EU:n eteläisen naapurialueen kasvava epävakaus on lisännyt EU:hun pyrkivien ihmisten määrää. EU ja sen jäsenmaat tehostavat toimia luodakseen toimivan, humanitaarisen ja turvallisen eurooppalaisen muuttoliikepolitiikan.

Eurooppa-neuvostolla on tärkeä rooli tässä asiassa, sillä se määrittää strategiset prioriteetit. Näiden prioriteettien pohjalta EU:n neuvosto vahvistaa tiettyjä toimintalinjoja ja antaa valtuudet kolmansien maiden kanssa käytäviin neuvotteluihin. Se myös hyväksyy lainsäädäntöä ja määrittelee yksittäisiä ohjelmia.

Viime kuukausien aikana neuvosto ja Eurooppa-neuvosto ovat tehneet taustatyötä voidakseen toimia tehokkaasti monilla aloilla. Muuttopaineisiin vastaamista kuvaavassa aikajanassa esitetään keskeiset vaiheet neuvoston ja Eurooppa-neuvoston työssä, jolla rakennetaan EU:n vastausta muuttopaineisiin.

Vallettan muuttoliikehuippukokouksen interaktiivinen kartta
Klikkaa kuvaa avataksesi interaktiivisen kartan (vain englanniksi ja ranskaksi)

Neuvoston puheenjohtajamaa on myös käynnistänyt EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR). Ne tarjoavat kriisitilanteessa välineet lisätä tukea poliittisille ja käytännön toimille, joita neuvosto toteuttaa komission, EUH:n ja alan virastojen kanssa.

EU:n muuttoliikepolitiikka muodostuu seuraavista osista:

  • tehdään yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa
  • vahvistetaan EU:n ulkorajoja
  • hallitaan muuttovirtoja ja estetään muuttajien salakuljetus
  • uudistetaan Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä
  • tarjotaan laillisia muuttoväyliä
  • tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista

Yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa

Maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa toimii yleisenä kehyksenä EU:n suhteille kolmansien maiden kanssa. Tämän lähestymistavan mukaisesti on aloitettu ja kehitetty edelleen useita vuoropuheluja muuttoliikkeestä ja laadittu yhteistyöpuitteita asianomaisten kolmansien maiden kanssa. Vuonna 2015 EU-johtajat hyväksyivät Vallettassa toimintasuunnitelman, jolla vastataan EU:hun suuntautuviin muuttovirtoihin pääasiassa Afrikan maista. Vuonna 2016 Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden muuttoliikealan kumppanuuskehyksen perustamisen, jotta yhteistyötä keskeisten lähtömaiden kanssa syvennettäisiin. Samana vuonna annettiin EU:n ja Turkin julkilausuma, jolla puututtiin Turkin kautta EU:hun suuntautuviin laittomiin muuttovirtoihin. Lisäksi EU toteuttaa toimia vastatakseen Turkissa, Jordaniassa ja Libanonissa olevien Syyrian pakolaisten kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin.

Vahvistetaan EU:n ulkorajoja

EU:n ulkorajojen tehokas valvonta on olennaista, jotta vapaa liikkuvuus EU:ssa toimisi hyvin. Euroopan raja- ja merivartiovirasto aloitti toimintansa lokakuussa 2016 Eurooppa-neuvoston kehotettua syyskuussa 2015 vahvistamaan ulkorajojen valvontaa. Parhaillaan neuvotellaan tehostettujen tarkastusten käyttöönotosta ulkorajoilla sekä valvonnan vahvistamisesta hyödyntämällä uusia teknologioita.

Keskeisiä käsitteitä

Takaisinottosopimus: sisältää säännöt maassa laittomasti oleskelevien palauttamisesta lähtö- tai kauttakulkumaahan.

Sisäinen siirto: kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön siirto jäsenmaasta, joka on vastuussa hakemusten käsittelystä (nyt Kreikka tai Italia), toiseen EU-maahan.

Uudelleensijoittaminen: EU:n ulkopuolella siirtymään joutuneita, selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä siirretään EU:n ulkopuolisesta maasta johonkin EU-maahan.

Hallitaan muuttovirtoja ja estetään muuttajien salakuljetus

EU:n muuttoliikepolitiikan keskeisiin prioriteetteihin kuuluu laittomien muuttovirtojen estäminen ja laittomien muuttajien palauttaminen lähtömaihinsa. Palauttamisdirektiivi sisältää selkeät, avoimet ja oikeudenmukaiset säännöt EU:ssa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. EU:n takaisinottosopimukset ovat olennaisen tärkeitä EU:n palauttamispolitiikan täytäntöönpanolle. EU on perustanut useita merioperaatioita, joilla turvataan EU:n rajoja, pelastetaan muuttajien henkiä merellä ja torjutaan ihmiskaupan verkostoja ja ihmissalakuljetusta.

Uudistetaan Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Muuttoliikekriisi osoitti, että Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä kaipaa uudistamista. Turvapaikanhakijoiden kohtelu ei tällä hetkellä ole yhdenmukaista ja heidän hakemustensa hyväksymisasteissa on eroja, mikä voi kannustaa laittomaan edelleen liikkumiseen ja turvapaikkashoppailuun. Neuvosto tarkastelee parhaillaan seitsemää Euroopan komission esittämää säädösehdotusta, joilla uudistetaan Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä.

Tarjotaan laillisia muuttoväyliä

EU on päättänyt tarjota kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville turvallisia ja laillisia väyliä Eurooppaan. Heinäkuussa 2015 jäsenmaat sopivat 22 504 henkilön uudelleensijoittamisesta. Maaliskuussa 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman mukaan jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettavaa syyrialaista kohti Turkista uudelleensijoitetaan EU:hun yksi syyrialainen. Komissio toimitti 13. heinäkuuta 2016 ehdotuksen pysyvästä EU:n uudelleensijoittamiskehyksestä, jossa määritetään yhteiset vaatimukset ja menettelyt. Lisäksi neuvosto käsittelee ehdotusta sinistä korttia koskevan direktiivin parantamisesta, jotta saataisiin houkuteltua EU:n talouden tarvitsemaa korkeatasoista osaamista.

Tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista

Pakolais- ja muuttoliikekriisin johdosta hyväksytyissä sisäisissä siirroissa ja uudelleensijoittamistoimissa on korostettu tarvetta tukea niitä jäsenmaita, joilla on vähemmän kokemusta kotouttamisesta. Kolmansien maiden kansalaiset kaikkialla EU:ssa kohtaavat usein esteitä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla. Neuvosto kehotti joulukuussa 2016 antamissaan päätelmissä jäsenmaita vaihtamaan tietoja parhaista käytännöistä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi, parantamaan kotouttamisen seurantaa ja arviointia sekä toteuttamaan toimia kolmansien maiden kansalaisten pätevyyksien ja osaamisen tunnustamiseksi.