Polttopisteessä

"Cercle Municipal" Luxemburgissa, jossa EHTY:n
erityisen neuvoston istunnot pidettiin
vuosina 1952–1967
© Johnny Chicago, lb.wikipedia

Neuvosto piti ensimmäisen istuntonsa 60 vuotta sitten Luxemburgissa 8.–10. syyskuuta 1952. Se kokoontui Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) erityisenä ministerineuvostona, joka oli nykyisen Euroopan unionin neuvoston edeltäjä. Tuolloin neuvostossa kokoontuivat vain sen kuusi perustajavaltiota (Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg). Nyt EU:ssa on 27 jäsenvaltiota.

Neuvosto järjestäytyi avajaisistunnossaan, joka pidettiin Luxemburgin kaupungintalolla 8. syyskuuta 1952. Neuvoston ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Saksan liittokansleri Konrad Adenauer. Tuon syyskuun istunnon ensimmäisiin päätöksiin kuului neuvoston työjärjestyksen hyväksyminen ja neuvoston sihteeristön perustaminen. Sihteeristö tukee vielä nykyäänkin EU:n neuvoston työskentelyä.

Kuluvan vuoden syyskuun 20. päivänä neuvosto pitää 3185. istuntonsa oikeus- ja sisäasioiden (OSA) neuvoston kokonpanossa. Neuvoston istuntojen nykyinen numerointitapa perustuu vuonna1967 tehtyyn "sulautumissopimukseen", jolla perustettiin Euroopan yhteisöjen yhteinen neuvosto ja yhteinen komissio. Sitä ennen oli jo pidetty yhteensä noin 460 EHTY:n neuvoston (vuodesta 1952) sekä Euroopan talousyhteisön (ETY) neuvoston ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) neuvoston istuntoa (vuodesta 1958).

Taustaa: Tietoja neuvostosta

• Neuvosto on se EU:n toimielin, jossa jäsenvaltioiden hallitusten edustajat kokoontuvat. Neuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Sen tehtävänä on unionin politiikan määrittely ja yhteensovittaminen eri aloilla, muun muassa talousasioissa, perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Se muodostuu jäsenvaltioiden ministeritason edustajista, joita on yksi kustakin jäsenvaltiosta ja joilla on edustamansa jäsenvaltion hallitusta sitovat valtuudet ja sille kuuluva äänioikeus.
   
• Neuvosto on yhtenäinen toimielin, mutta kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa: yleiset asiat, ulkoasiat, talous- ja rahoitusasiat (Ecofin), oikeus- ja sisäasiat, maatalous ja kalastus, työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat, kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus), liikenne, televiestintä ja energia, ympäristö sekä koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu. Nykyiset kokoonpanot määriteltiin Sevillassa kesäkuussa 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa (yleiset asiat ja ulkoasiat erotettiin toisistaan Lissabonin sopimuksen voimaantulon yhteydessä joulukuussa 2009).
   
• Yleisten asioiden ministerit, ulkoasiainministerit, talous- ja rahoitusministerit ja maatalousministerit kokoontuvat yleensä kerran kuussa. Muut neuvoston kokoonpanot kokoontuvat puolivuotisjaksolla yhdestä kolmeen kertaan. Neuvoston istuntojen vuosittainen määrä on kasvanut asteittain vuonna 1967 pidetyistä 20 istunnosta vuoden 1993 ennätysmäärään eli 96 istuntoon. Sen jälkeen istuntojen määrä on ollut 70–75 vuodessa.
   
• Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, jollei perussopimuksissa toisin määrätä. Jäsenvaltioiden kesken on jaettu 345 ääntä. Kun neuvosto toimii komission ehdotuksesta, määräenemmistön edellytyksenä on vähintään 255 puoltavaa ääntä, jotka edustavat vähintään 14:ää neuvoston jäsentä. Lisäksi neuvoston jäsen voi pyytää vahvistamaan, että puoltavat äänet edustavat vähintään 62:ta prosenttia EU:n väestöstä. Määräenemmistöä koskevia uusia määräyksiä sovelletaan 1. marraskuuta 2014 alkaen Lissabonin sopimuksen mukaisesti.
   
• Neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden edustajat toimivat ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajina vuorotellen puolivuotiskausittain. Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.
   
• Jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea (Coreper) huolehtii neuvoston työskentelyn valmistelusta. Tämän komitean työt valmistellaan puolestaan yli 150 komiteassa ja työryhmässä, jotka koostuvat jäsenvaltioiden edustajista.
   
• Avoimuuden lisääminen on ollut neuvostossa tunnusomaista viime vuosina sekä asiakirjojen julkisuuden että julkisen keskustelun osalta. Vuonna 1992 Edinburghissa pidetyssä Eurooppa-neuvostossa otettiin käyttöön julkiset keskustelut, ja tätä käytäntöä on laajennettu merkittävästi, viimeksi Lissabonin sopimuksen nojalla. Tämän perussopimuksen mukaisesti neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä. Julkisia keskusteluja ja käsittelyjä voi seurata virtausvideona portaalista http://video.consilium.europa.eu/.
   
• Neuvoston istunnot pidetään Brysselissä ja huhti-, kesä- ja lokakuussa Luxemburgissa. Istuntoja on kuitenkin pidetty myös muualla, erityisesti Genevessä WTO-neuvottelujen yhteydessä.
   
• Vuonna 1967 pidetyssä ensimmäisessä neuvoston istunnossa pöydän ympärillä oli vain kuusi perustajamaata ja kieliä oli neljä. EU:n laajentumiset vuonna 1973 (Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta), vuonna 1981 (Kreikka), vuonna 1986 (Espanja ja Portugali), vuonna 1995 (Itävalta, Suomi ja Ruotsi), vuonna 2004 (Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia) ja vuonna 2007 (Bulgaria ja Romania) ovat kasvattaneet jäsenvaltioiden määrän nykyiseen 27:ään ja virallisten kielten määrän 23:een. Kroatian on määrä liittyä Euroopan unioniin heinäkuussa 2013.
   
• Vuodesta 1967 lähtien pidettyjen säännönmukaisten ja virallisten neuvoston istuntojen lisäksi kullakin puolivuotiskaudella vuorossa oleva puheenjohtajavaltio järjestää omassa maassaan useita epävirallisia ministerikokouksia. Niissä ei hyväksytä virallisia päätelmiä tai päätöksiä, mutta ministereillä on niissä mahdollisuus epäviralliseen näkemystenvaihtoon, usein suuntaviivojen laatimiseksi tulevia toimia varten.
   
• Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa pääsihteeri, tällä hetkellä Uwe Corsepius. Pääsihteeristössä työskentelee noin 3000 virkamiestä.
   
• Neuvoston pääsihteeristö avustaa myös Eurooppa-neuvostoa ja sen puheenjohtajaa Herman Van Rompuytä.
   
• Neuvoston päätoimipaikka on Brysselissä, vuodesta 1995 lähtien Justus Lipsius -rakennuksessa, joka sijaitsee Brysselin Eurooppa-korttelissa Rond-point Schumanin tuntumassa. Sitä ennen neuvoston toimitilat olivat Ravenstein-rakennuksessa Brysselin keskustassa ja vuosina 1971–1995 Charlemagne-rakennuksessa.

Lisätietoja:
Luxemburgissa 8.–10. syyskuuta 1952 pidetyn neuvoston ensimmäisen istunnon päätteeksi julkaistu lehdistötiedote (pdf, fr) [alkuperäisen asiakirjan skannattu versio]
EHTY:n erityisen ministerineuvoston ensimmäisen istunnon päätteeksi julkaistu lehdistötiedote (Luxemburg, 10. syyskuuta 1952) (en)