1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Helsingissä 10. ja 11. joulukuuta 1999. Se hyväksyi Vuosituhannen julistuksen ja teki useita päätöksiä, jotka käynnistävät uuden vaiheen laajentumisprosessissa. On pyritty varmistamaan myös se, että unionilla itsellään on tehokkaat ja uudistetut toimielimet, vahvistettu yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä kilpailukykyinen, uusia työpaikkoja luova, kestävä talous.

2. Aluksi Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentin puhemies Nicole Fontaine vaihtoivat näkemyksiä kokouksen pääaiheista, erityisesti laajentumisesta, toimielinuudistuksesta ja työllisyydestä.

3. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Luxemburgissa joulukuussa 1997 käynnistetyn laajentumisprosessin merkityksen koko Euroopan mantereen vakauden ja hyvinvoinnin kannalta. Laajentumisprosessin tehokkuutta ja uskottavuutta on pidettävä yllä.

4. Eurooppa-neuvosto vahvistaa liittymisprosessin kattavan nyt kaikki 13 ehdokasvaltiota, jotka kuuluvat yhtenäisen puitejärjestelmän piiriin. Kaikki ehdokasvaltiot osallistuvat liittymisneuvotteluihin tasavertaisina. Niiden tulee jakaa perussopimuksissa vahvistetut Euroopan unionin arvot ja tavoitteet. Tässä suhteessa Eurooppa-neuvosto korostaa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaista riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen periaatetta sekä kehottaa ehdokasvaltioita pyrkimään kaikin tavoin ratkaisemaan jäljellä olevat rajakiistat ja muut vastaavat kysymykset. Muussa tapauksessa niiden olisi kohtuullisen ajan kuluessa saatettava riita Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Eurooppa-neuvosto tarkastelee tilannetta uudelleen vuoden 2004 loppuun mennessä mahdollisten ratkaisematta olevien riitojen osalta. Se tarkastelee tällöin erityisesti riitojen vaikutuksia liittymisprosessiin ja pyrkii edistämään riitojen ratkaisemista Kansainvälisessä tuomioistuimessa. Tämän lisäksi Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston vahvistamien poliittisten kriteerien täyttäminen on edellytyksenä liittymisneuvottelujen aloittamiselle ja että kaikkien Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen on perusta unioniin liittymiselle.

5. Unioni on tehnyt vakaan poliittisen sitoumuksen pyrkiä kaikin keinoin saattamaan toimielinuudistusta käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi päätökseen joulukuuhun 2000 mennessä, minkä jälkeen seuraa ratifiointi. Konferenssin tulosten ratifioinnin jälkeen unionin pitäisi olla valmis ottamaan vastaan uusia jäsenvaltioita vuoden 2002 lopusta lähtien heti kun ne ovat osoittaneet pystyvänsä hoitamaan jäsenyysvelvoitteensa ja neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen.

6.

Komissio on tehnyt ehdokasvaltioiden edistymisestä uuden yksityiskohtaisen arvion. Arviosta käy ilmi, että liittymisehtojen täyttämisessä on edistytty. Koska joillakin aloilla kuitenkin edelleen esiintyy ongelmia, ehdokasvaltioita kehotetaan jatkamaan ja tehostamaan ponnistelujaan liittymisehtojen täyttämiseksi. On ilmennyt, että eräillä ehdokasvaltioilla ei ole valmiuksia täyttää kaikkia Kööpenhaminassa asetettuja kriteerejä keskipitkällä aikavälillä. Komissio aikoo antaa neuvostolle vuoden 2000 alkupuolella kertomuksen tiettyjen ehdokasvaltioiden edistymisestä Kööpenhaminan taloudellisten kriteereiden täyttämisessä. Seuraavat määräaikaiskertomukset annetaan hyvissä ajoin ennen joulukuussa 2000 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa.

7. Eurooppa-neuvosto muistuttaa ydinturvallisuuden korkean tason merkityksestä Keski- ja
Itä-Euroopassa. Se pyytää neuvostoa pohtimaan, kuinka ydinturvallisuuskysymystä käsitellään laajentumisprosessin yhteydessä asiaa koskevien neuvoston päätelmien mukaisesti.

8. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tšekin tasavallan ja Slovenian kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa tehtyyn laajaan valmistelutyöhön ja neuvottelujen edistymiseen.

10. Eurooppa-neuvosto, jonka vakaana tarkoituksena on edistää turvallisuutta ja vakautta Euroopan mantereella, on viimeaikaisten tapahtumien ja komission kertomusten perusteella päättänyt kutsua koolle kahdenväliset hallitustenväliset konferenssit helmikuussa 2000 käynnistääkseen Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan, Bulgarian ja Maltan kanssa neuvottelut niiden unioniin liittymisen ehdoista ja liittymistä seuraavista perussopimusten muutoksista.

11.

Neuvotteluissa jokaista ehdokasvaltiota arvioidaan sen omien ansioiden pohjalta. Tätä periaatetta sovelletaan sekä eri neuvottelulukujen avaamiseen että itse neuvotteluihin. Neuvotteluvauhdin ylläpitämiseksi on syytä välttää raskaita menettelyjä. Jos neuvotteluihin nyt mukaan otetut ehdokasvaltiot etenevät riittävästi valmisteluissaan, niillä on mahdollisuus päästä kohtuullisessa ajassa samalle tasolle neuvotteluja jo käyvien ehdokasvaltioiden kanssa. Neuvottelujen on edettävä samassa tahdissa kuin yhteisön säännöstön sisällyttämisen näiden valtioiden lainsäädäntöön ja sen todellisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvomisen.

12. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Turkin viimeaikaiseen myönteiseen kehitykseen, jonka komissio on todennut määräaikaiskertomuksessaan, sekä siihen, että Turkki aikoo jatkaa Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen tähtääviä uudistuksiaan. Ehdokasvaltiona Turkin on määrä liittyä unioniin samojen kriteerien perusteella, joita sovelletaan muihinkin ehdokasvaltioihin. Olemassa olevan Eurooppa-strategian perusteella Turkki pääsee muiden ehdokasvaltioiden tapaan osalliseksi liittymistä edeltävästä strategiasta, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea uudistuksia. Tähän kuuluu vahvistettu poliittinen vuoropuhelu, jossa korostetaan edistymistä poliittisten liittymiskriteerien täyttämisessä, erityisesti ihmisoikeuskysymyksissä, sekä painotetaan kohdissa 4 ja 9 a mainittuja asioita. Turkki voi liittymisprosessin yhteydessä myös osallistua yhteisön ohjelmiin ja erityisvirastojen toimintaan sekä ehdokasvaltioiden ja unionin välisiin kokouksiin. Aiempien
Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta laaditaan liittymiskumppanuus, joka käsittää painopisteet, joihin jäsenyysvalmisteluissa on keskityttävä poliittisten ja taloudellisten kriteerien ja jäsenvaltiovelvoitteiden täyttämiseksi; samoin laaditaan kansallinen ohjelma yhteisön säännöstön hyväksymiseksi. Lisäksi luodaan tarvittavat seurantamekanismit. Komissiota pyydetään laatimaan järjestelyt yhteisön säännöstön analyyttistä tarkastelua varten, jotta Turkin lainsäädännön ja käytäntöjen lähentäminen yhteisön säännöstöön tehostuisi. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään yhtenäisen välineen liittymistä edeltävän Euroopan unionin taloudellisen tuen eri lähteiden koordinoimiseksi.

13. Eurooppa-konferenssin tulevaisuutta tarkastellaan tilanteen kehittymisen ja liittymisprosessista Helsingissä tehtyjen päätösten pohjalta. Ranska on ilmoittanut aikovansa kutsua koolle Eurooppa-konferenssin kokouksen puheenjohtajakaudellaan vuoden 2000 jälkipuoliskolla.

14. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen puheenjohtajavaltion selvitykseen kysymyksistä, joita on tuotu esiin hallitustenvälisen konferenssin yhteydessä. Selvityksessä esitetään keskeiset vaihtoehdot, joita konferenssissa on käsiteltävä.

15. Ryhdytään asianmukaisiin toimiin, jotta hallitustenvälinen konferenssi voidaan kutsua virallisesti koolle helmikuun alussa. Konferenssin olisi saatettava työskentelynsä päätökseen ja sovittava tarvittavista perustamissopimusten muutoksista joulukuuhun 2000 mennessä.

16. Konferenssissa tarkastellaan Kölnin päätelmien mukaisesti ja puheenjohtajavaltion selvityksen pohjalta komission kokoa ja kokoonpanoa, äänten painottamista neuvostossa ja määräenemmistöpäätösten käytön mahdollista lisäämistä neuvostossa. Lisäksi tarkastellaan muita perustamissopimuksiin unionin toimielinten osalta tarvittavia muutoksia, joita aiheutuu edellä mainituista kysymyksistä ja Amsterdamin sopimuksen täytäntöönpanosta. Seuraava puheenjohtajavaltio antaa Eurooppa-neuvostolle selvityksen konferenssin etenemisestä ja voi ehdottaa lisäkysymyksiä konferenssin käsiteltäväksi.

17. Yleisten asioiden neuvoston jäseninä toimivilla ministereillä on poliittinen kokonaisvastuu konferenssista. Valmisteluista huolehtii työryhmä, jossa kunkin jäsenvaltion hallituksella on edustaja. Komission edustaja on mukana poliittisella ja valmistelutasolla. Konferenssin käytännön järjestelyt hoitaa neuvoston pääsihteeristö.

18. Euroopan parlamentti on tiiviisti mukana ja osallistuu konferenssin työskentelyyn. Valmisteluryhmän kokouksiin voi osallistua kaksi Euroopan parlamentin tarkkailijaa. Kutakin konferenssin ministerikokousta edeltää näkemysten vaihto Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa, jota avustaa kaksi Euroopan parlamentin edustajaa. Hallitustenvälistä konferenssia käsitteleviä valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla pidettäviä kokouksia edeltävät Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa käytävä näkemysten vaihto.

19. Puheenjohtajavaltio ryhtyy tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että ehdokasvaltioille annetaan nykyisillä foorumeilla säännöllisesti tietoja neuvottelujen edistymisestä ja tilaisuus esittää oma kantansa käsiteltävistä asioista. Tietoja annetaan myös Euroopan talousalueen valtioille.

20. Neuvoston työmenetelmiä on tarpeen muuttaa merkittävästi. Muutokset on tehtävä asteittain tästä hetkestä alkaen siten, että neuvosto voi laajentumisen hetkellä ottaa kitkattomasti vastaan uusia jäseniä. Eurooppa-neuvosto hyväksyy liitteessä III olevat toimintasuositukset. Neuvosto ja puheenjohtajavaltio sekä pääsihteeri, korkea edustaja vastaavat siitä, että näitä suosituksia noudatetaan ja että ne pannaan käytännössä täytäntöön. Tämä ei kuitenkaan saa haitata seuraavan puheenjohtajavaltion jo suorittamia järjestelyjä ja suunnittelutyötä.

21. Eurooppa-neuvosto muistuttaa sitoumuksestaan tukea komission hallinnon, erityisesti
talous- ja henkilöstöhallinnon uudistamista, jolla pyritään lisäämään tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta ja siten turvaamaan julkishallinnon mahdollisimman korkea taso. Komissio esittää kattavan hallinnonuudistusohjelman alkuvuodesta 2000. Eurooppa-neuvosto kehottaa toteuttamaan nämä hallinnonuudistukset nopeasti.

22. Unionin toimielinten avoimuus on tärkeää tuotaessa unionia lähemmäksi kansalaisia ja lisättäessä tehokkuutta. Suomen puheenjohtajakaudella on edistytty erityisesti asiakirjojen saatavuudessa ja nykyaikaista tietotekniikkaa hyödyntävässä nopeassa viestinnässä. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että komissio aikoo antaa tammikuussa 2000 ehdotuksen yleisistä periaatteista, jotka koskevat oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin.

23. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission kertomukseen "Säädöskäytännön parantaminen", jossa vahvistetaan, että etusijalla ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltaminen sekä se, että asiaa koskevaa perustamissopimuksen pöytäkirjaa sovelletaan täysimääräisesti.

24. Euroopan unionin petostentorjuntaviraston (OLAF) perustaminen on tärkeä edistysaskel petosten torjunnassa. Komissio esittää kesäkuuhun 2000 mennessä tiedonannon kattavan strategian kehittämisestä edelleen yhteisön taloudellisten etujen suojelemiseksi.

25. Eurooppa-neuvosto hyväksyy puheenjohtajavaltion kaksi tilanneselvitystä (ks. liite IV) unionin sotilaallisen ja ei-sotilaallisen kriisinhallinnan voimavarojen kehittämisestä osana vahvistettua Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

26. Euroopan unioni edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Euroopan unioni tunnustaa, että ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolla.

27. Eurooppa-neuvosto korostaa aikovansa päättäväisesti kehittää itsenäiset valmiudet tehdä päätöksiä ja siinä tapauksessa, ettei Nato kokonaisuutena ole mukana, käynnistää ja toteuttaa EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita vastauksena kansainvälisiin kriiseihin. Tässä prosessissa vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä, eikä se merkitse eurooppalaisen armeijan perustamista.

28. Eurooppa-neuvosto on päättänyt Kölnin Eurooppa-neuvostossa laadittujen suuntaviivojen ja puheenjohtajavaltion selvitysten perusteella erityisesti seuraavaa:

29.

Eurooppa-neuvosto pyytää seuraavaa puheenjohtajavaltiota yhdessä pääsihteerin, korkean edustajan kanssa viemään yleisten asioiden neuvostossa eteenpäin kaikkien selvityksissä esitettyjen näkökohtien, myös konfliktineston ja siviilikriisinhallintakomitean, käsittelyä ensisijaisen tärkeänä asiana. Seuraavaa puheenjohtajavaltiota pyydetään laatimaan ensimmäinen tilanneselvitys Lissabonin Eurooppa-neuvostolle ja esittämään Feiran Eurooppa-neuvostolle yhteenveto, joka sisältää asianmukaisia suosituksia ja ehdotuksia sekä näkemyksen siitä, pidetäänkö perussopimuksen muuttamista tarpeellisena. Yleisten asioiden neuvostoa pyydetään aloittamaan näiden päätösten täytäntöönpano perustamalla perussopimuksen nykyisten määräysten mukaisesti neuvostoon sovitut väliaikaiset elimet ja järjestelyt, jotka ovat toiminnassa maaliskuusta 2000 alkaen.

30. Talouden elpyminen unionissa on päässyt vauhtiin ja ulottuu yhä laajemmalle. Elpymisen perustana ovat terveet talouden perustekijät: edellytykset investoinneille ovat hyvät, inflaatio on edelleen alhainen ja julkinen talous on kohentunut. Uusia työpaikkoja syntyy, ja työttömyys on vähenemässä, vaikka se onkin vielä liian korkealla. Suotuisia näkymiä tukevat euron onnistunut käyttöönotto, ja niitä olisi edelleen vahvistettava julkisen talouden vakauttamiseen ja talouden uudistamiseen, erityisesti markkinoiden vapauttamiseen ja verouudistukseen, tähtäävillä jäsenvaltioiden toimilla sekä palkkakehityksellä, joka on sopusoinnussa hintavakauden ja uusien työpaikkojen luomisen kanssa.

31. Väestörakenteen muutokset edellyttävät ikääntyviä henkilöitä aktivoivaa politiikkaa ja lisää tehokkuutta julkisella ja yksityisellä sektorilla muutosten aiheuttaman taloudellisen taakan kantamiseksi. Meneillään oleva globalisoituminen lisää kilpailua ja tarvetta edistää innovaatiota ja rakenneuudistusta. Unionin ja jäsenvaltioiden on aktiivisesti edistettävä uusien teknologioiden yhä laajempaa käyttöä ja kehitettävä tietoyhteiskuntaa kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi. Myös taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen välisen yhteyden vuoksi on tärkeää taata riittävät sosiaaliset turvaverkostot.

32.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvoston selvitykseen talouspolitiikan koordinoinnista ja korostaa sen keskeistä merkitystä talous-, työllisyys- ja rakennepolitiikan koordinoinnin tehostamisessa, jotta yhtenäismarkkinoiden ja yhteisen rahan tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin saada täysi hyöty. Nyt olisi keskityttävä nykyisten prosessien ja järjestelyjen tehokkaaseen soveltamiseen ja yksinkertaistamiseen sekä politiikan toteuttamisen tiiviiseen seurantaan. Politiikan yleiset tavoitteet ja suuntaukset määritellään talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa. Näiden suuntaviivojen, työllisyyden suuntaviivojen ja rakenneuudistuksen valvonnan yhteisvaikutusta olisi lisättävä edelleen Eurooppa-neuvoston poliittisia ohjeita noudattaen. Ecofin-neuvoston osuutta talouspolitiikan koordinoinnissa olisi vahvistettava samalla kun varmistetaan johdonmukaisuus neuvoston eri kokoonpanojen toiminnassa. Yhteistä rahaa koskevaan yhteiseen vastuualueeseen liittyvää yhteistyötä olisi Euro 11
-maiden välillä kehitettävä edelleen Luxemburgin Eurooppa-neuvoston joulukuussa 1997 antamien päätelmien mukaisesti.

33. Lissabonissa 23.–24. maaliskuuta 2000 järjestettävä Eurooppa-neuvoston erityiskokous antaa mahdollisuuden jatkaa näiden asioiden käsittelyä tarkastelemalla sitä, mitä tavoitteita on nykyisillä prosesseilla ja välineillä, joilla pyritään edistämään työllisyyttä, talousuudistusta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tietopohjaisessa taloudessa.

34. Kaikkien jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvien kansalaisten olisi maksettava asianmukainen vero kaikista säästötuloistaan.

35. Eurooppa-neuvosto tarkasteli, miten tätä periaatetta voitaisiin Euroopassa parhaiten noudattaa. Se päätti, että korkean tason työryhmä pohtii erityisesti seuraavia asioita: miten periaate voidaan panna tehokkaimmin täytäntöön, ja voidaanko näissä pohdinnoissa edistyä puheenjohtajavaltion ja komission 7. joulukuuta 1999 esittämän asiakirjan pohjalta.

36. Työryhmä tarkastelee myös ehdotuksia, joita Yhdistynyt kuningaskunta on tehnyt mm. tietojenvaihdosta.

37. Työryhmä ottaa tässä huomioon kaikki neuvoston päätökset, myös 29. marraskuuta 1999 päivätyssä asiakirjassa esitetyt näkökannat.

38. Se antaa neuvostolle selonteon, jossa esitetään mahdollisia ratkaisuja edellä esitettyihin kysymyksiin sekä käytännesääntöihin ja korko- ja rojaltidirektiiviin yhtenä kokonaisuutena. Neuvosto antaa asiasta selvityksen Eurooppa-neuvostolle viimeistään kesäkuussa 2000.

39. Luxemburgissa käynnistetyn prosessin mukaisesti jäsenvaltiot ovat kahtena viime vuotena laatineet työllisyyden suuntaviivoihin perustuvat kansalliset toimintasuunnitelmat. Tulokset ovat olleet selvästi myönteisiä. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission ehdotukseen vuoden 2000 työllisyyden suuntaviivoiksi sekä kullekin jäsenvaltiolle erikseen osoitettuihin suosituksiin, jotka tukevat jäsenvaltioita, kun ne kansallisissa toimintasuunnitelmissaan laativat omia ratkaisujaan työllisyyshaasteeseen. Eurooppa-neuvosto hyväksyy Ecofin- ja
työ- ja sosiaaliasioiden neuvoston yhteisen istunnon tulokset, jotka koskevat kyseisiä suuntaviivoja ja suosituksia. On erityisen tärkeätä, että sekä työmarkkinaosapuolet että Euroopan parlamentti, jota on nyt ensimmäisen kerran virallisesti kuultu työllisyyden suuntaviivoista, osallistuvat entistä enemmän tähän prosessiin.

40. Toteuttaessaan työmarkkinauudistuksia jäsenvaltioiden olisi kansallisissa toimintasuunnitelmissaan kiinnitettävä erityisesti huomiota vero- ja etuusjärjestelmiinsä, työllisyyteen palvelualalla, työn organisointiin, elinikäiseen oppimiseen sekä naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin.

41. Työllisyyskehitystä mittaavien indikaattorien ja niihin liittyvien tietojen kehittämisessä ja käyttämisessä on edistytty. Eurooppa-neuvosto pyytää jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan työnsä kehittämistä tällä alalla.

42. Mahdollisimman hyvin toimivat sisämarkkinat ovat välttämättömät eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn sekä kasvun ja työllisyyden kannalta. Tuote-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden toiminnan tehostaminen on olennainen osa kattavaa talousuudistusta. Eurooppa-neuvosto katsoo, että komission tiedonanto Euroopan sisämarkkinoiden strategiasta edistää merkittävästi kyseisen tavoitteen saavuttamista. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja neuvostoa kehittämään ja selkeyttämään Euroopan unionin kokonaisvaltaisen kilpailukykypolitiikan merkitystä, tavoitteita ja toimenpiteitä talouspolitiikan koordinoinnin puitteissa.

43. Informaatio- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Kölnin Eurooppa-neuvosto asetti Euroopan tavoitteeksi saavuttaa johtava asema tietoyhteiskunnassa, mikä edellyttää lisäinvestointeja innovaatioon, tutkimukseen ja koulutukseen. Erityisesti on korostettava tarvetta vastata kasvaviin vaatimuksiin, joita tietoyhteiskunta asettaa työmarkkinoille.

44.

Toimivat sähköiset markkinat edellyttävät avoimia ja kilpailukykyisiä televiestintämarkkinoita sekä lainsäädäntöä, jolla sähköistä liiketoimintaa tuetaan ottaen samalla huomioon sekä yritysten että kuluttajien edut. Eurooppa-neuvosto panee merkille sähköistä kaupankäyntiä koskevan lainsäädäntötyön viimeaikaisen edistymisen ja kehottaa neuvostoa saattamaan päätökseen keskeneräisen työn tällä alalla. Komissiota pyydetään ripeästi valmistelemaan ehdotuksia muutoksiksi, joita yhteisön viestintälainsäädäntöön on tekniikan ja markkinoiden kehityksen vuoksi tehtävä.

45. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission e-Europe-aloitteen, jolla Euroopasta pyritään tekemään todellinen tietoyhteiskunta kaikille. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota laatimaan yhdessä neuvoston kanssa e-Europe-toimintasuunnitelman, antamaan tilanneselvityksen Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 pidettävälle
Eurooppa-neuvoston erityiskokoukselle sekä saamaan toimintasuunnitelman valmiiksi kesäkuuhun 2000 mennessä.

46. Strategioista ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseksi maatalouden, liikenteen ja energian aloilla on päästy yhteisymmärrykseen. Vastaavia strategioita on ryhdytty laatimaan sisämarkkina-, kehitys- ja teollisuusneuvostoissa, joiden alustavat selvitykset ovat jo saatavilla, sekä yleisten asioiden, Ecofin- ja kalastusneuvostoissa. Neuvostoa pyydetään saattamaan kyseinen työ kokonaisuudessaan päätökseen ja esittämään Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa 2001 kattavat strategiat, joihin voi sisältyä aikataulu tuleville toimenpiteille ja indikaattorit kyseisille aloille.

47. Alakohtaiset strategiat olisi valmistumisen jälkeen pantava viipymättä täytäntöön. Strategioita on säännöllisesti arvioitava, seurattava ja valvottava, jotta niitä voitaisiin mukauttaa ja tehostaa. Komissiota ja neuvostoa kehotetaan kehittämään asianmukaiset välineet ja määrittelemään tätä tarkoitusta varten tarvittavat tiedot.

48. Politiikkojen ja toimenpiteiden valmistelua, mukaan luettuna kansalliset ja yhteisön lainsäädäntötoimet, olisi jatkettava siten, että voitaisiin vahvistaa edellytykset, joilla sekä Euroopan yhteisö että jäsenvaltiot voivat ratifioida Kioton pöytäkirjan ennen vuotta 2002. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia yleissopimuksen sopimuspuolia ratifioimaan pöytäkirjan vuoteen 2002 mennessä, jotta se voi tulla voimaan. Ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen politiikkojen määrittelyssä ja toteutuksessa on olennaisen tärkeää Kioton pöytäkirjan mukaisten yhteisön sitoumusten täyttämisessä. Haagin konferenssissa pyritään kaikin tavoin saamaan aikaan johdonmukaisia ja uskottavia päätöksiä.

49.

Eurooppa-neuvosto panee merkille komission esittämät viidennen ympäristöalan toimintaohjelman kokonaisarvioinnin sekä ympäristö- ja yhdentämisindikaattoreita koskevan kertomuksen. Se pyytää komissiota laatimaan vuoden 2000 loppuun mennessä ehdotuksen kuudenneksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi.

50. Komissiota pyydetään laatimaan vuoden 2001 kesäkuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle esitettävä ehdotus pitkän aikavälin strategiaksi, jossa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen politiikat sovitetaan tiiviisti toisiinsa. Strategia muodostaa myös yhteisön osuuden Rion prosessin kymmenvuotistarkistukseen, joka on määrä suorittaa vuonna 2002.

51. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu on varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden varmistamiseen kaikille kansalaisille tiukentamalla laatuvaatimuksia ja tehostamalla valvontajärjestelmiä koko elintarvikeketjussa aina tilalta kuluttajalle asti. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa tarkastelemaan kiireellisesti pian ilmestyvää elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaa komission valkoista kirjaa, jossa esitetään myös riippumattoman elintarvikeviraston perustamista ja tukea kansallisille elintarvikkeiden turvallisuutta koskeville toimenpiteille, sekä ennalta varautumisen periaatetta koskevaa komission tiedonantoa. Seuraava puheenjohtajavaltio esittää Feiran Eurooppa-neuvostolle selvityksen siihen mennessä saavutetusta edistymisestä.

52. Eurooppa-neuvosto on pannut merkille selvityksen, joka koskee Amsterdamin
Eurooppa-neuvostossa vuonna 1997 hyväksytyn, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisen päätökseen saattamista ja arviointia. Se kehottaa Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta neuvostoa laatimaan kyseisen toimintasuunnitelman jatkoksi EU:n strategian järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisystä ja torjunnasta.

53. Eurooppa-neuvosto panee merkille Euroopan unionin huumausainestrategian vuosiksi
2000–2004. Se kehottaa niitä toimielimiä ja elimiä, joita strategia koskee, panemaan sen ripeästi täytäntöön ja raportoimaan ensimmäisistä tuloksista vuoden 2002 loppuun mennessä.

54. Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on saanut uuden sysäyksen pääsihteerin, korkean edustajan Javier Solanan astuttua virkaansa. Yhteiset strategiat tarjoavat uusia toimintamahdollisuuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri yhtenäisyys, lisäarvo ja tehokkuus unionin ulkoisessa toiminnassa, mukaan lukien niiden Amsterdamin sopimuksen määräysten asianmukainen soveltaminen, jotka koskevat määräenemmistöpäätösten käyttöä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa toteuttamaan, pääsihteerin, korkean edustajan ja komission työpanoksen pohjalta, tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kaikkia Euroopan unionin käytettävissä olevia eri keinoja hyödynnetään mahdollisimman hyvin unionin ulkoisen toiminnan tehostamiseksi ja kokonaisvaltaistamiseksi.

55. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 10. joulukuuta 1999 erillisen julkilausuman Tšetšeniasta
(ks. liite II).

56. Eurooppa-neuvosto on tehnyt päätöksen Ukrainaa koskevasta Euroopan unionin yhteisestä strategiasta (ks. liite V). Tällä tavoin Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä tärkeänä demokraattisen, vakaan, avoimen ja taloudellisesti menestyvän Ukrainan nousemista merkittäväksi toimijaksi uudessa Euroopassa. Yhteisessä strategiassa otetaan huomioon Ukrainan Eurooppaan liittyvät pyrkimykset ja Eurooppa-myönteinen valinta.

57. Eurooppa-neuvosto on arvioinut yleisesti unionin yhteisiä strategioita. Se muistutti päättäneensä Tšetšeniaa koskevassa julkilausumassaan, että Venäjää koskevan yhteisen strategian täytäntöönpanoa on tarkistettava. Se pani merkille, että Välimeren aluetta koskevan yhteisen strategian valmistelut ovat edistyneet pitkälle ja totesi, että Länsi-Balkania koskevan yhteisen strategian valmisteluja on jatkettava. Se kannustaa neuvostoa jatkamaan valmisteluja ja kehittämään yhteisten strategioiden käsitettä sekä pohtimaan tulevien yhteisten strategioiden aiheita, erityisesti temaattisia aiheita, sekä strategioiden ajoitusta.

58. Euroopan unioni aikoo päättäväisesti omaksua johtavan aseman Kaakkois-Euroopan vakauden, turvallisuuden ja taloudellisen kehityksen edistämisessä vakaussopimuksen yleisiin tavoitteisiin perustuvan tiiviin kumppanuuden mukaisesti alueen maiden ja muiden maiden kanssa. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen puheenjohtajavaltion ja komission yhteiseen selvitykseen, jossa tuodaan esiin jatkotoimien tärkeimmät alueet. Se pyytää pääsihteeriä, korkeaa edustajaa esittämään yhdessä komission kanssa neuvostolle poliittis-taloudellisen analyysin alueen tulevaisuudennäkymistä kiireellistä tarkastelua varten. Eurooppa-neuvosto pitää myös erityisen tärkeänä, että rahoitusavulla on yhdet sääntelypuitteet, jotta paikalla toteutettavaa toimintaa ja alueellista yhteistyötä voidaan tehostaa. Eurooppa-neuvosto esittää kiitoksensa Bodo Hombachille tämän tekemästä työstä.

59. Vakaus- ja assosiaatiosopimusten avulla pyritään mahdollistamaan läheisemmät suhteet alueen kaikkien valtioiden välillä kaikilla aloilla. Unionin tuki riippuu Kaakkois-Euroopan maiden selkeästä ja näkyvästä sitoutumisesta yhteistyöhön yhteisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurooppa-neuvosto korostaa, että erityisen tärkeää on Kaakkois-Euroopan maiden keskinäisten suhteiden parantaminen ja kaupan ja henkilöiden liikkuvuuden esteiden poistaminen. Se muistuttaa Tonavan jokiuoman nopean raivaamisen tärkeydestä.

60. Unioni haluaa edistää Jugoslavian liittotasavallan demokratisoitumista osana
Kaakkois-Euroopan vakauttamispyrkimyksiään. Se aikoo tehostaa vuoropuheluaan Serbian demokraattisten voimien ja Montenegron demokraattisesti valitun hallituksen kanssa. Unioni aikoo tutkia uusia keinoja Montenegron poliittisen ja taloudellisen uudistusohjelman tukemiseksi.

61. Unioni on sitoutunut olojen ennalleen palauttamiseen ja jälleenrakennukseen Kosovossa. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Kosovon jälleenrakennus- ja elvytysohjelmaan ja unionin vuodesta 2000 alkaen jälleenrakennusta varten antamaan 500 miljoonan euron suuruiseen sitoumukseen, joka tulee jäsenvaltioiden kansallisten maksuosuuksien lisäksi. Kaikkien osapuolten on pantava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244 täytäntöön täysimääräisesti sen kaikilta osin. Jos YK:n Kosovon-siviilioperaation (UNMIK) toimeksiantoa ei noudateta ja KFOR:n kanssa ei toimita yhteistyössä, on tästä vakavia seurauksia EU:n sitoutumiselle Kosovossa. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto esittää kiitoksensa Bernard Kouchnerille tämän suorittamasta työstä.

62. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Helsingissä 11. ja 12. marraskuuta 1999 pidetyn pohjoista ulottuvuutta käsitelleen ulkoministerikonferenssin päätelmiin ja tulevan puheenjohtajavaltion Ruotsin aikomukseen järjestää asiasta korkean tason seurantakokous. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota laatimaan yhteistyössä neuvoston kanssa ja kumppanuusmaita kuullen Euroopan unionin ulkoisten ja rajat ylittävien politiikkojen pohjoista ulottuvuutta koskevan toimintasuunnitelman, joka annetaan Feiran Eurooppa-neuvostolle hyväksyttäväksi kesäkuussa 2000.

63. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että neuvottelut vapaakauppasopimuksesta Meksikon kanssa on saatu päätökseen.

64. Eurooppa-neuvosto panee merkille puheenjohtajavaltion selvityksen ihmisoikeuksista ja ilmaisee tyytyväisyytensä Euroopan unionin julkilausumassa 10. joulukuuta 1998 tehtyjen toimenpide-ehdotusten seurantaan. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan aktiivisesti näiden toimenpiteiden toteuttamista ja kehittämään vuosittaisen ihmisoikeusraportin ja vuosittaisen ihmisoikeuksia käsittelevän keskustelufoorumin muotoa ja sisältöä sekä tutkimaan, onko tarpeellista vahvistaa analyysia ja arviointia ihmisoikeuksien alalla. Tässä yhteydessä kannustetaan säännölliseen vuoropuheluun ihmisoikeuksista kansalaisyhteiskunnan kanssa.

65. Eurooppa-neuvosto pitää erityisen tärkeänä, että kaikilla yksilöillä on yhtäläiset ihmisoikeudet. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota niiden ryhmien aseman parantamiseen, jotka eivät ole enemmistönä missään valtiossa, mukaan lukien romanit. Euroopan unioni on sitoutunut työskentelemään tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhdessä Euroopan neuvoston ja Etyjin kanssa.

66. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että Lähi-idässä on päästy uuteen alkuun pyrittäessä kohti oikeudenmukaista, kokonaisvaltaista ja kestävää rauhaa Lähi-idässä, ja vahvistaa Euroopan unionin täyden tuen tälle kehitykselle.

67. Eurooppa-neuvosto on erityisen tyytyväinen presidentti Assadin ja pääministeri Barakin rohkeaan päätökseen jatkaa neuvotteluja Syyrian osalta Washingtonissa joulukuun puolivälissä. Se toivoo Israelin ja Syyrian pääsevän pian sopimukseen, jolla valmisteltaisiin neuvottelujen jatkamista ja myös Libanonin kysymyksen ratkaisua.

68.

Eurooppa-neuvosto korostaa Israelin ja palestiinalaisten tähänastisten toimien merkitystä Sharm el Sheikhin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Edistymisen jatkuminen olisi varmistettava siten, että sopimuspuolet täyttävät sovitussa ajassa kaikki hyväksymänsä velvoitteet. Eurooppa-neuvosto kehottaa molempia osapuolia pidättymään kaikista yksipuolisista toimista.

69. Rauhanprosessin monenvälisten neuvottelujen kaikkien osapuolten olisi työskenneltävä sen hyväksi, että rauhaan tähtäävä toiminta voitaisiin aloittaa uudelleen mahdollisimman pian ja koko laajuudessaan. Rinnakkaisen edistymisen kaikilla osa-alueilla pitäisi rauhanprosessin nykyvaiheessa olla kaikkien edun mukaista.

70. Eurooppa-neuvosto pahoittelee Seattlessa pidetyn Maailman kauppajärjestön (WTO) ministerikokouksen epäonnistumista. Se vahvistaa uudelleen sitoutuneensa nykyiseen monenväliseen kauppajärjestelmään ja kattavaan monenväliseen kauppaneuvottelukierrokseen. Se hyväksyy yleisten asioiden neuvoston 3. joulukuuta 1999 antamat päätelmät.

71. Nyt kun Macao on siirtymässä Kiinalle, Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä tärkeänä Macaon vakautta ja hyvinvointia Kiinan erityishallintoalueena sekä sen erityisidentiteetin ja kansalaisten oikeuksien ja vapauksien säilyttämistä Kiinan ja Portugalin vuonna 1987 antaman yhteisen julkilausuman ja erityishallintoalueen peruslain mukaisesti. Näiden täysimääräinen täytäntöönpano on paras tae Macaon tulevaisuudelle.

72. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen vallan siirtämiseen Pohjois-Irlantiin ja pitkänperjantain sopimuksen mukaisten Ison-Britannian ja Irlannin sekä pohjoisen ja etelän välisten instituutioiden perustamiseen ja toteaa, että nämä tapahtumat merkitsevät hyvin huomattavaa edistymistä kohti sopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa. Eurooppa-neuvosto onnittelee poliittisia puolueita, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta, Irlannin hallitusta ja senaattori George Mitchelliä tämän edistysaskelen saavuttamisesta. Eurooppa-neuvosto vahvistaa antavansa poliittisen ja käytännön tukensa Pohjois-Irlannille sekä pohjoisen ja etelän väliselle yhteistyölle.

1. Eurooppa-neuvosto tuomitsee jyrkästi Tšetšenian kaupunkien kiivaat pommitukset, Groznyin asukkaisiin kohdistetun uhan ja Venäjän sotilasjohdon esittämän uhkavaatimuksen sekä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden kohtelun.

2. Eurooppa-neuvosto ei aseta kyseenalaiseksi Venäjän oikeutta säilyttää alueellinen koskemattomuutensa eikä sen oikeutta torjua terrorismia. Terrorismin torjunta ei kuitenkaan voi missään olosuhteissa oikeuttaa kaupunkien tuhoamista eikä niiden tyhjentämistä asukkaistaan tai sitä, että kokonaista kansaa pidetään terroristeina.

3. Tällainen toiminta on ristiriidassa humanitaarisen oikeuden perusperiaatteiden, Venäjän Etyjin puitteissa tekemien sitoumusten ja sille Euroopan neuvoston jäsenenä kuuluvien velvollisuuksien kanssa. Tämä sota syventää kuilua Tšetšenian kansan ja muun Venäjän välillä ja uhkaa horjuttaa koko alueen vakautta. Vain poliittinen ratkaisu voi päättää tämän kriisin. Eurooppa-neuvosto on syvästi huolissaan jatkuvan selkkauksen aiheuttamasta uhasta Kaukasian alueen vakaudelle sekä Tšetšeniassa käytyjen taistelujen mahdollisesta leviämisestä Georgiaan ja sen vaikutuksista Georgian alueelliseen koskemattomuuteen.

4. Eurooppa-neuvosto kehottaa Venäjän viranomaisia:

5. Eurooppa-neuvosto kehotti Tšetšenian viranomaisia noudattamaan humanitaarisen oikeuden sääntöjä ja periaatteita, tuomitsemaan terrorismin ja pyrkimään poliittisen vuoropuhelun aloittamiseen uudelleen.

6. Eurooppa-neuvosto odottaa Venäjän noudattavan ja panevan täytäntöön Istanbulissa tekemänsä sitoumukset täysimääräisesti. Se kiinnittää erityistä huomiota Etyjin nykyisen puheenjohtajan vierailuun alueelle lähitulevaisuudessa. Eurooppa-neuvosto kehottaa Venäjää hyödyntämään tätä vierailua käydäkseen vuoropuhelua Pohjois-Kaukasian, myös Tšetšenian, vaaleilla valittujen johtajien kanssa. Nazranissa Ingušiassa olisi viipymättä avattava Etyjin Tšetšenian-avustusryhmän toimisto.

7. Edellä mainitun perusteella Eurooppa-neuvosto päättää tehdä tilanteesta seuraavat johtopäätökset:

Eurooppa-neuvosto kehottaa puheenjohtajavaltiota ja korkeana edustajana toimivaa pääsihteeriä ilmoittamaan tästä päätöksestä ja tämän julkilausuman sisällöstä pikaisesti korkeimmalla tasolla Venäjän viranomaisille.

Eurooppa-neuvosto kehottaa Etyjiä ja Euroopan neuvostoa tarkastelemaan uudelleen kumpikin omalla toimialallaan sen yhteistyön toimintaperiaatteita, jota ne tekevät Venäjän kanssa.

8. Venäjä on Euroopan unionin tärkeä kumppani. Unioni on jatkuvasti ilmaissut halukkuutensa tukea Venäjää sen kehittyessä moderniksi ja demokraattiseksi valtioksi. Mutta Venäjän on noudatettava sitoumuksiaan, jos kumppanuutta aiotaan kehittää. Euroopan unioni ei halua Venäjän eristäytyvän Euroopasta.

Tätä tarkoitusta varten on sovittu seuraavasta:

- tarkkailuun ja varhaisvaroitukseen liittyvien sotilaallisten voimavarojen kehittäminen ja koordinointi

- Euroopan olemassa olevien monikansallisten joukkojen nopean toiminnan voimavarojen vahvistaminen

a) - Poliittisten ja turvallisuusasioiden pysyvä komitea Brysselissä muodostetaan jäsenvaltioiden korkean virkamies- tai suurlähettilästason edustajista. Komitea käsittelee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaikkia puolia, mukaan lukien Euroopan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti ja vaikuttamatta yhteisön toimivaltaan. Sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa komitea huolehtii neuvoston johdolla operaation poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta. Tätä varten otetaan käyttöön tarvittavat menettelyt, jotta päätöksenteko voi tapahtua tehokkaasti ja nopeasti. Komitea määrittelee myös suuntaviivoja sotilaskomiteaa varten.

b) - Sotilaskomitea muodostuu puolustusvoimien komentajista, joita heidän sotilasedustajansa edustavat. Puolustusvoimien komentajat kokoontuvat sotilaskomiteaan tarvittaessa. Sotilaskomitea antaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle sotilaallisissa kysymyksissä neuvoja ja suosituksia sekä antaa ohjeet sotilasesikunnalle sotilaallisissa kysymyksissä. Sotilaskomitean puheenjohtaja osallistuu neuvoston kokouksiin tehtäessä päätöksiä, joilla on merkitystä puolustuksen alalla.

c) - Sotilasesikunta osana neuvoston rakenteita antaa sotilaallista asiantuntemusta ja tukee Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mukaan lukien EU-johtoisten sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden toteuttaminen. Sotilasesikunta suorittaa Petersbergin tehtäviin liittyviä varhaisvaroitus-, tilannearviointi- ja strategisia suunnittelutehtäviä, mukaan lukien Euroopan kansallisten ja monikansallisten joukkojen saatavuuden kartoittaminen.

Neuvostoon perustetaan väliaikaisena toimenpiteenä seuraavat elimet maaliskuusta 2000 alkaen:

a) - Neuvosto perustaa noudattaen täysimääräisesti perussopimusten määräyksiä väliaikaisen poliittisten ja turvallisuusasioiden pysyvän komitean, joka muodostuu korkeista virkamiehistä tai suurlähettiläistä ja jonka tehtävänä on poliittisen komitean valvonnassa viedä eteenpäin Helsingin Eurooppa-neuvoston jatkotoimia valmistelemalla suosituksia Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevasta toiminnasta sekä käsitellä päivittäisiä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia asioita toimien tiiviissä yhteydessä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin kanssa.

b) - Perustetaan jäsenvaltioiden puolustusvoimien komentajien sotilasedustajien väliaikainen elin, joka antaa tarvittaessa neuvoja sotilaallisissa kysymyksissä väliaikaiselle poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle.

c) - Neuvoston pääsihteeristöä vahvistetaan siirtämällä jäsenvaltioista sotilasasiantuntijoita, jotka avustavat Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa työssä ja muodostavat tulevan sotilasesikunnan ydinjoukon.

a) - suosituksia, jotka koskevat Euroopan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvien uusien pysyvien poliittisten ja sotilaallisten elinten institutionaalista kehittämistä EU:n puitteissa ottaen huomioon asiakirjan "Sotilaalliset elimet EU:ssa sekä EU-johtoisten operaatioiden suunnittelu ja johtaminen" ("Military bodies in the European Union and the planning and conduct of EU-led operations") sekä muut esitetyt näkemykset,

b) - ehdotuksia asianmukaisiksi neuvonpito- ja/tai osallistumismenettelyjä koskeviksi järjestelyiksi, jotka neuvosto tekee ja joiden nojalla asianomaiset kolmannet maat voivat osallistua EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan,

c) - ehdotuksia, jotka koskevat periaatteita Naton kanssa sotilaallisista kysymyksistä pidettävää neuvonpitoa varten, ja suosituksia EU:n ja Naton välisiä suhteita koskevien menettelyjen kehittämiseksi, jotta yhteistyössä löydetään tarkoituksenmukainen sotilaallinen toimintamuoto kriisitilanteessa, kuten Washingtonissa ja Kölnissä päätettiin,

d) - näkemyksen siitä, pidetäänkö perustamissopimuksen muuttamista välttämättömänä.

Jäsenvaltioiden ja unionin olisi kehitettävä nopean toiminnan voimavaroja määrittämällä puitteet ja edellytykset, sekä yksilöimällä etukäteen henkilöstö-, materiaali- ja rahavarat, joita voidaan käyttää vastauksena johtavan organisaation, esimerkiksi YK:n tai Etyjin, pyyntöön tai tarvittaessa EU:n itsenäisiin toimiin.

Luetteloa kansallisista ja yhteisöllistä resursseista olisi täydennettävä, jotta saataisiin yleiskuva resursseista, joita voidaan käyttää nopean toiminnan puitteissa. Tässä prosessissa jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet voivat halutessaan korostaa niitä sektoreita, joista niillä on mielestään yleisesti tunnustettua asiantuntemusta.

Olisi perustettava tietokanta ennalta yksilöityjä keinoja, voimavaroja ja asiantuntemusta koskevien tietojen ylläpitämiseksi ja jakamiseksi kaikilla alueilla, joilla on merkitystä
ei-sotilaalliselle kriisinhallinnalle. Näiden keinojen saatavuus ja laatu olisi määriteltävä selvästi.

Olisi laadittava aikaisemmat kokemukset huomioon ottaen selvitys, jossa määritettäisiin konkreettiset tavoitteet EU:n jäsenvaltioiden kollektiiviselle ei-sotilaalliselle kansainvälisten kriisien hallinnalle (esim. kyky saattaa lyhyellä varoitusajalla toimintakykyiseksi ja pitää yllä tietyn ajanjakson määrätty määrä siviilipoliiseja osana civpol-toimintaa; järjestää vuorokauden kuluessa vahvuudeltaan kahdensadan hengen yhdistetty etsintä- ja pelastuspalveluvalmius). Puheenjohtajavaltio Portugalin olisi jatkettava tätä työtä yhdessä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin kanssa.

Luettelon, tietokantahankkeen ja selvityksen avulla olisi pystyttävä määrittämään vahvat ja heikot alueet, ja ne voisivat tukea parannettuja koulutusstandardeja, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista sekä kahden- tai monenvälisiä hankkeita jäsenvaltioiden välillä (esim. "yhdistämällä" jonkin jäsenvaltion pelastushelikopteri ja toisen jäsenvaltion erikoistunut lääkintäryhmä yhdeksi yksiköksi.

Neuvoston sihteeristöön olisi perustettava koordinointijärjestelmä, joka toimisi täydessä vuorovaikutuksessa komission yksiköiden kanssa. Se ylläpitäisi tietokantahanketta ja eri voimavaroja koskevia aloitteita. Yksittäisissä kriiseissä se voi, riippuen EU:n tehtävästä, perustaa ad hoc -keskuksen koordinoimaan EU:n jäsenvaltioiden osallistumista. Tämän tulisi olla niukka, tehokas, ei-byrokraattinen rakenne, joka mahdollistaisi tiiviin vuorovaikutuksen komission kanssa (erityisesti ECHO:n kanssa).

Luotaessa nopean toiminnan voimavaroja on tarkasteltava kiireellisesti siviilipoliisivalmiuksien kehittämistä.

Olisi kehitettävä nopeita rahoitusmekanismeja, mistä esimerkkinä komission perustama nopean toiminnan rahasto (Rapid Reaction Fund), EU:n toimia tukevan rahoituksen nopeuttamiseksi, muiden kansainvälisten organisaatioiden johtamiin operaatioihin osallistumiseksi ja tarvittaessa valtioista riippumattomien järjestöjen toiminnan rahoittamiseksi.

- vakaan, avoimen ja moniarvoisen demokratian luominen Ukrainaan, jota hallitaan oikeusvaltion periaatetta noudattaen, ja sellaisen vakaan ja toimivan markkinatalouden tukeminen, joka hyödyttää koko Ukrainan kansaa.

- yhteistyön tekeminen Ukrainan kanssa vakauden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Euroopassa ja muualla maailmassa, sekä tehokkaiden vastausten löytäminen Eurooppaa kohtaaviin yhteisiin haasteisiin.

- taloudellisen, poliittisen ja kulttuuriyhteistyön sekä oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistyön lisääminen Ukrainan kanssa.

II Vakauden ja turvallisuuden varmistaminen sekä yhteisiin haasteisiin vastaaminen Euroopan mantereella

III EU:n ja Ukrainan välisen lujitetun yhteistyön tukeminen EU:n laajentumisen yhteydessä

II Vakauden ja turvallisuuden varmistaminen ja yhteisiin haasteisiin vastaaminen Euroopan mantereella

- tarkastelevat toimivaltansa ja valtuuksiensa mukaisesti nykyisiä toimiaan, ohjelmiaan, välineitään ja politiikkaansa sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän yhteisen strategian mukaisia, strategian II osassa esitettyjen päätavoitteiden pohjalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon III osassa esitetyt erityisaloitteet,

- hyödyntävät täysimääräisesti ja asianmukaisesti olemassa olevia välineitä ja keinoja, erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, sekä kaikkia asiaan liittyviä EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmia, sekä laativat ja ylläpitävät tätä tarkoitusta varten ohjeellista luetteloa niistä unionin, yhteisön ja jäsenvaltioiden voimavaroista, joilla tätä yhteistä strategiaa toteutetaan.

- varmistaa, että kukin tuleva puheenjohtajavaltio esittää neuvostolle yleisohjelmansa puitteissa tämän yhteisen strategian toteuttamista koskevan työsuunnitelman, joka perustuu II osan päätavoitteisiin ja jossa otetaan aiheellisella tavalla huomioon III osassa esitetyt erityisaloitteet;

- tarkastelee ja arvioi EU:n tämän strategian puitteissa toteuttamia toimia ja esittää
Eurooppa-neuvostolle ainakin kerran vuodessa kertomuksen siitä, miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty;

- tarkastelee muun muassa edustustojen päälliköiden määräaikaisten raporttien perusteella Ukrainan tilannetta ja sitä, millä tavoin Ukraina toimii yhteistyössä tämän strategian toteuttamisessa, sekä sisällyttää Eurooppa-neuvostolle toimitettavaan kertomukseensa tätä koskevan arvion;

- toimittaa Eurooppa-neuvostolle tarvittaessa suosituksia tämän strategian II ja III osaa koskeviksi muutoksiksi.

47. Komissio osallistuu edellä mainittuihin toimiin omien valtuuksiensa puitteissa.

- tukemalla Dublinin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti Ukrainaa sen pyrkiessä noudattamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan erityisesti kuolemanrangaistuksen poistamisen sekä hyvän hallintotavan, tehokkaan ja avoimen oikeusjärjestelmän ja demokraattisen paikallishallinnon edistämisen osalta muun muassa yhteistyössä Euroopan neuvoston ja ETYJ:n kanssa;

- aloittamalla säännöllinen vuoropuhelu Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Ukrainan oikeusasiamiehen virastojen välillä kyseisen viraston roolin vahvistamiseksi Ukrainassa;

- rohkaisemalla Ukrainaa allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön kansainvälisiä ihmisoikeuksien alan asiakirjoja, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen liittyvän toisen valinnaisen pöytäkirjan ja Euroopan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kuudennen lisäpöytäkirjan sekä pakolaisten oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen;

- lisäämällä journalistien ja asianomaisten viranomaisten välistä yhteistyötä vapaiden tiedotusvälineiden kehittämiseksi. Komissio tarkastelee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta auttaa esimerkiksi Euronews-ohjelman välittämisessä Ukrainan televisiossa. Työskentely aloitetaan kesäkuuhun 2000 mennessä.

- tukea sellaisten avoimien ja vakaiden oikeudellisten, lainsäädännöllisten ja institutionaalisten puitteiden kehittämistä Ukrainassa, joilla on tarkoitus edistää taloudellisen toiminnan sekä koti- ja ulkomaisten investointien lisääntymistä. Komissio valmistelee yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden toimivaltaisten elinten kanssa tätä aloitetta koskevan kertomuksen joulukuuhun 2000 mennessä;

- edistää Ukrainan lainsäädännön asteittaista yhdenmukaistamista EU:n lainsäädäntöön sekä sen täytäntöönpanoa, erityisesti kilpailupolitiikan, rahoituspalvelujen, standardien ja sertifioinnin, veropolitiikan sekä teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Komissiota kehotetaan tekemään tätä varten aiheellisia ehdotuksia kesäkuuhun 2000 mennessä;

- tukea terveydenhoitojärjestelmän, erityisesti yleisen terveysvalistuksen ja –kasvatuksen, kehittämistä tarkoituksena rajoittaa tarttuvien tautien leviämistä. Komissio valmistelee yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden toimivaltaisten elinten kanssa tätä aloitetta koskevan kertomuksen kesäkuuhun 2001 mennessä;

- tukeakseen asianmukaisesti kohdistetun sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä erityisesti sosiaaliavun ja eläkejärjestelmän osalta;

- tukeakseen sosiaalista vuoropuhelua ja Kansainvälisen työjärjestön työelämän normien, erityisesti työelämää koskevien seitsemän perusnormin noudattamista ja täytäntöönpanoa. Työllisyysalan lainsäädännön ratifioinnin ja täytäntöönpanon osalta kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

- tutkimalla mahdollisuuksia vakiinnuttaa säännölliset asiantuntijatason kokoukset troikan ja Ukrainan vuoropuhelua varten aseidenriisuntaa, asesulkua ja tavanomaisten aseiden vientiä käsittelevien YUTP:n työryhmien puitteissa, jolloin ensimmäiset kokoukset on tarkoitus järjestää vuonna 2000/vuoden 2000 ensimmäisen puoliskon aikana. Kyseisissä työryhmissä käytävän vuoropuhelun tavoitteena on käynnistää EU:n ja Ukrainan yhteistyö seuraavilla aloilla: joukkotuhoaseiden sulku mukaan lukien kemialliset aseet, sekä käsiaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen ehkäiseminen käsiaseita koskevan yhteisen toiminnan pohjalta (1999/34/YUTP);

- harkitsemalla mahdollisuutta tiivistää EU:n ja Ukrainan välistä vuoropuhelua vastuullisuuden ja avoimuuden edistämiseksi tavanomaisten aseiden siirroissa tukeutumalla tarvittaessa täysimääräisesti EU:n käytännesääntöihin;

- tutkimalla tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksia kriisinehkäisyn ja –hallinnan alalla muun muassa asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden Kansakuntien ja ETYJ:n puitteissa ja hakemalla poliittista ratkaisua alueen selkkauksiin. Ukrainan ja
ETYJ-työryhmän troikan välillä määräajoin pidettävät kokoukset edesauttaisivat sen aikaansaamista. Eräs tavoite olisi Ukrainan kanssa tapahtuva työskentely yhteisten ulkopoliittisten aloitteiden kehittämiseksi kriisinehkäisyn ja –hallinnan alalla tiettyjen kolmansien maiden ja alueiden sekä erityisesti Ukrainan lähialueiden osalta.

- harkitsee Ukrainan osallistumisen helpottamista, kun EU käyttää WEU:ta Petersbergin tehtäviin kuuluvissa tehtävissä;

- harkitsee, miten Ukrainaa voidaan auttaa täyttämään jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen mukaiset sitoumuksensa;

- harkitsee keinoja käynnistää yhteistyö EU:n ja Ukrainan välillä käsiaseiden laittoman kaupan estämiseksi. Kyseinen laiton kauppa aiheuttaa epävakautta Ukrainassa ja alueen muissa valtioissa. EU voisi todettuaan ja selvitettyään alueen tilanteen ja tarpeet laatia asiaa koskevan yhteisen toiminnan, jonka tarkoituksena olisi:

- Ukrainan kautta tapahtuvan laittoman maahanmuuton seuraaminen. Jäsenvaltiot laativat yhdessä komission kanssa vuoden 2000 loppuun mennessä näiden ongelmien nykyisten torjuntamenettelyjen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia mittaavan analyysin (SWOT); sikäli kuin heikkouksia todetaan, EU harkitsee toimia niiden korjaamiseksi,

- yhteistyön kehittäminen omien kansalaisten, vailla kansallisuutta olevien henkilöiden ja kolmansien maiden kansalaisten takaisin ottamisessa sekä takaisinottosopimuksen tekeminen,

- Geneven yleissopimuksen täysipainoisen soveltamisen tukeminen, mukaan lukien oikeus hakea turvapaikkaa ja palauttamiskiellon periaatteiden noudattaminen,

- säännöllisen vuoropuhelun aloittaminen jäsenvaltioiden ja Ukrainan oikeusviranomaisten kesken siviili- ja rikosasioissa sekä Ukrainan rohkaiseminen allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön keskeiset yleissopimukset kuten järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus,

- käytännön avun tarjoaminen Ukrainalle rahanpesun vastaisen lainsäädännön täytäntöönpanossa, sitten kun lainsäädäntö on hyväksytty,

- yhteistyön aloittaminen EU:n rikosten torjunnasta vastaavien viranomaisten, Europolin sekä Ukrainan rikosten torjunnasta vastaavien viranomaisten kesken.

- käyttämällä kohdistetusti rajat ylittävää yhteistyötä sekä alueellisia ja valtioiden välisiä ohjelmia. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota rajavalvontakysymyksiin, kuten Ukrainan ja Unkarin, Puolan, Romanian ja Slovakian välisillä rajoilla olevien rajanylityspaikkojen tekniseen nykyaikaistamiseen,

- kehittämällä edelleen infrastruktuurien parantamiseen tähtääviä Tacis-ohjelmia kuten INOGATEa ja TRACECAa alueen taloudellisen yhteistyön parantamiseksi.

- edistämällä koulutus- ja tieteellisiä vaihto-ohjelmia koulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken kiinnittämällä asianmukaista huomiota Ukrainan tiede- ja teknologiakeskukseen,

- edistämällä kumppanuusohjelmia kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen sekä ammattiyhdistysten, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden kesken.

· Tehokkaat toimielimet unionin laajennuttua: puheenjohtajavaltion selvitys hallitustenväliselle konferenssille esitettävistä vaihtoehdoista.

· Tehokas neuvosto laajentunutta unionia varten: uudistuksen suuntaviivat ja toimintasuosituksia

· Puheenjohtajavaltion selvitykset Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta ja Euroopan unionin ei-sotilaallisesta kriisinhallinnasta

· Kaakkois-Euroopan vakaussopimus: selvitys EU:n toimista Kaakkois-Euroopan
vakaussopimuksen tukemiseksi

· Puheenjohtajavaltion selvitys "Euroopan unionin toiminnan tehostaminen ihmisoikeuskysymyksissä"

· Neuvoston selvitys (Ecofin) talouspolitiikan koordinoinnista: EMU:n kolmannen vaiheen välineiden ja kokemusten tarkastelu

· Komission suositus neuvoston suosituksiksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan täytäntöönpanosta

· Komission tiedonanto ehdotuksesta jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuonna 2000

· Neuvoston selvitys: strategia ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioon ottamiseksi energiapolitiikassa

· Neuvoston selvitys ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta sisämarkkinapolitiikassa

· Neuvoston selvitys kestävän kehityksen huomioon ottamisesta Euroopan unionin teollisuuspolitiikassa

· Neuvoston selvitys: maatalousneuvoston laatima strategia ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä ja kestävästä kehityksestä yhteisessä maatalouspolitiikassa

· Komission kertomus ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta yhteisön politiikoissa

· Komission kertomus "Säädöskäytännön parantaminen 1999" mukaan lukien toissijaisuusperiaate

· Selvitys järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisen päätökseen saattamisesta ja arvioinnista

· Euroopan unionin toimintasuunnitelma Venäjän järjestäytyneestä rikollisuudesta: Perusperiaatteet

· Komission kertomus nykyisten urheiluun liittyvien rakenteiden turvaamisesta ja urheilun yhteiskunnallisen tehtävän säilyttämisestä yhteisön puitteissa