2. Eurooppa-neuvosto:

• pääsi kokonaissopimukseen Agenda 2000:sta (katso osa I),
  
  
• antoi julkilausuman komission puheenjohtajan nimittämisestä (katso osa II),

• antoi kaksi julkilausumaa Kosovosta (katso osa III),

• antoi kolme muuta julkilausumaa, jotka koskevat Lähi-idän rauhanprosessia, Etelä-Afrikan kanssa tehtyä kauppa- ja yhteistyösopimusta sekä laajentumista (katso osa IV).

3. Agenda 2000:n avulla unioni on saamassa tehokkaammat politiikat ja rahoitusvälineet niiden täytäntöönpanemiseksi yhteisvastuullisesti samalla kun varmistetaan yhteisön tasolla samanlainen budjettikuri kuin mitä kansallisella tasolla noudatetaan. Eurooppa-neuvosto katsoo, että näissä päätelmissä esitetyt politiikkauudistukset ja niiden rahoittamiseksi keskipitkällä aikavälillä tarvittavat rahoituspuitteet varmistavat sen, että unioni pystyy kohtaamaan uuden ajan haasteet ja toteuttamaan tulevan laajentumisensa onnistuneesti.

1. Yleistä

4. Unionin menoissa on noudatettava sekä talousarviota koskevan kurinalaisuuden että kustannustehokkuuden vaatimusta ja varmistettava, että unionilla on käytössään sellaiset riittävät voimavarat, että se voi varmistaa politiikkojensa asianmukaisen kehittämisen kansalaistensa hyväksi sekä toteuttaa laajentumisprosessin tehokkaasti.

5. Uudet rahoitusnäkymät olisi vahvistettava seitsemäksi vuodeksi ajanjaksolle 2000—2006. Ne olisi laadittava olettaen, että vuodesta 2002 alkaen unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita.

6. Rahoitusnäkymät olisi laadittava käyttämällä vuoden 1999 hintoja, joihin tehdään automaattisesti vuotuinen tekninen inflaatiotarkistus kuten tälläkin hetkellä.

7. Eurooppa-neuvosto katsoo, että sopiva menojen jakautuminen 15 jäsenvaltion EU:ssa on oheisessa taulukossa A esitetyn kaltainen.

Rahoitusnäkymät 15 jäsenvaltion EU:ssa (taulukko A)

8. Liittymistä edeltävän tuen kolmen välineen (PHAREn, maataloustukivälineen ja rakennetukivälineen) menot olisi merkittävä uuden otsakkeen 7 alle erillisiin alaotsakkeisiin rahoitusnäkymissä. Kolmen alaotsakkeen vuotuisen enimmäismäärän olisi pysyttävä samalla tasolla ja sen olisi oltava enintään:

Otsake 7 (liittymistä edeltävä tuki)				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006
Liittymistä edeltävät välineet	3120	3120	3120	3120	3120	3120	3120
PHARE Maataloustukiväline Rakennetukiväline	1560 520 1040	1560 520 1040	1560 520 1040	1560 520 1040	1560 520 1040	1560 520 1040	1560 520 1040

9. Eurooppa-neuvosto toteaa, että poliittinen yhteisymmärrys on jo olemassa kolmesta asiakirjassa 6886/99 olevasta asetuksesta. Se kehottaa neuvostoa antamaan ne mahdollisimman pian sen jälkeen kun tämä on saanut Euroopan parlamentin lausunnot.

10. Viidentoista jäsenvaltion EU:lle laadituissa rahoitusnäkymissä (taulukko A) "liittymistä varten käytettävissä oleva" määrä olisi pidettävä erillään omien varojen ylärajan alla kauden 2002—2006 enimmäismääräisinä maksumäärärahoina uusien valtioiden liittymisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi kyseisenä ajanjaksona. Liittymistä varten käytettävissä olevat maksumäärärahat eivät saisi ylittää seuraavia määriä:

Käytettävissä liittymistä varten (maksumääräyksiin käytettävät määrärahat)				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
	2002	2003	2004		2005	2006
Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat	4140	6710	8890		11440	14220
Maatalous Muut menot	1600 2540	2030 4680	2450 6640		2930 8510	3400 10820

11. Oheisessa taulukossa B esitetyt 21 jäsenvaltion EU:ta koskevat ohjeelliset rahoituspuitteet olisi liitettävä rahoitusnäkymiin. Rahoituspuitteisiin olisi otettava mukaan kuuden uuden jäsenvaltion liittymisestä kertyvät uudet omat varat, ja niissä olisi oltava ylimääräinen otsake 8 (laajentuminen), josta käyvät ilmi laajentumisen kokonaiskustannukset kunakin kauden 2002—2006 vuonna siten, että maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät esitetään erikseen maatalouden, rakennetoimenpiteiden, sisäisten politiikkojen ja hallinnon osalta seuraavasti:

Otsake 8 (laajentuminen) (maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat) (milj. euroa v. 1999 hintoina)
	2002	2003	2004	2005	2006
Otsake 8 (laajentuminen) Maatalous Rakennetoimenpiteet Sisäiset politiikat Hallinto	6450 1600 3750 730 370	9030 2030 5830 760 410	11610 2450 7920 790 450	14200 2930 10000 820 450	16780 3400 12080 850 450

12. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Cardiffin Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitetyn vaatimuksen siitä, että rahoituspuitteiden esittämisessä ja täytäntöönpanossa on pidettävä selvästi erillään nykyisen unionin menot ja toisaalta unioniin liittyville uusille maille varatut menot, myös laajentumisen jälkeen. Uuden toimielinten välisen sopimuksen olisi vastattava tätä vaatimusta siten kuin seuraavassa esitetään.

13. 15 jäsenvaltion EU:n menoihin tarkoitettuja varoja (otsakkeet 1—6) ei missään vaiheessa saa käyttää liittymistä edeltävään tukeen (otsake 7) eikä 15 jäsenvaltion EU voi vastaavasti käyttää liittymistä edeltävää tukea.

14. Liittymistä varten käytettävissä olevaa määrää voidaan käyttää ainoastaan laajentumisesta suoraan aiheutuvien menojen kattamiseen eikä sillä saa kattaa 15 jäsenvaltion EU:n ennakoimattomia menoja tai liittymistä edeltäviä menoja (otsakkeet 1—7). Myöskään 15 jäsenvaltion EU:ta varten merkittyjä menoja tai liittymistä edeltäviä menoja (otsakkeet 1—7) ei saa käyttää uusien liittymisten aiheuttamien kustannusten kattamiseen.

15. Myös siinä tapauksessa, että uusien jäsenvaltioiden liittymisestä suoraan aiheutuvat menot kehittyvät laajentumisen jälkeen siten, että ne todennäköisesti ylittävät taulukossa A esitetyt uusia liittymisiä varten varattujen maksumäärärahojen enimmäismäärän, on noudatettava rahoitusnäkymissä 15 jäsenvaltion EU:lle hyväksyttyjä rahoituksellisia sitoumuksia.

16. Laajentumisen yhteydessä 15 jäsenvaltion EU:n rahoitusnäkymiä olisi mukautettava ottaen huomioon liittyvien maiden todellinen lukumäärä ja ohjeellisen taulukon B otsakkeessa 8 esitetyt enimmäismäärät. Neuvosto päättää tästä mukautuksesta määräenemmistöllä.

3. Toimielinten välisen sopimuksen uusimista koskevat periaatteet

17. Koska nykyiset rahoituspuitteet ja toimielinten välinen sopimus ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi varmistaa vuosittaisen talousarviomenettelyn loppuunsaattaminen toimivalla tavalla, Eurooppa-neuvosto toivoo, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken voidaan tehdä uusi sopimus, jolla varmistetaan tiukka talousarviota koskeva kurinalaisuus samalla säilyttäen toimielinten keskinäinen toimivaltatasapaino ja pitäen selkeästi erillään liittymistä edeltävät ja liittymisestä aiheutuvat menot koko rahoitusnäkymäkauden ajan.

18. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa pyrkimään Euroopan parlamentin ja komission kanssa yhteisymmärrykseen uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta yhteisen kannan pohjalta ja edellyttäen, että hyväksyttävistä ehdoista sovitaan. Sopimuksen olisi oltava näiden päätelmien sisällön mukaisia ja siihen olisi voitava myös lisätä määräys tietystä, enintään 200 miljoonan euron suuruisesta joustosta rahoitusnäkymissä vuosittaisen talousarviomenettelyn kuluessa.

4. Otsake 1 (maatalous)

19. Maatalouden ohjelinja pysyy ennallaan. Sitä tarkistetaan komission neuvostolle antaman selvityksen perusteella ennen unionin ensimmäistä laajentumista kaikkien tarpeellisiksi katsottujen mukautusten tekemiseksi. Ohjelinjan kattavuuden osalta rahoitusnäkymissä maataloustukivälineelle otsakkeessa 7 osoitetut määrät sekä maatalousmenoihin osoitettu osuus "liittymistä varten käytettävissä olevasta" määrästä on rahoitettava ohjelinjassa asetetun ylärajan puitteissa.

20. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä yhteisen maatalouspolitiikan oikeudenmukaista ja kannattavaa uudistamista koskevaan sopimukseen, johon maatalousneuvosto pääsi maaliskuun istunnossaan. Tämän uudistuksen sisältö takaa sen, että maatalous on monitoiminnallista, kestävää, kilpailukykyistä ja että sitä harjoitetaan kaikkialla Euroopassa, mukaan lukien alueilla, joilla on erityisiä ongelmia; tällaisella maataloudella voidaan lisäksi säilyttää maaseutu, suojella luontoa ja sillä voidaan edistää olennaisesti maaseudun elinkelpoisuutta; tällainen maatalous vastaa kuluttajien huolenaiheisiin ja vaatimuksiin, jotka koskevat elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja eläinten hyvinvoinnin vaalimista.

21. Eurooppa-neuvosto katsoo, että kyseinen uudistus voidaan panna täytäntöön rahoituspuitteissa, joiden keskimääräinen taso on 40,5 miljardia euroa, johon lisätään kyseisenä kautena 14 miljardia euroa maaseudun kehittämistä sekä eläinlääkintäalaa ja kasvinsuojelua koskevia toimenpiteitä varten. Tämä on paremmin sopusoinnussa menojen nykytasojen kanssa, ja pyrkimyksenä on maatalousmenojen vakauttaminen kyseisenä kautena.

22. Maatalousmenojen reaalimääräistä vakauttamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto on päättänyt seuraavista toimenpiteistä:

• Maitouudistus tulee voimaan markkinointivuodesta 2005/2006 riippumatta siitä, millaiset päätökset maidon erityisistä lisäkiintiöistä tehdään.

• Viljan interventiohintaa alennetaan 15 prosentilla kahdessa samansuuruisessa 7,5 prosentin (nykyisestä interventiohinnasta) erässä markkinointivuosina 2000/2001 ja 2001/2002. Pinta-alatukia lisätään kahdessa vaiheessa 54 eurosta 63 euroon tonnia kohti (kerrottuna viljan historiallisella alueellisella viitesadolla). Päätös interventiohinnan lopullisesta alentamisesta, jota sovelletaan markkinointivuodesta 2002/2003 lähtien, tehdään markkinoiden kehityksen perusteella. Kaikki myöhemmät pinta-alatukien lisäykset tehdään samassa suhteessa hinnanalennukseen kuin mitä sovelletaan markkinointivuosina 2000/2001 ja 2001/2002. Markkinointivuodesta 2002/2003 lähtien pinta-alatukia (tuki tonnia kohti kerrottuna viljan historiallisella viitesadolla) sovelletaan myös öljykasveihin. Pakollisen kesannoinnin perustaso koko kaudelle 2000 - 2006 on 10 prosenttia.
  Kuukausittaiset korotukset säilytetään nykyisellään.

• Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti öljykasvimarkkinoiden kehitystä ja toimittamaan kertomuksen kahden vuoden kuluessa uuden järjestelyn soveltamisen alkamisesta. Tarvittaessa kertomukseen on liitettävä asianmukaiset ehdotukset, jos tuotantopotentiaali heikkenee huomattavasti.

• Naudanliha-alan interventio: Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti Euroopan naudanlihamarkkinoita ja toteuttamaan tarvittaessa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet erityisesti soveltamalla naudanliha-alan yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetusehdotuksen 34 artiklaa. Näihin toimenpiteisiin voisi myös sisältyä tilapäisiä interventio-ostoja.

• Komissiota ja neuvostoa pyydetään pyrkimään lisäsäästöihin sen varmistamiseksi, että kokonaismenot, lukuun ottamatta maaseudun kehittämistoimia ja eläinlääkintäalan toimenpiteitä, eivät kaudella 2000 - 2006 ylitä vuosittaisten menojen keskimääräistä tasoa, joka on 40,5 miljardia euroa. Eurooppa-neuvosto pyytää siten komissiota toimittamaan vuonna 2002 neuvostolle kertomuksen maatalousmenojen kehityksestä ja liittämään siihen tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset sekä pyytää neuvostoa tekemään tarpeelliset päätökset uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

• Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon Portugalin maatalouden erityispiirteet ja toteaa, että on tarpeen parantaa maataloudelle myönnetyn tuen tasapainoa EMOTR:n tukiosastosta rahoitettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden avulla. Portugalin osalta durumvehnän nykyinen taattu enimmäisala kaksinkertaistetaan 59 000 hehtaarista 118 000 hehtaariin.

23. Näiden päätösten perusteella Eurooppa-neuvosto katsoo, että rahoitusnäkymien otsakkeeseen 1 sisällytettävien määrien olisi oltava enintään:

Otsake 1 (maatalous)				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
40920	42800	43900	43770		42760	41930	41660
YMP:n menot (paitsi maaseudun kehittämistä koskevat toimenpiteet ja liitännäistoimenpiteet)
36620	38480	39570	39430		38410	37570	37290
Maaseudun kehittämistä koskevat toimenpiteet ja liitännäistoimenpiteet
4300	4320	4330	4340		4350	4360	4370

Toimielinten väliseen sopimukseen olisi sisällyttävä määräys, jolla varmistetaan, että kukaan sen osapuolista ei ylitä maatalouden rahoitusnäkymien ylärajaa.

24. Eurooppa-neuvosto panee merkille Agenda 2000:n yhteydessä päätetyt huomattavat toimet, joilla pyritään noudattamaan budjettikuria ja tiukkuutta yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanossa. Toteutetut ponnistelut, erityisesti tukihintojen alentaminen, merkitsevät Euroopan yhteisön olennaista osallistumista maatalouden maailmanmarkkinoiden vakauttamiseen. Eurooppa-neuvosto katsoo, että YMP:n uudistamista koskevat Agenda 2000:n puitteissa tehdyt päätökset ovat keskeisiä osia määriteltäessä komission neuvotteluvaltuuksia tulevia WTO:ssa käytäviä monenvälisiä kauppaneuvotteluja varten.

5. Otsake 2 (Rakennetoimet)

25. Yksi Agenda 2000:n uudistusten keskeisiä osia on rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimivuuden tehostaminen siten, että niiden avulla voidaan päästä perussopimukseen kirjattuun taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteeseen. Tämä tavoite on pidettävä mielessä tulevaisuudessakin painopisteiden muuttuessa yhä monimuotoisemmassa unionissa ottaen huomioon tavoite keskittää rakennetukea enemmän, parantaa rakennerahastojen varainhoitoa ja yksinkertaistaa niiden toimintaa ja hallintoa.

26. Rakennerahastoista maksettavan tuen suurempi keskittäminen sitä eniten tarvitsevilla alueilla saadaan aikaan vähentämällä tavoitteiden määrä kolmeen. Edistäessään taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta näitä tavoitteita toteuttamalla yhteisö vaikuttaa myönteisesti taloudellisen toiminnan yhdenmukaiseen, tasapainoiseen ja kestävään kehitykseen, työllisyyteen ja inhimillisten voimavarojen kehittämiseen, ympäristön suojeluun ja parantamiseen, epätasa-arvon poistamiseen sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että rahastoista rahoitetut toimet ovat perussopimuksen määräysten ja sen nojalla hyväksyttyjen välineiden mukaisia sekä yhdenmukaisia muiden yhteisön politiikkojen ja toimien kanssa.

27. Ottaen huomioon sen, että taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat edelleen ensisijaisia, sekä rakennerahastomenojen paremmin kohdennetun keskittämisen perussopimuksen tätä koskevan tavoitteen mukaisesti, Eurooppa-neuvosto katsoo, että otsakkeeseen 2 otettavien rakennerahastojen ja koheesiorahaston kokonaismäärien olisi oltava yhteensä 213 miljardia euroa kyseisenä ajanjaksona jaettuna seuraavasti:

Otsake 2 (rakennetoimet)				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
32045	31455	30865	30285		29595	29595	29170

28. Tämän kokonaismenotason avulla unioni voi säilyttää tuen nykyiset keskimääräiset tasot ja näin vahvistaa nykyistä toimintaa kokonaisuudessaan tällä alalla.

29. Eurooppa-neuvosto katsoo, että rahoitusnäkymiin rakennerahastoja varten, mukaan lukien siirtymäkauden tuki, yhteisöaloitteet ja innovatiiviset toimet, otettavien maksusitoumusmäärärahojen olisi oltava 195 miljardia euroa jaettuna seuraavasti:

Rakennerahastot				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
29430	28840	28250	27670		27080	27080	26660

30. 69,7 prosenttia rakennerahastojen määrärahoista myönnetään tavoitteelle 1, mukaan lukien 4,3 prosenttia siirtymäkauden tukeen (eli yhteensä 135,9 miljardia euroa).

11,5 prosenttia rakennerahastojen määrärahoista myönnetään tavoitteelle 2, mukaan lukien 1,4 prosenttia siirtymäkauden tukeen (eli yhteensä 22,5 miljardia euroa).

12,3 prosenttia rakennerahastojen määrärahoista myönnetään tavoitteelle 3 (eli yhteensä 24,05 miljardia euroa).

31. Sitoumukset, jotka meneillään olevan kauden lopussa ovat edelleen käyttämättä, olisi maksettava budjettivallan käyttäjän tekemien päätösten pohjalta. Eurooppa-neuvosto toteaa komission arvioineen työolettamuksena, että sitoumukset maksettaisiin uusien rahoitusnäkymien neljän ensimmäisen vuoden aikana seuraavasti: 45 prosenttia ensimmäisenä, 25 prosenttia toisena, 20 prosenttia kolmantena ja 10 prosenttia neljäntenä vuonna.

32. Tavoitteella 1 tuetaan kehityksestä jäljessä olevien alueiden kehitystä ja rakenteellista sopeuttamista. Tavoitteen 1 mukainen asema kaudella 2000—2006 myönnetään:

• NUTS II -tason alueille, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta,
  
• syrjäisimmille alueille (Ranskan merentakaiset departementit, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret), jotka alittavat 75 prosentin kynnysarvon,
• kaudella 1995—1999 tavoitteen 6 perusteella tukikelpoisille alueille Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan pöytäkirjan n:o 6 nojalla.

33. Tavoitteella 2 tuetaan taloudellista ja sosiaalista uudistamista alueilla, joilla on rakenteellisia ongelmia. Tällaisia ovat alueet, joiden teollisuus- ja palvelualoilla tapahtuu taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia, taantuvat maaseutualueet, vaikeuksissa olevat kaupunkialueet ja kalastuksesta riippuvaiset kriisialueet, jotka on määritelty säädöksissä vahvistettujen objektiivisten perusteiden pohjalta.

34. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle luettelon objektiiviset perusteet täyttävistä alueista, jolloin kuitenkin on otettava huomioon kuhunkin jäsenvaltioon sovellettava väestön enimmäismäärä. Komissio vahvistaa jäsenvaltiokohtaisesti väestön enimmäismäärän yhteisön perusteet kussakin jäsenvaltiossa täyttävien alueiden väestön kokonaismäärän perusteella, ja rakenteellisten ongelmien vakavuuden perusteella, joka puolestaan määritellään tavoitteen 1 mukaisten alueiden ulkopuolisten alueiden kokonaistyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden mukaan.

35. Unionin väestöstä enintään 18 prosenttia tulee kuulumaan uuden tavoitteen 2 piiriin. Ohjejakaumana yhteisön tasolla väestö jakautuisi eri tyyppisille alueille seuraavasti: teollistuneet alueet 10 prosenttia, maaseutualueet 5 prosenttia, kaupunkialueet 2 prosenttia ja kalastuksesta riippuvaiset alueet 1 prosenttia. Kussakin jäsenvaltiossa asetuksessa säädetyt yhteisön perusteet täyttävien teollisuus- ja maaseutualueiden on katettava tavoitteen 2 piiriin kuuluvasta väestöstä vähintään 50 prosenttia, paitsi jos se on objektiivisesti katsoen mahdotonta.

36. Jotta varmistettaisiin se, että jokainen jäsenvaltio osallistuu tasapuolisesti kokonaiskeskittämispyrkimyksiin, tavoitteen 2 piiriin kuuluvaa väestöä koskeva enimmäisvähennys verrattuna nykyisiin tavoitteisiin 2 ja 5b kuuluviin alueisiin saa olla enintään 33 prosenttia. Aiemmin tavoitteisiin 2 ja 5b kuuluneet alueet, jotka ovat kelpoisia saamaan tavoitteen 1 mukaista tukea uudella kaudella, otetaan huomioon laskettaessa uuden tavoitteen 2 piiriin kuuluvan väestön enimmäisvähennystä. Aiemmin tavoitteeseen 1 kuuluneita alueita, jotka saavat siirtymäkauden tukea ja jotka täyttävät tavoitteen 2 yhteisön tukikelpoisuusedellytykset, ei oteta huomioon.

37. Kaikkiin tavoitteeseen 2 kuuluviin alueisiin sovelletaan koko yhteisössä samaa asukaslukuun suhteutettua tukitasoa (lukuun ottamatta tavoitteen 3 määrärahoja); kullekin jäsenvaltiolle tavoitteen 2 mukaisesti myönnettävät kokonaismäärärahat riippuvat siten suoraan siitä, mikä on kunkin jäsenvaltion suhteellinen osuus tavoitteen 2 tukikelpoisuusedellytykset täyttävästä unionin kokonaisväestöstä.

38. Tavoite 3 tukee koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttamista ja uudenaikaistamista. Sitä sovelletaan tavoitteen 1 ulkopuolella. Kukin jäsenvaltio saa osuuden tavoitteeseen 3 käytettävissä olevista kokonaisvaroista sen perusteella, mikä on sen osuus unionin kokonaiskohdeväestöstä jäljempänä 45 kohdassa lueteltujen objektiivisten perusteiden mukaan valittujen indikaattoreiden pohjalta.

39. Eurooppa-neuvosto katsoo, että tavoitteen 3 mukaisessa keskimääräisessä asukaslukuun suhteutetun tuen tasossa olisi otettava huomioon työllisyydelle ja koulutukselle annettu etusija.

40. Tavoitteen 1 mukaisten alueiden ulkopuolella kalastusalan toimille myönnetään kauden aikana kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä (KOR) tukea 1,1 miljardia euroa, joista 875 miljoonaa euroa otsakkeesta 1.

41. Ottaen huomioon yhteisöaloitteista yleisten tavoitteiden lisäksi saatavan lisäarvon, yhteisöaloitteiden lukumäärä vähennetään seuraaviin kolmeen: INTERREG (rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö); EQUAL (valtioiden välinen yhteistyö kaikkien syrjinnän ja epätasa-arvon muotojen torjumiseksi työmarkkinoilla) ja LEADER (maaseudun kehittäminen). 5 prosenttia rakennerahastojen maksusitoumusmäärärahoista olisi varattava erikseen yhteisöaloitteille. Vähintään 50 prosenttia määrärahoista osoitetaan INTERREGille, jonka puitteissa rajat ylittäviin toimiin olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota, erityisesti laajentumista ja niitä jäsenvaltioita ajatellen, joilla on pitkät rajat jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa, sekä aloitteiden tehostettuun yhteensovittamiseen PHARE-, TACIS- ja MEDA-ohjelmien kanssa. Asianmukaista huomiota on kiinnitettävä turvapaikanhakijoiden yhteiskunnalliseen ja ammatilliseen integroimiseen EQUALin puitteissa. On sovittu, että nämä kolme uutta yleistä tavoitetta kattavat kaikkien sellaisten nykyisten yhteisöaloitteiden soveltamisalan, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi, mutta jotka eivät enää jatku sellaisinaan.

Yhteistyö syrjäisimpien alueiden kanssa otetaan niin ikään asianmukaisesti huomioon.

1 prosentti rakennerahastoista myönnettävistä määrärahoista varataan innovatiivisille toimille ja tekniselle avulle.

42. Tarkoituksenmukainen siirtymäkauden tuki alueille, jotka eivät ole enää tukikelpoisia on oleellinen osa rakennerahastojen suurempaa keskittämistä, jotta ei vesitettäisi rakennetuella entisillä tavoitteen 1 mukaisilla alueilla aikaansaatuja tuloksia ja jotta tuettaisiin uudistusprosessin päättämistä alueilla, jotka eivät enää täytä tavoitteiden 2 ja 5b mukaisia tukikelpoisuusedellytyksiä.

43. Siirtymäkauden tukea myönnetään kaikille alueille, jotka eivät enää täytä vaadittavia tukikelpoisuusedellytyksiä. Rakennerahastoista siirtymäkauden tukena myönnettävät kokonaismäärärahat ovat 11,142 miljardia euroa, joiden ohjeellisesta jakautumisesta jäsenvaltioiden kesken komissio antaa selvityksen. Kaikilla alueilla, joilla tuki poistuu asteittain, siirtymäkauden tuki on vuonna 2000 alhaisempi kuin vuonna 1999 ja loppuu kokonaan sekä tavoitteeseen 1 että tavoitteisiin 2 ja 5b aiemmin kuuluneilla alueilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Siirtymäkauden tuen rakenne voidaan mukauttaa kunkin alueen erityistarpeita vastaavaksi komission suostumuksella edellyttäen, että kullekin alueelle myönnettyjä määrärahoja ei ylitetä. Vuonna 2006 aiemmin tavoitteeseen 1 kuuluneille alueille myönnetään kaikki se tuki, johon ne ovat oikeutettuja kyseisenä ajankohtana asiaa koskevien yhteisön tason tai kansallisten perusteiden nojalla.

Erityistilanteet (2000—2006)

44. a) Lissabonin alueen kehittämiseen myönnetään tavoitteen 1 osalta 500 miljoonan euron asteittaisen poistamisen erityistuki.

b) Ottaen huomioon Pohjois-Irlannissa rauhanprosessin puolesta tehdyt erityisponnistelut, PEACE-ohjelmaa jatketaan viidellä vuodella ja sille myönnetään 500 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa euroa Irlannille. Ohjelmaa toteutettaessa otetaan täysin huomioon se, että toimien on täydennettävä rakennerahastoista rahoitettuja toimia. EU:n rahoitusta Irlannin kansainväliselle rahastolle (15 miljoonaa euroa vuodessa otsakkeesta 3) jatketaan kolmella vuodella. Komissiota pyydetään antamaan tarvittavat ehdotukset.

c) Uuden alueluokituksen vuoksi muodostuvalle Irlannin siirtymäkausialueelle myönnetään tavoitteen 1 mukaisesti 100 miljoonan euron asteittaisen poistamisen erityistuki. Uudelleenluokituksen seurauksena Irlannille myönnetään 550 miljoonan euron lisätuki tavoitteen 1 mukaisesti.

d) Alankomaiden työmarkkinoilleosallistumisen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi tavoitteelle 3 myönnetään 500 miljoonan euron lisätuki.

e) Tavoitteen 3 puitteissa Ruotsille vahvistetaan yhteensä 150 miljoonan euron erityistukiohjelma kaudeksi 2000—2006. Niille Ruotsin NUTS II –alueille, jotka täyttävät Ruotsin liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaiset perusteet, vahvistetaan yhteensä 350 miljoonan erityistukiohjelma.

f) Itä-Berliinin uudistamisprosessin erityisongelmien huomioon ottamiseksi Itä-Berliinin siirtymäkausitukeen myönnetään 100 miljoonan euron lisätuki (tavoite 1).

g) Turvaverkkosäännösten muuttaminen aiheuttaa Italian osalta 96 miljoonan euron ja Belgian osalta 64 miljoonan euron lisäyksen asteittaisen poistamisen tukeen tavoitteen 2 osalta.

h) Hainaut'n alueelle Belgiassa myönnetään 15 miljoonan euron lisätuki tavoitteen 1 mukaisena asteittaisen poistamisen tukena.

i) Skotlannin Ylämaalle ja saarille laaditaan yhteensä 300 miljoonan euron asteittaisen poistamisen erityisohjelma harvasta asutuksesta ja korkeasta köyhyysasteesta aiheutuvien erityisten rakenteellisten ongelmien poistamiseksi.

j) Kreikalle, Irlannille, Portugalille ja Espanjalle myönnetään erityinen rahoitustuki, jotta kaudella 2000—2006 voitaisiin säilyttää asukaslukuun suhteutetun tuen keskimääräinen kokonaistaso vuoden 1999 tasolla. Kyseistä tukea myönnetään 450 miljoonaa euroa Kreikalle, 450 miljoonaa euroa Portugalille, 40 miljoonaa euroa Irlannille ja 200 miljoonaa euroa Espanjalle.

k) Itävallalle myönnetään yhteensä noin 350 miljoonaa euroa yhteisöaloitteiden puitteissa.

l) Alankomaille myönnetään yhteensä noin 550 miljoonaa euroa yhteisöaloitteiden puitteissa.

m) Kun tarkastellaan, mitkä alueet ovat tukikelpoisia tavoitteen 2 mukaiseen tukeen, on kiinnitettävä erityistä huomiota Abruzzien alueisiin, jotka rajoittuvat tavoitteeseen 1 kuuluviin alueisiin.

45. Komission ehdotuksen mukaisesti varojen myöntäminen jäsenvaltioille tavoitteisiin 1 ja 2 perustuu avoimia menettelyjä käyttäen seuraaviin objektiivisiin perusteisiin: tukikelpoinen väestö, alueellinen vauraus, kansallinen vauraus ja rakenteellisten ongelmien vakavuus, erityisesti työttömyysaste. Alueellisen ja kansallisen vaurauden välille on löydettävä sopiva tasapaino. Tavoitteen 3 osalta varojen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken perustuu pääasiassa tukikelpoiseen väestöön, työllisyystilanteeseen ja sellaisten ongelmien vakavuuteen kuten sosiaalinen syrjäytyminen, koulutustaso sekä naisten osallistuminen työmarkkinoille, komission esittämän suhteellisen painotuksen mukaisesti.

46. Kokonaistuki, jonka jäsenvaltio vuosittain saa rakennetoimien nojalla (mukaan lukien koheesiorahastosta), ei saisi ylittää 4:ää prosenttia sen BKT:stä.

47. Eurooppa-neuvosto, ottaen huomioon sen, että rakennerahastoista myönnetyt todelliset tukiosuudet ovat käytännössä usein enimmäismääriä alhaisempia, pääsi sopimukseen siitä, että rakennerahastojen osuutta kustannuksista koskevat seuraavat enimmäismäärät:

48. Jos kyseessä on investointi yrityksiin, rahastojen tuen on oltava valtion tuelle vahvistetun tuen määrän ja tukiyhdistelmien enimmäismäärien mukainen. Eurooppa-neuvosto kannattaa myös komission ehdottamia alhaisempia osuuksia, silloin, kun kyseessä on tuki tuloja tuottaville perusrakenneinvestoinneille ja investoinneille yrityksiin.

49. Rakennerahastojen hallintoa olisi huomattavasti yksinkertaistettava siten, että päätöksenteon hajauttaminen toteutetaan käytännössä ja yksinkertaistamisen ja joustavuuden välille löydetään sopiva tasapaino, jotta varmistettaisiin maksujen nopea ja tehokas suorittaminen. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden, niiden kumppaneiden ja komission vastuualueita selkiytetään, virkavaltaisuutta vähennetään sekä seurantaa, arviointia ja valvontaa tehostetaan varmistaen näin parempi ja moitteeton varainhoito.

50. Eurooppa-neuvosto katsoo, että koheesiorahaston perustavoitteet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin silloin, kun rahasto perustettiin edistämään unionin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta siten, että se osallistuu ympäristöä ja Euroopan laajuisia verkkoja koskevien hankkeiden rahoittamiseen. Eurooppa-neuvosto katsoo, että neljän nykyisen edunsaajan olisi vuonna 2000 edelleenkin voitava kuulua rahaston tuen piiriin eli toisin sanoen niiden jäsenvaltioiden, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta ja joilla on ohjelma, joka johtaa taloutta koskevien lähentymisvaatimusten täyttymiseen.

51. Koska todellisessa lähentymisessä on edistytty jatkuvasti ja koheesiorahasto toimii nyt uudessa makrotaloudellisessa tilanteessa, euroon osallistuvien jäsenvaltioiden kokonaistukea mukautetaan, jotta otettaisiin huomioon edellisellä kaudella saavutettu kansallisen vaurauden kasvu.

52. Eurooppa-neuvosto katsoo siten, että koheesiorahastosta sitoumuksiin käytettävissä olevien varojen kokonaismäärän olisi oltava 18 miljardia euroa, joka jakautuisi seuraavasti:

Koheesiorahasto				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
2615	2615	2615	2615		2515	2515	2510

53. Tukikelpoisuus, joka perustuu kriteeriin 90 prosenttia keskimääräisestä BKTL:sta, tarkistetaan jakson puolivälissä vuonna 2003. Jos jäsenvaltio ei enää ole tukikelpoinen, koheesiorahastolle myönnettäviä varoja vähennetään vastaavasti.

54. Nykyisiä määräyksiä, jotka koskevat makrotalouteen liittyviä ehtoja, sovelletaan edelleen taloudellisen lähentymiskriteerin osalta. Siten rahastosta ei rahoiteta jäsenvaltion uusia hankkeita tai hankkeiden uusia vaiheita, jos neuvosto määräenemmistöllä toteaa komission suosituksesta, että jäsenvaltio ei ole noudattanut vakaus- ja kasvusopimusta.

55. Koheesiorahastosta myönnettävän yhteisön tuen osuus pysyy ennallaan ja on 80-85 prosenttia julkisista tai siihen rinnastettavista menoista. Osuutta voidaan alentaa hankkeen tuloja tuottavan vaikutuksen ja saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamisen huomioon ottamiseksi. Eurooppa-neuvosto toteaa, että komissio varmistaa sen, että jäsenvaltiot maksimoivat rahaston varojen vipuvaikutuksen edistämällä yksityisten rahoituslähteiden laajempaa käyttöä, laatii täytäntöönpanomenettelyt saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamiselle ja toteuttaessaan niitä ottaa huomioon kunkin edunsaajajäsenvaltion erityistilanteen.

56. Eurooppa-neuvosto katsoo, että varainhoito- ja valvontasäännösten olisi oltava yhdenmukaiset rakennerahastoasetuksen asiaa koskevien säännösten kanssa edellyttäen, että koheesiorahaston erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

57. Eurooppa-neuvosto katsoo, että edellä mainittuja poliittisia kysymyksiä koskeva yhteisymmärrys merkitsee myös sitä, että päästään sopimukseen seuraavien rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevien säädösten sisällöstä:

58. Eurooppa-neuvosto, joka palauttaa mieleen Euroopan parlamentin ja neuvoston Cardiffin Eurooppa-neuvostossa ilmaiseman valmiuden hyväksyä säädökset ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja, kehottaa molempia toimielimiä toteuttamaan tarvittavat toimet varmistaakseen, että säädökset annetaan kyseiseen määräaikaan mennessä, erityisesti jotta voitaisiin valmistella sujuvaa siirtymistä uuteen 1. tammikuuta 2000 alkavaan rakennerahastoja koskevaan ohjelmakauteen.

59. Otsakkeen 3 taso olisi vahvistettava siten, että tähän otsakkeeseen kuuluvat tärkeimmät menoerät pysyvät ennallaan ottaen huomioon neuvoston ja parlamentin jo päättämät ohjelmat. Rahoitusnäkymien otsakkeeseen 3 kuuluvien unionin sisäisten politiikkojen maksusitoumusten taso saa olla enintään:

Otsake 3 (sisäiset politiikat)				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
5900	5950	6000	6050		6100	6150	6200

60. Olisi edelleen pyrittävä löytämään sopiva tasapaino unionin ulkoisten sitoumusten maantieteellisessä jakaumassa siten, että otetaan huomioon unionin politiikkaan liittyvät sitoumukset, poliittiset painopisteet sekä tukea eniten tarvitsevat maat. Rahoitusnäkymien otsakkeeseen 4 kuuluvien unionin ulkoisten politiikkojen maksusitoumusten taso saa olla enintään:

Otsake 4 (ulkoinen toiminta)				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
4550	4560	4570	4580		4590	4600	4610

61. Kun otetaan huomioon hallinnollisten menojen nykyisen tason määrittävät objektiiviset tekijät, jäsenvaltioiden tiukat hallintobudjetit sekä uuden tekniikan käyttöönotosta, kiinteistöhallinnon ja henkilöstöhallinnon tehostamisesta koituvat säästöt, unionin hallinnollisten menojen maksusitoumusten taso kyseessä olevalla kaudella saa olla enintään:

Otsake 5 (hallinnolliset menot)				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
4560	4600	4700	4800		4900	5000	5100

62. Talousarviota koskevan kurinalaisuuden periaatetta olisi sovellettava tasapuolisesti kaikkiin toimielimiin.

63. Rahoitusvaraus on poistettava asteittain vuoden 2002 loppuun mennessä seuraavasti:

(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002
500	500	250

64. Hätäapuvaraus saa olla enintään:

Hätäapuvaraus				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
200	200	200	200		200	200	200

65. Otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahojen taso on vahvistettu ottaen huomioon varauksen vähennyksen määrä sen varmistamiseksi, että otsakkeeseen 4 kuuluvia toiminnallisia kohtia ei rahoiteta tästä varauksesta talousarviota laadittaessa. Hätäapuvarausta olisi käytettävä ainoastaan aidosti uusiin ja ennakoimattomiin humanitaarisen avun tarpeisiin.

66. Ottaen huomioon lainatakuuvarauksesta annetussa tarkistetussa asetuksessa tarkoitettu tavoitesumma ja rahastointiaste, joista on jo saavutettu poliittinen yhteisymmärrys (vrt. asiak. 13261/98 ADD 5, liite II), lainatakuuvaraus saisi olla enintään:

Lainatakuuvaraus				(milj. euroa v. 1999 hintoina)
2000	2001	2002	2003		2004	2005	2006
200	200	200	200		200	200	200

67. Unionin omien varojen järjestelmän avulla on varmistettava, että unionin politiikkojen asianmukaiselle kehittämiselle on riittävästi varoja ottaen kuitenkin huomioon tiukan budjettikurin noudattamisen tärkeys. Järjestelmän olisi oltava tasapuolinen, avoin, kustannustehokas ja yksinkertainen. Muut tavoitteet kuten rahoituksellinen riippumattomuus eivät saisi haitata näitä neljää yleisesti hyväksyttyä tavoitetta. Järjestelmän on perustuttava sellaisiin kriteereihin, jotka parhaiten ilmaisevat kunkin jäsenvaltion kykyä osallistua rahoitukseen.

68. Vaikka onkin selvää, että unionin jäsenyyden kaikkia etuja ei voi mitata pelkästään talousarviomittarein, Fontainebleaun Eurooppa-neuvostossa todettiin talousarvion epätasapainoisuuden olemassaolon olevan mahdollista. Se olisi mahdollisuuksien mukaan poistettava menopolitiikalla, vaikka onkin olemassa mahdollisuus korjaukseen niiden jäsenvaltioiden kohdalla, joihin kohdistuu niiden suhteelliseen vaurauteen nähden liiallinen rahoitusrasite. Eurooppa-neuvosto toteaa, että talousarvion epätasapainoisuuteen vaikuttaa suoraan tai välillisesti useita tekijöitä, joita ovat esimerkiksi kokonaismenojen taso, politiikkauudistusten sisältö, menorakenne ja omien varojen rakenne.

69. Pitäen mielessä edellä mainitut periaatteet Eurooppa-neuvosto on päättänyt seuraavasta toimenpideyhdistelmästä rahoituspuitteiden tasapuolisuuden parantamiseksi vuodesta 2000 lähtien.

70. Eurooppa-neuvosto päätti joistakin menopuolen toimenpiteistä, jotka tulevat välittömästi voimaan. Niillä turvataan unionin politiikkojen kehittäminen tulevana kautena ja valmistaudutaan ottamaan uudet jäsenvaltiot vastaan. Unionin omien varojen yläraja pysyy nykyisellä tasolla, joka on 1,27 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Sovitut uudet rahoitusnäkymät, joilla varmistetaan samanlaisen kurinalaisuuden noudattaminen unionin talousarviossa kuin jäsenvaltioissa, sekä EU:n menojen kasvun pysyminen samalla tasolla kuin jäsenvaltioiden julkisten menojen kasvu, merkitsevät unionin kokonaismenotason vakauttamista tästä eteenpäin vahvistettuihin puitteisiin. Erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan perusteellinen, todellinen ja tasapuolinen uudistaminen tuottajien ja kuluttajien eduksi tiukkojen, talousarviota koskevien muuttujien mukaisesti siten, että menot asteittain vähenevät kyseisenä kautena, edistää merkittävästi kokonaistavoitteena olevaa tasapuolisempien rahoituspuitteiden saavuttamista.

71. Omia varoja koskevaa päätöstä muutetaan siten, että ratifioimisprosessi voidaan saattaa päätökseen voimaantulon mahdollistamiseksi vuoden 2002 alusta. Jotta otettaisiin edelleen huomioon eri jäsenvaltioiden kyky osallistua rahoitukseen ja jotta nykyisen järjestelmän taannehtiva vaikutus korjattaisiin vähävaraisimpien jäsenvaltioiden osalta, alv-varan enimmäisastetta vähennetään 0,75 prosenttiin vuonna 2002 ja 0,50 prosenttiin vuonna 2004. Perinteiset omat varat säilytetään ja jäsenvaltioille keruukuluina jäävä osuus nostetaan 25 prosenttiin vuodesta 2001 alkaen.

72. Yhdistyneen kuningaskunnan hyvitys säilytetään. Vuoden 1988 Brysselin ja vuoden 1992 Edinburghin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitettyjen periaatteiden mukaisesti hyvityksen määrään eivät sisälly poikkeukselliset hyödyt, jotka aiheutuvat rahoitusjärjestelmään tehtävistä muutoksista. Siten omia varoja koskevaan uuteen päätökseen tehtävillä teknisillä mukautuksilla tasataan kuten ennenkin poikkeukselliset hyödyt, jotka ovat seurausta alv-varan asteittaisesta vähentämisestä ja nyt jäsenvaltioiden itselleen keruukuluina pidättämän perinteisten omien varojen osuuden lisäämisestä. Samoin laajentumisen ajankohtana tehtävällä mukautuksella vähennetään kohdennettujen kokonaismenojen summaa määrällä, joka vastaa liittyvien valtioiden saaman liittymistä edeltävän tuen vuosittaista määrää, ja tällä varmistetaan se, että menot, joita nyt ei hyvitetä, jäävät edelleen hyvittämättä.

73. Näiden kahden toimenpiteen kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan 220 miljoonaa euroa vuoteen 2006 mennessä.

74. Muiden jäsenvaltioiden osuuksia Yhdistyneen kuningaskunnan hyvityksen rahoituksesta muutetaan, jotta Itävalta, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi voivat vähentää rahoitusosuuttaan 25 prosenttiin tavanomaisesta osuudestaan. Rahoitusosuuksien mukauttaminen tapahtuu mukauttamalla BKTL-perusteita. Kyseiset mukautukset toteutetaan jo uuden omia varoja koskevan päätöksen ensimmäisenä soveltamisvuotena edellisen vuoden lukujen pohjalta.

75. Viitatessaan talousarvion epätasapainoisuuteen komissio käyttää esitysteknisistä syistä pohjana toimintamenoja.

76. Euroopan neuvosto pyytää komissiota tarkastelemaan ennen 1 päivää tammikuuta 2006 omia varoja koskevan järjestelmää ja ottamaan siinä yhteydessä huomioon myös laajentumisen vaikutukset. Osana tätä tarkastelua olisi käsiteltävä myös kysymystä uuden autonomisen oman varan luomisesta.

Miljoonaa euroa - v. 1999 hintoina – Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat2003	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006
1. MAATALOUS	40920	42800	43900	43770	42760	41930	41660
YMP:n menot (maaseudun kehittämistä lukuun ottamatta) Maaseudun kehittäminen ja liitännäistoimenpiteet	36620 4300	38480 4320	39570 4330	39430 4340	38410 4350	37570 4360	37290 4370
2. RAKENNETOIMET	32045	31455	30865	30285	29595	29595	29170
Rakennerahastot Koheesiorahasto	29430 2615	28840 2615	28250 2615	27670 2615	27080 2515	27080 2515	26660 2510
3. SISÄISET POLITIIKAT	5900	5950	6000	6050	6100	6150	6200
4. ULKOINEN TOIMINTA	4550	4560	4570	4580	4590	4600	4610
5. HALLINTO	4560	4600	4700	4800	4900	5000	5100
6. VARAUKSET	900	900	650	400	400	400	400
Rahoitusvaraus Hätäapuvaraus Lainatakuuvaraus	500 200 200	500 200 200	250 200 200	0 200 200	0 200 200	0 200 200	0 200 200
7. LIITTYMISTÄ EDELTÄVÄ TUKI	3.120	3.120	3.120	3.120	3.120	3.120	3.120
Maatalous Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline PHARE (hakijamaat)	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560
MAKSUSITOUMUKSIIN KÄYTETTÄVÄT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	91995	93385	93805	93005	91465	90795	90260
MAKSUMÄÄRÄYKSIIN KÄYTETTÄVÄT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	89590	91070	94130	94740	91720	89910	89310
Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat prosentuaalisena osuutena BKTL:sta	1,13%	1,12%	1,13%	1,11%	1,05%	1,00%	0,97%
LIITTYMISTÄ VARTEN KÄYTETTÄVISSÄ (maksumääräyksiin käytettävät määrärahat)			4.140	6.710	8.890	11.440	14.220
Maatalous Muut menot			1.600 2.540	2.030 4.680	2.450 6.640	2.930 8.510	3.400 10.820
MAKSUMÄÄRÄYKSIIN KÄYTETTÄVIEN MÄÄRÄRAHOJEN YLÄRAJA	89590	91070	98270	101450	100610	101350	103530
Maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen yläraja prosentuaalisena osuutena BKTL:sta	1,13%	1,12%	1,18%	1,19%	1,15%	1,13%	1,13%
Liikkumavara	0,14%	0,15%	0,09%	0,08%	0,12%	0,14%	0,14%
Omien varojen yläraja	1,27%	1,27%	1,27%	1,27%	1,27%	1,27%	1,27%

Miljoonaa euroa - v. 1999 hintoina – Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006
1. MAATALOUS	40920	42800	43900	43770	42760	41930	41660
YMP:n menot (maaseudun kehittämistä lukuun ottamatta) Maaseudun kehittäminen ja liitännäistoimenpiteet	36620 4300	38480 4320	39570 4330	39430 4340	38410 4350	37570 4360	37290 4370
2. RAKENNETOIMET	32045	31455	30865	30285	29595	29595	29170
Rakennerahastot Koheesiorahastot	29430 2615	28840 2615	28250 2615	27670 2615	27080 2515	27080 2515	26660 2510
3. SISÄISET POLITIIKAT	5900	5950	6000	6050	6100	6150	6200
4. ULKOINEN TOIMINTA	4550	4560	4570	4580	4590	4600	4610
5. HALLINTO	4560	4600	4700	4800	4900	5000	5100
6. VARAUKSET	900	900	650	400	400	400	400
Rahoitusvaraus Hätäapuvaraus Lainatakuuvaraus	500 200 200	500 200 200	250 200 200	0 200 200	0 200 200	0 200 200	0 200 200
7. LIITTYMISTÄ EDELTÄVÄ TUKI	3.120	3.120	3.120	3.120	3.120	3.120	3.120
Maatalous Liittymistä edeltävä rakennetukiväline PHARE (hakijamaat)	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560	520 1.040 1.560
8. LAAJENTUMINEN			6.450	9.030	11.610	14.200	16.780
Maatalous Rakennetoiminta Sisäiset politiikat Hallinto			1.600 3.750 730 370	2.030 5.830 760 410	2.450 7.920 790 450	2.930 10.000 820 450	3.400 12.080 850 450
MAKSUSITOUMUKSIIN KÄYTETTÄVÄT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	91995	93385	100255	102035	103075	104995	107040
MAKSUMÄÄRÄYKSIIN KÄYTETTÄVÄT MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	89590	91070	98270	101450	100610	101350	103530
joista: laajentuminen			4.140	6.710	8.890	11.440	14.220
Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat prosentuaalisena osuutena BKTL:sta	1,13%	1,12%	1,14%	1,15%	1,11%	1,09%	1,09%
Liikkumavara	0,14%	0,15%	0,13%	0,12%	0,16%	0,18%	0,18%
Omien varojen yläraja	1,27%	1,27%	1,27%	1,27%	1,27%	1,27%	1,27%

I Valtion- tai hallitusten päämiehet ovat panneet kunnioittavasti merkille komission eroamisen ja ilmaisseet kiitoksensa Euroopan hyväksi tehdystä työstä.

Yhteisestä sopimuksesta he päättivät pyytää Romano Prodia ottamaan vastaan tärkeän tehtävän toimia seuraavan Euroopan komission puheenjohtajana.

Amsterdamin sopimuksen menettelyjen mukaisesti tämä päätös ilmoitetaan nykyiselle Euroopan parlamentille hyväksymistä varten. Hyväksymisen jälkeen Prodin olisi pyrittävä lujasti valmistelemaan mahdollisimman ripeästi uuden komission nimittämistä yhteistyössä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa. Jäsenvaltioiden hallitusten on yhteisellä sopimuksella Prodin kanssa nimettävä muut henkilöt, jotka ne aikovat nimittää komission jäseniksi. Kesäkuun vaalien jälkeen uuden Euroopan parlamentin on tarkoitus hyväksyä sekä komission puheenjohtaja että komission jäseniksi ehdotetut henkilöt. Uuden Euroopan parlamentin on tarkoitus aloittaa työskentelynsä uuden komission nimittämismenettelystä jo heinäkuussa. Uuden Euroopan parlamentin hyväksyttyä komission puheenjohtajan ja muut jäsenet nämä nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Eurooppa-neuvosto toivoo, että se voi valtuuttaa uuden komission aloittamaan työnsä mahdollisimman pian ja jatkamaan sitä täyden toimikauden vuoden 2000 tammikuusta alkaen seuraavien viiden vuoden ajan.

II Euroopan unioni tarvitsee mahdollisimman pian vahvan komission, joka kykenee toimimaan, mutta noudattaa kuitenkin kansalaisiin nähden avoimuuden ja läheisyyden vaatimuksia. Romano Prodia pyydetään valmistelemaan ohjelma, jossa hahmotellaan uuden komission työskentelytavat. Uudistusohjelmasta käydään alustavaa keskustelua valtion- tai hallitusten päämiesten sekä Prodin kesken lähiviikkoina ja joka tapauksessa ennen kuin nykyinen Euroopan parlamentti hänet hyväksyy.

Uuden komission olisi nopeasti toteutettava tarvittavat uudistukset erityisesti organisaationsa, hallintonsa ja varainhoitonsa valvonnan parantamiseksi.

Tätä varten seuraavan komission olisi asetettava ensimmäiselle sijalle pitkälle menevän uudenaikaistamis- ja uudistamisohjelman käynnistäminen. Erityisesti olisi käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja sen varmistamiseksi, että aina kun komissio hallinnoi yhteisön rahastoja, ohjelmia tai hankkeita, sen yksiköillä on soveltuva rakenne, jonka avulla turvataan hallinnon yhtenäisyyden ja tehokkuuden tiukimpien vaatimusten noudattaminen.

Eurooppa-neuvosto on syvästi huolestunut erityislähettiläs Holbrooken sekä Rambouilletin prosessin kolmen neuvottelijan eli lähettiläiden Hill, Majorski ja Petritsch, välitysyritysten epäonnistumisesta Jugoslavian liittotasavallan presidentti Slobodan Milosevicin kanssa. Näiden pyrkimysten yhteisenä tavoitteena oli saada Jugoslavian liittotasavalta hyväksymään Kosovon tulitauko ja poliittinen ratkaisu Kosovon konfliktiin humanitaarisen katastrofin pysäyttämiseksi Kosovossa.

Tällä hetkellä yli neljännesmiljoona kosovolaista on jäänyt kodittomiksi Belgradin turvallisuusjoukkojen sortotoimien vuoksi. 65 000 on karkotettu kodeistaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana ja 25 000 sen jälkeen kun rauhanneuvottelut kariutuivat Pariisissa viime perjantaina. Vaikka Kosovon albaanit allekirjoittivat Rambouilletin sopimukset, Belgradin joukot tunkeutuivat Kosovoon aloittaen uuden hyökkäyksen. Vihollisuuksien alettua Kosovossa maaliskuussa 1998 noin 440 000 ihmistä eli yli viidennes Kosovon väestöstä on paennut tai joutunut siirtymään kotiseudultaan. Uusia uhreja tulee joka päivä. Vihollisuuksien kohteena on siviiliväestö.

Kansainvälinen yhteisö on tehnyt kaiken voitavansa rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi Kosovon konfliktiin. Rambouilletissa ja viimeksi Pariisissa on kuukausien valmistelutyön pohjalta ponnisteltu tiiviisti sellaisen Kosovon itsehallintoa koskevan sopimuksen neuvottelemiseksi, joka olisi oikeudenmukainen konfliktin molemmille osapuolille ja varmistaisi rauhanomaisen tulevaisuuden niin Kosovon serbeille, Kosovon albaaneille kuin kaikille muillekin kansallisille yhteisöille. Kosovon albaanien Pariisissa allekirjoittama sopimusluonnos täyttää nämä vaatimukset: Jugoslavian suvereeniuteen ja alueelliseen yhtenäisyyteen perustuen se turvaa Kosovolle laajan itsehallinnon, takaa Kosovon kaikille kansalaisille korkeimpien eurooppalaisten normien mukaiset yksilön ihmisoikeudet, merkitsee laajoja oikeuksia kaikille Kosovon kansallisille yhteisöille ja luo perustan sodan runteleman alueen jälleenrakentamiselle.

Jugoslavian johto presidentti Milosevicin alaisuudessa on kieltäytynyt itsepintaisesti sitoutumasta vakavasti poliittisen ratkaisun etsintään. Se on antanut Jugoslavian kansalle vääristyneen kuvan asioista ja neuvottelujen kulusta. Lisäksi Serbian poliisi ja Jugoslavian liittoarmeijan joukot ovat viime viikkoina vahvistaneet mittavasti läsnäoloaan Kosovossa ja täten ylittäneet edelleen enimmäismäärät, joista sovittiin 12. lokakuuta 1998 tehdyssä Holbrooken ja Milosevicin välisessä

sopimuksessa. Lisäksi Jugoslavian turvallisuusjoukot toteuttavat sotilaallisia operaatioita Kosovon siviiliväestöä vastaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman n:o 1199 vastaisesti.

Eurooppa ei voi 21. vuosisadan kynnyksellä sallia humanitaarista katastrofia keskellä Eurooppaa. Ei voida sallia, että keskisessä Euroopassa Kosovon väestön valtaosa on kollektiivisesti vailla oikeuksiaan ja joutuu kokemaan vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Meillä, Euroopan unionin mailla, on moraalinen velvollisuus varmistaa, että syrjintä ja väkivalta, jotka konkretisoituivat Racakin joukkoteloituksessa tammikuussa 1999, eivät toistu. Meillä on velvollisuus varmistaa, että sadattuhannet pakolaiset ja kotiseudultaan siirtymään joutuneet voivat palavat koteihinsa. Väkivaltatoimia ei saa hyväksyä. Hyökkääjän on tiedettävä, että hänen on maksettava korkea hinta. Tämä läksy on opittava 21. vuosisadan tapahtumien perusteella.

Kansainvälinen yhteisö ei myöskään suvaitse rikoksia ihmiskuntaa vastaan. Ne, jotka nyt jatkavat itsepintaisesti Kosovon konfliktia, eivät saisi unohtaa, että Haagin tuomioistuimelle on annettu valtuudet myös Kosovon osalta. Heitä ja heidän johtajiaan tullaan pitämään henkilökohtaisesti vastuullisina toimistaan.

Olemme loppujen lopuksi vastuussa rauhan ja yhteistyön takaamisesta alueella. Täten turvataan eurooppalaiset perusarvomme eli ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien, kansainvälisen oikeuden, demokraattisten instituutioiden ja rajojen loukkaamattomuuden kunnioittaminen.

Politiikkamme ei kohdistu Jugoslavian tai Serbian väestöä vastaan tahi Jugoslavian liittotasavaltaa tai Serbitasavaltaa vastaan. Se kohdistuu Jugoslavian vastuutonta, presidentti Milosevicin alaisuudessa toimivaa johtoa vastaan. Se kohdistuu turvallisuusjoukkoja vastaan, jotka taistelevat kyynisesti ja raa'asti oman väestönsä yhtä osaa vastaan. Haluamme saada nämä väkivaltaisuudet loppumaan. Presidentti Milosevicin on lopetettava serbien väkivalta Kosovossa ja allekirjoitettava Rambouilletin sopimukset, joihin sisältyy Naton johdolla toimivat rauhanpalauttamisjoukot vakauden aikaansaamiseksi.

Vetoamme presidentti Milosevicin alaisuudessa toimivaan Jugoslavian johtoon, jotta se tässä kriittisessä vaiheessa kokoaisi rohkeutensa ja muuttaisi perinpohjaisesti omaa politiikkaansa. Vielä ei ole liian myöhäistä lopettaa sisäisiä tukahduttamistoimia ja hyväksyä kansainvälisen yhteisön välitystyötä. Kansainvälisen yhteisön ainoana tavoitteena on löytää Jugoslavian liittotasavallan suvereeniuden ja alueellisen yhtenäisyyden pohjalta Kosovolle sellainen poliittinen tulevaisuus, joka tekee oikeutta Kosovon koko väestön huolenaiheille ja pyrkimyksille.

Kosovon albaanit osoittivat sitoutuvansa rauhanomaiseen ratkaisuun allekirjoittamalla Rambouilletin sopimukset. On ensisijaisen tärkeää, että he osoittavat tässä vaiheessa mahdollisimman suurta maltillisuutta.

Korostamme, että tarkoituksenamme ei ole pitää Jugoslavian liittotasavaltaa sen itse valitsemassa eristyneisyydessä Eurooppaan ja muuhun maailmaan nähden. Päinvastoin haluaisimme lopettaa Jugoslavian liittovaltion eristyneisyyden Euroopassa. Jotta tämä olisi mahdollista, presidentti Milosevicin on valittava rauhan tie Kosovossa ja edistettävä uudistuksia ja demokratisoitumista, mukaan luettuna tiedotusvälineiden vapaus koko Jugoslaviassa.

Eurooppa-neuvosto toi aiemmin tänään antamassaan julkilausumassa esiin kansainvälisen yhteisön toteuttamat ponnistelut sotilaallisen väliintulon välttämiseksi. Vetosimme presidentti Milosevicin alaisuudessa toimivaan Jugoslavian johtoon, jotta se tässä kriittisessä vaiheessa osoittaisi rohkeutensa ja muuttaisi perinpohjaisesti omaa politiikkaansa. Pohjois-Atlantin liitto on nyt ryhtynyt toimenpiteisiin sotilaskohteita vastaan Jugoslavian liittotasavallassa humanitaarisen katastrofin lopettamiseksi Kosovossa.

Jugoslavian liittotasavalta on nyt niiden äärimmäisen vakavien seurausten edessä, joista sitä on toistuvasti varoitettu ja jotka johtuvat siitä, että se ei ole onnistunut tekemään yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa Kosovon kriisin ratkaisemiseksi rauhanomaisella tavalla. Presidentti Milosevicin on nyt otettava täysi vastuu tapahtumista. Hän voi pysäyttää sotilaalliset toimet lopettamalla välittömästi hänen alaisuudessaan toteutetut väkivaltaisuudet Kosovossa ja hyväksymällä Rambouilletin sopimukset.

Euroopan unionin valtion- tai hallitusten päämiehet vahvistavat uudelleen tukensa neuvotellulle Lähi-idän ratkaisulle, joka heijastaa "maata rauhan vastineeksi" -periaatetta ja varmistaa turvallisuuden Israelin ja Palestiinan kansoille sekä kollektiivisella että yksilön tasolla. Tässä yhteydessä Euroopan unioni ilmaisee tyytyväisyytensä Palestiinan kansallisneuvoston ja siihen liittyvien elinten päätökseen, jolla vahvistetaan uudelleen Palestiinan kansallisen peruskirjan niiden määräysten mitätöiminen, joissa vaaditaan Israelin tuhoamista, ja jossa vahvistetaan uudelleen sitoumus tunnustaa Israel ja elää rauhassa sen kanssa. Euroopan unioni on kuitenkin edelleen huolestunut rauhanprosessin pysähtymisestä ja vetoaa osapuoliin, jotta ne panisivat täydellisesti ja viipymättä täytäntöön Wye River -sopimuksen.

Euroopan unioni vetoaa myös osapuoliin, jotta ne vahvistaisivat sitoutuvansa edelleen perusperiaatteisiin, jotka on vahvistettu Madridin, Oslon ja sen jälkeisten sopimusten puitteissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien n:o 242 ja 338 mukaisesti. Se kehottaa painokkaasti osapuolia sopimaan Oslon sopimuksissa määrätyn siirtymäkauden pidentämisestä.

Euroopan unioni kehottaa osapuolia erityisesti aloittamaan mahdollisimman pian lähikuukausina uudelleen pysyvää asemaa koskevat neuvottelut nopeutetulla tavalla ja saattamaan ne ripeästi päätökseen pitkittämättä niitä epämääräiseen tulevaisuuteen. Euroopan unioni uskoo, että neuvottelut olisi mahdollista saattaa päätökseen vuoden kuluessa. Se ilmaisee valmiutensa työskennellä neuvottelujen ripeän päätökseen saattamisen helpottamiseksi.

Euroopan unioni kehottaa voimakkaasti molempia osapuolia pidättymään toimista, jotka saattavat vaarantaa kyseisten pysyvää asemaa koskevien neuvottelujen lopputuloksen, ja kaikista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista, kuten kaikki asutustoiminta, ja torjumaan yllytystä ja väkivaltaa.

Euroopan unioni vahvistaa uudelleen Palestiinan jatkuvan ja varauksettoman itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien mahdollisuuden omaan valtioon, ja toivoo tämän oikeuden pikaista toteutumista. Se vetoaa osapuoliin, että ne pyrkisivät vilpittömästi neuvotteluratkaisuun olemassaolevien sopimusten perusteella, tämän rajoittamatta kyseistä oikeutta, jota mikään

veto-oikeus ei koske. Euroopan unioni on vakuuttunut, että demokraattisen, elinkelpoisen ja rauhanomaisen suvereenin Palestiinan valtion luominen nykyisten sopimusten pohjalta ja neuvottelujen avulla olisi paras tae Israelin turvallisuudelle ja Israelin hyväksymiselle tasaveroiseksi kumppaniksi alueella. Euroopan unioni ilmoittaa olevansa valmis tarkastelemaan Palestiinan valtion tunnustamista aikanaan edellä mainittujen perusperiaatteiden mukaisesti.

Lisäksi Euroopan unioni kehottaa aloittamaan uudelleen Lähi-idän rauhanprosessiin kuuluvista Syyrian ja Libanonin kysymyksistä käytävät neuvottelut mahdollisimman pian; tämän on tarkoitus johtaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien n:o 242, 338 ja 425 täytäntöönpanoon.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi Etelä-Afrikan kanssa tehdyn kauppa- ja yhteistyösopimuksen, josta on neuvoteltu pitkään. Se ilmaisi tyytyväisyytensä tähän historialliseen hetkeen ja antoi neuvoston tehtäväksi toteuttaa kiireellisesti tarvittavat toimenpiteet sopimuksen virallista tekemistä varten. Sopimus on tärkeä edistysaskel Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan välisen lujan kumppanuuden vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa politiikan, talouden ja kaupan aloilla. Eurooppa-neuvosto katsoo, että tämä historiallinen sopimus ilmentää Euroopan ja Etelä-Afrikan kansojen välillä vallitsevia lujia ystävyyteen ja yhteisvastuullisuuteen perustuvia yhteyksiä.

Agenda 2000:sta päästiin ratkaisuun 24. ja 25. maaliskuuta. Sen johdosta Eurooppa-neuvosto haluaa lähettää rohkaisevan viestin liittymisestä neuvotteleville maille. Laajentuminen on Euroopan unionille edelleen ensisijainen historiallinen kysymys. Liittymisneuvottelut jatkuvat kunkin hakijan osalta omassa tahdissaan ja mahdollisimman ripeästi. Eurooppa-neuvosto vetoaa neuvostoon ja komissioon, jotta nämä varmistaisivat neuvottelujen etenemisen vastaavalla tavalla.

________________________