PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT

SANTA MARIA DA FEIRAN EUROOPPA-NEUVOSTO

19. JA 20. KESÄKUUTA 2000

 

1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000. Kokouksen aluksi Eurooppa-neuvosto keskusteli kokouksen pääaiheista Euroopan parlamentin puhemiehen Nicole Fontainen kanssa.

I TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU

2. Julkisen keskustelun ja kiinnostuksen Euroopan unionin tulevaisuudesta jälleen virittyä Eurooppa-neuvosto on tehnyt useita merkittäviä päätöksiä, joilla pyritään vastaamaan unionin lähitulevaisuuden haasteisiin.

A. Toimielinuudistusta käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi

3. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille puheenjohtajavaltion selvityksen hallitustenvälisestä konferenssista. Puheenjohtajavaltion selvityksestä käy ilmi, että konferenssi on jo edistynyt merkittävästi pohtiessaan perussopimuksiin tehtäviä muutoksia sen varmistamiseksi, että unionilla on laajentumisen jälkeenkin toimivat, tehokkaat ja legitiimit toimielimet. Eurooppa-neuvosto katsoo erityisesti, että Amsterdamin sopimukseen kirjattuja tiiviimpää yhteistyötä koskevia määräyksiä olisi käsiteltävä konferenssissa ottaen samalla huomioon yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeen laajentuneessa unionissa. Konferenssi voi edetä vakaalla pohjalla niin, että kokonaisratkaisuun voidaan päästä joulukuussa Kölnin ja Helsingin Eurooppa-neuvostojen asettaman aikataulun mukaisesti.

B. Perusoikeuskirja

4. Eurooppa-neuvosto ilmaisi lämpimän myötätuntonsa Roman Herzogille ja korosti arvostavansa hänen korvaamatonta henkilökohtaista panostaan valmistelukunnan työhön. Euroopan unionin perusoikeuskirjan laatimisesta vastaavan valmistelukunnan varapuheenjohtaja Ignacio Mendez de Vigo kertoi lyhyesti Eurooppa-neuvostolle työskentelyn etenemisestä.

5. Valmistelukuntaa kehotetaan jatkamaan työtään Kölnin Eurooppa-neuvoston toimeksiannossa esitetyn aikataulun mukaisesti siten, että asiakirjaluonnos esitetään ennen lokakuussa 2000 pidettävää Eurooppa-neuvostoa.

C. Euroopan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

6. Eurooppa-neuvosto vahvistaa sitoumuksensa luoda Euroopan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jonka avulla kyetään vahvistamaan unionin ulkoista toimintaa kehittämällä sekä sotilaallista että siviilikriisinhallintakykyä noudattaen täysimääräisesti kaikkia Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita.

7. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvostossa hyväksyttyyn puheenjohtajavaltion selvitykseen Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta ja siihen liitettyihin asiakirjoihin (ks. liite I). Helsingin toimeksiannon toteuttamisessa on edistytty tyydyttävästi sekä kriisinhallinnan sotilas- että siviilinäkökohtien suhteen. Eurooppa-neuvosto panee tässä yhteydessä merkille Helsingin kokouksessa perustettujen väliaikaisen poliittisten turvallisuusasioiden komitean ja väliaikaisen sotilaallisen elimen asteittaisen kehittämisen.

 

8. Euroopan sotilaallisten voimavarojen kehittäminen on keskeinen tekijä Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuuden ja tehokkuuden kannalta. Eurooppa-neuvosto aikoo päättäväisesti toteuttaa Helsingissä sovitun yleistavoitteen vuonna 2003. Eurooppa-neuvoston odotukset kohdistuvat myöhemmin tänä vuonna pidettävään voimavarasitoumuksia käsittelevään konferenssiin, jossa jäsenvaltiot antavat alustavat sitoumuksensa, ja tarkistusjärjestelmän perustamiseen edistyksen mittaamiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Unionin ja Naton välinen tarpeellinen avoimuus ja vuoropuhelu varmistetaan, ja Naton asiantuntemusta käytetään hyväksi asetettaessa voimavaratavoitteita koskevia vaatimuksia.

9. On määritelty periaatteet ja menettelysäännöt, jotta EU:n ulkopuoliset Naton eurooppalaiset jäsenet ja muut EU:n jäsenehdokkaina olevat maat voivat osaltaan edistää EU:n sotilaallista kriisinhallintaa. Lisäksi on täsmennetty periaatteet, joiden mukaisesti Natoa kuullaan sotilaallisissa kysymyksissä ja menettelytavoissa EU:n ja Naton välisten suhteiden kehittämiseksi neljällä alalla, joihin kuuluvat turvallisuuskysymykset, voimavaratavoitteet, menettelyt, joiden mukaisesti EU voi hyödyntää Naton voimavaroja, ja neuvonpitoa koskevien pysyvien järjestelyjen määrittely.

10. Kaikkia kolmansia kumppanuusvaltioita kehotetaan osallistumaan eurooppalaisten voimavarojen kehittämiseen. Eurooppa-neuvosto ottaa myönteisesti vastaan Turkin, Puolan, Tšekin ja Norjan tekemät tarjoukset, jotka laajentavat EU-johtoisten operaatioiden käytössä olevia voimavaroja.

11. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen kriisinhallinnan siviilinäkökohtia käsittelevän komitean perustamiseen ja sen ensimmäiseen kokoontumiseen sekä kriisinhallinnan siviilinäkökohtien tärkeimpien painopistealueiden ja siviilipoliisivoimavarojen erityistavoitteiden nimeämiseen. Tähän liittyen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vapaaehtoisessa yhteistyössä lähettämään vuoteen 2003 mennessä jopa 5 000 poliisia kansainvälisiin tehtäviin erilaisten konfliktinesto- ja kriisinhallintaoperaatioiden yhteydessä. Jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet siihen, että ne kykenevät kokoamaan ja saattamaan toimintavalmiuteen kolmessakymmenessä päivässä jopa 1 000 poliisia. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen myös siihen, että komissio on halukas osallistumaan siviilikriisinhallintaan omilla toiminta-aloillaan.

12. Eurooppa-neuvosto korostaa, että unioni suhtautuu päättäväisesti konfliktinestoon ja kriisinhallintaan voidakseen vastata täysin Petersbergin tehtäviin liittyvistä velvollisuuksistaan Helsingissä edellytetyllä tavalla. Se kehottaa seuraavaa puheenjohtajavaltiota jatkamaan työskentelyä yleisten asioiden neuvostossa pääsihteerin, korkean edustajan kanssa puheenjohtajavaltion selvityksessä mainittujen toimeksiantojen mukaisesti ja toimittamaan puheenjohtajavaltion kokonaisselvityksen Nizzan Eurooppa-neuvostolle. Pysyvät poliittiset ja sotilaalliset rakenteet olisi perustettava mahdollisimman pian Nizzan Eurooppa-neuvoston jälkeen.

D. Laajentuminen

13. Eurooppa-neuvosto vakuuttaa laajentumisprosessin olevan unionin painopistealue, ja se panee tyytyväisenä merkille neuvottelujen huomattavan edistymisen Helsingin Eurooppa-neuvoston jälkeen (ks. liite II). Unioni on erityisen tyytyväinen siihen, että liittymisneuvottelut Maltan, Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan ja Bulgarian kanssa on aloitettu ja ensimmäiset konkreettiset tulokset on jo saavutettu. Eurooppa-neuvosto katsoo, että kyseisistä ehdokasvaltioista edistyneimpien kanssa pitäisi olla mahdollista aloittaa neuvottelut kaikilla yhteisön säännöstön aloilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vuotta 2001.

14. Eurooppa-neuvosto on lisäksi tyytyväinen siihen, että kaikista yhteisön säännöstön osista, lukuun ottamatta toimielimiä koskevaa osaa, on nyt aloitettu neuvottelut Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tšekin tasavallan ja Slovenian kanssa. Se toteaa myös, että useilla aloilla, joista jo käydään neuvotteluja, on edistytty huomattavasti.

15. Eurooppa-neuvosto toistaa, että unioni on sitoutunut liittymisprosessin vauhdin ylläpitämiseen. Kaikkia ehdokasvaltioita arvioidaan edelleen niiden omien ansioiden perusteella. Eriyttämisperiaatteen mukaisesti ehdokasvaltioiden on mahdollista päästä samalle tasolle niiden valtioiden kanssa, jotka ovat aloittaneet neuvottelut aikaisemmin.

16. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että neuvotteluiden etenemiseen vaikuttaa paitsi ratkaisujen löytyminen myös yhteisön säännöstön saattaminen osaksi ehdokasvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja erityisesti se, kykenevätkö ne panemaan yhteisön säännöstön tosiasiallisesti täytäntöön ja valvomaan sen noudattamista. Vaikka edistymistä on jo tapahtunut, tämä edellyttää ehdokasvaltioilta huomattavia ponnistuksia niiden sisäisten uudistusten jatkamiseksi ja erityisesti niiden hallinnollisten ja oikeudellisten rakenteiden lujittamiseksi. Unioni seuraa tiiviisti ehdokasvaltioiden toimintaa. Tätä varten komissiota pyydetään raportoimaan tuloksista neuvostolle. Nizzan Eurooppa-neuvosto tarkastelee uudelleen laajentumisen edistymistä ja pohtii, miten liittymisprosessia jatketaan.

17. Eurooppa-neuvosto panee Turkin osalta merkille sen aloitteet liittymiskriteerien täyttämiseksi. Eurooppa-neuvosto odottaa Helsingin päätelmien mukaisesti Turkilta konkreettista edistystä erityisesti ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja oikeuslaitosta koskevissa asioissa. Komission olisi raportoitava neuvostolle siitä, miten Turkin kanssa suoritettavan yhteisön säännöstön analyyttisen tarkasteluprosessin valmistelussa edistytään. Komissiota pyydetään myös tekemään edellä mainitun perusteella mahdollisimman pian ehdotuksia Turkille annettavaa apua koskevaa yhtenäistä rahoituspuitetta sekä liittymiskumppanuutta varten.

18. Eurooppa-neuvosto painottaa, että on tärkeää varmistaa jatkuva tuki laajentumiselle ja että tätä varten on tarpeen antaa asianmukaista tietoa sekä jäsenvaltioissa että ehdokasvaltioissa.

 

II TYÖLLISYYS, TALOUSUUDISTUKSET JA SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS – LISSABONIN EUROOPPA-NEUVOSTON JATKOTOIMET

19. Lissabonin strategia, jonka toteuttaminen on nyt täydessä vauhdissa, on kaikkien työllisyyttä, innovaatioita, talousuudistuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävien yhteisön toimien perustana. Kaikilla strategiaan kuuluvilla aloilla on jo saatu huomattavia tuloksia.

20. Työmarkkinaosapuolten, unionin toimielinten, Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin yhteinen korkean tason foorumi kokoontui 15. kesäkuuta Brysselissä. Foorumissa vahvistettiin, että Lissabonin strategiasta ollaan laajalti yksimielisiä, täsmennettiin, miten eri tahot voisivat osallistua toimintaan kukin omalla alallaan ja todettiin laaja-alaisen poliittisen keskustelun, työmarkkinayhteistyön ja sosiaalisen vuoropuhelun tärkeys. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen etenkin työmarkkinaosapuolten esittämään yhteiseen julkilausumaan, jossa esitetään rakentavia näkemyksiä tilapäistyöstä, etätyöstä, elinikäisestä oppimisesta ja teollisen muutoksen yhteisen seurannan säännöistä.

 

21. Strategian toteuttamista on jatkettava vahvistamalla jäljempänä esitetyt ensisijaiset toimet.

A. Tietoon perustuvaan kilpailukykyiseen ja dynaamiseen talouteen siirtymisen valmistelu

eEurope-toimintasuunnitelma

22. Eurooppa-neuvosto hyväksyy laaja-alaisen eEurope 2002 -toimintasuunnitelman ja pyytää toimielimiä, jäsenvaltioita ja kaikkia muita toimijoita varmistamaan, että toimintasuunnitelma toteutetaan kokonaisuudessaan ja ajallaan vuoteen 2002 mennessä. Eurooppa-neuvosto pyytää myös laatimaan pitemmän aikavälin suuntaviivoja tietoon perustuvaa taloutta varten, jossa tietotekniikan kautta lisätään yleisesti saatavilla olevan tiedon määrää ja vähennetään eroja tietoteknisessä osaamisessa. Lyhyellä aikavälillä olisi ensisijaisesti ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin Internet-yhteyksien kustannusten alentamiseksi avaamalla paikallisyhteydet kilpailulle. Komission olisi esitettävä selvitys toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta Nizzan Eurooppa-neuvostolle ja säännöllisin väliajoin sen jälkeen. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että Galileo-hanke on strategisesti merkittävä ja että asiasta on tärkeää tehdä päätös vuoden 2000 loppuun mennessä.

Euroopan tutkimusalueen perustaminen

23. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille neuvoston (tutkimus) päätöslauselman ja sitoumuksen kehittää nopeasti Euroopan tutkimusalue erityisesti laatimalla tutkimuspolitiikkojen vertailevassa arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita, määrittelemällä vuoteen 2001 mennessä toteutettavan Euroopan tieteellisen ja teknisen osaamisen kartoittamisen vaiheet ja aikataulu, verkottamalla tutkimusohjelmia kansallisella ja Euroopan tasolla sekä toteuttamalla aloitteita tutkimukseen tarkoitettujen hyvin nopeiden kansallisten sähköisten verkkojen yhteenliittämisestä. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin viimeisimmän huippukokouksen päätelmien mukaisesti komissiota kehotetaan jatkamaan aktiivisesti vuoropuhelua Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa, jotta Euroopan ja Yhdysvaltojen tutkimus- ja koulutuskeskusten välille voitaisiin luoda laajakaistainen, pysyvä ja tasapuolinen yhteys.

Pieniä yrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja ja yrityspolitiikan uudet puitteet

24. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille äskettäin hyväksytyn pieniä yrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (ks. liite III) ja korostaa pienten yritysten ja pienyrittäjien merkitystä Euroopan unionin talouskasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Eurooppa-neuvosto edellyttää, että peruskirja pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön osana valmisteilla olevaa kokonaisvaltaista yrityspolitiikkaa. Nämä kokonaisvaltaiset puitteet perustuvat komission esittämään yrityspoliittiseen työohjelmaan vuosiksi 2000–2005, yrityspolitiikkojen vertailevaa arviointia koskeviin ehdotuksiin sekä ehdotukseen monivuotiseksi ohjelmaksi yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (2000–2005). Kyseisten toimien ensimmäiset tulokset on saavutettava ennen vuoden 2000 loppua.

Sisämarkkinoiden toteuttaminen

25. Eurooppa-neuvosto katsoo, että komission tiedonantoon "Sisämarkkinoiden strategian katsaus" sisältyvät yleisperiaatteet ovat käyttökelpoinen perusta suunnittelutyölle. Sisämarkkinoiden kehittämiseen tarvitaan yhtenäisiä puitteita komission strategian tulevien tarkistusten mukauttamiseksi Cardiffin talousuudistusprosessiin siten, että keväällä järjestettävät Eurooppa-neuvostot voivat arvioida prosessia kokonaisuudessaan.

26. Sisämarkkinoiden toteuttamisessa on jo edetty merkittävästi:

- Sähköisestä kaupankäynnistä on annettu direktiivi ja tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta on päästy yhteisymmärrykseen.

- Rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman osalta on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen yhteisistä kannoista, jotka koskevat julkisia yritysostotarjouksia ja luottolaitosten sekä vakuutusyritysten toiminnan lopettamista ja uudelleenjärjestelyä. Lisäksi sähköistä rahaa koskeva direktiivi on juuri annettu.

- Komissio on esittänyt ehdotuksia uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi säännöiksi sekä postipalvelujen vapauttamisen seuraavaksi vaiheeksi. Komissio aikoo lähiaikoina esittää lisää ehdotuksia televiestintäalan uudistamiseksi ja yhteisön patentiksi ja hyödyllisyysmalliksi.

27. Työtä on nyt jatkettava muilla osa-alueilla. Komissiota pyydetään

- esittämään maaliskuuhun 2001 mennessä kertomus energiamarkkinoiden kehityksestä Lissabonin strategian mukaisesti

- jatkamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan korkean tason työryhmän toimintaa, jotta loppuraportti voidaan esittää vuoden 2001 ensimmäisellä puoliskolla asianmukaisten ehdotusten esittämiseksi.

28. Eurooppa-neuvosto korosti, että dynaamisilla sisämarkkinoilla on otettava huomioon yleishyödylliset julkisten palvelujen tehtävät ja niiden merkitys. Eurooppa-neuvosto toisti tässä yhteydessä pyynnön komissiolle ajantasaistaa komission tiedonanto yleishyödyllisistä palveluista vuodelta 1996. Eurooppa-neuvosto odottaa saavansa ajantasaistetun tiedonannon viimeistään Biarritzissa pidettävässä seuraavassa kokouksessa.

29. Neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kehotetaan nopeuttamaan työskentelyä rahanpesua koskevan direktiivin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin antamiseksi. Komissiota pyydetään esittämään ehdotukset liikkeeseenlaskijoiden yhteisestä toimiluvasta (tarjousesitedirektiivi), uudesta kirjanpitostrategiasta pörssiyhtiöiden taseiden vertailukelpoisuuden lisäämiseksi sekä toimenpiteistä kuluttajien luottamuksen edistämiseksi rahoituspalvelualalla, mukaan lukien etämyynti ja sähköinen kaupankäynti.

30. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan investointipankki on ryhtynyt nopeasti toteuttamaan Innovaatio 2000 -aloitettaan, sekä sen, että EIP osallistuu tietoon perustuvan talouden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kehittämiseen. Eurooppa-neuvosto kehottaa EIP:a jatkamaan ponnistelujaan yhteistyössä kansallisten ja alueellisten viranomaisten, rahoitusalan toimijoiden ja komission kanssa.

31. Eurooppa-neuvosto painottaa julkisen hallinnon, hallinnollisten toimien ja paremman sääntelyn merkitystä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kilpailukyvyn tehostamisessa ja näin ollen talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä. Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan julkisen hallinnon laatua ja suorituskykyä, jotta voidaan määritellä esikuva-analyysia ja parhaita käytäntöjä koskeva eurooppalainen järjestelmä.

B. Euroopan sosiaalisen mallin uudistaminen investoimalla ihmisiin ja kehittämällä aktiivista hyvinvointivaltiota

Tietoon perustuvassa taloudessa elämistä ja työskentelyä varten tarvittava koulutus

32. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon e-oppimisesta ja vahvistaa neuvoston suuntaviivat koulutusjärjestelmien tulevista haasteista ja tavoitteista oppimisyhteiskunnassa. Niiden mukaisesti laaditaan kattavampi koulutusraportti, joka esitetään kevään 2001 Eurooppa-neuvostolle. Lisäksi niiden avulla parannetaan koulutuspolitiikkojen panosta Luxemburgin prosessissa.

33. Elinikäinen oppiminen on olennainen keino kansalaistaitojen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja työllisyyden kehittämiseksi. Jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota kehotetaan toimivaltansa puitteissa määrittelemään yhtenäiset strategiat ja käytännön toimenpiteet, joilla edistetään kaikkien ihmisten elinikäistä oppimista, työmarkkinaosapuolten osallistumista, julkisen ja yksityisen rahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien täysimittaista hyväksikäyttöä sekä tuodaan korkeakouluopetus yhä useampien ulottuville osana elinikäisen oppimisen strategiaa.

Aktiivisen työllisyyspolitiikan kehittäminen

34. Euroopan unionin työllisyysnäkymät ovat merkittävästi parantuneet. Ponnisteluilla, joilla vahvistetaan Euroopan työllisyysstrategiaa Luxemburgin prosessin puolivälin tarkastelun yhteydessä, olisi tuettava vuoden 2001 työllisyyden suuntaviivojen tarkistusta. Tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolia kehotetaan osallistumaan aktiivisemmin alaansa kuuluvien työllisyyden suuntaviivojen määrittelyyn, toteuttamiseen ja arviointiin keskittämällä huomiota erityisesti työn organisoinnin nykyaikaistamiseen, elinikäiseen oppimiseen ja erityisesti naisten työllisyysasteen nostamiseen.

Sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen

35. Kyseiselle alalle on jo määritelty joukko painopisteitä:

- Sosiaalisen suojelun tulevaisuuden suhteen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota eläkejärjestelmien kestävyyteen määrittelemällä kaksi toimintalinjaa, joilla pyritään parantamaan tulevien suuntausten ennustamista ja saamaan perusteellista tietoa uusista, nykyisistä tai odotettavissa olevista kansallisten eläkejärjestelmien uudistusstrategioista.

– Sosiaalisen osallisuuden edistämisen osalta on määriteltävä sekä puitteet asianmukaisine tavoitteineen jäsenvaltioissa toteutettavan sosiaalipolitiikan vaikutusten arvioimiseksi että indikaattorit yhteisiksi vertailuperusteiksi sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.

 

 

36. Äskettäin perustettu sosiaalisen suojelun komitea, kyseisiä aloja koskevien säännöllisten keskustelujen järjestäminen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen käyttämällä avointa koordinointimenetelmää, jossa kansalliset toimintaohjelmat yhdistetään sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevaan yhteisön toimintaohjelmaan, parantavat kyseisillä aloilla toteutettavan työn kehittämistä ja järjestelmällistä seurantaa yhteisön tasolla. Neuvostoa kehotetaan hyväksymään nopeasti komission ehdotus sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevaksi ohjelmaksi. Työmarkkinaosapuolien asianmukaista osallistumista kyseiseen työskentelyyn olisi myös kehitettävä. Lissabonin Eurooppa-neuvosto vetosi päätelmissään erityisesti yritysten sosiaaliseen vastuuntuntoon. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille asiaan liittyvät jatkotoimet sekä aloitteen perustaa eurooppalaista vuoropuhelua varten verkostoyritysten sosiaalisen vastuuntunnon lisäämiseksi. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille neuvostossa äskettäin saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen direktiivistä, jolla luodaan oikeudelliset puitteet rodusta tai etnisestä alkuperästä johtuvan syrjinnän torjumiseksi.

Euroopan sosiaalinen toimintaohjelma

37. Komission ehdotuksella Euroopan sosiaaliseksi toimintaohjelmaksi luodaan sosiaaliasioiden monivuotiset toimintapuitteet. Neuvostoa kehotetaan tarkastelemaan toimintaohjelmaa pikaisesti, jotta se voidaan vahvistaa Nizzan Eurooppa-neuvostossa.

C. Työskentelymenetelmien parantaminen

38. Lissabonin strategian täytäntöönpano, sen edistymisen seuranta ja sitä koskevat jatkotoimet toteutetaan nykyisen toimielinjärjestelmän puitteissa ja niitä vahvistetaan

- parantamalla neuvoston eri kokoonpanojen välistä koordinointia sekä varmistamalla neuvoston puheenjohtajan ja komission välinen tiivis yhteistyö Eurooppa-neuvoston yleisten ohjeiden mukaisesti noudattaen Helsingin Eurooppa-neuvoston hyväksymiä suosituksia

- kehittämällä ja parantamalla, silloin kun se on tarkoituksenmukaista neuvoston puitteissa, avointa koordinointimenetelmää metodologiselta kannalta yhtenä mahdollisena poliittisena keinona edistää koordinointia seuraavilla aloilla: tietoyhteiskunta, tutkimus, innovaatio, yrityspolitiikka, talousuudistukset, koulutus, työllisyys ja sosiaalinen osallisuus

- esittämällä syyskuun loppuun mennessä komission kertomus ehdotetusta indikaattoreita ja vertailevaa arviointia koskevasta lähestymistavasta käytettäväksi erityisissä politiikoissa ja kevään Eurooppa-neuvostolle esitettävässä yhteenvedossa esittämistavan yhtenäisyyden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

D. Kevään Eurooppa-neuvosto

39. Eurooppa-neuvosto odottaa ensimmäistä säännöllistä kevään Eurooppa-neuvoston kokousta, jossa käsitellään taloudellista ja sosiaalista strategiaa ja talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja joka järjestetään Tukholmassa vuoden 2001 alkupuolella. Kokous perustuu komission laatimaan vuosittaiseen yhteenvetoon ja siinä otetaan huomioon neuvoston eri kokoonpanojen työskentely. Työmarkkinaosapuolilla olisi myös oltava tilaisuus käsitellä näitä asioita ennen Eurooppa-neuvoston kokousta.

III TALOUS-, RAHOITUS- JA RAHA-ASIAT

A. Talouspolitiikan laajat suuntaviivat

40. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen yhteisön ja jäsenvaltioiden vuoden 2000 talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin. Kuten Lissabonin Eurooppa-neuvostossa toistettiin, suuntaviivojen tavoite on kasvuun ja vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan jatkaminen, unionin kasvupotentiaalin lisääminen, julkisen talouden laadun ja kestävyyden parantaminen ja tuote-, pääoma- ja työmarkkinoiden kauaskantoisten ja kokonaisvaltaisten uudistusten eteenpäin vieminen. Suuntaviivat perustuvat Lissabonissa esitettyyn strategiaan, ja niiden avulla voidaan vastata ajan myötä sellaisiin haasteisiin kuten täystyöllisyyden vahvistaminen, tietoon perustuvaan talouteen siirtyminen, väestön ikääntymisen seurauksiin valmistautuminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen. Niillä myös parannetaan Kölnin, Cardiffin ja Luxemburgin prosessien välistä synergiaa.

41. Eurooppa-neuvosto kehottaa Ecofin-neuvostoa panemaan täytäntöön päätelmänsä käytännön toimenpiteistä, joilla tehostetaan talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen koordinoivaa tehtävää, tiiviissä yhteistyössä muiden asianomaisten neuvoston kokoonpanojen kanssa ja käsittelemällä rakenne- ja makrotalouspolitiikkojen välistä yhteyttä. Makrotaloutta koskevaa vuoropuhelua olisi myös tehostettava.

B. Veropaketti

42. Eurooppa-neuvosto vahvistaa neuvoston (Ecofin) veropakettia koskevan selvityksen (katso liite IV), neuvoston istunnon pöytäkirjaan merkityt lausumat sekä veropaketin periaatteista ja suuntaviivoista saavutetun yhteisymmärryksen. Se vahvistaa asetetun aikataulun, jonka mukaan rajoitetusti verovelvollisten henkilöiden säästötulojen verotus pohjautuu tietojenvaihdon vaiheittaiseen toteuttamiseen. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa (Ecofin) jatkamaan veropaketin kaikkien osien määrätietoista käsittelyä, jotta veropakettia koskevat direktiivit voidaan kokonaisuudessaan hyväksyä ja panna täytäntöön mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin vuoden 2002 loppuun mennessä.

C. Kreikan liittyminen euroon

43. Eurooppa-neuvosto antaa Kreikalle kiitosta viime vuosina saavutetusta lähentymisestä, joka perustuu terveeseen talous- ja rahapolitiikkaan, ja on tyytyväinen päätökseen, jonka mukaan Kreikka liittyy euroalueeseen 1. tammikuuta 2001. Tämä merkitsee uutta myönteistä askelta unionin rahapoliittisessa yhdentymisessä.

 

 

IV EUROOPPA JA KANSALAISET

A. Kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

44. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että unionin kaikkien politiikkojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa on varmistettava ihmisten terveyden suojelun korkea taso.

45. Eurooppa-neuvosto panee merkille puheenjohtajan selvityksen keskusteluista elintarvikkeiden turvallisuutta koskevasta komission valkoisesta kirjasta. Elintarvikkeiden turvallisuuteen tähtäävää politiikkaa on sovellettava sekä ihmisen että eläinten koko ravintoketjuun, ja sen tukena on oltava riippumaton Euroopan elintarvikeviranomainen, jonka tehtävänä on täydentää kansallisten viranomaisten ennaltaehkäiseviä valvontatoimia. Neuvosto tarkastelee viipymättä komission ehdotuksia valkoisessa kirjassa esitettyjen periaatteiden toteuttamiseksi siten, että vuoteen 2002 mennessä saadaan jäsenvaltioissa jo saavutettujen tulosten pohjalta aikaan kansanterveysalan tiukimpia vaatimuksia vastaava elintarvikelainsäädäntö. Ensimmäistä ehdotusta, joka koskee Euroopan elintarvikeviranomaisen perustamista, odotetaan viimeistään syyskuussa 2000. Sitä ennen Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia epäpuhtauksien enimmäisarvojen yhdenmukaistamiseksi. Eurooppa-neuvosto panee myös merkille puheenjohtajan selonteon siitä, miten ennalta varautumisen periaatetta koskevan komission tiedonannon sisältämien asioiden käsittelyssä on edistytty, jotta siitä voitaisiin keskustella Nizzan Eurooppa-neuvostossa.

B. Ympäristö ja kestävä kehitys

46. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Montrealissa saavutettuun yhteisymmärrykseen ja Nairobissa allekirjoitettuun bioturvallisuuspöytäkirjaan. Se korostaa yhteisön aloitteen merkitystä kestävän kehityksen edistämiselle paikallistasolla ja Riossa vuonna 1992 pidetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksytyn Agenda 21:n soveltamiselle. Agenda 21:ssä luodaan puitteet Euroopan laajuisesti verkostoituneiden kaupunkien ja komission väliselle yhteistyölle.

47. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää aloittaa uudelleen keskustelu kaupunkiympäristöstä, ja pyytää komissiota tarkastelemaan kysymystä kuudennen ympäristötoimintaohjelman yhteydessä vuoden 2000 loppuun mennessä esitettävissä ehdotuksissa.

48. Eurooppa-neuvosto tarkastelee Helsingin päätelmien mukaisesti kokouksessaan kesäkuussa 2001 kokonaisvaltaisesti, miten ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys on otettu huomioon tärkeimmissä alakohtaisissa politiikoissa. Se aikoo myös hyväksyä komission ehdotukseen perustuvan kestävän kehityksen strategian samassa kokouksessa.

C. Meriturvallisuus

49. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission suunnitelmiin esittää Biarritzin Eurooppa-neuvostolle kertomus ehdottamastaan meriturvallisuutta koskevasta kokonaisstrategiasta niin, että siitä voidaan päättää vuoden loppuun mennessä.

 

 

D. Urheilu

50. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja neuvostoa ottamaan yhteisiä politiikkoja johtaessaan huomioon eurooppalaisen urheilun erityispiirteet ja sen yhteiskunnallisen merkityksen.

E. Vapaus, turvallisuus ja oikeus

51. Eurooppa-neuvosto vahvistaa sitoutuvansa Tampereen kokouksessa määritellyn vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen muodostamiseen. Sen mukaisesti Eurooppa-neuvosto

- vahvistaa EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman, sillä se on olennainen väline vuosia 2000–2004 koskevan EU:n huumausainestrategian muuttamiseksi käytännön toimiksi, joilla huumeongelmaan vastataan tehokkaasti, kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti. Jäsenvaltioita kehotetaan yhteistyössä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa tehostamaan toimintaansa luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen saamiseksi tärkeimmistä epidemiologisista indikaattoreista, jotta huumausaineisiin liittyvien kysymysten vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin.

- hyväksyy selvityksen Euroopan unionin oikeus- ja sisäasioiden alan ulkoista toimintaa koskevista painopisteistä, jotka on liitettävä unionin ulkopolitiikkaa koskevaan kokonaisstrategiaan osana vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen muodostamista. Eurooppa-neuvosto pyytää, että sille Tampereen päätelmien mukaisesti joulukuussa 2001 annettavassa selvityksessä omistetaan yksi luku ulkoisen ulottuvuuden toteuttamiselle.

- on järkyttynyt Euroopassa tehtyjen terroritekojen traagisista seurauksista ja esittää syvän myötätuntonsa uhrien perheille sekä toistaa lujasti sitoutuneensa jatkamaan terrorismin torjuntaa kansallisella ja Euroopan unionin tasolla. Euroopan unioni aikoo päättäväisesti käyttää siinä kaikkia perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia lisätä ja tehostaa solidaarisuuden hengessä jäsenvaltioiden yhteistyötä alalla.

52. Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyrmistyksensä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan saapuneen 58:n ulkomaalaisen traagisen menehtymisen johdosta. Eurooppa-neuvosto tuomitsi niiden henkilöiden rikollisen toiminnan, jotka hyötyvät tällaisesta ihmisillä käytävästä kaupasta ja antoi Euroopan unionille tehtäväksi tiivistää yhteistyötä, jotta torjutaan mainitunlainen rajat ylittävä rikollisuus, joka on aiheuttanut niin monia kuolonuhreja ympäri Eurooppaa. Se kehottaa seuraavaa puheenjohtajavaltiota Ranskaa ja komissiota viemään pikaisesti eteenpäin Tampereen päätelmien toteuttamista tällä alalla, erityisesti tehostamalla jäsenvaltioiden ja Europolin tiivistä yhteistyötä tällaiseen salakuljetukseen osallistuvien rikollisverkostojen tunnistamisessa ja hajottamisessa ja säätämällä ankaria seuraamuksia tähän vakavaan ja halveksittavaan rikollisuuteen osallistuville.

F. Syrjäisimmät alueet

53. Eurooppa-neuvosto pani merkille komission työohjelman niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla on tarkoitus panna täytäntöön syrjäisempiä alueita koskeva perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta. Se kehottaa komissiota tutkimaan tietoja, joita jäsenvaltiot ovat jo toimittaneet tai joita ne toimittavat, ja ryhtymään toimivaltansa mukaisiin toimenpiteisiin sekä antamaan asiasta neuvostolle pikaisesti asianmukaiset ehdotukset, jotka on hyväksyttävä mahdollisimman pian. Eurooppa-neuvosto tarkastelee asian käsittelyn etenemistä Nizzassa joulukuussa 2000 pidettävässä kokouksessaan.

G. Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntö

54. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tuloksiin, jotka on saavutettu äskettäin Euroopan parlamentin jäsenten ohjesäännön laatimisessa. Ohjesäännöllä vakiinnutetaan Euroopan parlamentin jäsenten asema ja lisätään heidän toimintansa avoimuutta. Eurooppa-neuvosto kehottaa seuraavaa puheenjohtajavaltiota jatkamaan asian käsittelyä jo saavutetun edistyksen perusteella, jotta lopulliseen tulokseen päästäisiin mahdollisimman pian.

V ULKOSUHTEET

A. Venäjä

55. Unionin ja Venäjän välistä lujaa ja terveellä pohjalla olevaa kumppanuutta on vaalittava, ja sen on perustuttava yhteisille arvoille, erityisesti ihmisoikeuksien kunnioittamiselle ja perusvapauksille. Eurooppa-neuvosto, joka on tyytyväinen EU:n ja Venäjän välillä 29. toukokuuta 2000 pidetyn huippukokouksen myönteisiin tuloksiin, antaa tukensa presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän uuden hallituksen ponnisteluille maan nykyaikaistamiseksi ja uudistamiseksi. Demokraattiset instituutiot, oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen, tehokkaasti säännelty ja verotusrakenteiltaan toimiva markkinasuuntautunut talous ja liittyminen WTO:hon ovat parhaat keinot sijoittajien luottamuksen herättämiseksi ja säilyttämiseksi, mikä on välttämätön edellytys Venäjän talouden menestyksekkäälle kehittämiselle. Jäsenvaltioiden ja komission tätä koskevat ehdotukset ovat tervetulleita. Riippumattomille tiedotusvälineille on annettava mahdollisuus hoitaa tärkeää tehtäväänsä avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa.

56. Unioni on valmis auttamaan Venäjää näiden pyrkimysten ja tavoitteiden saavuttamisessa ja sitoumusten noudattamisessa sekä kehittämään yhteistyötä Venäjän kanssa yhteisen strategian ja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pohjalta. Eurooppa-neuvosto kehottaa tätä varten neuvostoa ja komissiota tarkistamaan tilanteen heinäkuussa ja tekemään tarvittavat Tacista ja muita välineitä koskevat päätökset. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen yhteistyöhön, jota on tehty Venäjän kanssa kansainvälisissä kysymyksissä, erityisesti Länsi-Balkanin asioissa.

57. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että unioni on sitoutunut luomaan lujan kumppanuuden Venäjän kanssa ja tämä edellyttää avoimen, luottamukseen perustuvan vuoropuhelun ylläpitämistä. Eurooppa-neuvosto pyytää Venäjää noudattamaan Tšetšeniassa jatkuvaa kriisiä koskevia sitoumuksiaan ja velvoitteitaan. Näitä ovat liiallisen voimankäytön ja konfliktin mahdollisen leviämisen välttäminen, poliittisen prosessin jatkaminen, mukaan lukien tšetšeenien valitut edustajat, tehokas riippumaton tutkimus ihmisoikeuksien loukkauksista, yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa, Etyjin avustusryhmän tukeminen, jotta se voi toteuttaa koko toimeksiantonsa, ja humanitaarisen avun jakamisen turvaaminen. Vain poliittinen ratkaisu voi lopettaa kriisin.

B. Yhteinen Välimeren-strategia

58. Eurooppa-neuvosto on päättänyt Välimeren aluetta koskevasta Euroopan unionin yhteisestä strategiasta (ks. liite V). Yhteinen strategia ohjaa unionin politiikkoja ja toimintaa Barcelonan julistuksella ja siihen liittyvällä säännöstöllä perustetun Euro–Välimeri-kumppanuuden kahdenvälisten ja alueellisten osien kehittämiseksi sekä rauhan, vakauden ja turvallisuuden lujittamiseksi Lähi-idässä kokonaisvaltaisen rauhanratkaisun jälkeen. Eurooppa-neuvosto ilmoittaa unionin jatkavan päättäväisesti johdonmukaista politiikkaansa alueella. Unioni tukee edelleen osapuolten pyrkimyksiä tehdä ja panna täytäntöön rauhansopimuksia Lähi-idässä.

C. Lähi-idän rauhanprosessi

59. Eurooppa-neuvosto katsoo, että on olemassa todelliset edellytykset saada Lähi-idässä aikaan oikeudenmukainen, kestävä ja kattava rauha, joka perustuu Madridin, Oslon ja myöhempien sopimusten yhteydessä vahvistettuihin periaatteisiin ja YK:n asiaa koskeviin päätöslauselmiin.

60. Eurooppa-neuvosto vetoaa pääministeri Barakiin ja presidentti Arafatiin ja pyytää heitä lisäämään ponnistuksiaan, jotta sovitussa määräajassa päästäisiin kattavaan sopimukseen kaikista pysyvää asemaa koskevista kysymyksistä, saataisiin konflikti siten loppumaan ja tasoitettaisiin tietä sovinnolle.

61. Israelin ja palestiinalaishallinnon johtajien henkilökohtainen sitoutuminen ja keskinäisen luottamuksen säilyminen ovat erittäin tärkeitä näiden tavoitteiden kannalta. Eurooppa-neuvosto korostaakin, että tehdyt sopimukset, kuten kolmas vetäytymisvaihe, on pantava kokonaan täytäntöön, ja palauttaa mieleen neuvoston 22. toukokuuta antaman päätöslauselman.

62. Eurooppa-neuvosto muistuttaa myös Berliinissä 25. maaliskuuta 1999 antamastaan päätöslauselmasta. On erittäin tärkeää, että tällä hetkellä käytävissä pysyvää asemaa koskevissa neuvotteluissa otetaan huomioon tuloksena syntyvän Palestiinan valtion elinkelpoisuus.

63. Helsingin Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen Israelin pääministerin Ehud Barakin ja edesmenneen presidentti Hafez al-Assadin rohkeaan päätökseen jatkaa Israelin ja Syyrian välisiä neuvotteluja. Eurooppa-neuvosto kehottaa Syyrian uutta johtoa ja Israelin hallitusta pitämään kiinni strategisesta päätöksestä valita rauha.

 

64. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siitä, että Israel on äskettäin vetäytynyt Libanonista päätöslauselman 425 mukaisesti ja täyttänyt YK:n pääsihteerin 22. toukokuuta 2000 antamassa raportissa asetetut ehdot. Eurooppa-neuvosto vetoaa kaikkiin osapuoliin, jotta ne toimisivat yhteistyössä YK:n ja UNIFILin kanssa ja pidättyisivät toimista, jotka voivat vaarantaa niiden pyrkimyksiä.

65. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa tarkastelemaan pääsihteerin, korkean edustajan, häntä avustavan erityislähettilään ja komission ehdotusten pohjalta, miten Euroopan unioni voisi tukea Libanonin pyrkimyksiä sovintoon ja jälleenrakentamiseen ja osallistua tähän työhön.

D. Länsi-Balkan

66. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen pääsihteerin, korkean edustajan Länsi-Balkania koskevaan selvitykseen, joka laadittiin puheenjohtajavaltion ja neuvoston valtuutuksella ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, ja tukee kaikin tavoin näiden tahojen pyrkimyksiä varmistaa unionin Länsi-Balkanin politiikan vaikutus, johdonmukaisuus ja näkyvyys. Eurooppa-neuvosto kehottaa niitä jatkamaan aktiivisesti aloitteiden toteuttamista ja panemaan täytäntöön selvityksessä nimetyt tavoitteet.

67. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että sen tavoitteena on edelleen alueen maiden mahdollisimman täydellinen integroituminen Euroopan poliittiseen ja taloudelliseen valtavirtaan vakautus- ja assosiaatioprosessin, poliittisen vuoropuhelun, kaupan vapauttamisen ja oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön avulla. Kaikki asianomaiset maat ovat mahdollisia EU:n jäsenehdokkaita. Unioni tukee vakaus- ja assosiaatioprosessia antamalla teknistä ja taloudellista apua. Komissio on jo esittänyt neuvostolle ehdotukset tehostaa ja nopeuttaa avun maksatusmenettelyjä sekä varhaistaa teollisuus- ja maataloustuotteiden kauppaa koskevien yksipuolisten etuuksien laajentamista Balkanin maihin.

68. Eurooppa-neuvosto kannustaa alueen valtioita lisäämään alueellista yhteistyötä muun muassa alueellisten kauppasopimusten avulla. EU on valmis tehostamaan yhteistyötään niiden kanssa. Tähän kuuluu taloudellinen ja rahoitusapu, poliittinen vuoropuhelu, vapaakauppa sekä yhteistyö EU:n lainsäädännön lähentämisessä ja muilla politiikan aloilla.

69. Eurooppa-neuvosto kehottaa pääsihteeriä, korkeaa edustajaa puheenjohtajavaltion ja neuvoston alaisena sekä yhdessä komission kanssa jatkamaan toimia Lissabonin toimeksiannon pohjalta, erityisesti tehostamalla yhteistyötä alueella oikeus- ja sisäasioissa sekä muilla aloilla.

70. Eurooppa-neuvosto toistaa tukevansa Kroatian demokraattista ja taloudellista uudistusta ja suhtautuu toiveikkaasti siihen, että neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta aloitetaan pikaisesti. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvottelujen edistymiseen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (EJTM) kanssa vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta ja korostaa pitävänsä rajojen loukkaamattomuutta ja erityisesti EJTM:n alueellista koskemattomuutta erittäin tärkeänä. Eurooppa-neuvosto kehottaa Albanian hallitusta jatkamaan ponnistelujaan, jotta se voisi käsitellä komission toteutettavuustutkimuksessa esitettyjä asioita, ja panee merkille Bosnia-Hertsegovinaa koskevan kartoituksen kohteista, jotka edellyttävät jatkotoimia, jotta vakautuksesta ja assosiaatiosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.

71. Demokraattinen ja yhteistyökykyinen Jugoslavian liittotasavalta, joka elää rauhassa naapureidensa kanssa, on tervetullut jäsen demokraattisten kansakuntien eurooppalaiseen perheeseen. Eurooppa-neuvosto tukee kansalaisyhteiskunnan aloitteita sekä Serbian demokraattisia voimia niiden ponnisteluissa tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja kannustaa niitä pysymään yhtenäisinä ja tehostamaan yhteistyötään. Unioni odottaa aikaa, jolloin Jugoslavian liittotasavalta voi täysipainoisesti osallistua vakautus- ja assosiaatioprosessiin.

72. Ottaen huomioon Belgradin harjoittaman massiivisen taloudellisen ja poliittisen painostuksen EU tukee jatkossakin Montenegron pyrkimyksiä toteuttaa demokraattinen ja taloudellinen uudistus ja kiittää Montenegron hallituksen etnisen suvaitsevaisuuden ja alueellisen yhteistyön politiikkaa.

73. Nyt kun turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 antamisesta on kulunut vuosi, Eurooppa-neuvosto toistaa tukevansa sen täysimääräistä täytäntöönpanoa sekä toimivaltaisten kansainvälisten elinten huolellisesti valmistelemien ja asianmukaisesti valvottujen vapaiden ja rehellisten kunnallisvaalien järjestämistä Kosovossa myöhemmin tänä vuonna. Ääriainesten väkivaltaa ei suvaita. Paikallisjohtajia kehotetaan voimakkaasti hoitamaan velvollisuutensa vaikuttamalla aktiivisesti monikansaisen, suvaitsevaisen yhteiskunnan luomiseksi, jonne pakolaiset ja kotiseudultaan siirtymään joutuneet voivat palata ja jossa Kosovon koko väestö voi elää turvassa.

74. Eurooppa-neuvosto vakuuttaa unionin toimivan jatkossakin päättäväisesti vakautussopimuksen tiennäyttäjänä ja korostaa tarvetta lujittaa alueellista yhteistyötä. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Thessalonikissa hyväksyttyyn vakautusohjelmaan, jota se pitää tulevan toiminnan kehyksenä. Jälleenrakennusviraston olisi saatava käyttää tulevan CARDS-ohjelman täytäntöönpanoviranomaisena kaikkia mahdollisuuksiaan Kölnissä asetettujen päämäärien saavuttamiseksi.

75. Eurooppa-neuvosto suhtautui myönteisesti Ranskan esittämään ajatukseen järjestää Euroopan unionin ja niiden Länsi-Balkanin maiden välinen huippukokous, joissa demokraattinen kehitys on pisimmällä, vaikkakin eri vaiheissa. Tällainen huippukokous vakuuttaisi alueen maat Euroopan niitä kohtaan tuntemasta solidaarisuudesta ja antaisi mahdollisuuden tutkia niiden kanssa keinoja nopeuttaa demokraattista ja taloudellista uudistusta. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa pääsihteerin, korkean edustajan ja komission avustuksella aloittamaan tällaisen huippukokouksen valmistelut.

E. Pohjoinen ulottuvuus

76. Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan unionin ulkoisten ja rajat ylittävien politiikkojen pohjoista ulottuvuutta koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2000–2003. Ohjelma on tärkeä askel Kölnissä hyväksyttyjen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota omaksumaan keskeisen aseman toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa ja esittämään asiamukaisia jatkoehdotuksia muun muassa ympäristöstä ja ydinturvallisuudesta, kansainvälisen rikollisuuden torjunnasta ja Kaliningradista. Se suhtautuu myönteisesti tulevan puheenjohtajavaltion Ruotsin aikomukseen valmistella yhdessä komission kanssa neuvostolle yksityiskohtainen raportti pohjoista ulottuvuutta koskevista politiikoista kesäkuussa 2001 Göteborgissa pidettävän Eurooppa-neuvoston valmistelemiseksi.

 

F. Afrikka

77. Eurooppa-neuvosto palautti mieleen presidentti Mandelan osallistumisen Cardiffin
Eurooppa-neuvoston kokoukseen ja toivotti Etelä-Afrikan tasavallan presidentin
Thabo Mbekin tervetulleeksi kokoukseen, jossa hänen läsnäolonsa on osoituksena EU:n ja
Etelä-Afrikan lämpimistä ja laajenevista suhteista.

78. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Etelä-Afrikan presidentin kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen 3. ja 4. huhtikuuta Kairossa pidetyssä ensimmäisessä Eurooppa–Afrikka-huippukokouksessa antamansa sitoumukset käynnistää kokonaisvaltainen vuoropuhelu, joka perustuu Afrikan ja Euroopan väliseen strategiseen kumppanuuteen ja joka kattaa niiden suhteiden monet ulottuvuudet. Osapuolet muistuttivat, että kyseiset ulottuvuudet, mukaan lukien velan vähentämistä koskevat kysymykset, ovat osa Eurooppa–Afrikka- huippukokouksen seurantaa, ja että asianmukaiset järjestelmät Kairossa tehtyjen päätösten täytäntöönpanemiseksi luodaan piakkoin. Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen Portugalin tarjoukseen isännöidä seuraavaa Eurooppa–Afrikka-huippukokousta Lissabonissa Kreikan puheenjohtajakaudella vuonna 2003.

79. Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että Afrikan mantereen edessä olevat haasteet vaativat Afrikan mailta huomattavia ja pitkäaikaisia ponnistuksia ja niiden tueksi kansainvälisen yhteisön lujaa sitoutumista ja yhteistyötä. Eurooppa-neuvosto vakuutti olevansa valmis jatkamaan tukitoimenpiteitä, joilla pyritään nopeaan talouskasvuun ja kestävään kehitykseen. Tämä on mahdollista vain olosuhteissa, joissa vallitsee rauha ja demokratia ja joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja noudatetaan oikeusvaltion periaatteita.

80. Eurooppa-neuvosto antoi liitteessä VI olevan Etiopiaa ja Eritreaa koskevan julkilausuman.

 

 

==================

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITTEET

PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMIIN

 

SANTA MARIA DA FEIRAN EUROOPPA-NEUVOSTO

19. JA 20. KESÄKUUTA 2000

 

 

LIITTEET

 

Liite I Puheenjohtajavaltion selvitys Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta Sivu 3

 

Liite II Puheenjohtajavaltion selvitys laajentumisprosessista Sivu 24

 

Liite III Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen peruskirja Sivu 26

 

Liite IV Veropaketti Sivu 30

 

Liite V Välimeren aluetta koskeva Euroopan unionin yhteinen strategia Sivu 33

 

Liite VI Julkilausuma Etiopiasta ja Eritreasta Sivu 45

 

Liite VII Santa Maria da Feiran Eurooppa-neuvostolle toimitetut asiakirjat Sivu 46

 

 

 

LIITE I

PUHEENJOHTAJAVALTION SELVITYS

EUROOPAN YHTEISEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VAHVISTAMISESTA

I JOHDANTO

1. Eurooppa-neuvosto totesi Kölnissä päättäneensä vakaasti, että Euroopan unioni osallistuu täysimittaisesti kansainväliseen toimintaan ja että tätä varten EU:lle annettaisiin kaikki tarvittavat keinot ja valmiudet hoitaa Euroopan yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tehtävänsä. Kölnin kokouksesta lähtien Euroopan unionissa on ollut käynnissä prosessi, jonka tarkoituksena on luoda keinot ja voimavarat, joita tarvitaan kaikkien Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määriteltyjen konfliktinesto- ja kriisinhallintatehtävien (Petersbergin tehtävät) suorittamiseen ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Kehitys liittyy kiinteästi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamiseen, ja se perustuu Helsingissä määriteltyihin periaatteisiin. Euroopan unioni edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti.

2. Hyväksyttyään kaksi puheenjohtajavaltio Suomen tilanneselvitystä kriisinhallinnan

sotilaallisista ja ei-sotilaallisista näkökohdista, joihin kuuluvat myös Euroopan yhteinen yleistavoite ja yhteiset voimavaratavoitteet, Helsingin Eurooppa-neuvosto pyysi puheenjohtajavaltio Portugalia yhdessä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin kanssa viemään yleisten asioiden neuvostossa eteenpäin kaikkien selvityksissä esitettyjen näkökohtien käsittelyä ensisijaisen tärkeänä asiana. Puheenjohtajavaltio Portugalia pyydettiin laatimaan ensimmäinen tilanneselvitys Lissabonin Eurooppa-neuvostolle ja esittämään Feiran Eurooppa-neuvostolle yhteenveto, joka sisältäisi asianmukaisia suosituksia ja ehdotuksia sekä näkemyksen siitä, pidetäänkö perussopimuksen muuttamista tarpeellisena.

3. Ensimmäinen tilanneselvitys yleisten asioiden neuvostossa puheenjohtajavaltion ja korkeana edustajana toimivan pääsihteerin johdolla tehdystä työstä esitettiin Lissabonin Eurooppa-neuvostolle. Lissabonin Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille asiassa jo tapahtuneen edistymisen ja erityisesti sen, että väliaikaiset elimet oli perustettu ja että ne olivat aloittamassa toimintaansa tehokkaasti sekä sen, että neuvosto oli määrittänyt prosessin yleistavoitteen kehittämiseksi ja kansallisten panosten määrittämiseksi niin, että sotilaallisia voimavaroja koskeva tavoite saavutetaan.

4. Lissabonin Eurooppa-neuvosto odotti kiinnostuneena puheenjohtajavaltion ja korkeana edustajana toimivan pääsihteerin jatkotyöskentelyä neuvostossa ja Feiran Eurooppa-neuvostolle esitettävää puheenjohtajavaltion yhteenvetoa sekä ehdotuksia, jotka koskevat kolmansien maiden ottamista mukaan EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan ja EU:n ja Naton välisten suhteiden kehittämistä edelleen.

5. Lisäksi Lissabonin Eurooppa-neuvosto piti arvossa ei-sotilaallisessa kriisinhallinnassa saavutettua edistystä ja pyysi neuvostoa perustamaan siviilikriisinhallintakomitean joko ennen Feiran Eurooppa-neuvostoa tai sen aikana.

 

6. Sen jälkeen kaikkien kriisinhallinnan sotilaallisten ja ei-sotilaallisten näkökohtien käsittelyä on jatkettu ja siinä on edistytty huomattavasti. Erityisesti on edistytty kolmansien maiden osallistumista EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan koskevien asianmukaisten järjestelyjen sekä EU:n ja Naton välisten suhteiden kehittämistä koskevien periaatteiden ja yksityiskohtien selvittämisessä. Yleistavoitetta on kehitetty edelleen, on perustettu siviilikriisinhallintakomitea, neuvoston sihteeristöön on luotu koordinointijärjestelmä, joka toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa komission yksiköiden kanssa, on saatu valmiiksi tutkimus siviilikriisinhallinnan käytännön tavoitteiden määrittelemiseksi, ja on määritelty siviilipoliisin käytännön tavoitteet.

7. Puheenjohtajavaltio toimittaa jäljempänä Feiran Eurooppa-neuvostolle kokonaisselvityksen, joka käsittää kriisinhallinnan sotilaalliset näkökohdat (luku II) ja kriisinhallinnan ei-sotilaalliset näkökohdat (luku III). Myös konfliktien ehkäisyä on käsitelty. On todettu tarpeelliseksi parantaa EU:n toiminnan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta konfliktien ehkäisyssä.

8. Puheenjohtajakaudella tehdyssä sotilaallisen ja ei-sotilaallisen kriisinhallinnan ja konfliktien ehkäisyn vahvistamista koskevassa työssä on korostettu, että unionin kriisinhallintatyössä on tärkeää varmistaa sotilas- ja siviilipuolen väliset laajat yhteydet sekä yhteistyö EU:n nopeasti kehittyvän kriisinhallintavalmiuden ja YK:n, Etyjin ja Euroopan neuvoston välillä.

9. Puheenjohtajavaltio on selvitystä antaessaan ottanut huomioon, että Tanska on muistuttanut Amsterdamin sopimuksen pöytäkirjassa n:o 5 olevasta Tanskan kannasta.

 

II KRIISINHALLINNAN SOTILAALLISET NÄKÖKOHDAT

A. Yleistavoitteen ja yhteisten voimavaratavoitteiden asettaminen

1. Yleisten asiain neuvosto, jonka kokoonpanoa oli vahvistettu puolustusministereillä, totesi 20. maaliskuuta pitämänsä istunnon lopuksi, että toimivaltaisten elinten tulevan työn pohjana tulee olemaan yleistavoitteen kehittämistä koskeva asiakirja ja siinä asetettu aikataulu, jonka mukaan vuoden 2000 loppuun mennessä järjestetään voimavarasitoumuksia käsittelevä konferenssi.

2. Yleisten asiain neuvosto oli 13. kesäkuuta pidetyssä istunnossaan, johon myös puolustusministerit osallistuivat, tyytyväinen väliaikaisen sotilaallisen elimen suorittamaan ja poliittisten ja turvallisuusasioiden väliaikaisen komitean eteenpäin viemään työhön, jota oli toteutettu Brysselissä 22.-24. toukokuuta 2000 pidettyyn ensimmäiseen puolustussuunnittelun kansallisten asiantuntijoiden seminaariin saakka. Neuvosto kehotti toimivaltaisia elimiä jatkamaan samalta pohjalta ja antoi seuraavat työn jatkamista koskevat suuntaviivat:

- Kaikkien viidentoista jäsenvaltion olisi kehitettävä Helsingin Eurooppa-neuvostossa sovittuja yleistavoitetta ja voimavaratavoitteita EU:n päätöksenteon riippumattomuutta kunnioittaen ja ottaen huomioon sotilaallisen tehokkuuden asettamat vaatimukset.

 

- Saatuaan poliittisten ja turvallisuusasioiden väliaikaiselta komitealta poliittista ohjausta väliaikainen sotilaallinen elin tekee yleistavoitteen käytännön näkökohtia koskevia ehdotuksia.

- Väliaikainen sotilaallinen elin selvittää sitä varten voimavarat, joita EU tarvitsee suoriutuakseen kaikista Petersbergin tehtävistä.

- Väliaikainen sotilaallinen elin, johon kuuluu myös hallitusten edustajia, järjestää kokouksia DSACEUR:n ja Naton asiantuntijoiden kanssa hyödyntääkseen Naton sotilaallista asiantuntemusta yleistavoitteita ja yhteisiä voimavaratavoitteita koskevien vaatimusten osalta, kun se laatii yleistavoitetta ja voimavaratavoitteita jäsenvaltioiden tukeen turvautuen.

- Tässä yhteydessä avoimuus ja EU:n ja Naton välinen vuoropuhelu varmistetaan lisäksi voimavaratavoitteita käsittelevän ad hoc -työryhmän avulla, joka mainitaan lisäyksessä 2.

- Yleistavoitteen vaatimukset, joista väliaikainen sotilaallinen elin on sopinut puolustusvoimien komentajien tasolla, ovat neuvoston vahvistuksen jälkeen perustana jäsenvaltioille, kun ne harkitsevat alustavia tarjouksiaan kansallisiksi panoksiksi yleistavoitteeseen pyrittäessä. Väliaikainen sotilaallinen elin tutkii nämä panokset. Prosessi on saatettava päätökseen ennen voimavarasitoumuksia käsittelevän konferenssin koollekutsumista.

- Asianosaisille jäsenvaltioille on tärkeää, että yhdenmukaisuus Naton puolustuksen suunnitteluprosessin ja suunnittelu- ja arviointiprosessin kanssa varmistetaan.

- Sitten kun tarpeet ja käytettävissä olevat voimavarat on kartoitettu, jäsenvaltiot ilmoittavat Helsingissä ja Lissabonissa ilmaistun vakaan päätöksen mukaisesti voimavarasitoumuksia käsittelevässä konferenssissa, miten ne sitoutuvat tukemaan EU:ta yleistavoitteen ja yhteisten voimavaratavoitteiden saavuttamisessa. On myös tärkeää perustaa arviointijärjestelmä, jolla mitataan edistymistä tavoitteisiin pyrittäessä.

- Euroopan unioni kannustaa kolmansia maita osallistumaan lisäsitoumuksien välityksellä. Jotta kyseiset maat voisivat osallistua Euroopan sotilaallisten voimavarojen tehostamiseen, seuraava puheenjohtajavaltio huolehtii asianmukaisista voimavarasitoumuksia käsittelevää konferenssia koskevista järjestelyistä. Näissä järjestelyissä otetaan huomioon niiden kuuden Naton eurooppalaisen jäsenen, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, voimavarat. Turkin, Puolan, Tšekin tasavallan ja Norjan jo tekemät voimavaratarjoukset otetaan myönteisesti vastaan.

B. Suositukset, jotka koskevat Euroopan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvien uusien pysyvien poliittisten ja sotilaallisten elinten institutionaalista kehittämistä EU:n puitteissa

Väliaikaiset poliittiset ja sotilaalliset elimet perustettiin 1. maaliskuuta 2000. Niiden perustamisen jälkeen saatujen kokemusten perusteella on työskennelty uusien pysyvien poliittisten ja sotilaallisten elimien institutionaalisen kehittämisen parissa Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Jatkotyöskentely on parhaillaan käynnissä pysyvän vaiheen alun ja EU:n operatiivisen kriisinhallintakyvyn varmistamiseksi mahdollisimman pian.

C. Ehdotukset asianmukaisiksi neuvoston toteuttamiksi neuvonpito- ja/tai osallistumismenettelyjä koskeviksi järjestelyiksi, joiden avulla asianosaiset kolmannet valtiot voivat osallistua EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan

Työskentelyä on jatkettu neuvonpito- ja/tai osallistumismenettelyjen osalta, jotka koskevat niitä Naton eurooppalaisia jäseniä, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, ja muita EU:n jäsenehdokkaina olevia maita.

Tässä yhteydessä tavoitteena on ollut määrittää Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti vuoropuhelua, neuvonpitoa ja yhteistyötä koskevat järjestelyt kriisinhallintaan liittyvissä kysymyksissä, varmistaen EU:n päätöksenteon riippumattomuuden. Nämä järjestelyt tarjoavat mahdollisuuden edellä mainittujen maiden kanssa pidettäviin siirtymäkauden kokouksiin, jotka järjestetään yhden kaikenkattavan rakenteen puitteissa ja jotka täydentävät kokouksia, joita on järjestetty osana tehostettua poliittista vuoropuhelua YUTP:tä koskevissa asioissa. Tämän rakenteen puitteissa järjestetään keskusteluja niiden Naton eurooppalaisten jäsenten kanssa, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, aiheen tätä vaatiessa. Järjestelyissä otetaan pysyvää vaihetta varten huomioon erilaiset rutiinivaiheessa ja operatiivisessa vaiheessa ilmenevät tarpeet. Neuvoston käsittelyn tulokset sisältyvät tämän selvityksen lisäykseen 1.

Keskusteluja käytiin 11. toukokuuta 2000 EU:n jäsenvaltioiden poliittisten osastojen päälliköiden ja Naton eurooppalaisten jäsenten, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, ja muiden ehdokasmaiden vastaavia tehtäviä hoitavien välillä, sekä myös EU:n jäsenvaltioiden poliittisten osastojen päälliköiden ja Naton eurooppalaisten jäsenten, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, vastaavia tehtäviä hoitavien välillä.

Venäjä, Ukraina ja muut Euroopan valtiot, jotka ovat sitoutuneet poliittiseen vuoropuheluun unionin ja muiden asianosaisten valtioiden kanssa, voidaan kutsua osallistumaan EU-johtoisiin operaatioihin. Tässä yhteydessä EU suhtautuu myönteisesti Kanadan osoittamaan kiinnostukseen.

Puheenjohtajavaltio Ranskaa sekä korkeana edustajana toimivaa pääsihteeriä pyydetään edistämään neuvoston (yleiset asiat) jatkotyöskentelyä ensimmäisten ehdotusten tekemiseksi Nizzan Eurooppa-neuvostolle asianmukaisista neuvonpito- ja/tai osallistumismenettelyjä koskevista järjestelyistä, jotta kyseiset muut tulevat kumppanit voisivat osallistua EU-johtoiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

D. Ehdotukset, jotka koskevat periaatteita Naton kanssa sotilaallisista kysymyksistä pidettävää neuvonpitoa varten, ja suosituksia EU:n ja Naton välisiä suhteita koskevien menettelyjen kehittämiseksi, jotta yhteistyössä löydetään tarkoituksenmukainen sotilaallinen toimintamuoto kriisitilanteessa

Neuvosto on määrittänyt ne periaatteet, joiden pohjalta neuvonpitoa ja yhteistyötä Naton kanssa olisi kehitettävä. Menettelyjen osalta neuvosto on suositellut, että EU:n olisi ehdotettava Natolle neljän EU:n ja Naton välisten ad hoc -työryhmän perustamista käsittelemään kysymyksiä, jotka tässä yhteydessä on määritetty: turvallisuuskysymyksiä, voimavaratavoitteita, menettelyjä, jotka mahdollistavat EU:n turvautumisen Naton voimavaroihin, sekä EU:n ja Naton neuvonpitoa koskevien pysyvien järjestelyjen määritelmää.

Neuvoston käsittelyn tulokset sisältyvät tämän selvityksen lisäykseen 2.

E. Näkemys siitä, pidetäänkö perustamissopimuksen muuttamista välttämättömänä

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nykyisissä määräyksissä määritellään unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, mukaan luettuna asteittainen yhteisen puolustuspolitiikan sisällyttäminen osaksi sopimuksen V osastossa säänneltyä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tällä perusteella neuvosto on päättänyt perustaa väliaikaisen poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ja väliaikaisen sotilaallisen elimen sekä vahvistaa neuvoston sihteeristöä jäsenvaltioista lähetettävillä sotilasasiantuntijoilla. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklassa Petersbergin tehtävät sisällytetään yksiselitteisesti yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Puheenjohtajavaltio pani merkille neuvoston oikeudellisen yksikön lausunnon, jonka yhteenveto kuuluu seuraavasti:

"Neuvoston oikeudellinen yksikkö katsoo, että eurooppalaista turvallisuutta ja puolustusta koskevat Kölnin ja Helsingin Eurooppa-neuvostojen päätelmät voidaan toteuttaa ilman, että olisi juridisesti välttämätöntä tehdä muutoksia Euroopan unionin perustamissopimukseen. Kyseiset muutokset ovat kuitenkin välttämättömiä, jos aiotaan siirtää neuvoston päätösvalta virkamiehistä koostuvalle elimelle tai muuttaa WEU:ta koskevia perustamissopimuksen määräyksiä. On jäsenvaltioiden harkintavallassa päättää siitä, olisivatko muutokset perustamissopimukseen poliittisesti toivottavia tai operationaalisesti suotavia."

Puheenjohtajavaltio ehdottaa, että kysymystä perustamissopimuksen muuttamisesta tarkasteltaisiin edelleen Feiran ja Nizzan Eurooppa-neuvostojen välillä.

 

III KRIISINHALLINNAN SIVIILINÄKÖKOHDAT

1. Puheenjohtajavaltio sekä korkeana edustajana toimiva pääsihteeri ovat vastanneet Helsingin Eurooppa-neuvoston kehotukseen viedä Helsingin päätelmien liitteen IV liitteessä 2 määritellyn siviilikriisinhallinnan kaikkien näkökohtien tarkastelua eteenpäin ensisijaisen tärkeänä asiana.

2. Työskentelyn tavoitteena on ollut tehostaa ja koordinoida paremmin unionin ja jäsenvaltioiden ei-sotilaallisia kriisinhallintavälineitä, erityisesti nopean toiminnan voimavaroja painottaen. Se myös edistää EU:n osallistumista kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin.

3. Seuraavat toteutetut toimenpiteet ovat tämän tehokkaan työskentelyn konkreettisia tuloksia:

a) Neuvoston 22. toukokuuta 2000 tekemällä päätöksellä on perustettu siviilikriisinhallintakomitea, jonka ensimmäinen kokous pidettiin 16. kesäkuuta 2000.

b) Neuvoston sihteeristöön on perustettu koordinointijärjestelmä, joka toimii täydessä vuorovaikutuksessa komission yksiköiden kanssa. Se on jatkokehitellyt ei-sotilaallisen kriisinhallinnan kannalta tärkeiden jäsenvaltioiden ja unionin voimavarojen luetteloa ja laatinut ensisijaisena tehtävänään siviilipoliisivoimavaroja koskevan tietokannan, jotta se voisi ylläpitää ja jakaa tietoja, ehdottaa voimavaroja koskevia aloitteita ja helpottaa EU:n jäsenvaltioiden kollektiivisen ei-sotilaallisen kriisinhallinnan konkreettisten tavoitteiden määrittelyä. Koordinointijärjestelmä on edelleen kehittänyt tiivistä yhteistyötään korkeana edustajana toimivan pääsihteerin perustaman väliaikaisen tilannekeskus/kriisiyksikön kanssa.

c) Konkreettisten tavoitteiden määrittämiseksi kriisinhallinnan siviilinäkökohtien alalla on toteutettu tutkimus (lisäys 3), jossa tiivistetään viimeaikaisista ja nykyisistä kriiseistä saatu kokemus, jäsenvaltioiden asiantuntemus ja Lissabonissa 3.–4. huhtikuuta 2000 järjestetyn siviilikriisinhallintaa koskevan seminaarin tulokset. Tässä tutkimuksessa määritetään ne painopistealueet, joihin EU keskittyy koordinoitujen ponnistelujensa ensimmäisessä vaiheessa, unohtamatta unionin ja jäsenvaltioiden saatavilla olevien kaikkien muiden välineiden käyttöä.

d) Siviilipoliisivoimavarojen konkreettiset tavoitteet on määritetty ja esitetty lisäyksessä 4. Erityisesti jäsenvaltioiden olisi pystyttävä, lopullisena tavoitteena vuoteen 2003 mennessä, vapaaehtoisesti yhteistyössä toimien lähettämään jopa 5000 poliisia kansainvälisiin tehtäviin kaikissa konfliktinesto- ja kriisinhallintaoperaatioissa ja vastaamaan erityistarpeisiin näiden operaatioiden eri vaiheissa. EU:n voimavarojen yleistavoitteen puitteissa jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, että ne kykenevät hankkimaan ja saattamaan toimintavalmiuteen kolmessakymmenessä päivässä 1000 poliisia. Lisäksi työskentelyä jatketaan kansainvälistä poliisitoimintaa koskevien EU:n suuntaviivojen ja suositusten kehittämiseksi.

4. Näiden toimenpiteiden lisäksi neuvosto on saanut tarkasteltavakseen komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi nopean toiminnan voimavarojen luomisesta tukemaan Helsingin raportissa viitoitettua EU:n toimintaa.

 

IV SEURANTA

1. Puheenjohtajavaltio Ranskaa sekä korkeana edustajana toimivaa pääsihteeriä pyydetään edistämään neuvostossa (yleiset asiat) työskentelyä Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi. Puheenjohtajavaltio Ranskaa pyydetään antamaan selvitys Nizzan Eurooppa-neuvostolle erityisesti seuraavien kohtien osalta:

a) Helsingissä sovittujen yleistavoitteen ja yhteisten voimavaratavoitteiden laatiminen, mukaan luettuna ennen Nizzan Eurooppa-neuvostoa koolle kutsuttavassa voimavarasitoumuksia käsittelevässä konferenssissa saavutetut tulokset,

b) pysyvien poliittisten ja sotilaallisten rakenteiden perustaminen mahdollisimman pian Nizzan Eurooppa-neuvoston jälkeen,

c) WEU:n asianmukaisten toimintojen sisällyttäminen EU:hun Petersbergin tehtävien alalla,

d) seuraavien Feirassa tehtävien päätösten täytäntöönpano:

- päätös järjestelyistä, joilla mahdollistetaan neuvonpito kolmansien maiden kanssa ja näiden osallistuminen EU-johtoiseen kriisinhallintaan,

- päätös sellaisten järjestelyjen kehittämisestä, joilla varmistetaan asianmukaisissa EU:n ja Naton ad hoc -työryhmissä tehtävän työn perusteella neuvonpito ja yhteistyö Naton kanssa sotilaallisessa kriisinhallinnassa,

 

e) EU:n voimavarojen kehittäminen ja täytäntöönpano kriisinhallinnan siviilinäkökohdissa, konkreettisten tavoitteiden määrittely mukaan luettuna.

2. Kysymystä perustamissopimuksen muuttamisesta olisi tarkasteltava edelleen Feiran ja Nizzan Eurooppa-neuvostojen välillä.

3. Korkeana edustajana toimivaa pääsihteeriä sekä komissiota pyydetään toimittamaan Nizzan Eurooppa-neuvostolle jatkotyöskentelyn pohjaksi konkreettisia suosituksia siitä, kuinka parannetaan Euroopan unionin toiminnan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta konfliktineston alalla, nykyiset välineet, voimavarat ja politiikan suuntaviivat täysimääräisesti huomioon ottaen ja niiden varaan rakentaen.

 

________________________

LISÄYS 1

NEUVONPITO- JA/TAI OSALLISTUMISMENETTELYJÄ KOSKEVAT JÄRJESTELYT, JOTKA NEUVOSTO TEKEE JA JOIDEN NOJALLA NE NATON EUROOPPALAISET JÄSENET, JOTKA EIVÄT OLE EU:N JÄSENVALTIOITA, JA MUUT MAAT, JOTKA OVAT EU:N EHDOKASVALTIOITA, VOIVAT OSALLISTUA EU:N SOTILAALLISEEN KRIISINHALLINTAAN

 

TOIMEKSIANTO

1. Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmissä puheenjohtajavaltio Portugalia "... pyydetään antamaan edistymisestä Feiran Eurooppa-neuvostolle selvitys, joka sisältää (...) ehdotuksia asianmukaisiksi neuvonpito- ja/tai osallistumismenettelyjä koskeviksi järjestelyiksi, jotka neuvosto tekee ja joiden nojalla asianomaiset kolmannet maat voivat osallistua EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan".

PÄÄPERIAATTEET

2. Unioni varmistaa EU-johtoista kriisinhallintaa koskevan tarvittavan vuoropuhelun, neuvonpidon ja yhteistyön EU:hun kuulumattomien Naton eurooppalaisten jäsenten ja muiden maiden kanssa, jotka ovat EU:n ehdokasvaltioita.

3. Luodaan asianmukaiset järjestelyt vuoropuhelulle ja tietojenvaihdolle turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä kriisinhallintaa koskevissa kysymyksissä.

4. Kunnioitetaan kaikilta osin EU:n riippumatonta päätöksentekoa ja yhteistä toimielinjärjestelmää.

5. Muodostetaan yksi, kattava järjestelmä, jossa kaikki asianomaiset 15 maata (EU:hun kuulumattomat Naton eurooppalaiset jäsenet ja EU:n ehdokasmaat) voivat osallistua vuoropuheluun, neuvonpitoon ja yhteistyöhön EU:n kanssa.

6. Järjestelmän puitteissa käydään keskusteluja EU:hun kuulumattomien Naton eurooppalaisten jäsenten kanssa tarpeen mukaan eri aiheista, kuten kysymyksistä, jotka liittyvät Naton voimavaroja käyttävien EU-johtoisten operaatioiden luonteeseen ja toteutukseen.

MENETTELYT

7. EU:hun kuulumattomien Naton eurooppalaisten jäsenten ja EU:n ehdokasvaltioiden osallistumista koskevissa, pysyvien järjestelyjen vaiheen menettelyissä on otettava huomioon eri tilanteissa syntyvät tarpeet:

- Rutiininomainen muu kuin kriisivaihe: säännöllistä vuoropuhelua koskeva menettely

- Operatiivinen vaihe, johon kuuluu kaksi vaihetta

a) Operaatiota edeltävä vaihe, jolloin tarkastellaan toimintavaihtoehtoja, ja jossa vuoropuhelua ja neuvonpitoa tiivistetään

b) Varsinainen operatiivinen vaihe, joka alkaa silloin, kun neuvosto tekee päätöksen operaation aloittamisesta ja osallistujien ad hoc -komitea perustetaan.

Pääsihteerin, korkean edustajan, asema EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja Euroopan yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on otettava täysimääräisesti huomioon.

A. Siirtymäkausi

8. Ennen pysyvien järjestelyjen vaiheeseen liittyvien menettelyjen soveltamista kokoukset 15 asianosaisen maan kanssa (Naton EU:hun kuulumattomat eurooppalaiset jäsenet ja EU:n ehdokasvaltiot) järjestetään kohdassa 5 mainitun yhden, kattavan järjestelmän puitteissa. Sopivan muodon ja menettelyjen valinta perustuu käytännöllisyys- ja tehokkuusnäkökohdille, jotka riippuvat olosuhteista, käsiteltävänä olevasta asiasta ja tarpeista.

9. Jokaisella puheenjohtajakaudella järjestetään vähintään kaksi Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevaa kokousta, joiden kokoonpano on EU + 15. Nämä kokoukset järjestetään niiden kokousten lisäksi, jotka järjestetään YUTP:n alan vahvistetun poliittisen vuoropuhelun puitteissa.

10. Mainituissa puitteissa järjestetään jokaisella puheenjohtajakaudella kaksi kokousta kuuden EU:hun kuulumattoman Naton eurooppalaisen jäsenen kanssa (EU + 6 kokoonpanossa). Lisäksi keskustellaan tarvittaessa neuvoston tai poliittisten ja turvallisuusasioiden väliaikaisen komitean päätöksistä.

11. Jokaisella puheenjohtajakaudella järjestetään kohdassa 8 mainituissa puitteissa 15:n maan ja 6:n maan kanssa ministerikokous.

12. Kohdassa 9 ja 10 mainituissa keskusteluissa käsitellään yleistavoitteiden sekä voimavaratavoitteiden määrittelyä, niin että EU:hun kuulumattomat Naton eurooppalaiset jäsenet pysyvät ajan tasalla tarvittavia välineitä koskevan luettelon laadinnan edistymisestä. Jotta mainitut maat voisivat osallistua Euroopan sotilaallisten voimavarojen kehittämiseen, seuraava puheenjohtajavaltio huolehtii voimavarasitoumuksia käsittelevään konferenssiin liittyvistä asianmukaisista järjestelyistä. Näissä järjestelyissä otetaan huomioon kuuden EU:hun kuulumattoman Naton eurooppalaisen jäsenen voimavarat.

 

B. Pysyvien järjestelyjen vaihe

- Rutiinivaihe

13. Rutiinivaiheen aikana käydään keskustelua turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä ja erityisesti kriisinhallintavoimavarojen kehittämisen edistymisestä EU:ssa.

14. Rutiinivaiheen aikana kokouksia järjestetään puolivuosittain seuraavasti:

- säännöllisesti toistuvat kokoukset EU + 15 kokoonpanossa asianmukaisella tasolla

- vähintään kaksi kokousta, joihin osallistuvat EU:hun kuulumattomat Naton jäsenet EU + 6 kokoonpanossa

- ylimääräisiä kokouksia järjestetään jos se katsotaan aiheelliseksi neuvoston tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksen johdosta.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealla on johtava asema näiden järjestelyjen toteuttamisessa, johon tulisi kuulua myös sotilastasolla käytävät keskustelut.

15. Ministeritapaamisten järjestäminen rutiinivaiheen aikana perustuu siirtymäkauden aikana saaduille kokemuksille.

16. Käytävät keskustelut edistävät asianosaisten maiden osallistumista EU:n johtamiin operaatioihin.

 

- Operatiivinen vaihe

a) Operaatiota edeltävä vaihe

17. Kriisitilanteessa vuoropuhelua ja neuvonpitoa tiivistetään.

18. Kun mahdollisuutta sotilaallisen kriisinhallintaoperaation aloittamiseen harkitaan, neuvonpidossa annetaan puitteet keskustelulle ja asianosaisten maiden esille ottamien, asiaan liittyvien turvallisuuskysymysten käsittelylle. Jos harkitaan aktiivisesti EU:n turvautumista Naton voimavaroihin, kiinnitetään erityistä huomiota kuuden EU:hun kuulumattoman Naton eurooppalaisen jäsenen kanssa käytävään neuvonpitoon.

b) Varsinainen operatiivinen vaihe

19. Päättäessään sotilasoperaatiosta EU käsittelee Naton EU:hun kuulumattomien eurooppalaisten jäsenten ja EU:n ehdokasvaltioiden osallistumista siihen Helsingissä sovitulla tavalla:

"Kun neuvosto tekee operaation käynnistämistä koskevan päätöksen, EU:n ulkopuoliset Naton eurooppalaiset jäsenet osallistuvat halutessaan operaatioon, jos se edellyttää Naton voimavarojen käyttöä. Neuvoston päätöksellä ne kutsutaan osallistumaan operaatioihin, joissa EU ei käytä Naton voimavaroja.

Neuvosto voi kutsua muut EU:n jäsenehdokkaina olevat maat osallistumaan EU-johtoisiin operaatioihin sen jälkeen, kun neuvosto on päättänyt käynnistää tällaisen operaation."

20. Operatiivinen vaihe alkaa, kun neuvosto päättää aloittaa sotilaallisen kriisinhallintaoperaation. Niillä EU:hun kuulumattomilla Naton eurooppalaisilla jäsenillä ja ehdokasmailla, jotka ovat vahvistaneet osallistuvansa EU:n johtamaan operaatioon asettamalla käyttöön merkittäviä sotilaallisia joukkoja, on operaation päivittäisessä toteuttamisessa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin operaatioon osallistuvilla EU:n jäsenvaltioilla.

21. Operaation päivittäistä toteuttamista varten perustetaan osallistujien ad hoc -komitea, johon kuuluvat kaikki EU:n jäsenvaltiot ja operaatioon osallistuvat maat. Neuvosto ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea vastaavat operaation poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta. Euroopan unionin sotilaskomitean (MC) ja operaation komentajan tehtävät ja asema operaation päivittäisessä toteuttamisessa määrätään niitä koskevissa järjestelyissä.

22. Neuvosto tekee päätöksen operaation lopettamisesta operaatioon osallistuvien valtioiden neuvoteltua asiasta osallistujien komiteassa.

 

* *

*

 

23. Neuvosto virallistaa tarvittavat järjestelyt aikanaan ja tarkastelee eri vaihtoehtoja sille, miten tämä virallistaminen tehdään.

 

 

________________________

 

LISÄYS 2

 

PERIAATTEET NATON KANSSA SOTILAALLISISSA KYSYMYKSISSÄ PIDETTÄVÄÄ NEUVONPITOA VARTEN JA SUOSITUKSET EU:N JA NATON VÄLISIÄ SUHTEITA KOSKEVIEN MENETTELYJEN KEHITTÄMISEKSI

 

TOIMEKSIANTO

Helsingin Eurooppa-neuvosto pyysi puheenjohtajavaltio Portugalia antamaan Feiran Eurooppa- neuvostolle edistymisestä selvityksen, joka sisältää "ehdotuksia, jotka koskevat periaatteita Naton kanssa sotilaallisista kysymyksistä pidettävää neuvonpitoa varten, ja suosituksia EU:n ja Naton välisiä suhteita koskevien menettelyjen kehittämiseksi, jotta yhteistyössä löydetään tarkoituksenmukainen sotilaallinen toimintamuoto kriisitilanteessa, kuten Washingtonissa ja Kölnissä päätettiin".

PERIAATTEET

1. EU:n ja Naton välisen neuvonpidon ja yhteistyön kehittämisessä on kunnioitettava täysin EU:n päätöksenteon riippumattomuutta.

2. EU ja Nato ovat sitoutuneet vahvistamaan ja kehittämään edelleen yhteistyötään sotilaallisessa kriisinhallinnassa kumppanuuden hengessä, yhteisten arvojen ja tasa-arvoisuuden pohjalta. Tavoitteena on täysimittainen ja tehokas neuvonpito, yhteistyö ja avoimuus, jotta löydetään tarkoituksenmukaisin sotilaallinen toimintamuoto kriisitilanteessa ja tehdään siihen liittyvät päätökset nopeasti sekä varmistetaan kriisinhallinnan tehokkuus. Tässä yhteydessä EU:n sotilaallisia voimavaroja koskevat tavoitteet ja Naton puolustuskykyaloitteesta johtuvat tavoitteet niiden valtioiden osalta, joita puolustuskykyaloite koskee, vahvistavat toisiaan.

3. Vaikka kriisinhallinnassa EU ja Nato vahvistavat toisiaan, ne ovat luonteeltaan erilaisia

järjestöjä. Tämä otetaan huomioon niiden välisiä suhteita koskevissa järjestelyissä ja siinä arvioinnissa, jonka EU tekee WEU:n ja Naton välisiä suhteita koskevista nykyisistä menettelyistä, jotta niitä voitaisiin mahdollisesti mukauttaa EU:n ja Naton välisiin suhteisiin sopiviksi.

4. EU:n ja Naton välisiä suhteita koskevissa järjestelyissä ja menettelyissä otetaan huomioon se, että kumpikin järjestö kohtelee toista järjestöä tasavertaisesti.

5. Instituutioina EU ja Nato kohtelevat keskinäisissä suhteissaan kaikkia jäsenvaltioita samanarvoisesti.

SIIRTYMÄKAUDEN AIHEET JA MENETTELYT

Yhteydenpito Natoon (pääsihteerien epäviralliset yhteydenpidot, puheenjohtajavaltio Portugalin tiedonannot Pohjois-Atlantin neuvostossa) on tapahtunut siten kuin Helsingissä määriteltiin ensimmäistä vaihetta varten, jolloin EU:n väliaikaiset elimet ovat keskittyneet saattamaan itsensä toimintakykyisiksi. Nyt EU:n ja Naton välisten suhteiden olisi kehityttävä edelleen.

A. Aiheet

1. Turvallisuus: EU:n pyrkimykset saada turvallisuusjärjestelyjensä (turvajärjestelyt ja henkilökohtainen turvallisuus sekä EU:n turvallisuussopimuksen valmistelu) perustaminen päätökseen ovat ehdottoman ensisijaisia. Unionin on luotava tältä pohjalta vuoropuhelu Naton kanssa järjestöjen välisten turvallisuusjärjestelyjen määrittämiseksi. Näiden keskustelujen tuloksena olisi saatava aikaan sopimus, joka koskisi muun muassa tiedonvaihtoa sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden ennalta nimettyjen virkamiesten pääsyä Naton suunnittelurakenteisiin.

2. Voimavaratavoitteiden määrittely: On perustettava neuvonpitomenettelyt näitä asioita varten sen varmistamiseksi, että "nämä tavoitteet, ja niiden maiden osalta, joita asia koskee, Naton puolustuskykyaloitteesta (DCI) johtuvat tavoitteet vahvistavat toinen toisiaan". Näissä menettelyissä olisi sallittava se, että EU turvautuu tarvittaessa Naton sotilaalliseen asiantuntemukseen laatiessaan jäsenvaltioiden avustuksella yhteisen yleistavoitteensa. Laadittuaan yhteisen yleistavoitteensa ja voimavaratavoitteensa EU kehittää, kuten Helsingissä sovittiin, neuvonpitomenettelyn, jonka avulla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ja niitä voidaan ylläpitää ja jonka välityksellä kukin jäsenvaltio voi määritellä kansallisen panoksensa, joka heijastaa sen poliittista tahtoa ja sitoutumista näiden tavoitteiden saavuttamiseen; edistymistä tässä asiassa tarkastellaan säännöllisesti. Jäsenvaltiot käyttäisivät myös olemassa olevia puolustussuunnittelun menetelmiä, mukaan lukien jäsenmaiden asemasta riippuen Natossa ja rauhankumppanuusohjelman suunnittelu- ja arviointiprosessissa (PARP) käytettävissä olevia menetelmiä.

3. Järjestelyt, joiden avulla EU voi käyttää Naton voimavaroja (Berliinin ja Washingtonin sopimukset): Helsingissä ja Kölnissä määriteltiin EU:n operaatioiden toteuttamiselle kaksi lähestymistapaa: Naton voimavaroja käyttäen tai ilman niitä. Jotta Naton voimavaroja voidaan käyttää, on tärkeä edistyä yhteisessä määrittelyssä siitä, kuinka tämä tapahtuu käytännössä, jotta tämän pohjalta voitaisiin laatia sopimus. Sopimuksen olisi oltava valmis silloin, kun EU:sta tulee toimintakykyinen. Jotta tämä olisi mahdollista, EU toivoo, että Naton piirissä tapahtuu merkittävää edistymistä.

4. Pysyvien järjestelyjen määrittely: Feiran Eurooppa-neuvoston jälkeen on käytävä keskusteluja EU:n ja Naton välisiä suhteita koskevien pysyvien järjestelyjen luonteen määrittämiseksi. Näiden järjestelyjen olisi perustuttava edellä määritellyille periaatteille.

Näissä neljässä asiassa tehdyllä pohjatyöllä valmistellaan EU:n ja Naton välisten pysyvien järjestelyjen perustamista. Tavoitteenamme on, että nämä olisivat valmiit samaan aikaan kuin EU:n pysyvät rakenteet toteutetaan Nizzan Eurooppa-neuvoston jälkeen.

B. Menettelyt

1. Feiran Eurooppa-neuvoston olisi tehtävä päätös siitä, että Natolle ehdotetaan EU:n ja Naton välisten ad hoc -työryhmien perustamista jokaista edellä mainittua asiaa varten.

2. Ad hoc -työryhmien tehtävät olisivat seuraavat:

a) turvallisuusasiat: EU:n ja Naton turvallisuussopimuksen valmistelu;

b) voimavaratavoitteet: tiedonvaihdon toteuttaminen ja keskustelut Naton kanssa voimavaratavoitteiden laatimisesta. Katsotaan, että Naton Euroopan-joukkojen apulaiskomentaja voisi osallistua silloin, kun se on tarkoituksenmukaista;

c) menettelyt, joiden avulla EU voi käyttää Naton voimavaroja (Berliinin ja Washingtonin sopimukset): kuten Washingtonissa sovittiin, laaditaan sopimus menettelyistä, joiden avulla EU voi käyttää Naton voimavaroja (ehdotus puitesopimukseksi Berliini Plus -järjestelyistä). Katsotaan, että Naton Euroopan-joukkojen apulaiskomentajan olisi osallistuttava tähän;

d) pysyvien järjestelyjen määrittely: sen EU:n ja Naton sopimuksen tärkeimpien osien määrittely, jolla määritetään näiden kahden järjestön neuvonpidon viralliset rakenteet ja menettelyt niin kriisitilanteessa kuin muulloinkin.

3. Jos edellä esitetyt periaatteet huomioon ottaen tulee esille uusia asioita, joiden katsotaan edellyttävän neuvonpitoa EU:n ja Naton välillä, voidaan harkita uusien ad hoc -työryhmien perustamista.

4. EU:n puolelta väliaikainen poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea koordinoi ad hoc
-työryhmien työtä ja on vuoropuhelun keskipisteenä.

 

________________________

 

LISÄYS 3

TUTKIMUS SIVIILIKRIISINHALLINNAN

KONKREETTISISTA TAVOITTEISTA

 

A. Johdanto

Eurooppa-neuvosto ilmoitti, että sen vakaana päätöksenä on lisätä ja tehostaa unionin valmiutta vastata kriiseihin toimien myös siviilialoilla. Lisääntynyttä tehokkuutta voitaisiin käyttää joko jonkin johtavan organisaation, kuten YK:n tai ETYJ:n, pyynnöstä suoritettavassa toiminnassa tai tarvittaessa itsenäisissä EU:n toimissa.

Unionin olisi pyrittävä lisäämään siviilikriisinhallintaan liittyviä voimavarojaan kaikilla keskeisillä aloilla parantaakseen mahdollisuuksiaan pelastaa ihmishenkiä kriisitilanteissa, säilyttää yleinen järjestys perustasolla, estää kriisien laajeneminen, helpottaa paluuta rauhanomaiseen, vakaaseen ja itsestään kestävään tilanteeseen, hallita EU-maihin kohdistuvia haittoja ja käsitellä olennaisia koordinointiongelmia. Erityistä huomiota voitaisiin kiinnittää aloihin, joilla kansainvälisellä yhteisöllä toistaiseksi on osoittautunut olevan puutteita. Tämä toisi "lisäarvoa" sikäli kuin se parantaisi unionin toimintavalmiutta sekä sen voimavaroja vastata muiden johtavien organisaatioiden pyyntöihin: ne voisivat entistä säännönmukaisemmin luottaa mittavaan laadulliseen ja määrälliseen osallistumiseen, joka voisi olla joidenkin niiden tehtävien keskeisenä tekijänä. Tämä puolestaan lisäisi unionin näkyvyyttä.

Unionin siviilikriisinhallinnan voimavaroja olisi vahvistettava ennen kaikkea sopivilla keinoilla monitahoisiin poliittisiin kriiseihin vastaamiseksi

- toimimalla konfliktien puhkeamisen tai laajenemisen estämiseksi

- lujittamalla rauhaa ja sisäistä vakautta siirtymäkausien aikana

- varmistamalla se, että kriisinhallinnan sotilaalliset ja siviilinäkökohdat, jotka kattavat kaikki Petersbergin tehtävät, täydentävät toisiaan.

On sovittu, että konkreettisten tavoitteiden määrittämisen lähtökohtana olisi oltava pragmaattinen alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, joka keskittyisi operatiivisiin vaatimuksiin ja joka ilmentäisi Eurooppa-neuvoston poliittisia huolenaiheita.

Tehdyt kartoitukset osoittavat selvästi, että jäsenvaltiot, unioni tai kaikki yhdessä ovat hankkineet huomattavan määrän kokemusta tai niillä on huomattavia resursseja monilla aloilla. Näistä resursseista joitakin käytetään jo kehitysyhteistyössä. Unionin olisi otettava huomioon hankittu kokemus, välineet ja resurssit sekä perustettava toimintansa näille, ja tällä tavalla ensisijaisesti keskitettävä pyrkimyksensä aloille, joilla nopeaa toimintaa eniten tarvitaan ja joilla unionin ja jäsenvaltioiden lisääntyneellä ja koordinoidulla toiminnalla kaikkein ilmeisimmin on lisäarvoa. Tätä prosessia voitaisiin laajentaa asteittain kattamaan monenlaisia rajallisia sekä monitahoisia siviilikriisinhallintaoperaatioita. Niiden painopisteiden määrittäminen, joihin EU ensi vaiheessa keskittää koordinoidut pyrkimyksensä, ei kuitenkaan mitenkään sulje pois kaikkien muiden unionin ja jäsenvaltioiden saatavilla olevien välineiden käyttöä.

 

B. Painopisteet

Ensimmäinen painopistealue, joka määritettiin niiden kriisien perusteella, joita Eurooppa on kohdannut viime aikoina ja kohtaa vielä tälläkin hetkellä, on poliisi.

 

I POLIISI

Jäsenvaltiot, jotka ovat toimineet vapaaehtoisesti yhteistyössä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklan viidennen luetelmakohdan puitteissa, ovat vahvistaneet vuoteen 2003 mennessä saavutettavat poliisivoimavaroja koskevat konkreettiset tavoitteet. Kyseisiä konkreettisia tavoitteita käsitellään yksityiskohtaisesti puheenjohtajavaltion selvityksen liitteessä 4.

 

II OIKEUSVALTION VAHVISTAMINEN

Poliisityön tehostamiseen on liityttävät tarpeelliseksi katsottu työ muilla aloilla, jos halutaan varmistaa poliisioperaation myönteinen lopputulos. Tällöin kyseeseen tulee erityisesti avustaminen oikeuslaitos- ja rangaistuslaitosjärjestelmän uudelleen luomisessa. Seuraavia toimenpiteitä voitaisiin harkita:

i) Jäsenvaltiot voisivat luoda kansallisia järjestelyjä tuomareiden, syyttäjien, vankeinhoidon asiantuntijoiden ja oikeuslaitos- ja rangaistuslaitosjärjestelmään kuuluvien muiden asianmukaisten ryhmien valitsemiseksi käytettäviksi lyhyellä varoitusajalla rauhanturvaoperaatioihin ja pohtia keinoja heidän kouluttamiseksi asianmukaisesti.

ii) EU voisi pyrkiä edistämään suuntaviivoja kansainvälisten tuomareiden ja vankeinhoidon asiantuntijoiden valitsemiseksi ja kouluttamiseksi yhdessä Yhdistyneiden Kansakuntien ja alueellisten järjestöjen (erityisesti Euroopan neuvoston ja ETYJin) kanssa.

iii) EU voisi pohtia keinoja tukea paikallisten tuomioistuinten ja rangaistuslaitosten infrastruktuurien luomista tai uudistamista samoin kuin tuomioistuinten ja rangaistuslaitosten paikallisen henkilöstön palkkaamista rauhanturvaoperaatioiden yhteydessä.

 

III SIVIILIHALLINNON VAHVISTAMINEN

Jotta onnistuttaisiin siirtymävaiheessa olevien yhteiskuntien tukemisessa, olisi tehostettava myös siviilihallintoa.

i) Jäsenvaltiot voisivat harkita siviilihallinnon asiantuntijoiden valinnan, koulutuksen ja käytön parantamista romuttuneen hallintojärjestelmän uudelleen luomiseen liittyviin tehtäviin.

ii) Jäsenvaltiot voisivat myös harkita ryhtymistä kouluttamaan siirtymävaiheessa olevien yhteiskuntien paikallisia siviilihallintoviranomaisia.

IV PELASTUSPALVELU

Jäsenvaltiot ovat edellä mainittujen painopistealueiden lisäksi maininneet pelastuspalvelun, mukaan lukien katastrofiapuoperaatioissa tehtävät etsintä- ja pelastustoimet. On tehtävä ero kriisinhallintaoperaatioiden puitteissa tehtävien pelastuspalveluoperaatioiden ja muuntyyppisten katastrofiapuoperaatioiden välillä. Viimeksi mainituilla operaatioilla on omat erityispiirteensä.

YUTP:n puitteissa tehtävissä kriisinhallintaoperaatioissa tulisi myös olla mahdollista turvautua EU:n jäsenvaltioiden pelastuspalveluvälineisiin ja -voimavaroihin.

Vaikka pelastuspalvelun alalla on jo olemassa erityisiä koordinaatiomekanismeja, viimeaikaisista suurista luonnonkatastrofeista saadun kokemuksen valossa vaikuttaa siltä, että parannusta tarvitaan ja että se on mahdollista.

On esitetty ajatuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa unionin reagoinnin parempi organisointi, kuten esimerkiksi "johtavan maan" käsite samoin kuin erikoistuminen. Neuvostossa parhaillaan käynnissä oleva työ, johon osallistuu alan asiantuntijoita, tekee mahdolliseksi määritellä konkreettiset tavoitteet alalle.

Tällaiset konkreettiset tavoitteet voitaisiin määritellä niiden henkilöstö- ja materiaaliresurssien mukaan, jotka kukin jäsenvaltio voisi antaa käytettäväksi, osallistuvien maiden mandaatin tyypin ja operaation luokittelun mukaan sekä sen mukaan, miten edistetään laitteiden yhteensopivuutta jäsenvaltioiden välillä.

C. Resurssit

Parempi EU-tason koordinaatio voi parantaa unionin reagoinnin tehokkuutta ja yhteisvaikutusta. Tämä merkitsee yhdessä Eurooppa-neuvoston määrittelemien konkreettisten tavoitteiden kanssa tuntuvaa parannusta unionin osallistumisessa kriisinhallintaoperaatioihin.

D. Konkreettisia tavoitteita koskeva jatkotyöskentely Feiran jälkeen

Siviilikriisinhallintakomitea voisi työskennellä Feiran Eurooppa-neuvoston asettamien konkreettisten tavoitteiden kehittämiseksi ja muokkaamiseksi edelleen samoin kuin muillakin kuin jo mainituilla painopistealueilla. Tätä varten komiteassa tulisi olla asiantuntijoita asianomaisista kansallisista hallinnoista muun muassa antamassa asiantuntijaneuvoja poliisia, oikeuslaitosta ja rangaistuslaitosta, siviilihallintoa, humanitaarista apua koskevissa kysymyksissä sekä yhteensovittamassa kriisinhallintaa ja kehitysyhteistyötä.

Jatkotyöskentelyssä voitaisiin myös selvittää kansalliset voimavarat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon kansalliset asiantuntemuksen ja erityisosaamisen alat.

Komissio toimittaa lähiaikoina operatiivisen luettelon unionin jo johtamista toimista samoin kuin pelastuspalvelun alaa koskevia ehdotuksia.

 

________________________

 

LISÄYS 4

 

KONKREETTISET TAVOITTEET POLIISILLE

 

A. KONKREETTISET TAVOITTEET

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklan viidennen luetelmakohdan puitteissa vapaaehtoisesti yhteistyössä toimivat jäsenvaltiot ovat vahvistaneet itselleen poliisin voimavarojen kehittämiseksi seuraavat konkreettiset tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2003 mennessä.

Tavoitteet liittyvät toisiinsa, mutta niissä painotetaan EU:n poliisivoimavarojen eri puolia. Tässä yhteydessä katsotaan, että nopean toimintavalmiuteen saattamisen tavoite (2) kuuluu EU:n kokonaisvoimavarojen tavoitteeseen (1).

1. EU:N KOKONAISVOIMAVARAT

EU:n jäsenvaltiot tunnustavat poliisin keskeisen roolin kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa ja kasvavan tarpeen saada lisää poliiseja tällaisiin operaatioihin ja sitoutuvat vahvistamaan voimavarojaan poliisien lähettämiseksi sellaisiin kansainvälisiin poliisioperaatioihin, joihin ne vapaaehtoisesti päättävät osallistua. Jäsenvaltioiden osuudessa otetaan huomioon niiden omat erityisjärjestelyt kansallisessa poliisitoiminnassa ja niiden tarjoaman poliisiasioiden asiantuntemuksen tyyppi.

EU:n jäsenvaltiot vahvistavat voimavarojaan vaiheittain, ja lopullisena tavoitteena on, että ne pystyvät lähettämään jopa 5 000 poliisia kansainvälisiin komennustehtäviin kaikilla kriisinehkäisy- ja kriisinhallintaoperaatioiden aloilla ja vastaten näiden operaatioiden erityistarpeisiin niiden eri vaiheissa. EU:n jäsenvaltiot kykenevät nykyisin lähettämään tällaisiin tehtäviin yhteensä noin 3 300 henkilöä.

Tämä edellyttää, että yksilöidään etukäteen ja koulutetaan riittävän suuri määrä poliisin henkilöstöä kattaen kaikki ne poliisitoiminnan alat, joille on kansainvälistä tarvetta, ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden poliisin suhteelliset edut ja erityisrajoitukset. Se saattaa edellyttää lisäksi vuorottelujärjestelmän vahvistamista ja riittäviä rahoitus- ja logistiikkaresursseja.

Jäsenvaltiot jakavat kansalliset kokemuksensa, jotta voitaisiin laatia erityisiä suosituksia kansainvälisiin komennustehtäviin käytettävissä olevien poliisien määrän lisäämiseksi (tarkastellen muun muassa eläkkeelle jäävien tai äskettäin eläkkeelle jääneiden poliisien laajamittaisempaa käyttöä sekä poliisivoimavarojen vapauttamista ottamalla enemmän mukaan asiantuntijoita läheisiltä aloilta). Tässä yhteydessä on harkittava mahdollisuutta painottaa enemmän paikallisten poliisien koulutusta, koska se voi auttaa pienentämään kansainvälisten poliisijoukkojen kokoa ja lyhentämään komennusten kestoa.

Tavoite EU:n poliisin kokonaisvoimavaroiksi voidaan myös laajentaa koskemaan paikallisten oikeuslaitos- ja rangaistuslaitosjärjestelmien kansainvälistä tukemista, joiden puutteellisuudella voi joissain kriisitilanteissa olla merkittävä vaikutus kansainvälisten poliisivoimien läsnäolon uskottavuudelle ja tehokkuudelle.

2. NOPEA SAATTAMINEN TOIMINTAVALMIUTEEN

EU:n poliisivoimien komennus voi olla vastaus jonkin kansainvälisen johtavan järjestön, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien tai ETYJin pyyntöön, tai se voi olla itsenäinen EU:n poliisioperaatio, mahdollisesti osana laajempaa EU:n johtamaa kriisinhallintaoperaatiota, kun tarvittavat EU:n suunnittelu- ja logistiikkapuitteet on määritetty.

Jäsenvaltiot sitoutuvat EU:n kokonaisvoimavarojen tavoitteen puitteissa siihen, että ne pystyvät 30 päivän kuluessa yksilöimään ja saattamaan toimintavalmiuteen poliisijoukon, joka kykenee toteuttamaan operaatioita ja komennustehtäviä poliisin neuvonnan, koulutuksen ja tarkkailun alalla sekä toteuttamaan käytännön poliisitoimintaa:

- sisäisten kriisien ja konfliktien ehkäisemiseksi tai hillitsemiseksi (esimerkkinä MINUGUA Guatemalassa),

- epävakaissa tilanteissa kuten välittömästi konfliktin jälkeisissä tilanteissa, joissa tarvitaan vahvoja lain ja järjestyksen palauttamiseen kykeneviä joukkoja (esimerkkeinä UNMIK/KFOR Kosovossa ja UNTAET Itä-Timorissa),

- paikallisen poliisin tukemiseksi huolehtien siitä, että ihmisoikeuksien perusvaatimuksia kunnioitetaan (esimerkkeinä WEU/MAPE Albaniassa, WEUPOL Mostarissa ja ONUSAL El Salvadorissa), ja tilanteissa, joissa kansainvälisellä poliisilla on toimeenpaneva rooli, joka tekee mahdolliseksi lainvalvontatoimien vastuun nopean palauttamisen paikalliselle poliisille (esimerkkinä ETYJ/KPSS Kosovossa).

Kokemus on osoittanut, että vaativimmat kriisinhallintatehtävät voivat vaatia jopa 1 000 EU:n jäsenvaltioiden poliisin toimintavalmiuteen saattamista 30 päivän kuluessa. Asianmukaisten neuvoston elinten on kehitettävä edelleen kutakin näistä yleisen tavoitteen komennustehtävistä.

Ottaen huomioon erityisvaatimukset, jotka koskevat kansainvälisen poliisin käytännön poliisitehtävien hoitamista epävakaissa tilanteissa ja erityisesti siirryttäessä alunperin vallinneesta sotilaskomennosta kriisinjälkeiseen siviilikomentoon, erityistä huomiota on kiinnitettävä vahvojen, nopeasti käyttövalmiiden, joustavien ja yhdessä toimivien Euroopan unionin yhdistettyjen poliisiyksiköiden kehittämiseen sekä mahdollisuuteen, että pienempi määrä yhteistyössä toimivia jäsenvaltioita loisivat tämän erityisalan voimavaroja.

Toimintavalmiuteen saattamiselle asetetun aikatavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot ja EU tehostavat tarvittaessa edelleen valmiutta antaa tarvittavaa asiantuntemusta valmistelevalle ryhmälle, jota johtaa kansainvälinen johtava järjestö, sekä käyttää ajoissa kokeneista poliisiasiantuntijoista muodostettuja EU:n valmistelevia ryhmiä, jotka vastaavat EU-johtoiseen poliisikomennustehtävään liittyvien riskien arvioinnista ja tehtävän määrittelystä, suunnittelusta ja perustamisesta. Tässä yhteydessä EU:n olisi kyettävä asettamaan käyttöön ja lähettämään oikeudellisia asiantuntijoita, jotta voitaisiin valmistautua tukemaan paikallisia oikeuslaitos- ja rangaistuslaitosjärjestelmiä, sekä tekniikan, logistiikan ja hallinnollisen tuen asiantuntijoita.

Jäsenvaltiot vaihtavat tietoja ja kokemuksia nopeasti käyttövalmiiden sotilaallisten joukkojen luomisesta muun muassa käyttämällä ennalta yksilöityjä poliisijoukkoja, jotka olisivat lyhyellä varoitusajalla käytettävissä poliisikomennustehtäviin samalla kun ne osallistuvat aktiivisesti kansalliseen poliisityöhön.

3. KANSAINVÄLISIÄ POLIISIKOMENNUSTEHTÄVIÄ KOSKEVIEN VAATIMUSTEN NOSTAMINEN

Jäsenvaltiot ja EU voivat toimia katalysaattorina kansainvälisiä poliisioperaatioita koskevien vaatimusten nostamisessa, mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien ja ETYJin puitteissa ja niiden avulla toteutettavat operaatiot. Tästä syystä EU ja sen jäsenvaltiot aloittavat työn EU:n kansainvälisten poliisioperaatioiden käsitteen määrittelemiseksi. Työ suoritetaan tiiviissä yhteistyössä YK:n rauhanturvatehtävistä vastaavan osaston (DPKO) kanssa olemassa olevien YK:n suuntaviivojen pohjalta ja tekemättä päällekkäistä työtä YK:n kanssa, ja siinä hyödynnetään jäsenvaltioiden ja EU:n poliisiasiantuntemusta. Ensimmäisissä tästä aiheesta käydyissä keskusteluissa on yksilöity muun muassa seuraavat tarpeet:

1) määritellä erilaisiin poliisitehtäviin parhaiten soveltuvat poliisi- ja asiantuntijaryhmät, mukaan lukien sellaisiin ennusteisiin tai valaiseviin yhteenvetoihin perustuvat käyttöä koskevat painopisteet, jotka kattavat poliisin tehtävät kriisinesto- ja -hallintaoperaatioiden eri aloilla ja eri vaiheissa, ottaen huomioon asioihin puuttumisen edellyttämän joustavuuden

2) osallistua käytännön poliisitehtävien yleiskäsitteen laatimiseen erityisesti sotilas- ja poliisijoukkojen välisen yhteistoiminnan osalta konfliktin jälkeisissä tilanteissa, joissa molempia käytetään rinnakkain

3) osallistua niiden oikeudellisten puitteiden selkiyttämiseen, joissa kansainvälisiä poliisikomennustehtäviä toimii

4) osallistua poliisikomennustehtäviä koskevien selvien kansainvälisten toimeksiantojen määrittelyyn.

EU-käsitteen kehittäminen helpottaisi kansainvälistä poliisitoimintaa koskevien EU:n suuntaviivojen ja suositusten laatimista, mukaan lukien voimankäyttösäännöstö (RoE), ja edistäisi poliisien- ja asiantuntijoiden ryhmien edelleenkehittämistä jäsenvaltioiden ja EU:n tietokannoissa.

Erityyppisten poliisioperaatioiden asettamat vaatimukset huomioon ottaen jäsenvaltiot ja EU jatkavat lisäksi oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön puitteissa ponnisteluja sellaisten standardivalintakriteerien ja peruskoulutusohjelmien määrittelemiseksi, jotka perustuvat YK:n, ETYJin ja Euroopan neuvoston voimassa oleviin standardeihin ja ovat niiden kanssa yhdenmukaisia, jotta varmistettaisiin, että EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisiin komennustehtäviin lähettämät poliisit täyttävät korkeat vaatimukset ja että edeltä määritelty koulutettujen poliisien joukko on riittävän suuri täyttääkseen edellä määritellyt voimavaroja ja käyttöä koskevat tavoitteet. Kyseisissä ponnisteluissa otetaan huomioon näitä asioita käsitellyt Lissabonin seminaari, joka järjestettiin 29.–31. toukokuuta 2000, ja Euroopan unionissa aikaisemmin tehty työ, joka liittyy rauhanturvaamistehtäviin tähtäävään poliisikoulutukseen, ja niissä otetaan huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeinen asema kansainvälisiä poliisitehtäviä koskevien standardien edistämisessä.

B. TOTEUTUS

Konkreettiset erityistavoitteet osoittavat jäsenvaltioiden poliittista tahtoa ja sitoutumista. Asianomaiset neuvoston elimet muokkaavat edelleen kyseisiä tavoitteita. Tarkoituksena on kehittää menetelmä, jonka avulla nämä välitavoitteet voidaan saavuttaa ja ylläpitää vapaaehtoisella osallistumisella. Kukin jäsenvaltio voi määritellä kansallisen poliisin suhteelliset edut ottaen huomioon esim. kansallisen vuorottelun asettamat vaatimukset ja eläkkeelle jääneiden poliisien mahdollisen käytön siten, että edistymistä tarkastellaan määräajoin. Tämä työ suoritetaan tiiviissä yhteistyössä poliisiasiantuntijoiden kanssa.

Yleistietoja ennalta yksilöidyistä poliisivoimavaroista ja niiden käyttövalmiudesta sekä erityisestä kansallisesta asiantuntemuksesta erityisesti valmistelevien ryhmien kannalta syötetään poliisitietokantaan, joka luodaan neuvoston pääsihteeristöön osana Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti perustettua koordinointijärjestelmää. Työ jatkuu edelleen kansallisten järjestelyjen osalta, jotka liittyvät muun muassa ennalta yksilöidyistä poliisivoimavaroista tiedottamiseen ja yksittäisiin kansallisiin yhteyspisteisiin.

Helsingin Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi kehittää EU:n osallistumista kansainvälisiin järjestöihin, erityisesti YK:hon ja ETYJiin sekä EU:n voimavaroja itsenäisten toimien toteuttamiseksi. Tätä tarkoitusta silmällä pitäen EU yhteensovittaa toimintansa tiiviisti Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvatehtävistä vastaavan osaston (DPKO), ETYJin ja erityisesti REACT-työryhmän sekä Euroopan neuvoston ja jäsenvaltioiden yhteyspisteiden toiminnan kanssa varmistaakseen, että EU:n ja edellä mainittujen kansainvälisten järjestöjen ponnistelut ovat yhteensopivia ja toisiaan vahvistavia, sekä välttääkseen päällekkäisyyden ja helpottaakseen uusia poliisikomennustehtäviä koskevien tietojen vaihtoa.

Lisäksi toteutetaan yksityiskohtainen tutkimus EU:n itsenäisesti toteuttamien komennustehtävien toteutettavuudesta ja niiden suunnittelun, käynnistämisen ja johtamisen seurauksista.

 

________________________

LIITE II

 

PUHEENJOHTAJAVALTION SELVITYS LAAJENTUMISPROSESSISTA

 

Yksi Portugalin puheenjohtajakauden päätavoitteista on ollut tehostaa 13 ehdokasvaltion kanssa meneillään olevaa laajentumisprosessia.

Niiden ehdokasvaltioiden osalta, joiden kanssa neuvottelut aloitettiin maaliskuussa 1997, ts. Kypros, Unkari, Puola, Viro, Tšekin tasavalta ja Slovenia, puheenjohtajavaltio Portugali aloitti Kölnin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti neuvottelut sellaisista luvuista, joiden käsittelyä ei vielä ollut aloitettu. Jotkut näistä luvuista ovat erityisen monitahoisia, kuten aluepolitiikka, varainhoidon valvonta, varainhoitoa ja talousarviota koskevat määräykset, oikeus- ja sisäasiat, henkilöiden vapaa liikkuvuus ja maatalous. Neuvottelut toimielimiä koskevasta luvusta toimielimet voidaan luonnollisesti aloittaa vasta toimielinten uudistusta koskevan hallitustenvälisen konferenssin päätyttyä.

Portugalin puheenjohtajakaudella on lisäksi pyritty edistymään kaikkia muita lukuja koskevissa, jo aiemmin käynnistetyissä neuvotteluissa. Näin ollen on voitu päättää väliaikaisesti neuvottelut yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevasta luvusta kaikkien kyseisten ehdokasvaltioiden kanssa, yhtiöoikeutta koskevasta luvusta Kyproksen, Viron ja Slovenian kanssa, sosiaalipolitiikkaa

koskevasta luvusta Kyproksen kanssa, kalastusta koskevasta luvusta Kyproksen ja Viron kanssa, ulkosuhteita koskevasta luvusta Viron ja Tšekin kanssa, tulliliittoa koskevasta luvusta Tšekin kanssa, pääoman vapaata liikkuvuutta koskevasta luvusta Viron kanssa ja varainhoidon valvontaa koskevasta luvusta Unkarin, Slovenian, Kyproksen ja Puolan kanssa. Unkarin kanssa sovittiin myös virallisesti televiestintää ja tietotekniikkaa sekä teollisuuspolitiikkaa koskevien lukujen käsittelyn keskeyttämisestä toistaiseksi.

Edellä mainittuihin tuloksiin päästiin sijaisten kokouksissa kahdella kahdenvälisten neuvottelujen konferenssikierroksella huhti- ja toukokuussa, ja ne vahvistettiin ministeritason neuvottelukierroksella kesäkuussa.

Helsingin Eurooppa-neuvoston toimeksiannon mukaisesti puheenjohtajavaltio Portugali aloitti samaan aikaan helmikuussa viralliset liittymisneuvottelut Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan, Bulgarian ja Maltan kanssa. Portugalin puheenjohtajakaudella unioni piti kahdenvälisiä neuvottelukokouksia samanaikaisesti 12 ehdokasvaltion kanssa.

Ottaen huomioon Helsingissä esiin tuotu ajatus siitä, että uusia raskaita prosesseja ei tulisi luoda, ja että ehdokkaat on vakiintuneen periaatteen mukaisesti arvioitava yksilöllisten ansioidensa mukaisesti, puheenjohtajavaltio Portugali määritteli komission ehdotuksen pohjalta ja kuultuaan jäsenvaltioita eriytetyn neuvotteluohjelman kyseisten ehdokkaiden kanssa käytäviä neuvotteluja varten.

Näin kyseisten kuuden ehdokasvaltion kanssa pystyttiin aloittamaan konkreettiset neuvottelut koulutuksesta ja ammattikoulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, ulkosuhteista sekä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Näiden kaikille yhteisten lukujen lisäksi Latvian, Liettuan ja Slovakian kanssa ryhdyttiin neuvottelemaan tilastoista sekä kilpailupolitiikasta, Bulgarian, Maltan, Latvian, Liettuan ja Slovakian kanssa kulttuuri- ja audiovisuaalista alaa koskevasta politiikasta sekä Maltan kanssa televiestinnästä ja tietotekniikasta.

 

Edellä mainittujen ehdokasvaltioiden kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset olivat seuraavat: Romanian kanssa keskeytettiin väliaikaisesti kaikkia viittä lukua koskevat neuvottelut, jotka aloitettiin Portugalin puheenjohtajakaudella; Slovakian kanssa aloitetuista kahdeksaa lukua koskevista neuvotteluista keskeytettiin väliaikaisesti kuutta lukua koskevat neuvottelut, ja tällä hetkellä neuvotellaan vain kilpailupolitiikasta sekä kulttuuri- ja audiovisuaalista alaa koskevasta politiikasta; Latvian ja Liettuan kanssa kahdeksaa lukua koskevista neuvotteluista keskeytettiin väliaikaisesti kaikki lukuun ottamatta kulttuuri- ja audiovisuaalista alaa koskevaa politiikkaa, ulkosuhteita ja kilpailupolitiikkaa, Bulgarian kanssa keskeytettiin väliaikaisesti kuudesta luvusta neljää koskevat neuvottelut, ja neuvotteluja jatkettiin kulttuuri- ja audiovisuaalista alaa koskevasta politiikasta ja ulkosuhteista; Maltan kanssa kahdeksaa lukua koskevista neuvotteluista keskeytettiin väliaikaisesti muut paitsi kulttuuri- ja audiovisuaalista alaa koskevaa politiikkaa koskevat neuvottelut. Puheenjohtajavaltio Portugali järjesti kaksi konferenssikierrosta sijaisten tasolla ja kaksi ministeritasolla, joiden ansiosta kyseisten maiden kanssa päästiin näihin tuloksiin.

Erityisesti niiden symbolisen merkityksen takia on syytä panna merkille, että ministeritason neuvottelukierrokset, jotka järjestettiin 13. ja 14. kesäkuuta ja joissa vahvistettiin Portugalin puheenjohtajakaudella saavutetut tulokset, käsittivät ensimmäisen kerran kaikki kaksitoista ehdokasvaltiota lopettaen näin ehdokasvaltioiden jakamisen eri ryhmiin.

Varsinaisten neuvottelujen lisäksi, joiden osalta Portugalin puheenjohtajakauden ohjelma toteutui täysin, laajentumisprosessin suhteen pyrittiin etenemään myös muilta osin.

Turkin kanssa järjestettiin ensimmäinen assosiaationeuvoston kokous pitkään aikaan, ja se helpottaa maan saamista mukaan liittymistä edeltävään prosessiin Helsingin Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti.

Unionissa päästiin sopimukseen myös Kyprosta ja Maltaa koskevasta varainhoitoasetuksesta. Tämä luo edellytykset sille, että nämä kaksi ehdokasvaltiota voivat tehokkaasti jatkaa liittymistä edeltäviä toimiaan ja että niiden liittymiskumppanuus voidaan muodollisesti hyväksyä.

 

________________________

LIITE III

 

PIENYRITYKSIÄ KOSKEVA EUROOPPALAINEN PERUSKIRJA

 

Pienyritykset ovat Euroopan talouden perusta. Ne ovat tärkeitä työpaikkojen luojia ja uusien liikeideoiden kehittäjiä. Eurooppa voi siirtyä uuden aikakauden talouteen vain, jos pienyrityksille annetaan politiikassa etusija.

Pienyritykset reagoivat herkimmin liiketoimintaympäristön muutoksiin. Ne kärsivät ensimmäisinä liiallisesta byrokratiasta, mutta ne myös hyötyvät ensimmäisinä hallinnon keventämiseen ja menestymisen palkitsemiseen tähtäävistä aloitteista.

Euroopan unionin päämäärä asetettiin Lissabonissa seuraavasti: siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Pienyrityksiä on pidettävä tärkeimpinä innovaatioiden, työllisyyden sekä sosiaalisen ja paikallisen integroitumisen edistäjänä Euroopassa.

Siksi on luotava parhaat mahdolliset olosuhteet pienyrityksille ja yrittäjyydelle.

Periaatteet

Tähän pyrkiessämme me

· olemme tietoisia pienyritysten dynaamisuudesta niiden vastatessa markkinoiden uusiin tarpeisiin ja luodessa työpaikkoja,

· painotamme pienyritysten merkitystä niiden edistäessä yhteiskunnallista ja alueellista kehitystä, samalla kun ne ovat esimerkkejä aloitekyvystä ja sitoutumisesta,

· tunnustamme yrittäjyyden olevan hyödyllinen ja hedelmällinen taito elämässä kaikilla vastuun tasoilla,

· kiitämme menestyvää yritystä, joka ansaitsee tulla oikeudenmukaisesti palkituksi,

· katsomme, että tietty määrä epäonnistumista liittyy vastuulliseen aloitekykyyn ja riskinottoon ja että sitä on pidettävä ensisijaisesti tilaisuutena oppia, ja

· tunnustamme tiedon, sitoutumisen ja joustavuuden arvot uuden aikakauden taloudessa.

Pienyritysten tilannetta Euroopan unionissa voidaan parantaa yrittäjyyteen kannustavilla toimilla, arvioimalla nykyisiä toimenpiteitä ja tarvittaessa muuttamalla niitä pienyrittäjyyttä tukeviksi sekä varmistamalla, että poliittiset päättäjät ottavat asianmukaisesti huomioon pienyritysten tarpeet. Me lupaamme tässä tarkoituksessa

· lujittaa innovaatiohenkeä ja yrittäjyyttä, jotka tekevät tulevien haasteiden kohtaamisen mahdolliseksi eurooppalaisille yrityksille,

· saada aikaan yrittäjyyttä edistävän ja yrittäjien asemaa parantavan lainsäädännön, verotuksen ja hallinnon,

·

varmistaa pääsyn markkinoille pienimpien vaatimusten perusteella, jotka ovat johdonmukaisia ensisijaisten yleisen edun tavoitteiden kanssa,

· helpottaa parhaan tutkimuksen ja teknologian saamista käyttöön,

· parantaa rahoitusmahdollisuuksia koko yrityksen elinkaaren ajan,

· parantaa suorituskykyämme jatkuvasti niin, että EU tarjoaa parhaat olosuhteet pienyrityksille maailmassa,

· kuunnella pienyrityksiä ja

· edistää korkealuokkaisten pienyritysten tukemista.

Toimintalinjat

Me sitoudumme tämän peruskirjan hyväksymällä toimimaan seuraavia toimintalinjoja noudattaen ja ottamaan asianmukaisesti huomioon pienyritysten tarpeet.

1. Yrittäjyyskoulutus

Euroopassa vaalitaan yrittäjähenkeä ja uusia taitoja nuoresta pitäen. Yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä on annettava yleistietoa kaikilla kouluasteilla. Erityisistä liiketoimintaa käsittelevistä moduuleista olisi tehtävä olennainen osa keskiasteen sekä korkeakoulujen ja yliopistojen koulutusohjelmia.

Me haluamme kannustaa ja edistää nuorten yrittäjyyttä ja kehittää asianmukaisia koulutusohjelmia pienten yritysten johtajille.

2. Yrityksen perustaminen halvemmaksi ja nopeammaksi

Yritysten perustamiskustannusten olisi kehityttävä maailman kilpailukykyisimmiksi. Maita, joissa on pisimmät määräajat ja hankalimmat menettelyt uusien yritysten hyväksymiseksi, olisi kannustettava omaksumaan lyhyimmät ja helpoimmat menettelyt. Mahdollisuutta online-rekisteröintiin olisi lisättävä.

3. Parempi lainsäädäntö ja sääntely

Kansallisia konkurssilakeja olisi arvioitava hyvien toimintatapojen perusteella. Nykyisiä EU:n käytäntöjä olisi parannettava esikuva-analyysiharjoituksista oppimalla.

Uusia kansallisia ja yhteisön säännöksiä olisi tarkasteltava sen arvioimiseksi, mikä on niiden vaikutus pienyrityksiin ja yrittäjiin. Kansallisia ja EY:n sääntöjä olisi yksinkertaistettava aina kun mahdollista. Hallitusten olisi otettava käyttöön käyttäjäystävällisiä hallinnollisia asiakirjoja.

Pienyritykset voitaisiin vapauttaa tietyistä sääntöjen mukaisista velvoitteista. Komissio voisi tässä yhteydessä yksinkertaistaa kilpailulainsäädäntöä vähentääkseen sen noudattamisesta pienyrityksille aiheutuvaa taakkaa.

4. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus

Meidän on pyrittävä varmistamaan, että koulutuslaitokset, joissa saatua koulutusta täydennetään yritysten sisäisin koulutusjärjestelmin, antavat asianmukaisen ammattitaidon, joka sopii pienyritysten tarpeisiin, ja että ne huolehtivat elinikäisestä koulutuksesta ja konsultoinnista.

5. Verkkoyhteyksien parantaminen

Viranomaisia olisi kehotettava lisäämään sähköistä viestintää yhteyksissään pienyrityksiin. Yritysten olisi siten mahdollista saada neuvoja, tehdä hakemuksia, jättää veroilmoituksia tai hankkia yksinkertaisia tietoja verkossa ja niin ollen nopeammin ja halvemmin. Komission on näytettävä esimerkkiä tällä alalla.

6. Yhtenäismarkkinoiden tehokkaampi hyödyntäminen

Pienyritykset tuntevat Euroopan talouden käynnissä olevien uudistusten hyödyt. Komission ja jäsenvaltioiden on sen vuoksi jatkettava käynnissä olevia uudistuksia tavoitteena saattaa unionissa valmiiksi todelliset, pienyritysten kannalta käyttäjäystävälliset sisämarkkinat pienyritysten kehityksen kannalta ratkaisevilla aloilla kuten sähköisessä kaupankäynnissä, televiestinnässä, julkisissa palveluissa, julkisissa hankinnoissa ja rajat ylittävissä maksujärjestelmissä.

Samanaikaisesti eurooppalaisia ja kansallisia kilpailusääntöjä olisi sovellettava tehokkaasti sen varmistamiseksi, että pienyrityksillä on kaikki mahdollisuudet päästä uusille markkinoille ja kilpailla niillä tasapuolisesti.

7. Verotus ja rahoitus

Verotusjärjestelmiä olisi mukautettava niin, että niillä palkittaisiin menestymistä, kannustettaisiin uusien yritysten perustamista, edistettäisiin pienyritysten laajentumista ja työpaikkojen luomista sekä helpotettaisiin pienyritysten perustamista ja yritysten luovutusta jatkajalle. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava parhaita käytänteitä verotukseen ja henkilökohtaisen toiminnan kannustimiin.

Yrittäjät tarvitsevat rahoitusta suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Parantaaksemme pienyritysten pääsyä rahoituspalveluihin:

· yksilöimme ja poistamme Euroopan laajuisten pääomamarkkinoiden luomisen sekä rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman ja riskipääoman toimintasuunnitelman täytäntöönpanon esteet,

· parannamme pankkijärjestelmän ja pienyritysten välisiä suhteita luomalla sopivat olosuhteet luoton ja riskipääoman saatavuudelle,

· parannamme rakennerahastojen varojen saatavuutta ja toivotamme tervetulleiksi Euroopan investointipankin aloitteet uusien yritysten ja huipputeknologiayritysten saatavilla olevan rahoituksen lisäämiseksi sijoitusvälineet mukaan lukien.

8. Pienyritysten teknologisten valmiuksien vahvistaminen

Vahvistamme niitä nykyisiä ohjelmia, joiden tavoitteena on edistää teknologian levittämistä pienyrityksille sekä pienyritysten valmiuksia teknologian tuntemukseen, valintaan ja mukauttamiseen.

Edistämme teknologian alan yhteistyötä ja jakamista erisuurten yritysten kesken ja erityisesti eurooppalaisten pienyritysten välillä, kehitämme tehokkaampia, tiedon ja teknologian kaupallisiin sovelluksiin suunnattuja tutkimusohjelmia sekä kehitämme ja mukautamme laatu- ja sertifiointijärjestelmiä pienyrityksille. On tärkeää huolehtia siitä, että yhteisön patentti on pienyritysten saatavilla ja että se on helppo saada.

Edistämme pienyritysten osallistumista yritysten väliseen yhteistyöhön paikallisella, kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla sekä yhteistyötä pienyritysten, korkeakoulutuksen ja tutkimuslaitosten välillä.

Näin ollen olisi tuettava kansallisen ja alueellisen tason toimia, joiden tarkoituksena on kehittää yritysryppäitä ja yritysten verkostoja, lisättävä tietotekniikkaa käyttävien pienyritysten Euroopan-laajuista yhteistyötä, levitettävä yhteistyösopimusten parhaita käytänteitä sekä tuettava pienyritysten yhteistyötä, jotta parannettaisiin niiden valmiuksia päästä Euroopan-laajuisille markkinoille ja laajentaa toimintaansa kolmansien maiden markkinoille.

9. Sähköisen kaupankäynnin onnistuneet mallit ja huippuluokan pienyritysten tukeminen

Komission ja jäsenvaltioiden olisi kannustettava pienyrityksiä soveltamaan parhaita toimintatapoja ja omaksumaan menestyksekkäitä liiketoimintamalleja, joiden avulla ne voivat todella kukoistaa uuden ajan taloudessa.

Koordinoimme jäsenvaltioiden ja EU:n toimintaa sellaisten tietojen ja liiketoiminnan tuen järjestelmien, verkostojen ja palvelujen kehittämiseksi, jotka ovat helposti saatavilla ja helposti ymmärrettäviä, ja liike-elämän tarpeiden mukaisia; huolehdimme neuvonantajien ja suojelijoiden antaman ohjauksen saatavuudesta EU:n laajuisesti WWW-sivustot mukaan lukien, ja käytämme hyödyksemme Euroopan pienyritysten seurantakeskusta.

10. Voimakkaamman ja tehokkaamman pienyritysten etujen edustamisen kehittäminen unionin ja kansallisella tasolla

Saatamme loppuun tutkimuksen siitä, miten pienyritysten etuja edustetaan EU:n ja kansallisella tasolla, sosiaalinen vuoropuhelu mukaan lukien.

 

Sitoudumme etenemään kohti näitä tavoitteita käyttämällä kansallisten yrityspolitiikkojen yhteensovittamisen avointa menetelmää. Tähän tarkoitukseen käytetään monivuotista ohjelmaa yritysten ja yrittäjyyden edistämiseksi, talousuudistuksia koskevaa Cardiffin prosessia, työllisyyspolitiikkaa koskevaa Luxemburgin prosessia sekä muita yhteisön ohjelmia ja aloitteita. Seuraamme kehitystä ja arvioimme sitä vuosittain asiaan liittyvistä kysymyksistä laaditun komission kertomuksen perusteella kevään huippukokouksissa.

Käytämme tehokkaita indikaattoreita kehityksen arvioimiseksi ajallisesti ja suhteessa maailman huippuun edistääksemme oppimistamme ja etsien parempia käytänteitä kaikilla pienyrityksiin vaikuttavilla aloilla parantaaksemme toimintaamme jatkuvasti.

 

________________________

 

LIITE IV

 

NEUVOSTON (ECOFIN) SELVITYS

EUROOPPA-NEUVOSTOLLE VEROPAKETISTA

1. Helsingissä 10. ja 11. joulukuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että korkean tason työryhmä antaa neuvostolle selonteon, jossa esitetään mahdollisia ratkaisuja kysymykseen säästötulojen verotuksesta, käytännesääntöihin sekä korko- ja rojaltidirektiiviin yhtenä kokonaisuutena, ja että neuvosto antaa asiasta selvityksen Eurooppa-neuvostolle viimeistään kesäkuussa 2000.

Tämä selvitys on vastaus edellä mainittuun tehtävään.

2. Neuvosto on yhtä mieltä siitä, että säästöjen verotusta koskevan direktiivin, jota sovelletaan muihin kuin jäsenvaltiossa asuviin henkilöihin, on perustuttava seuraaviin keskeisiin seikkoihin:

a) Sen Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitetyn periaatteen täytäntöönpanemiseksi, jonka mukaan kaikkien jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvien kansalaisten olisi maksettava asianmukainen vero kaikista säästötuloistaan, kansainvälisen kehityksen mukaisesti EU:n perimmäisenä tavoitteena on mahdollisimman laajapohjainen tietojenvaihto.

b) Siihen saakka jäsenvaltiot vaihtavat säästötuloja koskevia tietoja muiden jäsenvaltioiden kanssa tai d kohdan mukaisesti pidättävät lähdeveron. Lähdeveron pidättävä jäsenvaltio suostuu siirtämään asianmukaisen osuuden lähdeverotuloista sijoittajan asuinvaltioon.

c) Euroopan rahoitusmarkkinoiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja heti, kuin neuvosto on päässyt yksimielisyyteen direktiivin keskeisestä sisällöstä, puheenjohtajavaltion ja komission on käynnistettävä keskustelut Yhdysvaltojen ja avainasemassa olevien kolmansien maiden (Sveitsin, Liechtensteinin, Monacon, Andorran ja San Marinon) kanssa vastaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi näissä maissa. Samaan aikaan asianomaiset jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään samoja toimenpiteitä kaikissa jäsenvaltioista riippuvaisilla tai niihin assosioituneilla alueilla (Kanaalisaarilla, Man-saarella ja Karibian alueella sijaitsevilla jäsenvaltioista riippuvaisilla tai assosioituneilla alueilla). Neuvostolle annetaan säännöllisesti selvitys kyseisten keskustelujen edistymisestä. Sen jälkeen, kun on saatu riittävät takeet kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta jäsenvaltioista riippuvaisilla tai niihin assosioituneilla alueilla sekä vastaavanlaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta edellä mainituissa maissa, ja neuvostolle annettavan selvityksen perusteella, neuvosto päättää yksimielisesti direktiivin antamisesta ja täytäntöönpanosta viimeistään 31. joulukuuta 2002.

d)

Komission on raportoitava säännöllisesti jäsenvaltioiden kokemuksista b kohdassa esitettyjen järjestelmien soveltamisesta sekä kansainvälisestä kehityksestä pankkitietojen saatavuudessa verotustarkoituksiin. Kun neuvosto päättää c kohdan perusteella direktiivin hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta siitä jäsenvaltioista riippuvaisille tai niihin assosioituneille alueille aiheutuvine seurauksineen, kaikkien lähdeveroa pidättävien jäsenvaltioiden on sovittava tietojenvaihdon toteuttamisesta heti kun olosuhteet sallivat, joka tapauksessa viimeistään seitsemän vuoden kuluttua direktiiviin voimaantulosta.

3. Työskentelyä on jatkettava tältä pohjalta, jotta veropaketista päästäisiin kokonaisuutena sopimukseen siten, että paketin eri avainkohtiin [säästöjen verotus, käytännesäännöt (yritysverotus) sekä korko ja rojaltit] sovelletaan samanlaista aikataulua.

4. Neuvosto panee lisäksi merkille neuvoston pöytäkirjaan merkittävät lausumat, jotka ovat liitteessä.

 

________________________

 

 

LIITE

Lausumat neuvoston pöytäkirjaan

Säästöjen verotuksesta

1) Kaikki jäsenvaltiot edellyttävät, että ratkaisematta olevat kysymykset ratkaistaan, ennen kuin neuvosto antaa direktiivin.

2) Neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että ehdokasmaiden kanssa käytävissä laajentumisneuvotteluissa ei myönnetä tietojenvaihtovaatimuksesta minkäänlaisia poikkeuksia.

3) Neuvosto ja komissio sitoutuvat pyrkimään yhteisymmärrykseen direktiivin keskeisestä sisällöstä, myös lähdeverokannasta, vuoden 2000 loppuun mennessä.

4) Neuvosto toteaa, että 2 kohdan c alakohdan viittaus yksimielisyyteen ei vaikuta hallitusten välisen konferenssin tulokseen.

5) Neuvosto toteaa, että Itävalta ja Luxemburg saavat pidättää lähdeveroa siirtymäkauden ajan. Belgia, Kreikka ja Portugali ilmoittavat neuvostolle kannastaan ennen vuoden 2000 loppua.

6) Luxemburg katsoo, että c kohdassa tarkoitetut "vastaavat toimenpiteet" sekä "samat toimenpiteet" sisältävät myös d kohdan viimeisen virkkeen mukaisen tietojenvaihdon toteuttamisen.

7) Tanska, Ranska, Suomi, Saksa, Irlanti, Italia, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta edellyttävät, että lähdeverokanta on vähintään 20–25 prosenttia, ja katsovat, että tietojenvaihto olisi aloitettava viiden vuoden kuluessa direktiivin hyväksymisestä.

8) Itävallan hallitus hyväksyy OECD:n raportin "Pankkitietoihin pääsyn parantaminen verotustarkoituksissa", mutta ei voi tässä vaiheessa perustuslaillisista syistä hyväksyä pankkisalaisuudesta luopumista muiden kuin jäsenvaltiossa asuvien henkilöiden osalta.

Koska direktiiviä sovelletaan ainoastaan muihin kuin jäsenvaltiossa asuviin henkilöihin, Itävalta voi säilyttää lopullisen lähdeveronsa Itävallassa asuvien osalta ja sen nykyisen pankkilainsäädännön siltä osin kuin kyse on Itävallassa asuvista.

LIITE V

VÄLIMEREN ALUETTA KOSKEVA EUROOPAN UNIONIN

YHTEINEN STRATEGIA

 

EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN STRATEGIAN:

 

I OSA

EU:N NÄKEMYS VÄLIMEREN ALUEESTA

1. Välimeren alue on strategisesti tärkeä EU:lle. On EU:n ja koko Euroopan etujen mukaista, että alue on vauras ja sen olot ovat demokraattiset, vakaat ja turvalliset ja että siellä suhtaudutaan avoimesti Eurooppaan.

2. Välimeren alueella on edelleen edessään poliittisia, taloudellisia, oikeudellisia, ekologisia ja sosiaalisia haasteita. Jos näihin monitahoisiin eri haasteisiin halutaan vastata menestyksellisesti, EU:n ja Välimeren alueen kumppaneiden on toimittava yhteistyössä yhteisen näkemyksen ja keskinäisen ymmärryksen ja kunnioituksen pohjalta.

3. EU:n Välimeren-politiikkaa ohjaa kumppanuuden periaate, jota kummankin osapuolen olisi aktiivisesti tuettava. EU pyrkii yhteistyössä Välimeren kumppaneidensa kanssa hyvien naapuruussuhteiden kehittämiseen, vaurauden lisäämiseen, köyhyyden poistamiseen, kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseen ja suojelemiseen, demokratian, hyvän hallintotavan sekä oikeusvaltion periaatteen edistämiseen, kulttuurien ja uskontojen välisen suvaitsevaisuuden edistämiseen sekä yhteistyön kehittämiseen kansalaisyhteiskunnan ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa. EU tukee Välimeren kumppaneiden

pyrkimyksiä saavuttaa Euro–Välimeri-kumppanuuden puitteissa määritellyt tavoitteet käyttämällä kahdenvälisiä suhteitaan kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistämällä rauhanomaisen ilmapiirin luomista Lähi-idässä.

4. Tämä yhteinen strategia perustuu Euro–Välimeri-kumppanuuteen, joka on määritelty Barcelonan julistuksessa ja siihen liittyvässä säännöstössä, Berliinin julkilausumassa sekä Euroopan unionin pitkäaikaisessa Välimeren-politiikassa, johon kuuluu myös erilaisia kahdenvälisiä ja alueellisia tekijöitä.

 

5. EU on vakuuttunut siitä, että Lähi-idän rauhanprosessin saattaminen kaikilta osin menestyksellisesti päätökseen sekä alueen muiden selkkausten ratkaiseminen ovat olennainen edellytys Välimeren alueen rauhalle ja vakaudelle. Koska unionilla on aluetta koskevia intressejä sekä pitkäaikaiset ja tiiviit suhteet alueen maiden kanssa, unioni pyrkii tekemään osansa vakauden ja kehityksen aikaansaamiseksi Lähi-idässä. Barcelonan prosessin yhteydessä jo aloitettu yhteistyö on ratkaiseva tekijä perustan luomiseksi rauhan saavuttamisen jälkeistä kehitystä varten. Myös unioni aikoo tukea osapuolten ponnistuksia, jotka tähtäävät rauhansopimusten täytäntöönpanoon. Tämän vuoksi Euroopan ja Välimeren alueen rauhaa ja vakautta koskevan peruskirjan hyväksyminen, joka on ollut tavoitteena jo ennen tämän strategian hyväksymistä, on varmasti ratkaiseva tekijä rauhanprosessissa konfliktin jälkeisen kehityksen kannalta Välimeren alueella.

6. Koska Välimeren alue on EU:lle hyvin tärkeä ja vahvistaakseen edelleen Välimeren ulottuvuutta Eurooppa-neuvosto hyväksyy tämän yhteisen strategian. Strategia kattaa kaikki EU:n suhteet kaikkiin Barcelonan prosessissa mukana oleviin kumppaneihin ja Libyaan. Siihen eivät kuitenkaan sisälly EU:n kahdenväliset suhteet niihin Välimeren maihin, jotka ovat hakeneet EU:n jäsenyyttä, sillä ne määräytyvät assosiaatioprosessin pohjalta. Euroopan unioni huolehtii edelleen kaikilta osin säännöstönsä ja Berliinin julkilausuman mukaisesti tehtävistään Lähi-idän rauhanprosessissa, ja tämä yhteinen strategia määrittelee EU:n osuuden Lähi-idän rauhan vakauttamisessa sen jälkeen, kun kokonaisvaltainen rauhanratkaisu on saatu aikaan.

 

II OSA

TAVOITTEET

7. Euroopan unionilla on Välimeren aluetta koskevassa politiikassaan seuraavat tavoitteet:

· Pyrkimys saada aikaan huomattavaa ja mitattavissa olevaa edistymistä Barcelonan julistuksen ja siihen liittyvän säännöstön tavoitteiden saavuttamiseksi, joita ovat:

- yhteisen rauhan ja vakauden alueen luominen poliittisella ja turvallisuusyhteistyöllä

- yhteisen vaurauden alueen luominen talous- ja rahoituskumppanuuden avulla

- kumppanuuden luominen sosiaali- ja kulttuurikysymyksissä ja inhimillisten näkökohtien osalta kehittämällä inhimillisiä voimavaroja, edistämällä kulttuurien välistä ymmärrystä sekä kansalaisyhteiskuntien välistä vaihtoa.

· Edistetään EU:n ja sen jäsenvaltioiden perusarvoja, kuten ihmisoikeuksia, demokratiaa, hyvää hallintotapaa, avoimuutta ja oikeusvaltion periaatetta.

· Kannustetaan ja avustetaan Välimeren alueen kumppanuusmaita vapaakaupan toteuttamisessa EU:n kanssa ja kumppanuusmaiden kesken Barcelonan julistuksen ehtojen mukaisesti, talouden siirtymävaiheessa sekä investointien houkuttelemiseksi alueelle enenevässä määrin.

·

Tehostetaan oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistyötä Tampereen Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen mukaisesti.

· Pidetään yllä eri kulttuurien ja sivilisaatioiden välistä vuoropuhelua suvaitsemattomuuden, rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi.

8. Turvallisuuskysymyksissä EU aikoo hyödyntää kehittyvää Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tarkastellessaan, kuinka alueen turvallisuusyhteistyötä voidaan vahvistaa yhdessä Välimeren kumppanuusmaiden kanssa.

9. Unioni on ennenkin osallistunut aktiivisesti ponnisteluihin, joilla tähdätään oikeudenmukaisen, kokonaisvaltaisen ja kestävän rauhan luomiseen Lähi-idässä sekä Lähi-idän vakauteen ja kehitykseen. Unioni katsoo, että osana Barcelonan prosessia aloitettu yhteistyö on ratkaiseva tekijä luotaessa perustaa rauhan toteutumisen jälkeisille toimille. Tämän yhteisen strategian mukaisesti ja sen 6 kohta huomioon ottaen Euroopan unioni asettaa itselleen seuraavat tavoitteet:

· On pyrittävä luomaan olosuhteet, jotka auttavat osapuolia panemaan täytäntöön niiden keskenään tekemät sopimukset.

· On luotava perusta normaaleille hyville naapuruussuhteille, ja osapuolia on kannustettava sitoutumaan alueelliseen yhteistyöhön.

· On pyrittävä edistämään rauhan vakauttamista alueella, mihin sisältyy myös kansalaisyhteiskuntien taloudellinen yhdentyminen ja keskinäinen ymmärtämys.

10. EU:n toimien sekä aloitteiden tehokkuuden, vaikutuksen ja näkyvyyden lisäämiseksi alueella pyritään seuraaviin yleisiin tavoitteisiin:

· Tehostetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden nykyisten alueellisten ja alueen sisäisten eri toimien, välineiden ja toimenpiteiden koordinointia, lisätään niiden johdonmukaisuutta ja keskinäistä täydentävyyttä sekä varmistetaan niiden synergia.

· Varmistetaan, että EU:n Välimeren-politiikka ja muita kumppaneita koskevat politiikat täydentävät toisiaan.

 

 

III OSA

TOIMINTA-ALAT JA ERITYISALOITTEET

11. EU aikoo tarkastella kokonaisvaltaisesti Barcelonan prosessia yhdessä Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa sen voimistamiseksi ja muuttamiseksi toiminta- ja tulospainotteisemmaksi.

12. Euroopan unioni pyrkii saattamaan päätökseen jäljempänä esitetyt erityisaloitteet. Tämä ei kuitenkaan estä esittämästä uusia aloitteita, joissa voidaan tarvittaessa ottaa huomioon kyseisten maiden, alueiden ja seutujen erityisolosuhteet ja -tarpeet.

Politiikka ja turvallisuus

13. EU aikoo vahvistaa poliittista ja turvallisuuskysymyksiä koskevaa vuoropuhelua Välimeren kumppaneidensa kanssa kaikilla tasoilla eli kahdenvälisesti yksittäisten Välimeren kumppaneiden kanssa, Barcelonan prosessin puitteissa, johon kuuluu myös rauhaa ja vakautta koskeva Euro–Välimeri-peruskirja sen tultua voimaan, sekä muissa monenvälisissä yhteyksissä. Vuoropuhelun tavoitteita ovat seuraavat:

· Määritellään yhteinen pohja turvallisuuskysymyksille, jotka liittyvät yhteisen rauhan ja vakauden alueen luomiseen.

· Kehitetään kumppanuutta rakentavia toimenpiteitä erityisesti edistämällä säännöllisiä neuvotteluja ja tietojenvaihtoa Välimeren kumppaneiden kanssa.

· Toimitetaan hyvissä ajoin asianmukaisia tietoja aloitteista, joilla saattaa olla merkitystä muille Välimeren kumppaneille.

· Vahvistetaan yhteistyötä turvallisuuteen kohdistuvien maailmanlaajuisten uhkien, kuten terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan torjumiseksi.

· Tehdään yhteistyötä konfliktinestoon, kriisinhallintaan ja konfliktien jälkeiseen olojen ennalleen palauttamiseen liittyvien järjestelyjen luomiseksi sekä selkkausten ja kiistojen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi myös oikeudellisin keinoin.

· Tarkastellaan mahdollisuuksia käsitellä jalkaväkimiinoihin liittyviä ongelmia Välimeren alueella Ottawan yleissopimuksen tavoitteiden mukaisen yhteistyön avulla, johon kuuluvat miinanraivaus, miinavaaran tiedostamiseen liittyvä toiminta ja miinojen uhrien avustaminen.

· Kannustetaan Välimeren kumppaneita allekirjoittamaan ja ratifioimaan kaikki joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevat sopimukset, kuten ydinsulkusopimus, kemialliset aseet kieltävä sopimus, biologiset aseet kieltävä sopimus ja täydellinen ydinkoekieltosopimus.

· Pyritään tekemään Lähi-idästä yhteisesti ja tehokkaasti valvottava joukkotuhoaseeton vyöhyke, jossa ei ole ydinaseita eikä kemiallisia tai biologisia aseita tai niiden laukaisujärjestelmiä.

Edellä mainittujen toimien osalta EU ottaa huomioon Euroopan yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tapahtuvan kehityksen.

Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaate

14. Barcelonan prosessin puitteissa ja kahdenvälisissä suhteissaan Välimeren kumppaneihin EU aikoo:

· edistää aktiivisesti demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltion periaatteen vahvistamista etenkin poliittisen vuoropuhelun avulla ja tukemalla oikeusjärjestelmän uudistamista, yhteiskunnan rakenteiden kehittämistä sekä sananvapautta erityisesti riippumattomien tiedotusvälineiden vahvistamisen kautta,

· tukea ja kannustaa toimia hyvän hallintotavan edistämiseksi,

· korostaa kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisen ja suojelemisen merkitystä, siten että alueen valtioita ja valtioista riippumattomia toimijoita tuetaan järjestämällä ihmisoikeuskoulutusta ja ihmisoikeuksien seurantaa, puolustamalla ihmisoikeuksia sekä lisäämällä tietoisuutta niistä,

· YK:n peruskirjan ja yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen mukaisesti kehottaa kumppaneita liittymään kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä toteuttamaan täysimääräisesti kansalaisoikeuksia, sivistyksellisiä, taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia rodusta, sukupuolesta, kielestä tai uskonnosta riippumatta,

· toteuttaa toimenpiteitä, joiden avulla kaikki Välimeren kumppanit saataisiin luopumaan kuolemanrangaistuksesta EU:ssa vahvistettujen suuntaviivojen mukaisesti.

Lähi-idän rauha

15. Ottaen huomioon tämän yhteisen strategian 6 kohdan EU aikoo:

· antaa asiantuntija-apua, esittää ajatuksia ja tarjoaa apuaan ja tukeaan rauhanprosessin keskeisille osapuolille, jotta rauhansopimusten tekemistä voitaisiin helpottaa ja valmistautua Lähi-idän rauhan toteutumisen jälkeiseen aikaan,

· edistää rauhanprosessia aktiivisesti monenväliseltä pohjalta hyödyntäen myös synergiaa Barcelonan prosessin kanssa. Keskeisten kysymysten, kuten veden ja pakolaisten, osalta EU on aina pyydettäessä valmis tarjoamaan asiantuntija-apua,

· osana kokonaisratkaisua ja keskeisten osapuolten niin pyytäessä harkita jäsenvaltioiden osallistumista turvallisuusjärjestelyjen täytäntöönpanoon itse paikalla,

· omalta osaltaan edistää kansainvälistä sitoutumista rauhan toteuttamiseksi ja vakauttamiseksi Lähi-idässä, erityisesti tukemalla alueellista talousyhteistyötä ja talouden yhdentymistä sekä kaupan laajentamista,

· toimia Lähi-idän vakauden vahvistamiseksi turvallisuusyhteistyön keinoin osallistumalla rauhaa ja vakautta koskevan Euro–Välimeri-peruskirjan täytäntöönpanoon sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja tullut voimaan.

 

Talous ja rahoitus

16. EU aikoo

· toimia aktiivisesti Euro–Välimeri-assosiaatiosopimusten täytäntöönpanossa, erityisesti jatkaen edelleen kaupan vapauttamista kaikilla kumppaneille tärkeillä aloilla Barcelonan julistuksen ehtojen mukaisesti,

· pyrkiä kaikin keinoin nopeuttamaan viimeisten assosiaatiosopimusten tekemistä ja täytäntöönpanoa,

· tukea toimenpiteitä alueen tekemiseksi sijoittajien kannalta houkuttelevammaksi erityisesti luomalla laajemmat markkinat, kannustamalla EU:n sisämarkkinoihin liittyvien politiikkojen yhdenmukaistamista, parantamalla sääntelypuitteita, varmistamalla sijoittajien oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu sekä kohottamalla EU:ssa tietoisuutta alueen investointimahdollisuuksista,

· rohkaista ja tukea alueen sisäistä yhteistyötä, kuten Maghrebin arabiunionissa tapahtuvaa yhteistyötä, siten, että toimet johtaisivat laajempaan alueelliseen yhteistyöhön,

· rohkaista ja tukea Välimeren kumppaneiden ponnisteluja etelä–etelä-suunnassa tapahtuvan kaupan kehittämiseksi erityisesti etelä–etelä-kauppasopimusten kautta ja alkuperäsääntöjen asteittaiseksi yhdenmukaistamiseksi,

· avustaa Välimeren kumppaneita niiden vahvistaessa edellytyksiään asianmukaisten kauppapolitiikkojen muotoilemiseksi ja aktiiviseksi osallistumiseksi kauppaneuvotteluihin, erityisesti Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen kehittämistä ja WTO:ssa myöhemmin käytäviä neuvotteluja varten,

· kannustaa ulkomaisten juoksevien maksujen vapauttamiseen tarkoituksena pääoman liikkeiden täydellinen vapauttaminen mahdollisimman pian. Unioni aikoo ehdottaa euroa sopimus- ja maksuvaluutaksi Välimeren alueen kauppaan,

· tukea infrastruktuurien yhteenliittämistä Välimeren kumppaneiden kesken sekä niiden ja EU:n välillä liikenteen alalla, energia-alalla ja televiestinnän alalla Euroopan laajuisista verkoista saadun kokemuksen pohjalta,

· edistää politiikkoja, joilla tehostetaan yksityisen sektorin asemaa ja edistetään pienten ja keskisuurten yritysten ja erityisesti vientiin suuntautuneiden pk-yritysten toimintaedellytyksiä Välimeren kumppanuusmaissa, sillä se on yksi tehokkaimmista keinoista työpaikkojen luomiseksi,

· varmistaa, että pyritään asianmukaisesti kehittämään markkinataloutta, jolla on myös sosiaalinen ulottuvuus ja johon kuuluvat myös vähimmäistyönormit sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

 

17. EU aikoo kannustaa kaikkia kumppaneita WTO:n jäsenyyteen asianmukaisin ehdoin.

18. EU aikoo maksimoida EU:n budjetin, erityisesti MEDA:n ja EIP:n kautta toteutettavan rahoitusyhteistyön vaikutuksen seuraavin toimenpitein:

· Euroopan yhteisö ja jäsenvaltiot koordinoivat omat Välimeren kumppaneita varten tarkoitetut rahoitus- ja kehitysyhteistyöstrategiansa, ohjelmansa ja toimensa ja varmistavat yhdessä muiden tuenantajien kanssa niiden johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja tarvittaessa yhteisrahoituksen.

· Euroopan unioni tehostaa taloudellista vuoropuhelua Välimeren kumppaneiden kanssa erityisesti rahoitustuen ohjelmoinnin yhteydessä talouden siirtymävaiheen nopeuttamiseksi sekä terveiden verotus- ja rahapolitiikkojen ja rakenneuudistuksen edistämiseksi,

· komissio varmistaa, että muut yhteisön talousarvion Välimeren kumppaneille tarkoitetut varat käytetään johdonmukaisesti. Lisäksi pyritään parantamaan koordinointia muiden asiaa koskevien EU:n ohjelmien kanssa (tutkimusta ja kehittämistä koskeva viides puiteohjelma, jolla vahvistetaan kumppaneiden kanssa tapahtuvan yhteisön tutkimuksen kansainvälinen asema, SYNERGY, LIFE (ympäristöalan rahoitusväline), INTERREG III).

19. EU aikoo edistää vesistrategioiden ja vesihuoltopolitiikkojen yhtenäistämistä Välimeren alueella.

Ympäristö

20. EU varmistaa, että tarve integroida ympäristönäkökohdat muihin politiikkoihin otetaan paremmin huomioon, jotta talouskehitys tapahtuu kestävältä pohjalta.

Sosiaali- ja kulttuuriasiat

21. Euro–Välimeri-kumppanuuteen kuuluvan yhteistyön lisäksi EU

· toteuttaa kaikki tarvittavat toimet kansalaisyhteiskunnan osallistumisen sekä EU:n ja Välimeren kumppanuusmaiden henkilövaihdon kehittämiseksi edelleen. Valtioista riippumattomia järjestöjä kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön kahdenvälisesti ja aluetasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedotusvälineisiin ja korkeakouluihin,

· tukee pyrkimyksiä edistää yhteistyötä sosiaalisissa kysymyksissä, kuten miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisessä, ja tukee pyrkimyksiä vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua,

· kannustaa pyrkimyksiä kehittää erityisesti nuorille ja naisille suunnattua yleissivistävää ja ammatillista koulutusta heidän integroimisekseen työmarkkinoille. Tähän liittyen alueellista yhteistyötä parannetaan vaihtamalla tietoa parhaista käytänteistä, siirtämällä taitotietoa ja kehittämällä valmiuksia.

 

Oikeus- ja sisäasiat

22. Barcelonan prosessin säännöstön pohjalta ja Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien jatkotoimina EU

· toimii Geneven pakolaisyleissopimuksen ja muiden asiaa koskevien välineiden mukaisesti ja edistää niiden noudattamista kaikilta osin Välimeren kumppanuusmaissa,

· tutkii mahdollisuuksia yksinkertaistaa ja nopeuttaa viisumien myöntämismenettelyjä,

· edistää erilaisten oikeusjärjestelmien välisten vastaavuuksien määrittelyä, jotta yksittäisiä henkilöitä koskevat yksityisoikeuden ongelmat, kuten perhe- ja perintöoikeuden ongelmat, mukaan lukien avioeroasiat, voitaisiin ratkaista,

· edistää oikeusjärjestelmien avoimuutta ja suurempaa johdonmukaisuutta kumppanuusmaissa ulkomaisten investointien rohkaisemiseksi ja laillisten maahanmuuttajien kannustamiseksi jatkamaan toimintaansa lähtömaidensa kanssa yhteisen kehityksen hyväksi,

· varmistaa, että tulojen siirtoa koskevaa sääntelyä vapautetaan ja etsii ratkaisuja, joiden avulla voidaan välttää erityisesti laillisten maahanmuuttajien ja henkilöiden, joilla on kaksoiskansalaisuus, kaksinkertainen verotus,

· kehittää toimivia yhteistyöjärjestelyjä, joilla torjutaan laittoman maahanmuuton verkostoja ja ihmiskauppaa, muun muassa perustamalla takaisinottojärjestelyjä omien ja kolmansien maiden kansalaisia sekä valtiottomia henkilöitä varten,

· aloittaa vuoropuheluita, joiden tavoitteena on luoda nykyaikaiset ja tehokkaat rajatarkastusjärjestelmät, ja tarjoaa muun muassa osallistumismahdollisuuden koulutusohjelmiin ja virkamiesten vaihtoon,

· käsittelee Välimeren maiden kumppanien kanssa maahanmuuttokysymystä ottaen tässä huomioon kumppanuusmaiden taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. Tähän lähestymistapaan kuuluvat köyhyyden torjuminen, elinolojen parantaminen ja työpaikkojen luominen, konfliktien ehkäiseminen, demokraattisten valtioiden vahvistaminen ja ihmisoikeuksien noudattaminen.

· kehittää yhteisen tavan varmistaa niiden Välimeren maiden kansalaisten kotouttaminen yhteiskuntaan, jotka ovat asuneet laillisesti jossain EU:n jäsenvaltiossa tietyn ajan ja joilla on pitkäaikainen oleskelulupa, niin että tavoitteena on heidän oikeudellisen asemansa lähentäminen EU:n kansalaisten asemaan kyseisessä jäsenvaltiossa,

· vaihtaa Välimeren kumppanuusmaiden kanssa tietoja ja tilastoja maahanmuuttoliikkeistä.

23. EU kehittää edelleen yhteistyötään Välimeren kumppanien kanssa järjestäytyneen rikollisuuden, muun muassa laittoman huumausainekaupan ja rahanpesun torjumiseksi erityisesti

· avustamalla lainkäyttö- ja lainvalvontaviranomaisten koulutuksessa, siten että korostetaan tiedonsaantia unionin säännöstöstä järjestäytyneen rikollisuuden alalla,

·

tarjoamalla Välimeren kumppanuusmaille yhteistyötään tarvittavien oikeudellisten, institutionaalisten ja tuomioistuinjärjestelmien kehittämisessä, jotta kyseisistä rikoksista voidaan panna asianmukaisesti syytteeseen, ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan käytettävien yhteistyömenettelyjen kehittämisessä.

EU kannustaa edelleen Välimeren maita liittymään YK:n kansainvälisiin terrorismia koskeviin yleissopimuksiin ja noudattamaan periaatetta, jonka mukaan terrorismin vastaisen toiminnan on perustuttava vakaasti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteille.

IV OSA

VÄLINEET JA KEINOT

Yleiset määräykset

24. Euroopan unionin toimielimet ja elimet toteuttavat tätä yhteistä strategiaa perussopimuksissa niille osoitettujen toimivaltuuksien rajoissa ja perussopimusten mukaisesti sovellettavia menettelytapoja noudattaen.

25. Neuvoston pääsihteeri ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jota Euroopan unionin erikoislähettiläs Lähi-idän rauhanprosessissa tukee, avustaa neuvostoa ja puheenjohtajavaltiota strategian täytäntöönpanossa niissä kysymyksissä, jotka kuuluvat Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) ja sen perusteella annettujen säädösten täytäntöönpanossa. Komissio osallistuu täysipainoisesti työhön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 ja 27 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisten toimivaltuuksien noudattamista.

26. Neuvosto ja komissio varmistavat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti unionin toiminnan johdonmukaisuuden, yhtenäisyyden ja tehokkuuden. Yhteinen strategia pyritään tekemään mahdollisimman toimivaksi varmistamalla eri välineiden ja unionissa eri aloilla toteutetun toiminnan johdonmukaisuus sekä unionin ja jäsenvaltioiden toiminnan keskinäinen johdonmukaisuus. Unioni varmistaa, että sen Välimeren-politiikka ja muut politiikat täydentävät toisiaan.

27. Jäsenvaltiot osallistuvat yhteisen strategian tavoitteiden toteuttamiseen käyttämällä asianmukaisesti ja koordinoidusti kaikkia niiden käytössä olevia sopivia välineitä ja keinoja. Yhteinen strategia ei vaikuta nykyisiin järjestelyihin, joiden mukaisesti jäsenvaltiot tunnustavat valtioita, päättävät jäsenyydestä kansainvälisissä järjestöissä tai päättävät kahdenvälisten diplomaattisten tai muiden suhteiden – kuten kahdenvälisten poliittisten, urheilu- ja kulttuurisuhteiden – ylläpitämisestä ja hoidosta.

 

Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot

28. Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot

· tarkistavat toimivaltuuksiensa ja mahdollisuuksiensa mukaisesti ne nykyiset toimensa, ohjelmansa, välineensä ja politiikkansa, jotka jäävät Barcelonan julistuksen ja sen täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten ulkopuolelle, ja varmistavat, että ne ovat johdonmukaiset tämän strategian kanssa; jos epäjohdonmukaisuuksia havaitaan, tarvittavat mukautukset tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,

· käyttävät täysimääräisesti ja asianmukaisesti nykyisiä välineitä ja keinoja sekä kaikkia sopivia EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmia sekä kehittävät ja pitävät yllä ohjeellista luetteloa unionin, yhteisön ja jäsenvaltioiden resursseista, joihin yhteisen strategian täytäntöönpano perustuu.

Koordinointi

29. Jäsenvaltiot pyrkivät koordinoimaan entistä tiiviimmin Välimeren alueeseen kohdistuvia toimiaan myös alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, YK:n, ETYJ:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten piirissä. Koordinoinnissa otetaan asiaan kuuluvalla tavalla huomioon yhteisön toimivalta.

30. Osallistuessaan muihin foorumeihin, jotka harjoittavat Välimereen liittyvää toimintaa joko pääasiallisena tarkoituksenaan tai oheistoimintana, jäsenvaltiot toimivat tämän strategian tavoitteiden mukaisesti.

31. Jäsenvaltioiden ja komission edustajat Välimeren kumppanuusmaissa ottavat tämän strategian kaikilta osin huomioon koordinoidessaan toimintaansa kentällä.

32. Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät tehostamaan yhteistyötään alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja pyrkivät saavuttamaan strategian tavoitteet muiden maiden kanssa, joilla on samat tavoitteet.

Toteutus ja tarkistaminen

33. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa:

· varmistamaan, että jokainen uusi puheenjohtajavaltio esittää neuvostolle osana yleistä ohjelmaansa tämän yhteisen strategian toteutukselle asettamansa painopisteet, jotka perustuvat II osassa mainittuihin tavoitteisiin ja joissa otetaan huomioon III osassa mainitut toiminta-alueet,

· tarkistamaan ja arvioimaan tämän strategian mukaista unionin toimintaa ja raportoimaan Eurooppa-neuvostolle vähintään kerran vuodessa, miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty,

·

seuraamaan Välimeren alueen tilannetta ja Välimeren kumppanuusmaiden yhteistyön vaiheita tämän strategian toteuttamisessa ja arvioimaan niitä Eurooppa-neuvostolle laatimassaan raportissa,

· esittämään tarvittaessa Eurooppa-neuvostolle suosituksia muutoksiksi tämän strategian II ja III osaan.

34. Komissio osallistuu edellä kuvattuun työhön toimivaltuuksiensa mukaisesti.

Yhteistyö Välimeren kumppanuusmaiden kanssa

35. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot toteuttavat tätä yhteistä strategiaa läheisessä yhteistyössä Välimeren kumppanuusmaiden kanssa erityisesti assosiaatiosopimusten ja Barcelonan prosessin Euro–Välimeri-komitean avulla. Ne tarkastelevat Välimeren kumppanuusmaiden ilmaisemia suosituksia ja huolenaiheita.

V OSA

Kesto

36. Tätä yhteistä strategiaa sovelletaan sen julkaisupäivästä alkaen aluksi neljän vuoden ajan.

Eurooppa-neuvosto voi jatkaa sen kestoa, tarkistaa sitä ja tarvittaessa mukauttaa sitä neuvoston suosituksesta.

Julkaiseminen

37. Tämä yhteinen strategia julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Ehdotus: Eurooppa-neuvoston julkilausuma

Välimeren aluetta koskevasta yhteisestä strategiasta

 

Neuvosto hyväksyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) alaan kuuluvat yhteiset toiminnat, yhteiset kannat ja muut mahdolliset päätökset määräenemmistöllä yhteisen strategian perusteella.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston soveltamisalan ulkopuolelle jäävät säädökset hyväksytään edelleen perussopimuksissa määrättyjen asiaa koskevien päätöksentekomenettelyjen mukaisesti, mukaan lukien Euroopan yhteisön perustamissopimus ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto.

Välimeren aluetta koskevan Euroopan unionin yhteisen strategian hyväksymisen yhteydessä Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Euroopan unioni aikoo edelleen tukea osapuolten pyrkimyksiä saada aikaan rauhansopimuksia ja panna ne täytäntöön. Tässä pyrkimyksessä Euroopan unioni toimii Berliinin Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 1999 antamassa julkilausumassa vahvistettujen periaatteiden pohjalta.

Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa, jota YUTP:n korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri avustaa Euroopan unionin Lähi-idän rauhanprosessin erikoislähettilään tukemana, ja komissiota pohtimaan, miten Barcelonan prosessilla voidaan edistää Lähi-idän vakautta, sekä työskentelemään unionin näkyvyyden lisäämiseksi ja tekemään konkreettisia aloitteita, joiden avulla voidaan edistää Välimeren alueen kehitystä rauhan toteuduttua. Näistä kysymyksistä toimitetaan kertomus Eurooppa-neuvostolle.

 

 

________________________

 

 

LIITE VI

Eurooppa-neuvoston julkilausuma Etiopiasta ja Eritreasta

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen, että Alger'ssa on tehty sopimus Etiopian ja Eritrean välisten vihollisuuksien lopettamisesta. Se onnittelee Afrikan yhtenäisyysjärjestön nykyistä puheenjohtajaa Abdelaziz Bouteflikaa tästä merkittävästä tuloksesta, jolla pyritään kattavaan sopimukseen rauhansopimuksen täytäntöönpanosta, jota OAU on ehdottanut ja jota Euroopan unioni tukee yhdessä Yhdysvaltojen kanssa puheenjohtajavaltion erityisedustajan senaattori Rino Serrin välityksellä.

Rauhansopimuksen täytäntöönpanolla, jossa otetaan huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien päätökset, on myönteinen vaikutus koko alueen kehitykseen.

______________________

 

 

LIITE VII

SANTA MARIA DA FEIRAN EUROOPPA-NEUVOSTOLLE

TOIMITETUT ASIAKIRJAT

· Neuvoston selonteko hallitustenvälisestä konferenssista

(CONFER 4750/00)

· Puheenjohtajavaltion selonteko Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta

(9149/00)

· Neuvoston selonteko jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi

(9164/00)

· Komission kertomus rahoituspalvelujen edistymisestä

(8924/00)

· Neuvoston (Ecofin) päätelmät rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevasta komission selvityksestä

(9280/00)

· EIP:n innovaatio 2000 -aloite

(9180/00)

· Komission toimintasuunnitelma: "eEurope 2002 – Tietoyhteiskunta kaikille"

(9097/00)

· Korkean tason työryhmän selvitys yhteistyön tehostamisesta sosiaalisen suojelun nykyaikaistamiseksi ja parantamiseksi

(8634/00 COR 1 (en) COR 2 (gr))

· Neuvoston (työllisyys ja sosiaalipolitiikka) panos Lissabonin Eurooppa-neuvoston jatkotoimiin

(9353/00)

· Puheenjohtajavaltion selonteko elintarvikkeiden turvallisuutta käsittelevästä valkoisesta kirjasta

(8899/00)

· Neuvoston (kalastus) kertomus ympäristövaatimusten ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta yhteisessä kalastuspolitiikassa

(9386/00)

·

EU:n huumausaineita koskeva toimintasuunnitelma

(9283/00)

· Euroopan unionin painopistealueet ja toimintatavoitteet ulkosuhteissa oikeus- ja sisäasioiden alalla

(7653/00)

· Neuvoston selvitys Venäjää koskevan yhteisen strategian toteuttamisesta

(9405/00)

· Välimeren aluetta koskeva yhteinen strategia

(9404/1/00 REV 1)

· Korkeana edustajana toimivan pääsihteerin yhdessä komission kanssa Eurooppa-neuvostolle esittämä Länsi-Balkania koskeva selvitys

· (3166/3/00 REV 3)

· Euroopan unionin ulkoisten ja rajat ylittävien politiikkojen pohjoista ulottuvuutta vuosina 2000–2003 koskeva toimintasuunnitelma

(9401/00)

 

 

 

________________________