Uudistetaan Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

Euroopan yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä on yhteiset vähimmäisvaatimukset kaikelle turvapaikanhakijoiden kohtelulle ja hakemusten käsittelylle.

Käytännössä turvapaikanhakijoiden kohtelussa ja heidän hakemustensa hyväksymisasteissa on eroja jäsenmaiden välillä.

Nämä erot voivat kannustaa laittomaan edelleen liikkumiseen ja turvapaikkashoppailuun, jotka ovat lisääntyneet huomattavasti vuoden 2015 alusta lähtien koetun pakolais- ja muuttoliikekriisin myötä. Sen vuoksi useat jäsenmaat ovat turvautuneet väliaikaiseen sisärajavalvontaan.

Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisella pyritään

  • parantamaan järjestelmän tehokkuutta ja kykyä selvitä muuttopaineesta
  • poistamaan vetotekijöitä ja ehkäisemään edelleen liikkumista
  • torjumaan väärinkäyttöä ja antamaan riittävästi tukea jäsenmaille, joihin kohdistuu eniten painetta

 

2017

23. kesäkuuta

EU-johtajat vahvistavat sitoumuksensa uudistaa Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

EU-johtajat toistivat kesäkuun Eurooppa-neuvostossa, että yhteistä turvapaikkajärjestelmää on uudistettava. "Maltan puheenjohtajakaudella saavutetun edistymisen ansiosta vallitsee yhteisymmärrys siitä, että uudistetussa Euroopan yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä on löydettävä oikea tasapaino vastuullisuuden ja solidaarisuuden välillä", he totesivat.

Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa jatkamaan neuvotteluja ja tekemään säädösehdotuksiin tarvittavat muutokset komission tuella.

Väliaikainen sisärajavalvonta

Muuttoliike- ja pakolaiskriisi on johtanut siihen, että monissa jäsenmaissa esiintyy puutteita tehokkaan ulkorajavalvonnan varmistamisessa. Nämä puutteet ovat saaneet aikaan laittomien muuttajien liikkumista edelleen muihin jäsenmaihin ja aiheuttaneet vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle useissa jäsenmaissa.

Helmikuussa 2017 neuvosto hyväksyi suosituksen väliaikaisen sisärajavalvonnan jatkamiseksi Itävallassa, Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Rajatarkastuksia voidaan tehdä ainoastaan rajojen tietyillä osilla ja enintään 3 kuukauden ajan. Päätös on jatkoa toukokuussa 2016 hyväksytylle väliaikaisen sisärajavalvonnan jatkamiselle näissä maissa 6 kuukauden ajan, jota jatkettiin edelleen 3 kuukaudella marraskuussa 2016.

Toukokuussa 2016 tehty ensimmäinen päätös on jatkoa komission helmikuussa 2016 antamalle suositukselle, jolla pyrittiin korjaamaan puutteet, joita oli havaittu tavassa, jolla Kreikka on soveltanut Schengenin säännöstöä ulkorajojen valvonnassa.

Schengenin rajasäännöstössä määrätään, että jos vielä 3 kuukautta tällaisen suosituksen hyväksymisen jälkeen todetaan vakavia puutteita ja toteutetut toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, komissio voi käynnistää rajasäännöstön 29 artiklassa tarkoitetun menettelyn.

Komissio voi sen mukaisesti ehdottaa neuvoston hyväksyttäväksi suositusta rajavalvonnan palauttamiseksi yhdellä tai useammalla sisärajalla. Valvonta voidaan palauttaa enimmillään 6 kuukaudeksi. Tarkastuksia voidaan jatkaa 6 kuukautta kerrallaan enimmillään 2 vuoden ajan.