JOHDANTO

Eurooppa-neuvostoon on nyt ensimmäistä kertaa kokoontunut 15 jäsenvaltiota. Neuvosto on tarkastellut niitä tärkeitä sekä sisäasioita että ulkosuhteita koskevia kysymyksiä, jotka unionilla on tänään edessään, ja vastauksia, jotka niihin voitaisiin löytää. Neuvosto on näin luonut lujan perustan Euroopan rakentamisen uuden vaiheen aloittamiselle, joka merkitsee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tarkistamista, talous- ja rahaliiton loppuunsaattamista sekä unionin erittäin merkittävän uuden laajentumisen toteuttamista.

Sisäasioissa unionin on täytettävä paremmin kansalaisten oikeutetut odotukset, toisin sanoen sen on pantava liikkeelle kaikki voimavaransa jäsenvaltioiden käytettävissä olevien keinojen ohella torjuakseen tehokkaasti työttömyyttä. Tämä edellyttää, että sekä kansallisella että yhteisön tasolla pannaan täytäntöön suuri joukko toimenpiteitä, jotka perustuvat läheisyyttä koskevien perusteiden täydelliseen ja tinkimättömään noudattamiseen, mikä on myös yhtenäisvaluutan käyttöönoton edellytys. Sen jälkeen olisi lujitettava erityisesti

yhteisön taloudellista elinvoimaisuutta huolehtimalla sen kilpailukyvystä tärkeimpiin kilpailijoihin nähden siten, että uusi teknologia ja etenkin tietotekniikka ovat hallinnassa. Lisäksi turvattava kansalaisten turvallisuustarpeet.

Ulkosuhteissa unioni on päättänyt tehdä työtä koko Euroopan vakauden ja rauhan hyväksi valmistelemalla assosioituneiden Euroopan maiden liittymistä. Näiden maiden läsnäolo Cannesissa tänään korostaa niiden vakaata halua liittyä unioniin. Tähän kuuluu myös suhteiden lujittaminen kaikilla aloilla Välimeren rannikkomaiden kanssa, tulliliiton toteuttaminen Turkin kanssa suhteita kehittämällä, läheisten ja tasapainoisten suhteiden luominen Venäjän ja IVY-maiden kanssa, AKT-maiden suosituimmuusaseman vahvistaminen, Pohjois-Amerikan ja Euroopan välisten suhteiden uusi voimistaminen sekä suhteiden tiivistäminen Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan.

Näiden vaativien tavoitteiden toteuttamiseksi unionin on lähikuukausina saatettava loppuun vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin valmistelut, joissa on mukana Messinassa perustettu pohdintaryhmä.

Eurooppa-neuvosto on kuullut Euroopan parlamentin puhemiehen Klaus Hänschin julistuksen kokouksessa käsiteltävistä keskeisistä kysymyksistä.

I - TALOUDELLISIA, SOSIAALISIA JA RAHA-ASIOITA KOSKEVAT KYSYMYKSET

1 - Työllisyys

1.1 Taloudellisen kasvun elpymisestä huolimatta työttömyysaste pysynee vuonna 1995 tasolla, joka ei ole hyväksyttävissä. On siis erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot tehostavat Essenissä määritetyn viiden suuntaviivan mukaisesti niitä työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, joista saadut ensimmäiset kokemukset ovat osoittautuneet tuloksellisiksi. Työttömyyden torjunta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia koskevat kysymykset pysyvät jatkossakin Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tärkeimpinä tehtävinä. Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan nämä pyrkimykset syksyllä esitettävissä monivuotisissa ohjelmissa. Neuvosto ja komissio valmistelevat koordinoidusti näiden ohjelmien soveltamista koskevan ensimmäisen vuosikertomuksen, joka esitetään Madridissa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto korostaa talouskasvua ja ympäristön välisiä yhteyksiä ja näistä talouspolitiikalle aiheutuvia seurauksia koskevan, Essenin kokouksessaan määräämän kertomuksen syvällisen valmistelun tarpeellisuutta.

Taloudellisena kokonaisuutena Euroopan unioni antaa lisää liikkumavaraa ja erityisen lisäarvon, joka edesauttaa pysyvien työpaikkojen luomista. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan talous- ja rakennepolitiikan tehostetun yhteensovittamisen tuloksena saatua, molemmille osapuolille edullista vaikutusta ja esittämään sille kertomuksen Madridin kokouksessa.

Eurooppa-neuvosto panee merkille työmarkkinaosapuolten 19. kesäkuuta kokoontuneessa pysyvässä työllisyyskomiteassa tarkasteleman väliraportin. Työttömyyden vähentämiseksi on toteutettava laajojen talouspoliittisten suuntaviivojen mukainen vakauteen pyrkivä, raha- ja budjettipolitiikka.

Eurooppa-neuvosto korostaa, että tällainen makrotaloudellinen politiikka edistää välittömästi työllisyyttä, jota uhkaa julkistalouksien raskas alijäämäisyys. Makrotalouden vakauteen kohdistuvien edullisten vaikutusten lisäksi tiukka budjettipolitiikka edistää korkotason laskua, investointeja ja taloudellista kasvua.

1.2 Eurooppa-neuvosto korostaa erityisesti, että on tarpeen lisätä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää työpaikkoja luovaa kasvua, vähentää nuorten ja pitkäaikaistyöttömien jäämistä työmarkkinoiden ulkopuolelle ja parantaa työmarkkinoiden toimintaa erityisesti alentamalla välillisiä työvoimakustannuksia. Eurooppa-neuvosto korostaa myös ammattikoulutusta ja oppisopimuksia koskevan politiikan tärkeyttä ja panee merkille komission aikomuksen julkistaa valkoinen kirja vuoden loppuun mennessä.

Työmarkkinaosapuolet, Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö, Euroopan teollisuuden ja työnantajajärjestöjen liitto sekä pienten ja keskisuurten yritysten ja pienteollisuuden Euroopan liitto osoittivat sosiaalialan Euroopan konferenssissaan Pariisissa viime maaliskuun 30. olevansa osaltaan valmiit täydellisesti vastaamaan Essenin Eurooppa-neuvoston päätelmien täytäntöönpanosta. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä niiden aikomukseen esittää yhteiskunnallisen vuoropuhelun muodossa tilanneselvitys saavutetuista edistysaskeleista.

1.3 Taloudellinen kasvu elpyy myös yrittäjien aloitteesta, niiden tekemien työllistämis- ja investointipäätösten ansiosta. On myös saatava aikaan kehityksen myönteinen ketjuuntuminen siten, että aloitteesta syntyy työpaikka ja uusi työpaikka tuo taloudellista kasvua. Tämän vuoksi on lujitettava yksityistä tuottavuuteen kohdistuvaa aloitteellisuutta, edistettävä kilpailua ja yleisesti ottaen lisättävä markkinoiden joustavuutta.

Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission selvitykset paikallisten työllistämisaloitteiden kehityksestä, pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä Ciampi-ryhmän tekemän selvityksen kilpailukyvystä, jota Eurooppa-neuvosto pitää erittäin mielenkiintoisena.

Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä erittäin tärkeänä työpaikkoja luovien paikallisten aloitteiden kehittymistä erityisesti ympäristöön ja elinpiiriin sekä käsiteollisuuteen ja perinteisiin tuotteisiin liittyvien palvelujen alalla. Se panee merkille komission tästä aiheesta antaman tiedonannon. Se korostaa, että on tarpeen antaa eri jäsenmaissa saadut kokemukset myös muiden tietoon. Sosiaali- ja työasioiden neuvosto tarkastelee komission tiedonantoa ja tekee selvityksen Madridiin kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

Eurooppa-neuvosto korostaa pienten ja keskisuurten yritysten ratkaisevaa merkitystä työpaikkojen luomisessa ja laajemmin sosiaalista vakautta ja taloudellista elinvoimaa edistävänä tekijänä. Se pyytää komissiota laatimaan sille selvityksen tällä alalla parhaillaan harjoitetusta politiikasta ja tavoista tehostaa sitä erityisesti veropoliittisin toimin, joiden tarkoituksena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, keventää niitä rasittavia hallinnollisia kustannuksia ja helpottaa niiden osallistumista koulutus- ja tutkimusohjelmiin.

Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää kehittää tutkimus-, kehitys- ja koulutusinvestointeja kansallisella ja yhteisön tasolla. Samalla tavalla Eurooppa-neuvosto korostaa työllisyyden, kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistämiseksi on tärkeätä vähentää liiallista sääntelyä, sen ollessa perusteltua, ja asettamatta kyseenalaisiksi olemassa olevaa säännöstöä. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto kiinnittää huomiota riippumattoman asiantuntijaryhmän työn tuloksiin ja toivoo, että komissio ehdottaa hallinnon yksinkertaistamiseksi konkreettisia toimia, joihin toimivaltaiset elimet voisivat ryhtyä ennen vuoden loppua.

1.4 Investointien edistäminen vähentää osaltaan työttömyyttä. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tässä suhteessa tyytyväisyytensä niihin edistysaskeliin, jotka on saatu aikaan Essenissä sovittujen etusijalla olevien 14 liikennehankkeen ja etenkin säännöstön määrittämisestä tehtyjen sopimusten täytäntöönpanossa. Tässä suhteessa olisi tehtävä uusia, kuljetusmuotojen välistä kilpailua koskevia oikeita ratkaisuja.

Nämä 14 liikennettä koskevaa hanketta - vaikka ne ovatkin eri kehitysvaiheissa - ovat kaikki valmisteilla: yli puolta näistä hankkeista, jotka ovat samalla taloudellisesti merkittävimmät, koskevat valmistelut ovat käynnissä tai jopa saatettu päätökseen ja muiden osalta rakennustyöt ovat jo alkaneet.

Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota tarkistamaan uudelleen hankkeiden rahoituksen arviointia, jotta saataisiin tietää, voidaanko hankkeiden kustannuksia alentaa vaikuttamatta niiden elinkelpoisuuteen. Eurooppa-neuvosto kehottaa tutkimaan mahdollisuutta käyttää muita rahoitusmuotoja näiden hankkeiden toteuttamisen nopeuttamiseksi.

Eurooppa-neuvosto kehottaa lisäksi komissiota tekemään kaikkensa, jotta varainhoitoasetuksen nojalla rahoituskelpoiset hankkeet esiteltäisiin mahdollisimman nopeasti, jotta kyseisen asetuksen vuonna 1995 tapahtuvan antamisen jälkeen käytettävissä olevat määrärahat voitaisiin vapauttaa.

Eurooppa-neuvosto toteaa komission arvion perusteella, että Essenissä ensisijaisiksi määritellyille 14 liikennettä koskevalle hankkeelle myönnetään yhteensä 75 prosenttia kohdassa "verkostot" käytössä olevista määrärahoista, eli 500 miljoonan ecun luokkaa oleva summa vuosiksi 1995 ja 1996.

1.5 Eurooppa-neuvosto painottaa uusien kasvualojen (esimerkiksi multimedian) kehitysmahdollisuuksia ja tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvien työpaikkojen luomista. Se kehottaa jatkamaan sellaisen säännöstön kehittämistä, joka on omiaan varmistamaan tietoyhteiskunnan kehittymisen ja jossa otetaan huomioon kulttuurinen monimuotoisuus sekä uusien palveluiden tasavertaisen saatavuuden takaaminen.

1.6 Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta on taloudellisen elinvoimaisuuden eli työpaikkojen perustamisen perustekijä. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden on annettava etusija sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle. Eurooppa-neuvosto ottaa myönteisesti vastaan asiaa koskevan komission tiedonannon ja neuvoston päätöslauselmat. Yhteisön lainsäädännön tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen koko unionissa lujittaa yritysten ja kansalaisten luottamusta yhtenäismarkkinoihin. Eurooppa-neuvosto palauttaa lisäksi mieliin pitävänsä tärkeänä toissijaisuusperiaatteen tiukkaa soveltamista; tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota panemaan mahdollisimman pian täytäntöön olemassa olevan lainsäädännön tarkistamista koskevan ohjelman vuodelta 1993 sekä antamaan sille kertomuksen Madridissa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

1.7 Eurooppa-neuvosto korostaa huoltaan siitä, että sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi useilla aloilla käyttöön otettavan kovemman kilpailun on oltava sopusoinnussa niiden yleistä taloudellista etua edustavien tehtävien kanssa, jotka Euroopassa koetaan tärkeiksi, mukaan lukien tasapainoisen kaupunki- ja yhteiskuntasuunnittelun, kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun, - etenkin miesten ja naisten tasa-arvoisten oikeuksien ja mahdollisuuksien -, kuluttajien saamien palveluiden laadun ja jatkuvuuden sekä pitkän aikavälin strategisten etujen säilyttämisen osalta.

2 - Talous- ja rahaliitto

Eurooppa-neuvosto toistaa vakaan päätöksensä valmistella yhtenäisvaluuttaan siirtymisen tapahtuvaksi viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1999, siten että lähentymistä koskevia perusteita, aikataulua, toteutusjärjestystä ja perustamissopimuksessa määrättyjä menettelyjä noudatetaan. Tässä tarkoituksessa:

II - ULKOSUHTEET

1 - Eurooppa-neuvoston osanottajat ovat tavanneet Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden valtioiden, Baltian maat mukaan lukien, sekä Kyproksen ja Maltan, valtion- ja hallitusten päämiehet sekä ulkoasiainministerit. Osanottajat ovat vaihtaneet laajalti näkemyksiä erilaisista ajankohtaisista aiheista. He ovat myös saaneet ensimmäiset myönteiset tulokset vakiintuneesta vuoropuhelusta ja jäsenyyteen valmistautumista koskevan suunnitelman toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä. Tässä yhteydessä on perustettava sopiva foorumi, jossa voidaan vaihtaa tietoja kokemuksista.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että neuvottelut Maltan ja Kyproksen liittymisestä unioniin aloitetaan komission ehdotusten pohjalta, kuusi kuukautta vuoden 1996 hallitusten välisen konferenssin päättymisestä ja sen tulokset huomioon ottaen. Se palauttaa mieleen, että se pitää tärkeänä assosioituneiden maiden unioniin liittymisen valmistelua, ja hyväksyy neuvoston päätelmät näiden maiden sisämarkkinoihin integroitumista koskevasta valkoisesta kirjasta sekä neuvoston kertomuksen jäsenyyteen valmistautumista koskevasta suunnitelmasta (vertaa B osa, s. 3). Se kehottaa komissiota selostamaan sille seuraavassa kokouksessaan, miten valkoisen kirjan toteuttaminen edistyy, sekä selostamaan sen Essenin kokouksessa pyytämiä tutkimuksia ja analyysejä. Euroopan vakauskonferenssissa (joka pidettiin Pariisissa 20. ja 21. huhtikuuta 1995) saavutettu edistys tulee helpottamaan KIE-maiden ja Euroopan unionin lähentymistä. Eurooppa-neuvosto kehottaa niitä maita, joita asia koskee, samoin kuin kaikkia osapuolia noudattamaan nykyisin ETYJ:lle uskottuun vakaussopimukseen sisältyviä määräyksiä ja järjestelyjä, ja kannustaa näitä maita työskentelemään käytännön tasolla hyvien naapuruussuhteiden kehittämiseksi Euroopassa.

Näissä yleisissä puitteissa Eurooppa-neuvosto, joka on erityisen huolestunut entisen Jugoslavian tilanteesta, antaa B osassa (s. 13) olevan julistuksen.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen, että on Euroopan unionin etujen mukaista edistää Itämeren alueen poliittista vakautta ja vaurautta. Se odottaa mielenkiinnolla selostusta yhteistyön edistymisestä tällä alueella.

Eurooppa-neuvosto palauttaa mieleen tarpeen yhdenmukaistaa Slovenian kiinteistölainsäädäntö yhteisön sääntöjen kanssa kuten edellytettiin 6 päivänä maaliskuuta 1995 annetussa lausumassa. Se toivoo lisäksi, että liittymissopimus Slovenian kanssa allekirjoitetaan mahdollisimman pian ja että Slovenia osallistuu jatkossa vakiintuneeseen vuoropuheluun.

2 - Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen pitävänsä strategisesti tärkeänä uuden ulottuvuuden luomista Euroopan unionin ja sen Välimeren kumppanien suhteisiin. Se toivoo, että Barcelonassa ensi marraskuussa pidettävässä konferenssissa luotaisiin perusta merkittäviin tuloksiin tähtäävälle Euroopan unionin ja Välimeren maiden yhteistyölle, ja suhtautuu myönteisesti 12. kesäkuuta kokoontuneen neuvoston selostukseen (vertaa B osa, s. 15), jossa täsmennetään ne tavoitteet, joita unioni aikoo edistää Barcelonassa. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisyydellä merkille Välimeren kumppaneiden jo ilmaisemat myönteiset reaktiot ja kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan aktiivisesti Barcelonan konferenssin valmisteluja siihen osallistuvien kahdentoista valtion kanssa.

Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä Tunisian kanssa tehdyn uuden sopimuksen parafoinnin. Se kehottaa tekemään sopimukset Marokon ja Israelin kanssa mahdollisimman pian. Lisäksi se toivoo, että neuvottelut Egyptin, Jordanian ja Libanonin kanssa edistyvät nopeasti. Se on tyytyväinen Euroopan unionin ja Turkin suhteiden lähentymiseen.

Eurooppa-neuvosto on erittäin huolestunut Algerian tilanteesta ja vetoaa uudelleen kaikkiin poliittisiin vaikuttajiin, että nämä katkaisisivat väkivallan noidankehän ja pyrkisivät poliittiseen ratkaisuun rauhanomaisen vuoropuhelun sekä vapaiden ja rehellisten vaalien avulla. Eurooppa-neuvosto vakuuttaa uudelleen valmiutensa tukea Algerian talouden rakenneuudistusta.

Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä niiden Lähi-idän rauhanprosessin osapuolten, joita asia välittömästi koskee, vaikeuksista huolimatta tekemät ponnistelut oikeudenmukaisen, kestävän ja kattavan rauhan saavuttamiseksi alueella. Se toivoo hartaasti, että israelilaisten ja palestiinalaisten välisissä neuvotteluissa päästäisiin tulokseen 1. heinäkuuta mennessä. Se vahvistaa, että unioni on täysin valmis tarvittaessa lähettämään tarkkailijoita seuraaviin palestiinalaisten vaaleihin ja huolehtimaan eri kansainvälisten tarkkailijaryhmien koordinoimisesta näiden vaalien aikana, ja vahvistaa Euroopan unionin sitoutumisen tämän prosessin päättäväiseen rohkaisemiseen ja tukemiseen sekä taloudellisella että poliittisella tasolla. Eurooppa-neuvosto pyytää Felipe Gonzálezia, Eurooppa-neuvoston tulevaa puheenjohtajaa, tekemään tässä tarkoituksessa hyödyllisiä aloitteita vuoden loppupuoliskon aikana.

3 - Eurooppa-neuvosto, joka ottaa huomioon komission tiedonannon, vahvistaa pitävänsä tärkeänä Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden kehittymistä, jotka ovat olennaisen tärkeät koko Euroopan olojen vakaudelle. Eurooppa-neuvosto ilmaisee uudelleen unionin päättäväisyyden luoda Venäjän kanssa lujat kumppanuussuhteet Carcassonnessa maaliskuussa 1995 vahvistetun strategian pohjalta. Euroopan unioni aikoo osallistua ETYJ:in laaja-alaisen turvallisuuden mallin kehittelyyn Euroopan lähestyessä 21. vuosisataa.

Turvallisuuden alalla Eurooppa-neuvosto pitää suotavana Venäjän ja Atlantin liiton välisen vuoropuhelun vahvistamista olemassa olevien järjestelmien puitteissa. Se myös katsoo, että olisi suunniteltava sopimusta, joka voitaisiin tehdä peruskirjan muodossa. Tämän prosessin on sovittava yhteen Naton ja WEU:n politiikkojen sekä Keski- ja Itä-Euroopan asteittaisen yhdentymisen kanssa.

Ajankohtaisen tilanteen osalta Eurooppa-neuvosto toteaa, että Tšetšenian tilanteen suhteen on tapahtunut edistymistä ja tämän edistymisen varmistumiseen luottaen se ilmaisee kannattavansa väliaikaisen sopimuksen allekirjoittamista.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Ukrainan talousuudistusten edistymiseen kiinteässä yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa sekä päätökseen myöntää tälle maalle ensimmäinen osuus lainasta vuoden 1995 maksutasetta varten. Tämän politiikan jatkaminen liittyy läheisesti presidentti Kutchman Tšernobylin ydinvoimalan lopullista sulkemista vuonna 1999 koskevan päätöksen toteuttamiseen.

4 - Euroopan unionin ja Yhdysvaltain 14. kesäkuuta pidetyssä huippukokouksessa voitiin todeta, että Yhdysvallat pitävät avointen ja tasapainoisten suhteiden kehittämistä etujensa mukaisena. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tukensa Yhdysvaltain ja Euroopan välisen vuoropuhelun syventämiselle marraskuun 1990 julistusten pohjalta, Maailman kauppajärjestön (WTO) tarjoamien monenvälisten puitteiden vahvistamiselle sekä Atlantin liiton eurooppalaisen ja amerikkalaisen pilarin välisten turvallisuussiteiden kehittämiselle. Neuvosto panee erityisen tyytyväisenä merkille sopimuksen, jonka mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltain korkean tason edustajaryhmän tulisi työskennellä Euroopan ja Yhdysvaltain välisten suhteiden vahvistamiseksi.

Lisäksi Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Euroopan unionin ja Japanin 19. kesäkuuta Pariisissa pidettyyn sekä Euroopan unionin ja Kanadan 17. kesäkuuta pidettyyn jokavuotisiin huippukokouksiin, jotka osoittivat, että on olemassa tahtoa vahvistaa ja tasapainottaa niiden keskinäisiä suhteita.

5 - Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja erityisesti Meksikon, Chilen ja Mercosur-maiden välisten suhteiden kehitykseen ja panee tyytyväisenä merkille vuoden 1996 alkupuoliskolla pidettävän Euroopan ja Aasian maiden välisen huippukokouksen.

Eurooppa-neuvosto aikoo toimia yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päättäväisesti rauhan ja aseidenriisunnan puolesta:

6 - Iranin osalta Euroopan unioni jatkaa sananvapauden puolustamista. Se pahoittelee, että Salman Rushdien tilanteessa ei ole tapahtunut edistystä. Neuvosto käsittelee edelleen kysymystä.

7 - Eurooppa-neuvosto palauttaa myös mieleen, että se on voimakkaasti sitoutunut 1. tammikuuta 1995 perustetun Maailman kauppajärjestön toimintaan. Se katsoo, että kyseinen järjestö on asianmukainen kehys sen varmistamiseksi, avoimuus- ja syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti, että monenkeskisiä sääntöjä noudatetaan ja sopimusosapuolten välisiä kauppariitoja sovitellaan. Eurooppa-neuvosto korostaa tarvetta päättää rahoituspalveluja koskevat neuvottelut huomattavaan ja tasapainoiseen tulokseen.

8 - Eurooppa-neuvosto on päässyt sopimukseen määrärahoista, jotka varataan kautena 1995 - 1999 Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja Välimeren maiden kanssa tehtävään rahoitusyhteistyöhön (B osa, sivu 39), ja se on vahvistanut 8. Euroopan kehitysrahaston määrän ja rahoituksen B osan sivulla 40 olevan taulukon mukaisesti. Eurooppa-neuvosto toteaa, että nyt on olemassa edellytykset sille, että neuvottelut AKT-maiden kanssa Lomén 4. yleissopimuksen osittaisesta tarkistuksesta voidaan saattaa päätökseen 30. kesäkuuta mennessä.

III - SISÄASIAT

1 - Eurooppa-neuvosto on pannut tyytyväisenä merkille yhteisymmärryksen yleissopimuksesta, joka koskee Europolin perustamista ja joka on merkittävä yhteistyön väline jäsenvaltioiden välillä kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Se suosittaa jäsenvaltioille, että ne tekisivät voitavansa, jotta yleissopimus voitaisiin virallisesti hyväksyä ja sitä voitaisiin soveltaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kansalliset parlamentit ovat sen ratifioineet. Sovittiin myös, että kysymykseen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle annettavasta toimivallasta palataan viimeistään Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 1996.

2 - Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdystä yleissopimuksesta (CIS) saavutettuun yhteisymmärrykseen, joka on merkittävä tekijä yhteisen tullijärjestelmän toiminnan parantamisessa, sekä Euroopan tietojärjestelmää (EIS) koskevan yleissopimuksen alalla aikaansaadun edistyksen.

3 - Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä sitä, että yhteisön taloudellisten etujen suojaamista koskevaa asetusta ja yleissopimusta koskeva työ on saatu päätökseen. Eurooppa-neuvosto on pannut merkille yhteisymmärryksen yleissopimuksen tekstistä, joka on tarkoitus allekirjoittaa ennen 31. heinäkuuta.

Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon jäsenvaltioiden toimittamat kertomukset kansallisella tasolla toteutetuista yhteisön varojen tuhlauksen ja väärinkäytön vastaisista toimenpiteistä. Se kehottaa komissiota muotoilemaan Eurooppa-neuvoston Madridin kokoukselle vertailevan yhteenvetoasiakirjan. Eurooppa-neuvosto pyytää jäsenvaltioita ja kaikkia toimielimiä jatkamaan tältä pohjalta taukoamatta väärinkäytösten ja tuhlauksen vastaista taistelua.

4 - Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että yksinkertaistettua menettelyä rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessa koskevaa yleissopimusta koskeva työ on saatu päätökseen ja ottaa huomioon erityisesti viisumiasioissa saavutetun huomattavan edistymisen henkilöiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi yhteisön sisällä. Se kehottaa neuvostoa heti heinäkuusta lähtien saattamaan päätökseen laillisesti yhteisössä oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten entistä parempaan integraatioon tähtäävän työn.

Eurooppa-neuvosto pyytää lisäksi neuvostoa huolehtimaan siitä, että ulkorajoja ylittävien henkilöiden tarkastuksia koskeva yleissopimussuunnitelma saadaan allekirjoitettua ennen Eurooppa-neuvoston seuraavaa kokousta, olettaen, että vielä auki oleviin kysymyksiin löydetään ratkaisu. Se kehottaa viimeisiä valtioita, joita asia koskee, saattamaan päätökseen Dublinin yleissopimuksen ratifiointiprosessin.

5 - Rasismin ja vierasvihan vastaisella toiminnalla on erittäin suuri merkitys unionin tasolla, ja Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä neuvoston eri elinten ja neuvoa-antavan toimikunnan työhön. Eurooppa-neuvosto pyytää viimeksi mainittua jatkamaan läheistä yhteistyötään Euroopan neuvoston kanssa rasismin ja vierasvihan ilmenemismuotojen eurooppalaisen tarkkailukeskuksen toteuttamisedellytysten selvittämiseksi.

6 - Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan unionin huumausaineiden torjunnan toimintaohjelmaa (1995 - 1999) koskevat lausunnot ja huumeriippuvuutta koskevan ohjelman suuntaviivat. Se kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään ponnistuksensa ja suosittelee, että nämä valvoisivat huumausaineiden tarjonnan ja salakuljetuksen vastaisen toimintasuunnitelman sekä kansainvälisen yhteistyön toteutumista käytännössä. Se antaa jäsenmaiden asiantuntijaryhmän tehtäväksi esittää sen Madridin kokoukselle kaikkia näitä kysymyksiä koskevin ehdotuksin varustetun analyyttisen kertomuksen.

7 - Eurooppa-neuvosto tunnustaa miesten ja naisten tasa-arvoisten oikeuksien ja mahdollisuuksien takaamisen välttämättömyyden ja toivoo, että tilannetta parantavia toimenpiteitä toteutetaan jatkossakin.

8 - Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä poliittisesta yhteisymmärryksestä uudistaa MEDIA-ohjelma (koulutus, kehitys ja levitys), joka edesauttaa kehittämään eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten vapaata liikkuvuutta yhteisössä ja vahvistamaan eurooppalaisen ohjelmatuotannon kansainvälistä kilpailukykyä. Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon televisiosta ilman rajoja tehdyn direktiivin tarkistusehdotuksen. Se ottaa huomioon komission aikomuksen toimittaa neuvostolle ennen vuoden loppua ehdotuksen päätökseksi takuun antavan rahoitusvälineen perustamisesta eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuottamista varten rahoitusnäkymiä noudattaen.

9 - Eurooppa-neuvosto korostaa kielellisen monimuotoisuuden tärkeyttä Euroopan unionissa.

IV - VUODEN 1996 HALLITUSTEN VÄLISEN KONFERENSSIN VALMISTELU

Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 1996 järjestettävän hallitusten välisen konferenssin valmistelutyö on päässyt hyvään vauhtiin. Ulkoministerien ja komission puheenjohtajan henkilökohtaisten edustajien pohdintaryhmä, johon osallistuu myös kaksi Euroopan parlamentin edustajaa, perustettiin Messinassa 2. kesäkuuta 1995. Tämä pohdintaryhmä on saanut toimielinten laatimat, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen toimintaa koskevat kertomukset, joihin sen työ osittain pohjautuu. Työryhmä on vahvistanut työjärjestyksensä.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Korfun päätelmien mukaisesti pohdintaryhmä tutkii ja kehittää ehdotuksia sellaisista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräyksistä, joiden tarkistusta on suunniteltu, sekä muita mahdollisia parannuksia demokratian ja avoimuuden hengessä kertomusten sisältämien sopimuksen toimintaa koskevien arvioiden pohjalta. Pohdintaryhmä kehittää unionin tulevaan laajentumiseen liittyen vaihtoehtoja toimielimiä koskevista kysymyksistä, jotka ovat sen Brysselin päätelmissä ja Ioanninan sopimuksessa (äänten painottaminen, enemmistöpäätöksen äänimääräkynnys, komission jäsenmäärä sekä

kaikki muut erityisesti laajentumisen kannalta toimielinten toiminnan ja tehokkuuden alalla tarpeellisiksi katsotut toimenpiteet).

Niiden kokemusten pohjalta, joita on saatu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen oltua voimassa yli puolitoista vuotta, ja ottaen huomioon erityisesti uuden laajentumisen haasteet, Eurooppa-neuvosto katsoo lisäksi, että pohdinnassa olisi keskityttävä erityisesti eräisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, jotta unioni voisi vastata kansalaistensa odotuksiin:

Pohdintaryhmä pitää myös mielessä sen, että parannusta toimielinten toiminnalle kannattaa hakea ratkaisuista, jotka eivät edellytä muutoksia sopimuksiin ja jotka voivat näin ollen tulla voimaan viipymättä.

Ottaen huomioon unioniin assosioituneiden maiden aseman tulevina jäsenmaina, olisi niiden jäsenyyteen valmistautumissuunnitelmassa aiheellista ottaa käyttöön tarvittavat menettelytavat sen varmistamiseksi, että kyseiset maat saavat täydelliset tiedot hallitusten välisen konferenssin valmistelutyön kehityksestä.

Valtion- ja hallitusten päämiehet jatkavat keskusteluaan tästä aiheesta epävirallisessa tapaamisessaan Mallorcalla 22. - 23. syyskuuta 1995, ja Eurooppa-neuvosto saa pohdintaryhmältä täydellisen kertomuksen Madridissa joulukuussa 1995 pidettävään kokoukseensa.

ECOFIN-neuvoston päätelmät

19. kesäkuuta 1995

Yhtenäisvaluutan käyttöönottamisen valmistelutyöt

___________________

NEUVOSTON PÄÄTELMÄT

12. kesäkuuta 1995

___________________

JÄSENYYTEEN VALMISTAUTUMISSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

VUODEN 1995 ALKUPUOLISKOLLA

Essenin Eurooppa-neuvostossa hyväksytty jäsenyyteen valmistautumissuunnitelma, jonka keskeisiä välineitä ovat Eurooppa-sopimukset ja vakiintunut vuoropuhelu, on edennyt ripeästi vuoden 1995 alkupuoliskolla. Vaikka vielä onkin liian varhaista tehdä varsinaista arviota, on kuitenkin hyödyllistä muodostaa jo toteutetuista toimista jonkinlainen kokonaiskuva sen vahvistamiseksi, että valittu tie on oikea ja että on hyvä edetä näiden suunnitelmien mukaisesti.

___________________

Cannesissa 26. ja 27. päivänä kesäkuuta 1995 kokoontuva Eurooppa-neuvosto osoittaa entisen Jugoslavian johtajille ja kansoille seuraavan viestin:

Euroopan unionin maiden ja niiden Välimeren alueen kumppaneiden olisi tehtävä enemmän yhteistyötä, jotta Välimeren seudusta tulisi nykyistä enemmän vuoropuhelun ja keskinäisen vaihdon alue, jossa rauha, tasapaino ja asukkaiden hyvinvointi ovat taattuja.

Euroopan unioni on päättänyt luoda kestävät suhteet kumppanuuden hengessä muiden Välimeren alueen maiden kanssa Eurooppa-neuvoston jo Lissabonissa (kesäkuussa 1992), Korfulla (kesäkuussa 1994) ja Essenissä (joulukuussa 1994) määrittämien suuntaviivojen mukaisesti. Kunnianhimoinen yhteistyöpolitiikka etelässä täydentää avautumispolitiikkaa idässä ja antaa geopoliittista johdonmukaisuutta Euroopan unionin ulkopolitiikalle.

Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen kumppaneiden on otettava vastaan yhteisiä haasteita, jotka vaativat kattavaa ja yhdenmukaista lähestymistapaa. Tässä lähestymistavassa on otettava asianmukaisesti huomioon Välimeren etelärannikon jokaisen maan ominaisuudet ja erityispiirteet. Euroopan ja Välimeren etelärannikon maiden monenkeskisten suhteiden määrittäminen täydentää unionin ja kunkin sen kumppanuusmaan kahdenvälisten suhteiden vahvistamista. Jo olemassa olevat kahdenväliset sopimukset ja käynnissä olevat, uuden sukupolven sopimusten allekirjoittamiseen tähtäävät neuvottelut tekevät mahdolliseksi suojella ja jopa vahvistaa kaikkien näiden kahdenvälisten suhteiden erityispiirteitä uudella monenvälisellä puitesopimuksella; nämä sopimukset muodostavat samalla yhden tärkeimmistä välineistä tämän asiakirjan sisältämien toimenpiteiden toimeenpanemiseksi.

Ministeritason Eurooppa - Välimeri-konferenssi, joka pidetään Barcelonassa 27. ja 28. marraskuuta 1995, on ainutlaatuinen tilaisuus Euroopan unionin maille ja niiden Välimeren läntisten ja itäisten alueiden kumppaneille määrittää yhdessä tulevat suhteensa.

Tässä suhteessa Euroopan unionin tavoitteena on suhteissaan näiden maiden kanssa varmistaa vakaus ja vauraus Välimeren alueella. Tämän päämäärän saavuttamiseksi Euroopan unioni on valmis tukemaan kyseisiä maita niiden ponnisteluissa kehittää asteittain alueensa rauhaa, tasapainoa, vaurautta ja yhteistyötä, ja on tässä tarkoituksessa valmis perustamaan Euroopan ja Välimeren alueen kumppanuuden. Tämä vaatii poliittista vuoropuhelua, talouselämän ja yhteiskunnan kestävää ja tasapainoista kehittämistä, toimintaa köyhyyden voittamiseksi ja edellyttää kulttuurien keskinäisen ymmärryksen parantamista painottamalla inhimillistä ulottuvuutta vuorovaikutussuhteissa.

Tässä hengessä Euroopan unioni on ryhtynyt tähän pohdintaan, joka tähtää sellaisen kokonaisvaltaisen kumppanuuden luomiseen, joka perustuu demokratian vahvistamiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, jotka ovat Euroopan ja sen Välimeren alueen naapurien välisten suhteiden keskeinen tekijä. Tämä kumppanuus koostuu kolmesta pääosiosta:

Tällä alalla tavoitteena on määrittää tiettyjä yhteisiä, kaikkien hyväksyttävissä olevia periaatteita ja etuja, joita kumppanit sitoutuisivat yhdessä edistämään. Tarkoitus on korostaa jokaisen valtion osalta koko Välimeren alueen tasapainolle merkityksellisten perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion rakentamisen tärkeyttä. Myös valtioiden välisiä suhteita ohjaamaan olisi kehitettävä tietyt kaikkien hyväksyttävissä olevat periaatteet, jotka ovat omiaan takaamaan alueen vakauden. Tämä aloite edellyttää vuoropuhelua sekä islamilaisten arabimaiden että muiden maiden kanssa, ottaen huomioon alueen kulttuurien erityispiirteet.

Tavoitteena on luoda jaetun vaurauden alue. Ehdotetaan toimintasuunnitelmaa, joka asettaa kumppanuuden puitteet, tärkeimmät tavoitteet ja menettelytavat vapaakaupalle perustuvan Euroopan ja Välimeren talousalueen luomiseksi Maailman kauppajärjestön velvoitteita noudattaen. Se velvoittaa kumppanit tutkimaan vapaakauppa-alueen luomisen seurauksia suhteisiinsa sekä taloudelliseen kehitykseen, voimavaroihin ja infrastruktuuriin. Erityistä huomiota kiinnitetään alueelliseen yhdentymiseen. Tässä yhteydessä korostetaan, ettei Euroopan unionin apu Välimeren alueelle voi korvata kyseisten maiden omia merkittäviä ponnisteluja oman tilanteensa sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksensä parantamiseksi. On myönnettävä, että edellytetty talouden uudistaminen vaatii sellaisen rahoitusyhteistyön tuntuvaa lisäämistä, jolla edistetään ennen muuta paikallisten taloudellisten toimijoiden osallistumista sisäsyntyisen ja kestävän kehityksen takaamiseen. Tässä tarkoituksessa painotetaan erityisesti alueen tärkeän kehitystekijän, yksityisen sektorin investointeja.

Tavoitteena tällä alalla on edistää kansalaisyhteiskunnan tasolla tapahtuvaa vaihtoa. Hajautetun yhteistyön puitteissa painotetaan kasvatusta, koulutusta ja nuorisoa, kulttuuria ja tiedotusvälineitä, siirtolaisväestöä ja terveyttä. Tarkastellaan myös yhteistyön lisäämistä oikeus- ja sisäasioissa erityisesti huumekaupan, terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden osalta.

Näin määriteltynä Euroopan ja Välimeren alueen kumppanuus on Euroopan ja Välimeren alueen suhteisiin keskittyvän kokonaislähestymistapansa kautta täysin erillään Lähi-Idän rauhanprosessista. Kumppanuus ei ole uusi selkkausten ratkaisufoorumi eikä sitä tule pitää tämän prosessin puitteena, vaikka se voi muiden tavoitteidensa ohella osaltaan edistää sen onnistumista. Sama koskee myös muita alueen maiden välisiin suhteisiin mahdollisesti vaikuttavia erimielisyyksiä.

Euroopan ja Välimeren maiden kumppanuuden tehtävänä ei olekaan korvata muita toimia ja aloitteita, joihin on ryhdytty alueen rauhan, tasapainon ja kehityksen edistämiseksi, ja jotka pyrkivät vahvistamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä Euroopan ja sen Välimeren itä- ja eteläosien naapureiden välillä.

Ammanissa ensi lokakuussa pidettävästä talousalan huippukokouksesta, joka on jatkoa Casablancan talousalan huippukokoukselle, todetaan, että Euroopan unioni aikoo ottaa siihen aktiivisesti osaa. Tämä prosessi eroaa Eurooppa - Välimeri-kumppanuudesta sekä sisällöltään että tavoitteiltaan, joskin siitä voi olla seurauksena tiettyä yhteisvaikutusta.

Kaiken kaikkiaan Barcelonan konferenssiin osallistuminen merkitsee Eurooppa - Välimeri-kumppanuuden perustana olevien periaatteiden hyväksymistä.

Euroopan unioni toivoo, että Eurooppa - Välimeri-konferenssi luo perustan Euroopan ja Välimeren alueen kumppanuudelle hyväksymällä yhteisen asiakirjan kolmesta edellä esitetystä pääosiosta, jotka muodostavat kokonaisuuden, ja joiden välille on luotava myönteinen vuorovaikutus.

II/ KUMPPANUUS POLIITTISISSA JA TURVALLISUUSKYSYMYKSISSÄ: YHTEISEN RAUHAN JA VAKAUDEN ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

Tällä alalla Euroopan unioni ehdottaa, että Eurooppa - Välimeri-kumppanuus ilmenisi periaatejulistuksena, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät tänä syksynä Barcelonassa pidettävässä konferenssissa, ja jolla vahvistetaan joukko kaikille osapuolille yhteisiä, sisä- ja ulkopoliittiseen vakauteen liittyviä tavoitteita.

Kaikkien osapuolten olisi voitava vahvistaa kansainvälisen yhteisön tunnustamat valtion tai poliittisen yhteisön sisäiset toimintasäännöt. Valtioiden sisäistä vakautta onkin pidettävä keskipitkän aikavälin osatekijänä koko Eurooppa - Välimeri-alueen vakautuksessa.

Näin ollen Eurooppa - Välimeri-kumppanuuden olisi perustuttava seuraavien periaatteiden kunnioitukselle:

1/ (Perusasiakirjojen kunnioitus). Osapuolet sitoutuvat toimimaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen mukaisesti sekä heitä sitovien tämän alan kansainvälisten julistusten ja sopimusten asettamien velvoitteiden mukaisesti.

2/ (Oikeusvaltio). Kunkin osapuolen olisi voitava sitoutua kehittämään oikeusvaltiota ja demokratiaa sisäpoliittisessa järjestelmässään (johtavien elinten ja kansanedustuslaitosten valinta vapailla ja säännöllisesti toimeenpantavilla vaaleilla, oikeuslaitoksen riippumattomuus, valtarakenteiden tasapaino, julkisten asioiden moitteeton hoito), osapuolten tunnustaessa samalla toinen toistensa oikeuden valita poliittinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja taloudellinen järjestelmänsä ja kehittää niitä vapaasti, sikäli kun se on ihmisoikeuksien osalta yhteisesti hyväksyttyjen kansainvälisten normien mukainen.

3/ (Perusvapaudet). Kahdessa edellisessä kohdassa hyväksymiensä sitoumusten perusteella kaikki osapuolet sitoutuvat konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen perusvapauksien todelliseksi soveltamiseksi, mukaanlukien sananvapaus, yhdistymisvapaus rauhanomaisissa tarkoituksissa sekä ajatuksen-, omantunnon- ja uskonvapaus.

Osapuolet sitoutuvat suhtautumaan myönteisesti mahdolliseen tiedonvaihtoon ja tiedusteluihin, joita toiset osapuolet heille esittävät ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevissa kysymyksissä.

4/ (Moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus). Kaikki osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan moninaisuutta ja moniarvoisuutta yhteiskunnassaan. Edistetään suvaitsevaisuutta yhteiskunnan eri ryhmien välillä ja toimitaan suvaitsemattomuuden ilmentymiä, erityisesti rotusyrjintää ja muukalaisvihaa vastaan. Terrorismin vastainen toiminta tulee tehokkaammaksi, varsinkin jos se noudattaa oikeusnormeja ja kunnioittaa ihmisoikeuksien periaatteita ja jos sen ohella harrastetaan pitkän tähtäyksen politiikkaa, joka pyrkii vaikuttamaan konkreettisesti tämän ilmiön pohjimmaisiin syihin. Osapuolet voisivat korostaa tässä hengessä riittävän koulutuksen tärkeyttä ihmisoikeus- ja perusvapausasioissa.

5/ (Ihmisoikeudet) Osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja näiden oikeuksien ja vapauksien harjoittamista sekä yksilö- että yhteisötasolla muiden ryhmänsä jäsenten kanssa, ilman minkäänlaista syrjintää rodun, kansallisuuden, kielen, uskonnon ja sukupuolen perusteella.

Osapuolet voisivat vakuuttaa, että rauha ja tasapaino Välimeren alueella ovat yhteinen etu, jota he sitoutuvat suojelemaan ja vahvistamaan kaikin heidän käytettävissään olevin keinoin.

Tässä hengessä tapahtuvan Euroopan ja Välimeren alueen turvallisuusyhteistyön pitäisi perustua seuraavien periaatteiden kunnioittamiselle:

1 - (Suvereeni tasa-arvo). Osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan toistensa suvereenia tasa-arvoa sekä kaikkia heidän suvereniteettiinsa sisältyviä oikeuksia kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Osapuolet sitoutuvat täyttämään vilpittömästi kansainvälisen oikeuden mukaisesti hyväksytyt velvoitteensa.

2 - (Puuttumattomuus). Kaikki osapuolet sitoutuvat pidättymään kaikesta suorasta tai epäsuorasta kansainvälisten oikeusnormien vastaisesta sekaantumisesta toisen osapuolen sisäisiin asioihin.

3 - (Alueelliseen koskemattomuuden kunnioittaminen). Osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan kaikkien toisten osapuolten alueellista koskemattomuutta ja yhtenäisyyttä.

4 - (Voimatoimista pidättyminen ja riitojen rauhanomainen ratkaisu).

Osapuolet luopuvat turvautumasta keskinäisissä suhteissaan uhkailuun tai voimankäyttöön toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista itsenäisyyttä vastaan, tai kaikkiin muihin Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteiden kanssa ristiriidassa oleviin keinoihin. Osapuolet sitoutuvat tutkimaan ehkäisevän diplomatian yhteisiä mekanismeja ja sopimaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin.

5/ (Terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden torjunta). Osapuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä terrorismin uhan ehkäisemiseksi ja tukahduttamiseksi vahvistamalla ja soveltamalla kansainvälisiä välineitä ja tällä alalla hyväksymiään sitoumuksia, sekä muita asianmukaisia keinoja käyttäen. Osapuolet sitoutuvat ehkäisemään yhdessä järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä ja sen ilmenemismuotojen moninaistumista, sekä huumeiden vitsausta sen kaikissa ilmenemismuodoissa.

6/ (Tavoitteet aseidenriisunnan ja asesulun aloilla). Osapuolet sitoutuvat noudattamaan vilpittömästi asevarustelun, aseidenriisunnan ja asesulun aloilla solmimistaan sopimuksista johtuvia sitoumuksiaan.

Vedotaan kaikkiin osapuoliin, jotta ne allekirjoittaisivat ydinsulkusopimuksen sekä kemialliset aseet ja biologiset aseet kieltävät yleissopimukset, ja jotta ne ryhtyisivät konkreettisiin toimiin kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden sulun puolesta.

Kukin osapuoli sitoutuu pidättäytymään oikeutetut yksilöiden tai yhteisön turvallisuuteen liittyvät tarpeensa ylittävästä sotilaallisesta varustelusta. Osapuolet voisivat tässä hengessä ilmaista tahtonsa saavuttaa sama turvallisuuden ja keskinäisen luottamuksen aste vähäisemmällä tavanomaisen aseistuksen varustelutasoilla.

7/ (Hyvät naapuruussuhteet, luottamus- ja turvallisuustoimenpiteet). Osapuolet sitoutuvat kehittämään keskenään hyvät naapuruussuhteet. Tässä hengessä osapuolten olisi tuettava alueellista yhdentymiskehitystä painottaen sen tärkeyttä alueen vakauden kannalta. Ne voisivat myös sitoutua tutkimaan luottamus- ja turvallisuustoimenpiteitä, joihin voitaisiin yhdessä ryhtyä "rauhanomaisen ja vakaan Välimeren alueen" luomiseksi, ottaen mallia esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopan maita koskevasta vakaussopimuksesta.

* * *

Tässä tarkoituksessa olisi paikallaan luoda Eurooppa - Välimeri-alue, joka rakentuu vapaakaupalle ja kumppanuudelle mitä moninaisimmilla aloilla.

Osapuolet katsoisivat, että on harjoitettava politiikkaa, joka rakentuu markkinatalouden periaatteille ja talouksiensa integraatiolle sekä kunkin tarpeet ja kehitystason huomioon ottavalle kumppanuudelle.

He antaisivat etusijan Euroopan unioniin kuulumattomien Välimeren maiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden mukauttamiselle ja nykyaikaistamiselle vapaakauppa-alueen asteittaisen toteuttamisen edistämiseksi ja erityisesti,

Osapuolet pyrkisivät myös edistämään teknologiavaihtoa kehittäviä mekanismeja.

Osapuolet sopisivat Euroopan ja Välimeren vuoteen 2010 mennessä asteittain toteutettavan vapaakauppa-alueen luomisesta, joka kattaisi pääosan kaupasta perustuen Maailman kauppajärjestön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja sen asettamiin velvoitteisiin.

Vapaakauppa-alueen luominen olisi Eurooppa - Välimeri-kumppanuuden olennainen osatekijä ja vaatisi erityistä ponnistelua kaikilta osapuolilta.

Tällä alueella:

Tätä tarkoitusta varten unionin ja Välimeren alueen kolmansien maiden välillä käynnissä olevat neuvottelut saatetaan päätökseen mahdollisimman nopeasti ja Välimeren maiden olisi samanaikaisesti neuvoteltava keskenään vastaavanlaisista keskinäisistä vapaakauppasopimuksista.

Seuraavassa vaiheessa Välimeren maita voitaisiin kannustaa neuvottelemaan vapaakauppasopimuksia unionin kanssa assosiaatiosopimukset solmineiden muiden kuin Välimeren maiden kanssa.

Osapuolet tarjoutuisivat kaupan edistämiseksi:

Palvelujen vapauttamisesta neuvotellaan erityissopimukset niin pian kuin mahdollista.

Nopea ja kestävä kasvu sekä pyrkiminen rakenneuudistuksiin ovat olennaisia taloudellisen kehityksen onnistumiselle. Tätä prosessia olisi tuettava sisäisillä säästöillä, jotka ovat investoinnin perusta, ja joihin on lisättävä huomattavasti aikaisempaa suurempia suoria ulkomaisia investointeja.

Tämän vuoksi osapuolet korostaisivat investoinnin esteiden asteittaisen poistamisen ja suorille ulkomaisille investoinneille otollisen ympäristön luomisen suurta merkitystä investoinnin taloudelliselle kehitykselle.

Osapuolet tarjoutuisivat siten tutkimaan millä tavoin voidaan edistää suoria investointeja kunnioittaen kaikkien osapuolten (Euroopan yhteisö, sen jäsenvaltiot ja sen Välimeren alueen yhteistyökumppanit) toimivaltoja.

Osapuolet tunnustaisivat, että alueellinen yhteistyö on avaintekijä vapaakauppa-alueen muodostamisen edistämisessä. Siksi on tärkeää, ettei kauppa kehity ainoastaan Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen kumppaneiden välillä vaan vapaaehtoiselta pohjalta myös näiden kumppaneiden kesken.

Osapuolet kehottaisivat yrityksiä solmimaan yritysten välisiä sopimuksia (yhteisyritykset, markkinointisopimukset, alihankinta, lisenssien myöntäminen jne.) Eurooppa - Välimeri-alueen sisällä.

Osapuolet kannustaisivat tätä yhteistyötä luomalla yrityksille edullisen ympäristön ja lainsäädännölliset puitteet kilpailusääntöjä noudattaen (pääsy sopiville sijaintipaikoille, ammattitaitoinen työvoima, luottohelpotukset, pääomamarkkinat, jne). Erityistä huomiota kiinnitettäisiin valtionyritysten yksityistämisen jälkeisiin jatkotoimiin.

Osapuolet pyrkisivät edistämään yhteistyötä ja teollisuuden nykyaikaistamista seuraavin keinoin:

Osapuolet pitäisivät välttämättömänä toteuttaa teknisen avun ohjelma pienille ja keskisuurille yrityksille tuotteiden ja palveluiden, mukaanlukien matkailun, laadun parantamiseksi. He tukisivat yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten välillä sekä lainansaannin helpottamista. Osapuolet tunnustaisivat rahoitussektorin kehittämisen tärkeyden Välimeren maissa yrityksiä tukemaan tarkoitettujen varojen löytämiselle. He kannustaisivat vapaamuotoisen työsektorin yhtenäistämistä kehittämällä pienoisyrityksiä ja itsensä työllistämistä.

Osapuolet korostaisivat keskinäistä riippuvaisuuttaan ympäristöasioissa, jotka vaativat alueellista lähestymistapaa ja voimistettua yhteistyötä sekä monenkeskisten joko Euroopan unionin tai toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen piirissä olemassa olevien ohjelmien koordinointia. He tunnustaisivat, että on tärkeää sovittaa yhteen taloudellinen kehitys ja ympäristönsuojelu sekä sisällyttää ympäristökysymykset talouspolitiikan kaikkiin osa-alueisiin (teollisuus, tutkimus, energia, liikenne, maatalous, kalastus, matkailu, aluesuunnittelu) pyrittäessä edistämään alueen kestävää kehitystä.

Jotta pysäytettäisiin ympäristön tilan jatkuva huonontuminen ja muutettaisiin tämän kehityksen suunta, osapuolet sitoutuisivat jatkamaan ja voimistamaan jo meneillään olevia ponnisteluja. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistaisivat sitoutumisensa niihin tavoitteisiin ja rakenteisiin, jotka hyväksyttiin Barcelonan yleissopimuksessa ja PAM:ssa (Välimeren toimintasuunnitelma) antaakseen uutta ryhtiä pyrkimyksilleen alueella. Heidän toimintansa tehokkuutta ja näkyvyyttä pitäisi lisätä tällä alalla. Näiden ponnistelujen täydentämiseksi olisi aiheellista myös laatia lyhyen ja keskipitkän aikavälin ensisijaisten toimien ohjelma, keskittää rahoitustuki pääsääntöisesti näihin toimiin ja kehittää niiden toteuttamisen erityisesti säännölliseen vuoropuheluun perustuvaa seurantamekanismia.

Tämän ohjelman olisi erityisesti suuntauduttava ongelmiin, jotka koskevat vettä, jätteitä, ilman pilaantumista ja maaperän, rannikon ja Välimeren suojelua, kasvistoa, eläimiä sekä luonnon, maisemien ja luonnonnähtävyyksien suojelua ja metsäpalojen ehkäisyä sekä maan havainnointia. Sitä täydentäisivät pidemmällä aikavälillä valmisteltavat toimet, jotka kohdistuisivat koulutukseen, kasvatukseen, verkostojen luomiseen ja ympäristötietojen selvitykseen.

Osapuolet sopisivat myös välttämättömiksi ja erityisesti ennaltaehkäiseviksi osoittautuvien lakien, asetusten ja korkeiden normien nopeasta hyväksymisestä ja toimeenpanosta.

Osapuolet tunnustaisivat kalakannan järkiperäisen hoidon ja säilyttämisen tärkeyden.

Tätä varten osapuolet tiivistävät osallistumistaan ja yhteistyötään Välimeren kalastusneuvostossa asianmukaisten hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden hyväksymiseksi ja tehokkaaksi soveltamiseksi tämän alueen kalakannan kestävää hyödyntämistä varten.

He vahvistaisivat Iraklionissa joulukuussa 1994 tekemänsä julistuksen ja tarjoutuisivat ryhtymään asianmukaisiin lainsäädännöllisiin toimiin konferenssin loppupäätelmien riittävän seurannan varmistamiseksi.

He parantaisivat yhteistyötä Välimeren kalakannan tutkimisessa sekä koulutuksen ja tieteellisen tutkimustyön aloilla, ja suunnittelisivat yhteisten tieteellisten havaintoasemien perustamista tätä varten.

Yhteistyökumppanit tunnustaisivat keskinäisen riippuvuutensa energiasektorilla. Energiavarojen kehittämisen sekä energiavaihdon ennustettavuuden osalta kyseeseen tulee erityisesti soveliaitten toimintakehysten luominen investoinneille ja energia-alan yritysten toiminnalle.

Yhteistyökumppanit syventäisivät olemassa olevaa energiapoliittista yhteistyötään. Lisäksi ne pyrkisivät rohkaisemaan tuottajien ja kuluttajien välistä vuoropuhelua.

Tätä varten ne ehdottaisivat että:

- edistettäisiin yhteistä osallistumista tutkimusohjelmiin,

Yhteistyökumppanit pyrkisivät yhteistyöllään luomaan energia-alan yrityksille sellaiset toimintamahdollisuudet, että energiaverkkoja (sähkö-, kaasu- ja öljyjohtoja) voitaisiin laajentaa ja niiden välisiä liitäntöjä kehittää.

Yhteistyökumppanit keskittäisivät yhteistyönsä etenkin seuraaviin päämääriin:

- kumppanimaiden toimeenpaneman tuotannon monipuolistamispolitiikan tukeminen,

- ravintotaloudellisen riippuvuuden vähentäminen,

- luonnonmukaisen maatalouden edistäminen,

Yhteistyökumppanit korostaisivat tehokkaan kuljetusjärjestelmän tärkeyttä Euroopan-Välimeren alueella, koska se on välttämätön ehto kauppavirtojen kehittymiselle.

Tätä varten yhteistyökumppanit noudattaisivat kansainvälisen merioikeuden periaatteita ja erityisesti vapaan yrittämisen periaatetta kansainvälisen kuljetustoimen alalla sekä vapaata pääsyä kansainväliseen rahtitoimeen.

Kumppanit sopisivat ympäristölle suotuisat vaikutukset huomioon ottavasta ensisijaisuusohjelmasta seuraavilla aloilla:

Yhteistyökumppanit korostaisivat nykyaikaisen ja tehokkaan televiestintäverkon tärkeyttä erityisesti taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä tukevien peruspalvelujen osalta. Tätä varten ne keskittävät toimintansa seuraaviin päämääriin:

Yhteistyökumppanit ilmaisisivat halunsa yhteistyöhön tarkastellakseen keskinäistä riippuvuuttaan näissä kysymyksissä ja pyrkiäkseen:

Kaupunkien osalta painotettaisiin asumisympäristöä, joukkokuljetusvälineitä ja vesi- ja viemäripalveluja.

Yhteistyökumppanit pitäisivät välttämättömänä edistää tutkimus- ja kehitystyötä ja keskinäisen edun nimessä käydä käsiksi tieteellisten suoritusten lisääntyvien tasoerojen ongelmaan.

Tässä tarkoituksessa olisi tarpeen vahvistaa Välimeren ympärysmaiden omaa tutkimuskapasiteettia ja edistää tieteellisen ja teknisen henkilöstön koulutusta alueen nuorten tutkijoiden paremman integraation suosimiseksi.

Rion kolmen yleissopimuksen, jotka koskevat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, aavikoitumisen torjuntaa ja ilmaston muutoksia, käytäntöön soveltaminen tarjoaa oivallisen yhteistyöpohjan.

Lisäksi Euroopan ja Välimeren maiden pätevät tutkimuslaitokset ja korkeakoulut osallistuvat yhteisiin tutkimusprojekteihin ennen kaikkea tarkkaan määriteltyjä tutkimusteemoja silmälläpitäen luotavien tieteellisten yhteysverkkojen pohjalta.

Tässä yhteydessä kumppanuusmaat toteaisivat tyytyväisyydellä, että suuri määrä yhteisön neljännen puiteohjelman erityisohjelmia on asiakohtaisesti pantu alulle, varsinkin seuraavien teemojen osalta: ympäristö ja teknologia, terveys ja yhteiskunta, uudistuvien luonnonvarojen tutkiminen, yhdyskuntasuunnittelu, tietoteknologia- ja viestintäteknologiaohjelmat.

Nämä tutkimusalat antavat lisänsä yhteisön kolmanteen kehysohjelmaan jo sisältyviin teemoihin.

Yhteistyökumppanit toivovat lisäksi komitean asettamista Euroopan-Välimeren alueen tutkimus- ja kehitystoiminnan seuraamiseksi ja eritoten Sophia Antipoliksessa 21. ja 22. maaliskuuta käynnistetyn pohdinnan jatkamiseksi.

Yhteistyökumppanit toteaisivat täydellisten ja ajan tasalla olevien tietojen tärkeyden. Ne valvoisivat läheisen yhteistyön kehittämistä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston ja unionin jäsenmaiden sekä Välimeren maiden vastaavien elinten välillä erityisesti työmenetelmien ja tiedonvaihdon yhdenmukaistamiseksi. Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston järjestämässä kokouksessa perehdyttäisiin Välimeren maiden kansallisten tilastojärjestelmien pääasiallisiin tarpeisiin ensisijaisten yhteistyöalojen määrittämiseksi.

Yhteistyökumppanuuden toteuttamiseksi ja erityisesti vapaakauppa-alueen luomisen edellyttämien ponnistusten tukemiseksi kumppanuusmaat pitävät tärkeänä tehokasta rahataloudellista yhteistyötä, jota hoidettaisiin päämääriin ja prioriteetteihin sopeutetun ja jokaisen kumppanin erikoislaadun huomioon ottavan monivuotisen ohjelmoinnin mukaan.

Tältä osin yhteisö katsoo, että kumppanuudelle tulisi varata huomattava ylimääräinen rahallinen tuki kaudelle 1995 - 1999. Lisäksi EIP osallistuisi tukeen isomman lainaosuuden muodossa ja jäsenvaltioiden kahdenvälisten avustusten kautta edellyttäen, että osallisten kesken huolehditaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti rahoitustoimien keskinäisestä täydentävyydestä ja parhaasta mahdollisesta tehokkuudesta sekä Euroopan unionin toiminnan kokonaisvaltaisesta huomioon ottamisesta.

Yhteistyökumppanit toteaisivat terveen makrotaloudellisen asiainhoidon tärkeyden kumppanuuden menestyksen takaamiseksi. Tätä varten ne olisivat yksimielisiä talouspoliittisen vuoropuhelun merkittävyydestä yhteisön ja jokaisen Välimeren alueen kumppanuusmaan kesken erityisesti uusien sopimusten yhteydessä.

Johdanto

Yhteistyökumppanit pitäisivät huolta kansalaisyhteiskunnan kannustamisesta osallistumaan Euroopan-Välimeren kumppanuuteen. Tässä tarkoituksessa ne kehittäisivät paikallistason yhteistyön välineitä suosien yhteydenpitoa seuraavien kehityksen toimivien osapuolten välillä: kansalaisyhteiskunnan ja politiikan, kulttuurimaailman, yliopistojen, tutkimuksen, tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen sekä ammattiliittojen ja yksityisten ja valtiollisten yritysten välillä. Kumppanit sitoutuisivat helpottamaan naisten osallistumista tähän yhteydenpitoon, koska naisilla on avainasema kehityksessä.

Yhteistyökumppanit toteaisivat lisäksi että nykyiselle väestönkehitykselle on saatava vastapainoa asianmukaisella väestöpolitiikalla taloudellisen nousun nopeuttamiseksi. Tältä osin kumppanit toteaisivat mainitun haasteen ensiarvoisen tärkeäksi.

Yhteistyökumppanit arvostaisivat inhimillisten resurssien kehittämisen ensiarvoisen tärkeäksi sekä nuorison kasvatuksen ja koulutuksen että kulttuurin ja kansanterveyden osalta. Tältä osin kumppanit muistuttaisivat, että on tärkeää ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja yhteisön erilaisia vastuualueita heijastava toissijaisuusperiaate sekä kielellinen moninaisuus.

Yhteistyökumppanit toteaisivat väestöjen muuttoliikkeen tärkeän osuuden keskinäisissä suhteissaan.

Yhteistyökumppanit arvioisivat demokratia- ja ihmisoikeusyhteistyön kansalaisyhteiskuntien suhteiden keskeiseksi tekijäksi ja toteaisivat sen vaativan soveliaita toimenpiteitä.

Yhteistyökumppanit yksilöisivät oikeustoimen ja sisäasiain alalla ensisijaisia ja yhteisiä päämääriä todeten samalla, että lähestymistapojen eriyttäminen on välttämätöntä jokaisen maan erityistilanteen huomioon ottaen.

Näiden alojen yhteistyöhön voitaisiin sisällyttää sopimusneuvotteluja.

Yhteistyökumppanit edistäisivät:

Yhteistyökumppanit toteaisivat tärkeäksi yhteiskunnallisen kehityksen, jonka niiden mielestä täytyy liittyä erottamattomasti kaikkeen taloudelliseen kehitykseen. Kumppanit asettaisivat yhteiskunnallisten perusoikeuksien kunnioittamisen erityiseen ensisijaisuusasemaan.

Yhteistyökumppanit pitäisivät välttämättömänä lisätä ponnistuksiaan muuttopaineiden helpottamiseksi. Tätä varten ne yhdessä päättäisivät:

Yhteistyökumppanit sopisivat maastamuuttajien ja laillisesti alueelleen asettuneiden ulkomaalaisten elinolosuhteita koskevasta mielipiteidenvaihdosta.

Unioni pyytää Välimeren kumppanuusmaita tunnustamaan maastamuuttaneiden kansalaistensa takaisinmuuton sallimista koskevat velvoitteensa.

Laittoman siirtolaisuuden osalta kumppanit suunnittelisivat läheisemmän yhteistyön toimeenpanoa, johon sisältyisi muun muassa:

Yhteistyökumppanit toteaisivat yhdenmukaisen lähestymistavan välttämättömyyden huumekaupan osalta. Ne muistuttaisivat läheisen yhteistyön välttämättömyydestä sekä poliisi- että tulliasioissa, muun muassa seuraavien toimenpiteiden kautta:

Yhteistyökumppanit toteaisivat yhteistuumin tapahtuvan terrorismin ehkäisyn ja vastustamisen tärkeyden. Tätä varten olisi tarpeen vahvistaa yhteistyötä tämän uhan tehokkaammaksi ehkäisemiseksi. Tämä yhteistyö voisi kohdistua seuraaville aloille:

- tiedonvaihdon tehostaminen,

Yhteistyökumppanit toteaisivat, että on tarpeellista tehokkaammin yhdessä toimien ehkäistä ja vastustaa kansainvälistä rikollisuutta sitä mukaa kuin kumppanuutta kehitetään.

Kumppanimaat sopisivat läheisen hallinnollisen poliisi- ja tulliyhteistyön järjestämisestä ja kansallisten laki- ja säännöstekstien saattamisesta samalle tasolle Euroopan-Välimeren alueen eri rikollisuusmuotojen ehkäisemiseksi mukaanlukien myös seuraavat kysymykset:

Olisi tarpeellista kehittää oikeudellista yhteistyötä, jota ilman ei voida tehokkaasti vastustaa huumekauppaa ja kansainvälisen rikollisuuden erilaisia, varsinkaan yllä lueteltuja muotoja, mihin tarvittaisiin rikollisten luovuttamismenettelyjen parantamista, kansainvälisiä tutkintapyyntöjä koskevaa politiikkaa sekä tiedon ja tuomareitten vaihtoa.

Yhteistyökumppanit pitäisivät tärkeänä tehokkaampaa toimintaa rotusyrjinnän ja muukalaisvihan ilmenemistä vastaan ja suunnittelisivat siihen tähtäävää yhteistyötä.

Yhteistyökumppanit sopisivat toimintaohjelman valmistelusta korruptiota vastaan tämän ilmiön laajuuden, ajankohtaisuuden ja kansainvälisen levinneisyyden takia.

Kumppanit suunnittelisivat korruption paljastamis- ja tutkimiskeinojen vahvistamista, jotta sitä vastaan voitaisiin toimia tehokkaammin.

Yhteistyökumppanit toteaisivat keskinäisen ymmärryksen tehostamisen välttämättömäksi tukien samalla kulttuurinvaihtoa ja monikielisyyttä ja kunnioittaen kaikkien kumppanuusmaiden omaa identiteettiä.

Maiden yhteistyökumppanuus, jonka toimeenpanomenettelyt olisi konferenssissa määriteltävä, kohdistuisi kulttuuriperintöön ja luovaan toimintaan, kulttuuri- ja taidetapahtumiin, yhteistuotantoihin (teatteri, elokuva) sekä kirjojen ja kirjoituksen, kuvan ja taideteosten, käännösten ja muihin kulttuurin levittämisen välineisiin.

Yhteistyökumppanit muistuttaisivat tiedotusvälineiden tärkeästä osuudesta eri yhteiskuntien keskinäisessä tutustumisprosessissa ja sopisivat vaihdon ja yhteistyön edistämisestä erityisesti koulutuksen, yhteistuotantojen ja levityksen alalla.

Yhteistyön osapuolet asettaisivat kumppanuudessaan etusijalle seuraavat alueet:

Yhteistyökumppanit toteaisivat että on tärkeää edistää nuorten yhteyksiä ja nuorisovaihtoa paikallistason yhteistyöohjelmien muodossa. Tätä varten kumppanit olisivat valmiita:

Barcelonan konferenssin tulee luoda pohjaa tulevaa kehityskulkua varten ja yhteistyökumppaneiden olisi siksi sovittava yllä määriteltyjen eri toimenpiteiden seurannasta aihekohtaisten ministeri-, virkamies- ja asiantuntijakokousten avulla, kokemusten ja tiedon vaihdon sekä kansalaisyhteiskunnan osapuolten välisen yhteydenpidon ja muiden asiaankuuluvien menettelytapojen avulla. Nämä kokoukset voisivat tukeutua olemassaoleviin yhteistyörakenteisiin tai muihin, paremmin soveltuviin muotoihin, joista konferenssi voi päättää.

Unioni ehdottaa kumppaneilleen menettelyperiaatteeksi kokousten pitoa ulkoministeritasolla säännöllisin väliajoin. Osapuolten kesken sovitaan näiden kokousten määräaikaisuudesta.

Tämä kokonaisvuoropuhelu, jonka olisi oltava mahdollisimman konkreettista ja muodoista vapaata, täydentäisi Euroopan unionin ja Välimeren eri maiden tai alueiden kesken kahdenvälisten sopimusten piirissä tapahtuvaa vuoropuhelua sitä kuitenkaan korvaamatta.

Yhteydenpitomuotoja kansanedustajien ja paikallishallinnon yksikköjen tasolla voidaan myös tarkastella.

___________________

JULISTUS

EUROOPPA-NEUVOSTO, CANNES 26. - 27. KESÄKUUTA 1995

ASIA: YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN VIISIKYMMENVUOTISPÄIVÄ

"Kun tänä päivänä tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan allekirjoittamisesta San Franciscossa, Eurooppa-neuvosto:

Eurooppa-neuvosto osoittaa Addis Abebassa 26-28 päivänä kesäkuuta kokoontuvalle Afrikan yhtenäisyyden järjestölle viestin ilmaistakseen sille ystävyytensä ja tukensa sen rauhaan ja kehitykseen tähtäävälle toiminnalle. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Essenissä joulukuussa 1994 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jälkeen syntyneeseen yhteistyöhön Euroopan unionin ja Afrikan yhtenäisyyden järjestön välillä, ja se ilmaisee luottamuksensa Afrikan yhtenäisyyden järjestön kykyyn suorittaa tehtävänsä Afrikan mantereen tulevaisuuden puolesta.

EUROOPAN UNIONIN BURUNDIA

KOSKEVA JULISTUS

EUROOPPA-NEUVOSTO ON ERITTÄIN HUOLESTUNUT BURUNDIN TILANTEEN JATKUVASTA HUONONEMISESTA. SE ANTAA TÄYDEN TUKENSA BURUNDIN HALLITUKSEN PYRKIMYKSILLE KANSALLISEEN SOVINTOON JA JÄRJESTYKSEN PALAUTTAMISEEN EDELLYTTÄEN, ETTÄ IHMISOIKEUKSIA KUNNIOITETAAN EHDOTTOMASTI. EUROOPPA-NEUVOSTO TUOMITSEE KAIKEN VÄKIVALLAN JA KAIKENLAISTEN ÄÄRILIIKKEIDEN TOIMINNAN, JOKA TÄHTÄÄ TILANTEEN TASAPAINON HORJUTTAMISEEN. SE VAHVISTAA UUDELLEEN EUROOPAN UNIONIN VALMIUDEN AUTTAA BURUNDIA PÄÄTTÄVÄISESTI SEN VAIKEISSA ONGELMISSA.

EUROOPPA-NEUVOSTO TOIVOO, ETTÄ MAHDOLLISIMMAN PIAN KUTSUTTAISIIN KOOLLE SUURTEN JÄRVIEN ALUEEN RAUHAAN, TURVALLISUUTEEN JA VAKAUTEEN TÄHTÄÄVÄ KONFERENSSI YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN JA OAU:N SUOJELUKSESSA.

Eurooppa-neuvosto on ilmoittanut hyväksyvänsä seuraavan taulukon 22. kesäkuuta 1995 pidetyssä neuvoston istunnossa jaetun valmisteluasiakirjan 6 artiklassa olevien suuntaviivojen mukaisesti. (^*)

Kahdeksas EKR (miljoonaa ecua)

Merentakaisten maiden ja alueiden osuus vahvistetaan 1,28 prosentiksi kahdeksannesta EKR:sta.

EIP:n omia varoja koskevat lainat lisätään EKR:n määrään.