Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen verkkosivuillamme. Lisätietoja how we use cookies and how you can change your settings.

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto

 

Arrow  Lehdistötiedotteet

Kesäkuusta 2002 alkaen nämä kolme politiikan alaa ovat kuuluneet neuvoston yhden kokoonpanon vastuualueeseen. Tämä neuvosto kokoontuu noin joka toinen kuukausi, ja sen osallistujat vaihtelevat esityslistalla olevien aiheiden mukaan (liikenne-, televiestintä- tai energia-asioista vastaavat ministerit).

EU:n tavoitteena liikenne-, televiestintä- ja energia-alalla on luoda nykyaikaisia ja tehokkaita järjestelmiä, jotka ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti elinkelpoisia. Infrastruktuurien sopusointuinen ja kestävä kehitys on erittäin tärkeää sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja unionin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta.

Tätä varten neuvosto on edistänyt 1990-luvulta alkaen Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja televiestintäverkkojen toteuttamista. Verkkojen yleisenä tavoitteena on taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, joka on erityisen tärkeää tulevina vuosina laajentumisen takia: suuret Euroopan laajuiset verkot on liitettävä yhteen unionin uusiin jäsenvaltioihin rakennettavien infrastruktuurien kanssa.

Neuvosto on myös hyväksynyt eurooppalaisen GPS:n eli Galileon, joka on siviilikäyttöön tarkoitettu, kansainväliselle yhteistyölle avoin ja kaupallisesti hyödynnettävä eurooppalainen satelliittinavigointijärjestelmä.

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston kolme toiminta-alaa ovat:

–       Liikenne

Liikenne on yhteisön tärkeimpiä yhteisiä politiikkoja sen merkityksen vuoksi, joka sillä on henkilöiden ja tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Perustamissopimuksen 71 artiklassa yhteisen liikennepolitiikan sisällöksi määritetään:

  • yhteiset säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltioiden alueita koskevaan kansainväliseen liikenteeseen,
  • edellytykset, joilla muut kuin jäsenvaltiossa asuvat liikenteenharjoittajat saavat harjoittaa liikennettä siellä,
  • toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Neuvosto tekee tällä alalla päätökset määräenemmistöllä yhteispäätösmenettelyllä Euroopan parlamentin kanssa. Tapauksissa, joissa säännökset voisivat vaikuttaa vakavasti elintasoon ja työllisyyteen joillakin alueilla sekä kuljetuskaluston käyttöön, neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuullen.

Neuvosto on käsitellyt erittäin laajasti rajojen avaamisesta johtuvia kysymyksiä (markkinoille pääsyä koskevat säännöt, turvallisuus, liikenteen hallinta, yhteentoimivuus, tutkintojen tunnustaminen, tekniset säännöt jne.) ja eri liikennemuotoihin liittyviä kysymyksiä (tie-, rautatie-, lento-, sisävesi- ja meriliikenne).

Yhteisön tasolla toteutetut toimenpiteet koskivat aluksi täysin yhdentyneiden sisämarkkinoiden toteuttamista. Nyt kun liikenteen sisämarkkinoiden tavoite on laajalti saavutettu, suuri haaste on "kestävän liikkuvuuden" järjestelmän luominen eli liikenteen organisoiminen niin, että optimoidaan energiankulutus sekä matka-ajat, matkareitit ja liikenneolosuhteet.

–      Energia

Energiapolitiikka kuuluu pääasiassa jäsenvaltioiden toimivaltaan. Perustamissopimuksessa ei ole erityistä energiaa koskevaa lukua. Energiapolitiikka on kuitenkin yksi yhteisön tavoitteista, ja se mainitaan ympäristöä ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevissa perustamissopimuksen osissa (jotka kattavat muun muassa energiainfrastruktuurit).

Tämän alan tavoitteena on erityisesti ollut kohtuuhintainen energiahuolto kaikille kuluttajille ympäristönsuojelu ja terveen kilpailun edistäminen Euroopan markkinoilla huomioon ottaen. Kioton pöytäkirjan yhteydessä energiatehokkuuden parantamisesta on tullut entistä tärkeämpi osa yhteisön strategiaa.

Tässä yhteydessä neuvosto tarkastelee toimenpiteitä, joita tarvitaan kaasun, öljyn ja sähkön riittävän toimitusvarmuuden varmistamiseksi yhteisössä. Muiden ehdotusten tarkoituksena on uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen tai energianhallintaa koskevat konkreettiset toimenpiteet (rakennukset, biopolttoaineet jne.).

Lisäksi neuvosto pyrkii saamaan aikaan säädöspuitteet, joilla varmistetaan kilpailukykyisten sähkön sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja samalla sähköntoimitusvarmuus ja jäsenvaltioiden riittävä yhteenliittäminen yleisten, avoimien ja syrjimättömien politiikkojen avulla.

Laajentumisen myötä neuvosto tarkastelee uusia ehdotuksia, jotka koskevat Euroopan laajuista energiaverkkoa sähkö- ja kaasualalla sen tehokkuuden parantamiseksi.

EU:n energiapolitiikka käsittää myös ydinenergian, joka kuuluu Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) vastuualaan. Vuonna 1957 perustetulla Euratomilla on eri perustamissopimus kuin Euroopan yhteisöllä. Euratomin tehtävänä on erityisesti ydinenergian rauhanomaisen käytön tutkimus ja kehittäminen, yhtenäisten turvallisuusmääräysten laatiminen ja ydinenergiaan liittyvien laitteistojen yhteismarkkinoiden luominen.

–      Televiestintä

Neuvostolla on Euroopan unionin tasolla tällä alalla neljä tavoitetta:

  • Euroopan laajuisen integroidun verkon luominen,
  • tietoyhteiskunnan luominen,
  • kansallisten markkinoiden avaaminen,
  • jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen eroavaisuuksien poistaminen muun muassa tariffien, standardien, markkinoille pääsyn edellytysten ja julkisten hankintojen osalta.

Unionin tasolla on käynnistetty useita toimia, jotka koskevat markkinoiden laajempaa avaamista kilpailulle erityisesti tietyillä avainaloilla sekä tutkimusinvestointien edistämistä.

eEurope-aloitteella pyritään tarjoamaan mahdollisimman nopeasti kaikille helppo pääsy Internettiin. Etusijalla ovat laajakaistaverkon toteuttaminen ja käyttöönotto koko unionissa vuoteen 2005 mennessä, verkkojen turvallisuus ja tietoturva, sähköinen hallinto ("eGovernment"), tietotekniikkaa hyödyntävä opiskelu ("eLearning"), sähköiset terveyspalvelut ("eHealth") ja sähköinen kaupankäynti ("eBusiness").