Ulkoasiat
.gif)
Asiaan liittyvät lehdistötiedotteet
Neuvosto käsittelee ulkoasioiden istunnoissaan unionin koko ulkoista toimintaa mukaan lukien yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkomaankauppa ja kehitysyhteistyö. Neuvoston ensisijaisia tavoitteita on viime vuosina ollut varmistaa yhteistyössä komission kanssa EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus kaikkien unionin käytettävissä olevien välineiden avulla.
YUTP:n periaatteina ja tavoitteina on turvata unionin yhteiset arvot, perusedut, riippumattomuus ja koskemattomuus Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti, lujittaa unionin turvallisuutta sen kaikissa muodoissa, säilyttää rauha ja lujittaa kansainvälistä yhteisöä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti, edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kehittää ja lujittaa demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista.
Neuvosto vastaa myös yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Puolustusministerit yleensä osallistuvat ulkoasioiden neuvoston istuntoihin kaksi kertaa vuodessa epävirallisten kokoustensa lisäksi (myös näitä on kahdesti vuodessa).
Ulkoasioiden neuvoston puheenjohtajana toimiva ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on avainasemassa YUTP:n suunnittelussa, valmistelussa ja täytäntöönpanossa.
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) avustaa YUTP:n alalla politiikan määrittelyssä antamalla lausuntoja neuvostolle, mikä ei kuitenkaan rajoita pysyvien edustajien komitean (Coreper) tehtävää neuvoston istuntojen valmistelussa. PTK myös huolehtii neuvoston johdolla kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta.
Euroopan unioni on johtava toimija kansainvälisen kaupan alalla – sen osuus on viidesosa koko maailmankaupasta – ja se on rakentanut maailmanlaajuisen kauppasuhteiden verkoston. EU:n laajentumiset ja sisämarkkinoiden lujittaminen ovat vahvistaneet EU:n asemaa niin kahdenvälisissä neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa kuin monenvälisissä neuvotteluissa Maailman kauppajärjestössä (WTO). WTO:lla on keskeinen asema EU:n kauppapolitiikassa. Kaupan edistäminen oikeudenmukaisessa ja sääntöihin perustuvassa monenvälisessä ympäristössä kansainvälisen yhteisön parhaaksi on olennainen osa EU:n politiikkaa.
Kauppapolitiikassa komissio, neuvoston valtuuttamana ja neuvoston nimeämää kaupallisten asioiden korkeiden virkamiesten komiteaa, niin sanottua kauppapoliittista komiteaa kuullen, neuvottelee ja hallinnoi kauppasopimuksia, joiden aiheina ovat tullien muuttaminen, tulleja ja kauppaa koskevat määräykset ja suojatoimenpiteet.
Komissio hoitaa unionin puolesta neuvottelut WTO:ssa ja edustaa jäsenvaltioita riitojen ratkaisumenettelyissä.
Unionin kehitysyhteistyöpolitiikka täydentää jäsenvaltioiden harjoittamaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Sen päätavoitteita ovat kehitysmaiden ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kehitysmaiden kestävä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä joustava ja asteittainen integroituminen maailmantalouteen ja köyhyyden torjunta näissä maissa. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikalla pyritään samalla lujittamaan demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta ja edistämään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista.
Neuvosto antaa tämän alan lainsäädäntöä määräenemmistöllä yhteispäätösmenettelyllä Euroopan parlamentin kanssa.
EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan painopisteenä on yhteistyö Afrikan, Karibian alueen ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden kanssa. Cotonoussa vuonna 2000 allekirjoitetussa AKT–EU-kumppanuussopimuksessa vahvistetaan puitteet unionin kauppasuhteille ja kehitysyhteistyölle näiden maiden kanssa.
Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat maailman suurin kehitysavun antaja. Komissio hallinnoi EU:n apua, ja sitä rahoitetaan joko EU:n talousarviosta tai Euroopan kehitysrahastosta, joka on AKT-valtioiden kehittämiseen tarkoitettu erityisrahasto. EU on myös monien kehitysmaiden tärkein kumppani kaupan ja investointien alalla.