalla tai alueella.

Investointisuuntaviivat

ESIR-asetuksen liitteessä vahvistetuissa investointisuuntaviivoissa esitetään yksityiskohtaisemmat valintaperusteet.

Investointikomitea noudattaa näitä suuntaviivoja päättäessään EU:n takuun käytöstä.

Suuntaviivoja voidaan muuttaa delegoiduilla säädöksillä.

Takuu

ESIR-asetuksen mukaisesti EU antaa 16 mrd. €:n takuun EIP:n investointi- ja rahoitustoimien tueksi. Tätä varten perustetaan 8 mrd. €:n takuurahasto, jolla EU:n budjettia suojellaan ESIR-rahaston toiminnan mahdollisesti tuottamilta tappioilta.

Takuurahasto pystytetään asteittain EU:n yleisestä talousarviosta, ja sen tavoitemääränä on 8 mrd. €. Tämä on 50% ESIR-asetukseen perustuvista EU:n yhteenlasketuista takuuvelvoitteista.

Takuu rahoitetaan kohdistamalla varoja uudelleen seuraavasti:

  • 2,8 mrd. € Verkkojen Eurooppa -välineestä
  • 2,2 mrd. € Horisontti 2020 -ohjelmasta
  • 3 mrd. € talousarvion käyttämättömistä liikkumavaroista

Rahaston toimintakausi

Rahaston perustamisasetuksen mukaan Euroopan komission tehtävänä on arvioida ESIR-rahaston toimintaa ja sitä, onko se saavuttanut asetuksen tavoitteet. Arvioinnin tuloksista riippuen komissio voi ehdottaa, että rahaston toimintaa jatketaan.

Alkuvuodesta 2016 suoritetun arvioinnin jälkeen Euroopan komissio ehdotti, että ESIR-asetusta muutettaisiin siten, että ESIR-rahaston toiminta jatkuisi 31. joulukuuta 2020 saakka.

Vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt ja investoinnit

Euroopan komissio ehdottaa, että jäsenmaiden ESIR-rahaston rahoitusosuuksia ei otettaisi huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevien eikä korjaavien sääntöjen perusteella.

Kuka voi osallistua ESIR-rahastolla edistettävään toimintaan?

EU:n jäsenmaat

EU:n jäsenmaat voivat suorittaa rahoitusosuutensa ESIR-rahastoon takuina tai käteissuorituksina.

Ne voivat osallistua toimintaan hankeryhmien tukemiseksi perustettujen investointijärjestelyjen kautta. Jäsenmaat voivat osallistua myös tiettyjen hankkeiden rahoittamiseen.

Lisäksi ne voivat osallistua toimintaan kansallisten kehityspankkiensa kautta. Ne ovat rahoitustoimintaa harjoittavia julkisia laitoksia, joiden tehtävänä on tukea julkisia kehittämistoimia jäsenmaissa.

Muut sijoittajat

Muut julkisen ja yksityisen sektorin sijoittajat voivat rahoittaa hankkeita tai investointijärjestelyjä. ESIR-rahaston rahoitusosuuksiin ei liity oikeutta päättää rahaston hallinnoinnista.

Seuraavat vaiheet

Neuvosto aloittaa Euroopan parlamentin kanssa neuvottelut muutettua ESIR-asetusta koskevasta ehdotuksesta, kun parlamentti on vahvistanut neuvottelukantansa.