Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen verkkosivuillamme. Lisätietoja how we use cookies and how you can change your settings.

EU:n monivuotista rahoituskehystä (MRK) koskevat neuvottelut

Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus

MRK-asetuksessa säädetään vuotuiset enimmäismäärät (menokatot), jotka EU voi käyttää politiikkalohkoilla (otsakkeet) vähintään viiden vuoden aikana. Siinä asetetaan myös vuotuinen kokonaiskatto kaikille menoille.

Nykyistä MRK:ta sovelletaan budjettijaksolla on 2007–2013. Uusi MRK tulisi olemaan voimassa vuosina 2014–2020.

 

1. Mikä on MRK-asetuksen tarkoitus?

MRK-asetuksen tarkoituksena on:

  1. muuttaa poliittiset painopisteet luvuiksi budjettijaksolla 2014–2020;
  2. varmistaa EU:n talousarvion kurinalaisuus;
  3. helpottaa EU:n vuotuisen talousarvion vahvistamista monivuotisen kehyksen avulla.


MRK-asetus määrittelee laajasti EU:n vuotuisen, yksityiskohtaisemman talousarvion menopuolen. Vuosittaisessa talousarviomenettelyssä neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat Euroopan komission ehdotuksen pohjalta EU:n talousarviosta MRK:n menokattojen puitteissa. Koska MRK-katot eivät ole menotavoitteita, EU:n vuotuinen talousarvio jää yleensä MRK-asetuksen menokattoja pienemmäksi. Ainoa poikkeus on koheesiopolitiikka, jossa MRK-kattoa pidetään itse asiassa menotavoitteena.

Osa talousarvion rahoitusvälineistä on tällä hetkellä MRK:n ulkopuolella

MRK on eri asia kuin EU:n vuotuinen talousarvio.
EU:n vuotuisen talousarvion on aina pysyttävä MRK-asetuksen mukaisten menokattojen alapuolella.

 

2.Mitä ovat MRK-asetuksen menokatot ja otsakkeet?

MRK-asetuksessa vahvistetaan menokatot eli enimmäismäärät kahdentyyppisille vuosittaisille menoille:

  • maksusitoumukset – sitovia lupauksia käyttää varoja, joita ei välttämättä tarvitse maksaa samana vuonna vaan usean varainhoitovuoden aikana;
  • maksut – tiettynä vuonna maksettavat todelliset määrät.


Menokattoja on kahdentyyppisiä:

  • enimmäismäärä kunkin otsakkeen maksusitoumuksille;
  • kokonaiskatto kaikille maksusitoumuksista ja maksuista muodostuville menoille. Maksusitoumusten kokonaiskatto on yksittäisten otsakkeiden enimmäismäärien summa.

Otsakkeessa olevaa liikkumavaraa ei saa käyttää eri otsakkeen menoihin, ellei MRK:ta tarkisteta.

ceilings

Lisäksi nykyisessä MRK:ssa on alaotsakkeita ja alaenimmäismääriä.

 

3. Miten Lissabonin sopimus vaikuttaa MRK-asetukseen?

Lissabonin sopimuksen mukaan monivuotisen rahoituskehyksen on oltava asetuksen muodossa. Neljä aiempaa monivuotista rahoituskehystä (vuodesta 1988) olivat osa neuvoston, parlamentin ja komission kesken tehtyjä toimielinten välisiä sopimuksia.

Asetusta sovelletaan ja se on velvoittava kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan, kun taas toimielinten väliset sopimukset velvoittavat vain sopimuksen osapuolia.

 

Lisätietoja:
Komission vuosille 2014–2020 ehdottamat MRK:n menokatot