PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT

 

HELSINGIN EUROOPPA-NEUVOSTO

10. JA 11. JOULUKUUTA 1999

 

JOHDANTO

1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Helsingissä 10. ja 11. joulukuuta 1999. Se hyväksyi Vuosituhannen julistuksen ja teki useita päätöksiä, jotka käynnistävät uuden vaiheen laajentumisprosessissa. On pyritty varmistamaan myös se, että unionilla itsellään on tehokkaat ja uudistetut toimielimet, vahvistettu yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä kilpailukykyinen, uusia työpaikkoja luova, kestävä talous.

2. Aluksi Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentin puhemies Nicole Fontaine vaihtoivat näkemyksiä kokouksen pääaiheista, erityisesti laajentumisesta, toimielinuudistuksesta ja työllisyydestä.

I VALMISTAUTUMINEN LAAJENTUMISEEN

Laajentuminen

3. Eurooppa-neuvosto vahvistaa Luxemburgissa joulukuussa 1997 käynnistetyn laajentumisprosessin merkityksen koko Euroopan mantereen vakauden ja hyvinvoinnin kannalta. Laajentumisprosessin tehokkuutta ja uskottavuutta on pidettävä yllä.

4. Eurooppa-neuvosto vahvistaa liittymisprosessin kattavan nyt kaikki 13 ehdokasvaltiota, jotka kuuluvat yhtenäisen puitejärjestelmän piiriin. Kaikki ehdokasvaltiot osallistuvat liittymisneuvotteluihin tasavertaisina. Niiden tulee jakaa perussopimuksissa vahvistetut Euroopan unionin arvot ja tavoitteet. Tässä suhteessa Eurooppa-neuvosto korostaa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaista riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen periaatetta sekä kehottaa ehdokasvaltioita pyrkimään kaikin tavoin ratkaisemaan jäljellä olevat rajakiistat ja muut vastaavat kysymykset. Muussa tapauksessa niiden olisi kohtuullisen ajan kuluessa saatettava riita Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Eurooppa-neuvosto tarkastelee tilannetta uudelleen vuoden 2004 loppuun mennessä mahdollisten ratkaisematta olevien riitojen osalta. Se tarkastelee tällöin erityisesti riitojen vaikutuksia liittymisprosessiin ja pyrkii edistämään riitojen ratkaisemista Kansainvälisessä tuomioistuimessa. Tämän lisäksi Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston vahvistamien poliittisten kriteerien täyttäminen on edellytyksenä liittymisneuvottelujen aloittamiselle ja että kaikkien Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen on perusta unioniin liittymiselle.

5. Unioni on tehnyt vakaan poliittisen sitoumuksen pyrkiä kaikin keinoin saattamaan toimielinuudistusta käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi päätökseen joulukuuhun 2000 mennessä, minkä jälkeen seuraa ratifiointi. Konferenssin tulosten ratifioinnin jälkeen unionin pitäisi olla valmis ottamaan vastaan uusia jäsenvaltioita vuoden 2002 lopusta lähtien heti kun ne ovat osoittaneet pystyvänsä hoitamaan jäsenyysvelvoitteensa ja neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen.

6.

Komissio on tehnyt ehdokasvaltioiden edistymisestä uuden yksityiskohtaisen arvion. Arviosta käy ilmi, että liittymisehtojen täyttämisessä on edistytty. Koska joillakin aloilla kuitenkin edelleen esiintyy ongelmia, ehdokasvaltioita kehotetaan jatkamaan ja tehostamaan ponnistelujaan liittymisehtojen täyttämiseksi. On ilmennyt, että eräillä ehdokasvaltioilla ei ole valmiuksia täyttää kaikkia Kööpenhaminassa asetettuja kriteerejä keskipitkällä aikavälillä. Komissio aikoo antaa neuvostolle vuoden 2000 alkupuolella kertomuksen tiettyjen ehdokasvaltioiden edistymisestä Kööpenhaminan taloudellisten kriteereiden täyttämisessä. Seuraavat määräaikaiskertomukset annetaan hyvissä ajoin ennen joulukuussa 2000 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa.

7. Eurooppa-neuvosto muistuttaa ydinturvallisuuden korkean tason merkityksestä Keski- ja
Itä-Euroopassa. Se pyytää neuvostoa pohtimaan, kuinka ydinturvallisuuskysymystä käsitellään laajentumisprosessin yhteydessä asiaa koskevien neuvoston päätelmien mukaisesti.

8. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tšekin tasavallan ja Slovenian kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa tehtyyn laajaan valmistelutyöhön ja neuvottelujen edistymiseen.

9. a) Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Kyproksen ongelman kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamiseen New Yorkissa 3. joulukuuta ja ilmaisee tukevansa voimakkaasti YK:n pääsihteerin pyrkimyksiä saattaa prosessi onnistuneesti päätökseen.

b) Eurooppa-neuvosto korostaa, että poliittinen ratkaisu helpottaa Kyproksen liittymistä Euroopan unioniin. Jos ratkaisuun ei ole päästy liittymisneuvottelujen päättyessä, neuvoston päätös liittymisestä tehdään edellä mainitun olematta ennakkoedellytys. Neuvosto ottaa tässä huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät.

10. Eurooppa-neuvosto, jonka vakaana tarkoituksena on edistää turvallisuutta ja vakautta Euroopan mantereella, on viimeaikaisten tapahtumien ja komission kertomusten perusteella päättänyt kutsua koolle kahdenväliset hallitustenväliset konferenssit helmikuussa 2000 käynnistääkseen Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan, Bulgarian ja Maltan kanssa neuvottelut niiden unioniin liittymisen ehdoista ja liittymistä seuraavista perussopimusten muutoksista.

11.

Neuvotteluissa jokaista ehdokasvaltiota arvioidaan sen omien ansioiden pohjalta. Tätä periaatetta sovelletaan sekä eri neuvottelulukujen avaamiseen että itse neuvotteluihin. Neuvotteluvauhdin ylläpitämiseksi on syytä välttää raskaita menettelyjä. Jos neuvotteluihin nyt mukaan otetut ehdokasvaltiot etenevät riittävästi valmisteluissaan, niillä on mahdollisuus päästä kohtuullisessa ajassa samalle tasolle neuvotteluja jo käyvien ehdokasvaltioiden kanssa. Neuvottelujen on edettävä samassa tahdissa kuin yhteisön säännöstön sisällyttämisen näiden valtioiden lainsäädäntöön ja sen todellisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvomisen.

12. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Turkin viimeaikaiseen myönteiseen kehitykseen, jonka komissio on todennut määräaikaiskertomuksessaan, sekä siihen, että Turkki aikoo jatkaa Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseen tähtääviä uudistuksiaan. Ehdokasvaltiona Turkin on määrä liittyä unioniin samojen kriteerien perusteella, joita sovelletaan muihinkin ehdokasvaltioihin. Olemassa olevan Eurooppa-strategian perusteella Turkki pääsee muiden ehdokasvaltioiden tapaan osalliseksi liittymistä edeltävästä strategiasta, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea uudistuksia. Tähän kuuluu vahvistettu poliittinen vuoropuhelu, jossa korostetaan edistymistä poliittisten liittymiskriteerien täyttämisessä, erityisesti ihmisoikeuskysymyksissä, sekä painotetaan kohdissa 4 ja 9 a mainittuja asioita. Turkki voi liittymisprosessin yhteydessä myös osallistua yhteisön ohjelmiin ja erityisvirastojen toimintaan sekä ehdokasvaltioiden ja unionin välisiin kokouksiin. Aiempien
Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta laaditaan liittymiskumppanuus, joka käsittää painopisteet, joihin jäsenyysvalmisteluissa on keskityttävä poliittisten ja taloudellisten kriteerien ja jäsenvaltiovelvoitteiden täyttämiseksi; samoin laaditaan kansallinen ohjelma yhteisön säännöstön hyväksymiseksi. Lisäksi luodaan tarvittavat seurantamekanismit. Komissiota pyydetään laatimaan järjestelyt yhteisön säännöstön analyyttistä tarkastelua varten, jotta Turkin lainsäädännön ja käytäntöjen lähentäminen yhteisön säännöstöön tehostuisi. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään yhtenäisen välineen liittymistä edeltävän Euroopan unionin taloudellisen tuen eri lähteiden koordinoimiseksi.

13. Eurooppa-konferenssin tulevaisuutta tarkastellaan tilanteen kehittymisen ja liittymisprosessista Helsingissä tehtyjen päätösten pohjalta. Ranska on ilmoittanut aikovansa kutsua koolle Eurooppa-konferenssin kokouksen puheenjohtajakaudellaan vuoden 2000 jälkipuoliskolla.

Toimielinuudistusta käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi

14. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen puheenjohtajavaltion selvitykseen kysymyksistä, joita on tuotu esiin hallitustenvälisen konferenssin yhteydessä. Selvityksessä esitetään keskeiset vaihtoehdot, joita konferenssissa on käsiteltävä.

15. Ryhdytään asianmukaisiin toimiin, jotta hallitustenvälinen konferenssi voidaan kutsua virallisesti koolle helmikuun alussa. Konferenssin olisi saatettava työskentelynsä päätökseen ja sovittava tarvittavista perustamissopimusten muutoksista joulukuuhun 2000 mennessä.

16. Konferenssissa tarkastellaan Kölnin päätelmien mukaisesti ja puheenjohtajavaltion selvityksen pohjalta komission kokoa ja kokoonpanoa, äänten painottamista neuvostossa ja määräenemmistöpäätösten käytön mahdollista lisäämistä neuvostossa. Lisäksi tarkastellaan muita perustamissopimuksiin unionin toimielinten osalta tarvittavia muutoksia, joita aiheutuu edellä mainituista kysymyksistä ja Amsterdamin sopimuksen täytäntöönpanosta. Seuraava puheenjohtajavaltio antaa Eurooppa-neuvostolle selvityksen konferenssin etenemisestä ja voi ehdottaa lisäkysymyksiä konferenssin käsiteltäväksi.

17. Yleisten asioiden neuvoston jäseninä toimivilla ministereillä on poliittinen kokonaisvastuu konferenssista. Valmisteluista huolehtii työryhmä, jossa kunkin jäsenvaltion hallituksella on edustaja. Komission edustaja on mukana poliittisella ja valmistelutasolla. Konferenssin käytännön järjestelyt hoitaa neuvoston pääsihteeristö.

18. Euroopan parlamentti on tiiviisti mukana ja osallistuu konferenssin työskentelyyn. Valmisteluryhmän kokouksiin voi osallistua kaksi Euroopan parlamentin tarkkailijaa. Kutakin konferenssin ministerikokousta edeltää näkemysten vaihto Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa, jota avustaa kaksi Euroopan parlamentin edustajaa. Hallitustenvälistä konferenssia käsitteleviä valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla pidettäviä kokouksia edeltävät Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa käytävä näkemysten vaihto.

19. Puheenjohtajavaltio ryhtyy tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että ehdokasvaltioille annetaan nykyisillä foorumeilla säännöllisesti tietoja neuvottelujen edistymisestä ja tilaisuus esittää oma kantansa käsiteltävistä asioista. Tietoja annetaan myös Euroopan talousalueen valtioille.

Tehokkaat toimielimet

20. Neuvoston työmenetelmiä on tarpeen muuttaa merkittävästi. Muutokset on tehtävä asteittain tästä hetkestä alkaen siten, että neuvosto voi laajentumisen hetkellä ottaa kitkattomasti vastaan uusia jäseniä. Eurooppa-neuvosto hyväksyy liitteessä III olevat toimintasuositukset. Neuvosto ja puheenjohtajavaltio sekä pääsihteeri, korkea edustaja vastaavat siitä, että näitä suosituksia noudatetaan ja että ne pannaan käytännössä täytäntöön. Tämä ei kuitenkaan saa haitata seuraavan puheenjohtajavaltion jo suorittamia järjestelyjä ja suunnittelutyötä.

21. Eurooppa-neuvosto muistuttaa sitoumuksestaan tukea komission hallinnon, erityisesti
talous- ja henkilöstöhallinnon uudistamista, jolla pyritään lisäämään tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta ja siten turvaamaan julkishallinnon mahdollisimman korkea taso. Komissio esittää kattavan hallinnonuudistusohjelman alkuvuodesta 2000. Eurooppa-neuvosto kehottaa toteuttamaan nämä hallinnonuudistukset nopeasti.

Avoimuus

22. Unionin toimielinten avoimuus on tärkeää tuotaessa unionia lähemmäksi kansalaisia ja lisättäessä tehokkuutta. Suomen puheenjohtajakaudella on edistytty erityisesti asiakirjojen saatavuudessa ja nykyaikaista tietotekniikkaa hyödyntävässä nopeassa viestinnässä. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että komissio aikoo antaa tammikuussa 2000 ehdotuksen yleisistä periaatteista, jotka koskevat oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin.

Toissijaisuusperiaate ja säädöskäytännön parantaminen

23. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission kertomukseen "Säädöskäytännön parantaminen", jossa vahvistetaan, että etusijalla ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltaminen sekä se, että asiaa koskevaa perustamissopimuksen pöytäkirjaa sovelletaan täysimääräisesti.

Petostentorjunta

24. Euroopan unionin petostentorjuntaviraston (OLAF) perustaminen on tärkeä edistysaskel petosten torjunnassa. Komissio esittää kesäkuuhun 2000 mennessä tiedonannon kattavan strategian kehittämisestä edelleen yhteisön taloudellisten etujen suojelemiseksi.

II

EUROOPAN YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

25. Eurooppa-neuvosto hyväksyy puheenjohtajavaltion kaksi tilanneselvitystä (ks. liite IV) unionin sotilaallisen ja ei-sotilaallisen kriisinhallinnan voimavarojen kehittämisestä osana vahvistettua Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

26. Euroopan unioni edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Euroopan unioni tunnustaa, että ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolla.

27. Eurooppa-neuvosto korostaa aikovansa päättäväisesti kehittää itsenäiset valmiudet tehdä päätöksiä ja siinä tapauksessa, ettei Nato kokonaisuutena ole mukana, käynnistää ja toteuttaa EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita vastauksena kansainvälisiin kriiseihin. Tässä prosessissa vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä, eikä se merkitse eurooppalaisen armeijan perustamista.

28. Eurooppa-neuvosto on päättänyt Kölnin Eurooppa-neuvostossa laadittujen suuntaviivojen ja puheenjohtajavaltion selvitysten perusteella erityisesti seuraavaa:

- EU-johtoisiin operaatioihin vapaaehtoisesti osallistuvien jäsenvaltioiden on kyettävä vuoteen 2003 mennessä saattamaan 60 päivässä toimintavalmiuteen kaikkiin Petersbergin tehtäviin kykenevät joukot aina 50 000–60 000 sotilaan vahvuuteen saakka ja ylläpitämään niitä vähintään vuoden ajan,

- neuvostoon perustetaan uusia poliittisia ja sotilaallisia elimiä ja rakenteita, jotta unioni voi varmistaa tarvittavan poliittisen ohjauksen ja strategisen johdon tällaisille operaatioille yhteisen toimielinjärjestelmän puitteissa,

- laaditaan menettelyt EU:n ja Naton väliselle täydelle neuvonpidolle, yhteistyölle ja avoimuudelle, ottaen huomioon kaikkien EU:n jäsenvaltioiden edut,

- määritellään asianmukaiset järjestelyt, joiden perusteella EU:n ulkopuoliset Naton eurooppalaiset jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet valtiot voivat osaltaan edistää EU:n sotilaallista kriisinhallintaa unionin päätöksenteon riippumattomuutta kunnioittaen,

- perustetaan ei-sotilaallinen kriisinhallintajärjestelmä, jolla koordinoidaan ja tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden käytössä olevia erilaisia siviilikeinoja ja -voimavaroja rinnan sotilaallisten keinojen ja voimavarojen kanssa.

29.

Eurooppa-neuvosto pyytää seuraavaa puheenjohtajavaltiota yhdessä pääsihteerin, korkean edustajan kanssa viemään yleisten asioiden neuvostossa eteenpäin kaikkien selvityksissä esitettyjen näkökohtien, myös konfliktineston ja siviilikriisinhallintakomitean, käsittelyä ensisijaisen tärkeänä asiana. Seuraavaa puheenjohtajavaltiota pyydetään laatimaan ensimmäinen tilanneselvitys Lissabonin Eurooppa-neuvostolle ja esittämään Feiran Eurooppa-neuvostolle yhteenveto, joka sisältää asianmukaisia suosituksia ja ehdotuksia sekä näkemyksen siitä, pidetäänkö perussopimuksen muuttamista tarpeellisena. Yleisten asioiden neuvostoa pyydetään aloittamaan näiden päätösten täytäntöönpano perustamalla perussopimuksen nykyisten määräysten mukaisesti neuvostoon sovitut väliaikaiset elimet ja järjestelyt, jotka ovat toiminnassa maaliskuusta 2000 alkaen.

III KILPAILUKYKYINEN, UUSIA TYÖPAIKKOJA LUOVA, KESTÄVÄ TALOUS

Talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista koskevan politiikan koordinointi

30. Talouden elpyminen unionissa on päässyt vauhtiin ja ulottuu yhä laajemmalle. Elpymisen perustana ovat terveet talouden perustekijät: edellytykset investoinneille ovat hyvät, inflaatio on edelleen alhainen ja julkinen talous on kohentunut. Uusia työpaikkoja syntyy, ja työttömyys on vähenemässä, vaikka se onkin vielä liian korkealla. Suotuisia näkymiä tukevat euron onnistunut käyttöönotto, ja niitä olisi edelleen vahvistettava julkisen talouden vakauttamiseen ja talouden uudistamiseen, erityisesti markkinoiden vapauttamiseen ja verouudistukseen, tähtäävillä jäsenvaltioiden toimilla sekä palkkakehityksellä, joka on sopusoinnussa hintavakauden ja uusien työpaikkojen luomisen kanssa.

31. Väestörakenteen muutokset edellyttävät ikääntyviä henkilöitä aktivoivaa politiikkaa ja lisää tehokkuutta julkisella ja yksityisellä sektorilla muutosten aiheuttaman taloudellisen taakan kantamiseksi. Meneillään oleva globalisoituminen lisää kilpailua ja tarvetta edistää innovaatiota ja rakenneuudistusta. Unionin ja jäsenvaltioiden on aktiivisesti edistettävä uusien teknologioiden yhä laajempaa käyttöä ja kehitettävä tietoyhteiskuntaa kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi. Myös taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen välisen yhteyden vuoksi on tärkeää taata riittävät sosiaaliset turvaverkostot.

32.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvoston selvitykseen talouspolitiikan koordinoinnista ja korostaa sen keskeistä merkitystä talous-, työllisyys- ja rakennepolitiikan koordinoinnin tehostamisessa, jotta yhtenäismarkkinoiden ja yhteisen rahan tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin saada täysi hyöty. Nyt olisi keskityttävä nykyisten prosessien ja järjestelyjen tehokkaaseen soveltamiseen ja yksinkertaistamiseen sekä politiikan toteuttamisen tiiviiseen seurantaan. Politiikan yleiset tavoitteet ja suuntaukset määritellään talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa. Näiden suuntaviivojen, työllisyyden suuntaviivojen ja rakenneuudistuksen valvonnan yhteisvaikutusta olisi lisättävä edelleen Eurooppa-neuvoston poliittisia ohjeita noudattaen. Ecofin-neuvoston osuutta talouspolitiikan koordinoinnissa olisi vahvistettava samalla kun varmistetaan johdonmukaisuus neuvoston eri kokoonpanojen toiminnassa. Yhteistä rahaa koskevaan yhteiseen vastuualueeseen liittyvää yhteistyötä olisi Euro 11
-maiden välillä kehitettävä edelleen Luxemburgin Eurooppa-neuvoston joulukuussa 1997 antamien päätelmien mukaisesti.

33. Lissabonissa 23.–24. maaliskuuta 2000 järjestettävä Eurooppa-neuvoston erityiskokous antaa mahdollisuuden jatkaa näiden asioiden käsittelyä tarkastelemalla sitä, mitä tavoitteita on nykyisillä prosesseilla ja välineillä, joilla pyritään edistämään työllisyyttä, talousuudistusta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tietopohjaisessa taloudessa.

Veropaketti

34. Kaikkien jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa asuvien kansalaisten olisi maksettava asianmukainen vero kaikista säästötuloistaan.

35. Eurooppa-neuvosto tarkasteli, miten tätä periaatetta voitaisiin Euroopassa parhaiten noudattaa. Se päätti, että korkean tason työryhmä pohtii erityisesti seuraavia asioita: miten periaate voidaan panna tehokkaimmin täytäntöön, ja voidaanko näissä pohdinnoissa edistyä puheenjohtajavaltion ja komission 7. joulukuuta 1999 esittämän asiakirjan pohjalta.

36. Työryhmä tarkastelee myös ehdotuksia, joita Yhdistynyt kuningaskunta on tehnyt mm. tietojenvaihdosta.

37. Työryhmä ottaa tässä huomioon kaikki neuvoston päätökset, myös 29. marraskuuta 1999 päivätyssä asiakirjassa esitetyt näkökannat.

38. Se antaa neuvostolle selonteon, jossa esitetään mahdollisia ratkaisuja edellä esitettyihin kysymyksiin sekä käytännesääntöihin ja korko- ja rojaltidirektiiviin yhtenä kokonaisuutena. Neuvosto antaa asiasta selvityksen Eurooppa-neuvostolle viimeistään kesäkuussa 2000.

 

Työllisyys

39. Luxemburgissa käynnistetyn prosessin mukaisesti jäsenvaltiot ovat kahtena viime vuotena laatineet työllisyyden suuntaviivoihin perustuvat kansalliset toimintasuunnitelmat. Tulokset ovat olleet selvästi myönteisiä. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen komission ehdotukseen vuoden 2000 työllisyyden suuntaviivoiksi sekä kullekin jäsenvaltiolle erikseen osoitettuihin suosituksiin, jotka tukevat jäsenvaltioita, kun ne kansallisissa toimintasuunnitelmissaan laativat omia ratkaisujaan työllisyyshaasteeseen. Eurooppa-neuvosto hyväksyy Ecofin- ja
työ- ja sosiaaliasioiden neuvoston yhteisen istunnon tulokset, jotka koskevat kyseisiä suuntaviivoja ja suosituksia. On erityisen tärkeätä, että sekä työmarkkinaosapuolet että Euroopan parlamentti, jota on nyt ensimmäisen kerran virallisesti kuultu työllisyyden suuntaviivoista, osallistuvat entistä enemmän tähän prosessiin.

40. Toteuttaessaan työmarkkinauudistuksia jäsenvaltioiden olisi kansallisissa toimintasuunnitelmissaan kiinnitettävä erityisesti huomiota vero- ja etuusjärjestelmiinsä, työllisyyteen palvelualalla, työn organisointiin, elinikäiseen oppimiseen sekä naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin.

41. Työllisyyskehitystä mittaavien indikaattorien ja niihin liittyvien tietojen kehittämisessä ja käyttämisessä on edistytty. Eurooppa-neuvosto pyytää jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan työnsä kehittämistä tällä alalla.

Sisämarkkinat, kilpailukyky, innovaatio ja tietoyhteiskunta

42. Mahdollisimman hyvin toimivat sisämarkkinat ovat välttämättömät eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn sekä kasvun ja työllisyyden kannalta. Tuote-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden toiminnan tehostaminen on olennainen osa kattavaa talousuudistusta. Eurooppa-neuvosto katsoo, että komission tiedonanto Euroopan sisämarkkinoiden strategiasta edistää merkittävästi kyseisen tavoitteen saavuttamista. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja neuvostoa kehittämään ja selkeyttämään Euroopan unionin kokonaisvaltaisen kilpailukykypolitiikan merkitystä, tavoitteita ja toimenpiteitä talouspolitiikan koordinoinnin puitteissa.

43. Informaatio- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Kölnin Eurooppa-neuvosto asetti Euroopan tavoitteeksi saavuttaa johtava asema tietoyhteiskunnassa, mikä edellyttää lisäinvestointeja innovaatioon, tutkimukseen ja koulutukseen. Erityisesti on korostettava tarvetta vastata kasvaviin vaatimuksiin, joita tietoyhteiskunta asettaa työmarkkinoille.

44.

Toimivat sähköiset markkinat edellyttävät avoimia ja kilpailukykyisiä televiestintämarkkinoita sekä lainsäädäntöä, jolla sähköistä liiketoimintaa tuetaan ottaen samalla huomioon sekä yritysten että kuluttajien edut. Eurooppa-neuvosto panee merkille sähköistä kaupankäyntiä koskevan lainsäädäntötyön viimeaikaisen edistymisen ja kehottaa neuvostoa saattamaan päätökseen keskeneräisen työn tällä alalla. Komissiota pyydetään ripeästi valmistelemaan ehdotuksia muutoksiksi, joita yhteisön viestintälainsäädäntöön on tekniikan ja markkinoiden kehityksen vuoksi tehtävä.

45. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission e-Europe-aloitteen, jolla Euroopasta pyritään tekemään todellinen tietoyhteiskunta kaikille. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota laatimaan yhdessä neuvoston kanssa e-Europe-toimintasuunnitelman, antamaan tilanneselvityksen Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 pidettävälle
Eurooppa-neuvoston erityiskokoukselle sekä saamaan toimintasuunnitelman valmiiksi kesäkuuhun 2000 mennessä.

Ympäristö ja kestävä kehitys

46. Strategioista ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseksi maatalouden, liikenteen ja energian aloilla on päästy yhteisymmärrykseen. Vastaavia strategioita on ryhdytty laatimaan sisämarkkina-, kehitys- ja teollisuusneuvostoissa, joiden alustavat selvitykset ovat jo saatavilla, sekä yleisten asioiden, Ecofin- ja kalastusneuvostoissa. Neuvostoa pyydetään saattamaan kyseinen työ kokonaisuudessaan päätökseen ja esittämään Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa 2001 kattavat strategiat, joihin voi sisältyä aikataulu tuleville toimenpiteille ja indikaattorit kyseisille aloille.

47. Alakohtaiset strategiat olisi valmistumisen jälkeen pantava viipymättä täytäntöön. Strategioita on säännöllisesti arvioitava, seurattava ja valvottava, jotta niitä voitaisiin mukauttaa ja tehostaa. Komissiota ja neuvostoa kehotetaan kehittämään asianmukaiset välineet ja määrittelemään tätä tarkoitusta varten tarvittavat tiedot.

48. Politiikkojen ja toimenpiteiden valmistelua, mukaan luettuna kansalliset ja yhteisön lainsäädäntötoimet, olisi jatkettava siten, että voitaisiin vahvistaa edellytykset, joilla sekä Euroopan yhteisö että jäsenvaltiot voivat ratifioida Kioton pöytäkirjan ennen vuotta 2002. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia yleissopimuksen sopimuspuolia ratifioimaan pöytäkirjan vuoteen 2002 mennessä, jotta se voi tulla voimaan. Ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen politiikkojen määrittelyssä ja toteutuksessa on olennaisen tärkeää Kioton pöytäkirjan mukaisten yhteisön sitoumusten täyttämisessä. Haagin konferenssissa pyritään kaikin tavoin saamaan aikaan johdonmukaisia ja uskottavia päätöksiä.

49.

Eurooppa-neuvosto panee merkille komission esittämät viidennen ympäristöalan toimintaohjelman kokonaisarvioinnin sekä ympäristö- ja yhdentämisindikaattoreita koskevan kertomuksen. Se pyytää komissiota laatimaan vuoden 2000 loppuun mennessä ehdotuksen kuudenneksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi.

50. Komissiota pyydetään laatimaan vuoden 2001 kesäkuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle esitettävä ehdotus pitkän aikavälin strategiaksi, jossa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen politiikat sovitetaan tiiviisti toisiinsa. Strategia muodostaa myös yhteisön osuuden Rion prosessin kymmenvuotistarkistukseen, joka on määrä suorittaa vuonna 2002.

IV MUUT SISÄISET POLITIIKAT, JOILLA ON SUORA VAIKUTUS KANSALAISIIN

Kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

51. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu on varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden varmistamiseen kaikille kansalaisille tiukentamalla laatuvaatimuksia ja tehostamalla valvontajärjestelmiä koko elintarvikeketjussa aina tilalta kuluttajalle asti. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa tarkastelemaan kiireellisesti pian ilmestyvää elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaa komission valkoista kirjaa, jossa esitetään myös riippumattoman elintarvikeviraston perustamista ja tukea kansallisille elintarvikkeiden turvallisuutta koskeville toimenpiteille, sekä ennalta varautumisen periaatetta koskevaa komission tiedonantoa. Seuraava puheenjohtajavaltio esittää Feiran Eurooppa-neuvostolle selvityksen siihen mennessä saavutetusta edistymisestä.

Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden vastaiset toimet

52. Eurooppa-neuvosto on pannut merkille selvityksen, joka koskee Amsterdamin
Eurooppa-neuvostossa vuonna 1997 hyväksytyn, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisen päätökseen saattamista ja arviointia. Se kehottaa Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta neuvostoa laatimaan kyseisen toimintasuunnitelman jatkoksi EU:n strategian järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisystä ja torjunnasta.

53. Eurooppa-neuvosto panee merkille Euroopan unionin huumausainestrategian vuosiksi
2000–2004. Se kehottaa niitä toimielimiä ja elimiä, joita strategia koskee, panemaan sen ripeästi täytäntöön ja raportoimaan ensimmäisistä tuloksista vuoden 2002 loppuun mennessä.

V

ULKOSUHTEET

54. Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on saanut uuden sysäyksen pääsihteerin, korkean edustajan Javier Solanan astuttua virkaansa. Yhteiset strategiat tarjoavat uusia toimintamahdollisuuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri yhtenäisyys, lisäarvo ja tehokkuus unionin ulkoisessa toiminnassa, mukaan lukien niiden Amsterdamin sopimuksen määräysten asianmukainen soveltaminen, jotka koskevat määräenemmistöpäätösten käyttöä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa toteuttamaan, pääsihteerin, korkean edustajan ja komission työpanoksen pohjalta, tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kaikkia Euroopan unionin käytettävissä olevia eri keinoja hyödynnetään mahdollisimman hyvin unionin ulkoisen toiminnan tehostamiseksi ja kokonaisvaltaistamiseksi.

Tšetšenia

55. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 10. joulukuuta 1999 erillisen julkilausuman Tšetšeniasta
(ks. liite II).

Yhteiset strategiat

56. Eurooppa-neuvosto on tehnyt päätöksen Ukrainaa koskevasta Euroopan unionin yhteisestä strategiasta (ks. liite V). Tällä tavoin Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä tärkeänä demokraattisen, vakaan, avoimen ja taloudellisesti menestyvän Ukrainan nousemista merkittäväksi toimijaksi uudessa Euroopassa. Yhteisessä strategiassa otetaan huomioon Ukrainan Eurooppaan liittyvät pyrkimykset ja Eurooppa-myönteinen valinta.

57. Eurooppa-neuvosto on arvioinut yleisesti unionin yhteisiä strategioita. Se muistutti päättäneensä Tšetšeniaa koskevassa julkilausumassaan, että Venäjää koskevan yhteisen strategian täytäntöönpanoa on tarkistettava. Se pani merkille, että Välimeren aluetta koskevan yhteisen strategian valmistelut ovat edistyneet pitkälle ja totesi, että Länsi-Balkania koskevan yhteisen strategian valmisteluja on jatkettava. Se kannustaa neuvostoa jatkamaan valmisteluja ja kehittämään yhteisten strategioiden käsitettä sekä pohtimaan tulevien yhteisten strategioiden aiheita, erityisesti temaattisia aiheita, sekä strategioiden ajoitusta.

Kaakkois-Euroopan vakaus

58. Euroopan unioni aikoo päättäväisesti omaksua johtavan aseman Kaakkois-Euroopan vakauden, turvallisuuden ja taloudellisen kehityksen edistämisessä vakaussopimuksen yleisiin tavoitteisiin perustuvan tiiviin kumppanuuden mukaisesti alueen maiden ja muiden maiden kanssa. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen puheenjohtajavaltion ja komission yhteiseen selvitykseen, jossa tuodaan esiin jatkotoimien tärkeimmät alueet. Se pyytää pääsihteeriä, korkeaa edustajaa esittämään yhdessä komission kanssa neuvostolle poliittis-taloudellisen analyysin alueen tulevaisuudennäkymistä kiireellistä tarkastelua varten. Eurooppa-neuvosto pitää myös erityisen tärkeänä, että rahoitusavulla on yhdet sääntelypuitteet, jotta paikalla toteutettavaa toimintaa ja alueellista yhteistyötä voidaan tehostaa. Eurooppa-neuvosto esittää kiitoksensa Bodo Hombachille tämän tekemästä työstä.

59. Vakaus- ja assosiaatiosopimusten avulla pyritään mahdollistamaan läheisemmät suhteet alueen kaikkien valtioiden välillä kaikilla aloilla. Unionin tuki riippuu Kaakkois-Euroopan maiden selkeästä ja näkyvästä sitoutumisesta yhteistyöhön yhteisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurooppa-neuvosto korostaa, että erityisen tärkeää on Kaakkois-Euroopan maiden keskinäisten suhteiden parantaminen ja kaupan ja henkilöiden liikkuvuuden esteiden poistaminen. Se muistuttaa Tonavan jokiuoman nopean raivaamisen tärkeydestä.

60. Unioni haluaa edistää Jugoslavian liittotasavallan demokratisoitumista osana
Kaakkois-Euroopan vakauttamispyrkimyksiään. Se aikoo tehostaa vuoropuheluaan Serbian demokraattisten voimien ja Montenegron demokraattisesti valitun hallituksen kanssa. Unioni aikoo tutkia uusia keinoja Montenegron poliittisen ja taloudellisen uudistusohjelman tukemiseksi.

61. Unioni on sitoutunut olojen ennalleen palauttamiseen ja jälleenrakennukseen Kosovossa. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Kosovon jälleenrakennus- ja elvytysohjelmaan ja unionin vuodesta 2000 alkaen jälleenrakennusta varten antamaan 500 miljoonan euron suuruiseen sitoumukseen, joka tulee jäsenvaltioiden kansallisten maksuosuuksien lisäksi. Kaikkien osapuolten on pantava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244 täytäntöön täysimääräisesti sen kaikilta osin. Jos YK:n Kosovon-siviilioperaation (UNMIK) toimeksiantoa ei noudateta ja KFOR:n kanssa ei toimita yhteistyössä, on tästä vakavia seurauksia EU:n sitoutumiselle Kosovossa. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto esittää kiitoksensa Bernard Kouchnerille tämän suorittamasta työstä.

Pohjoinen ulottuvuus

62. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Helsingissä 11. ja 12. marraskuuta 1999 pidetyn pohjoista ulottuvuutta käsitelleen ulkoministerikonferenssin päätelmiin ja tulevan puheenjohtajavaltion Ruotsin aikomukseen järjestää asiasta korkean tason seurantakokous. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota laatimaan yhteistyössä neuvoston kanssa ja kumppanuusmaita kuullen Euroopan unionin ulkoisten ja rajat ylittävien politiikkojen pohjoista ulottuvuutta koskevan toimintasuunnitelman, joka annetaan Feiran Eurooppa-neuvostolle hyväksyttäväksi kesäkuussa 2000.

Meksiko

63. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että neuvottelut vapaakauppasopimuksesta Meksikon kanssa on saatu päätökseen.

Ihmisoikeudet

64. Eurooppa-neuvosto panee merkille puheenjohtajavaltion selvityksen ihmisoikeuksista ja ilmaisee tyytyväisyytensä Euroopan unionin julkilausumassa 10. joulukuuta 1998 tehtyjen toimenpide-ehdotusten seurantaan. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan aktiivisesti näiden toimenpiteiden toteuttamista ja kehittämään vuosittaisen ihmisoikeusraportin ja vuosittaisen ihmisoikeuksia käsittelevän keskustelufoorumin muotoa ja sisältöä sekä tutkimaan, onko tarpeellista vahvistaa analyysia ja arviointia ihmisoikeuksien alalla. Tässä yhteydessä kannustetaan säännölliseen vuoropuheluun ihmisoikeuksista kansalaisyhteiskunnan kanssa.

65. Eurooppa-neuvosto pitää erityisen tärkeänä, että kaikilla yksilöillä on yhtäläiset ihmisoikeudet. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota niiden ryhmien aseman parantamiseen, jotka eivät ole enemmistönä missään valtiossa, mukaan lukien romanit. Euroopan unioni on sitoutunut työskentelemään tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhdessä Euroopan neuvoston ja Etyjin kanssa.

Lähi-idän rauhanprosessi

66. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että Lähi-idässä on päästy uuteen alkuun pyrittäessä kohti oikeudenmukaista, kokonaisvaltaista ja kestävää rauhaa Lähi-idässä, ja vahvistaa Euroopan unionin täyden tuen tälle kehitykselle.

67. Eurooppa-neuvosto on erityisen tyytyväinen presidentti Assadin ja pääministeri Barakin rohkeaan päätökseen jatkaa neuvotteluja Syyrian osalta Washingtonissa joulukuun puolivälissä. Se toivoo Israelin ja Syyrian pääsevän pian sopimukseen, jolla valmisteltaisiin neuvottelujen jatkamista ja myös Libanonin kysymyksen ratkaisua.

68.

Eurooppa-neuvosto korostaa Israelin ja palestiinalaisten tähänastisten toimien merkitystä Sharm el Sheikhin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Edistymisen jatkuminen olisi varmistettava siten, että sopimuspuolet täyttävät sovitussa ajassa kaikki hyväksymänsä velvoitteet. Eurooppa-neuvosto kehottaa molempia osapuolia pidättymään kaikista yksipuolisista toimista.

69. Rauhanprosessin monenvälisten neuvottelujen kaikkien osapuolten olisi työskenneltävä sen hyväksi, että rauhaan tähtäävä toiminta voitaisiin aloittaa uudelleen mahdollisimman pian ja koko laajuudessaan. Rinnakkaisen edistymisen kaikilla osa-alueilla pitäisi rauhanprosessin nykyvaiheessa olla kaikkien edun mukaista.

WTO

70. Eurooppa-neuvosto pahoittelee Seattlessa pidetyn Maailman kauppajärjestön (WTO) ministerikokouksen epäonnistumista. Se vahvistaa uudelleen sitoutuneensa nykyiseen monenväliseen kauppajärjestelmään ja kattavaan monenväliseen kauppaneuvottelukierrokseen. Se hyväksyy yleisten asioiden neuvoston 3. joulukuuta 1999 antamat päätelmät.

Macao

71. Nyt kun Macao on siirtymässä Kiinalle, Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä tärkeänä Macaon vakautta ja hyvinvointia Kiinan erityishallintoalueena sekä sen erityisidentiteetin ja kansalaisten oikeuksien ja vapauksien säilyttämistä Kiinan ja Portugalin vuonna 1987 antaman yhteisen julkilausuman ja erityishallintoalueen peruslain mukaisesti. Näiden täysimääräinen täytäntöönpano on paras tae Macaon tulevaisuudelle.

VI POHJOIS-IRLANTI

72. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen vallan siirtämiseen Pohjois-Irlantiin ja pitkänperjantain sopimuksen mukaisten Ison-Britannian ja Irlannin sekä pohjoisen ja etelän välisten instituutioiden perustamiseen ja toteaa, että nämä tapahtumat merkitsevät hyvin huomattavaa edistymistä kohti sopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa. Eurooppa-neuvosto onnittelee poliittisia puolueita, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta, Irlannin hallitusta ja senaattori George Mitchelliä tämän edistysaskelen saavuttamisesta. Eurooppa-neuvosto vahvistaa antavansa poliittisen ja käytännön tukensa Pohjois-Irlannille sekä pohjoisen ja etelän väliselle yhteistyölle.

_____________________

LIITTEET
PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMIIN

HELSINGIN EUROOPPA-NEUVOSTO

10. JA 11. JOULUKUUTA 1999

 

 

 

 

LIITTEET

 

 

 

Liite I Vuosituhannen julistus

 

 

Liite II Julkilausuma Tšetšeniasta

 

 

Liite III Tehokas neuvosto laajentunutta unionia varten: uudistuksen suuntaviivat ja toimintasuosituksia

 

 

Liite IV Puheenjohtajavaltion selvitykset

- Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta

- Euroopan unionin ei-sotilaallisesta kriisinhallinnasta

 

 

Liite V Ukrainaa koskeva yhteinen strategia

 

 

Liite VI Luettelo Helsingin Eurooppa-neuvostolle esitetyistä asiakirjoista

LIITE I

VUOSITUHANNEN JULISTUS

Pyrkimys rauhaan ja hyvinvointiin on ollut Euroopan yhdistymisen keskeinen voima. Viidessäkymmenessä vuodessa olemme saavuttaneet paljon. Elämme unionissa, jossa kansalaiset ja yritykset voivat liikkua ja asettua vapaasti kansallisten rajojen estämättä. Sisämarkkinat, talous- ja rahaliitto sekä muut kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävät unionin toimet hyödyttävät ihmisiä eri elämänaloilla.

Demokratia ja oikeusvaltion periaate ovat Euroopan unionin perusta. Vapaus, suvaitsevaisuus,
tasa-arvo, solidaarisuus ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat sen kansalaisia yhdistäviä arvoja.

Euroopan unioni on ainutlaatuinen yritys, jolle ei löydy vertaa historiasta. Vain yhdessä, ja unionin avulla, me ja maamme voimme vastata huomisen haasteisiin.

* * *

Uuden vuosisadan ja kolmannen vuosituhannen kynnyksellä unionin tulee keskittyä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiin asioihin:

Globalisaatio ja tietoyhteiskunta ovat eurooppalaista todellisuutta. Yhtälailla todellinen on tarve huolehtia ikääntyvästä väestöstä sekä vastata nuorten odotuksiin. Meidän on kehitettävä inhimillisiä voimavarojamme elinikäisen oppimisen ja innovaation avulla sekä edistettävä dynaamista ja avointa, tietoon perustuvaa eurooppalaista taloutta kasvun turvaamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi pysyvästi.

Eurooppalaiset ovat hyvin tietoisia tarpeesta taistella paikallista ja maailmanlaajuista ympäristön tilan heikkenemistä vastaan. Meidän on yhdessä toimittava kestävän kehityksen puolesta ja taattava tuleville sukupolville parempi elämän laatu.

Ihmiset edellyttävät saavansa suojaa rikollisuutta vastaan ja voivansa turvata lailliset oikeutensa kaikkialla unionissa. Me aiomme luoda unionista alueen, jossa toteutuvat vapaus, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus.

Unionilla on yhä suurempi osuus maailmanlaajuisesta vastuusta edistää hyvinvointia, estää konflikteja ja turvata rauha. Aiomme vahvistaa Euroopan vakautta ja vaurautta unionia laajentamalla ja tekemällä yhteistyötä kumppanuusmaiden kanssa. Työmme avoimemman ja vakaamman maailmantalouden hyväksi hyödyttää myös maailman vähäosaisia. Meidän pitää myös luoda sotilaallisia ja siviilivalmiuksia kansainvälisten kriisien hallitsemiseksi ja humanitaarisen avun tarjoamiseksi sitä tarvitseville.

* * *

Vain avoin, demokraattinen ja tehokas unioni voi täyttää nämä sitoumukset.

Unioni tarvitsee kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen luottamusta ja aktiivista osallistumista. Unioni tarvitsee myös jäsenvaltioidensa täyden tuen yhteisen edun edistämiseksi.

Meidän on luotava uutta uskoa ajatukseen kaikille yhteisestä Euroopasta – ajatukseen, jolle jokainen sukupolvi antaa oman panoksensa.

________________________

LIITE II

JULKILAUSUMA TŠETŠENIASTA

1. Eurooppa-neuvosto tuomitsee jyrkästi Tšetšenian kaupunkien kiivaat pommitukset, Groznyin asukkaisiin kohdistetun uhan ja Venäjän sotilasjohdon esittämän uhkavaatimuksen sekä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden kohtelun.

2. Eurooppa-neuvosto ei aseta kyseenalaiseksi Venäjän oikeutta säilyttää alueellinen koskemattomuutensa eikä sen oikeutta torjua terrorismia. Terrorismin torjunta ei kuitenkaan voi missään olosuhteissa oikeuttaa kaupunkien tuhoamista eikä niiden tyhjentämistä asukkaistaan tai sitä, että kokonaista kansaa pidetään terroristeina.

3. Tällainen toiminta on ristiriidassa humanitaarisen oikeuden perusperiaatteiden, Venäjän Etyjin puitteissa tekemien sitoumusten ja sille Euroopan neuvoston jäsenenä kuuluvien velvollisuuksien kanssa. Tämä sota syventää kuilua Tšetšenian kansan ja muun Venäjän välillä ja uhkaa horjuttaa koko alueen vakautta. Vain poliittinen ratkaisu voi päättää tämän kriisin. Eurooppa-neuvosto on syvästi huolissaan jatkuvan selkkauksen aiheuttamasta uhasta Kaukasian alueen vakaudelle sekä Tšetšeniassa käytyjen taistelujen mahdollisesta leviämisestä Georgiaan ja sen vaikutuksista Georgian alueelliseen koskemattomuuteen.

4. Eurooppa-neuvosto kehottaa Venäjän viranomaisia:

- jättämään Groznyin siviiliväestölle esittämänsä uhkavaatimuksen toteuttamatta

- lopettamaan pommitukset sekä suhteettoman ja mielivaltaisen voimankäytön Tšetšenian väestöä vastaan

- sallimaan humanitaarisen avun turvallisen perille pääsyn ja takaamaan kansainvälisten avustusjärjestöjen turvallisuuden

- aloittamaan välittömästi poliittisen vuoropuhelun vaaleilla valittujen Tšetšenian viranomaisten kanssa.

5. Eurooppa-neuvosto kehotti Tšetšenian viranomaisia noudattamaan humanitaarisen oikeuden sääntöjä ja periaatteita, tuomitsemaan terrorismin ja pyrkimään poliittisen vuoropuhelun aloittamiseen uudelleen.

6. Eurooppa-neuvosto odottaa Venäjän noudattavan ja panevan täytäntöön Istanbulissa tekemänsä sitoumukset täysimääräisesti. Se kiinnittää erityistä huomiota Etyjin nykyisen puheenjohtajan vierailuun alueelle lähitulevaisuudessa. Eurooppa-neuvosto kehottaa Venäjää hyödyntämään tätä vierailua käydäkseen vuoropuhelua Pohjois-Kaukasian, myös Tšetšenian, vaaleilla valittujen johtajien kanssa. Nazranissa Ingušiassa olisi viipymättä avattava Etyjin Tšetšenian-avustusryhmän toimisto.

 

7. Edellä mainitun perusteella Eurooppa-neuvosto päättää tehdä tilanteesta seuraavat johtopäätökset:

- Euroopan unionin yhteisen strategian täytäntöönpanoa olisi tarkistettava.

- Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen joidenkin määräysten soveltaminen olisi keskeytettävä ja kauppaa koskevia määräyksiä olisi sovellettava tiukasti.

- TACIS-ohjelman suhteen budjettivallan käyttäjää pyydetään harkitsemaan, voidaanko TACIS-ohjelmasta siirtää varoja humanitaariseen apuun. Vuoden 2000 budjetin rahoituksessa olisi rajoituttava painopistealueisiin, kuten ihmisoikeuksiin, oikeusvaltion periaatteisiin, kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ja ydinturvallisuuteen.

Eurooppa-neuvosto kehottaa puheenjohtajavaltiota ja korkeana edustajana toimivaa pääsihteeriä ilmoittamaan tästä päätöksestä ja tämän julkilausuman sisällöstä pikaisesti korkeimmalla tasolla Venäjän viranomaisille.

Eurooppa-neuvosto kehottaa Etyjiä ja Euroopan neuvostoa tarkastelemaan uudelleen kumpikin omalla toimialallaan sen yhteistyön toimintaperiaatteita, jota ne tekevät Venäjän kanssa.

8. Venäjä on Euroopan unionin tärkeä kumppani. Unioni on jatkuvasti ilmaissut halukkuutensa tukea Venäjää sen kehittyessä moderniksi ja demokraattiseksi valtioksi. Mutta Venäjän on noudatettava sitoumuksiaan, jos kumppanuutta aiotaan kehittää. Euroopan unioni ei halua Venäjän eristäytyvän Euroopasta.

 

________________________

 

LIITE III

 

 

 

TEHOKAS NEUVOSTO
LAAJENTUNUTTA UNIONIA VARTEN

 

 

 

 

 

 

UUDISTUKSEN SUUNTAVIIVAT
JA
TOIMINTASUOSITUKSIA

UUDISTUKSEN SUUNTAVIIVAT

Neuvoston toiminnan uudistaminen on tärkeä osa laajempaa institutionaalista uudistusta unionin valmistautuessa laajentumaan. Tulevien laajentumisten mittasuhteet yhdessä unionin kasvavan toiminta-alan kanssa voisivat hyvinkin hidastaa neuvoston toimintaa ja lopulta jopa lamauttaa sen. Vaara on jo nyt todettavissa ja se uhkaa unionin toiminnan sujuvuutta, kun otetaan huomioon neuvoston keskeinen asema unionin päätöksenteossa. Tämän takia neuvoston työmenetelmiä on tarkistettava perusteellisesti, kuten pääsihteerin maaliskuussa 1999 toimittamassa selvityksessä korostetaan.

Neuvostolla on oltava yleiskäsitys kaikista unionin politiikoista. Tätä varten järjestelmän ytimessä on oltava yksi ainoa koordinointikanava sen varmistamiseksi, että unionin toiminta on yhdenmukaista sen poliittisten johtajien tahdon kanssa. Tämä koordinointikanava alkaa itse jäsenvaltioissa tehokkaana ministeriöiden välisenä koordinointina ja välitystoimintana ja jatkuu pysyvien edustajien komitean ja yleisten asioiden neuvoston kautta edelleen Eurooppa-neuvostoon. Neuvoston kyky vastata tuleviin haasteisiin riippuu suurelta osin siitä, että tämän järjestelmän selkärangan muodostavan kanavan toimivuutta lujitetaan. Toimiin onkin ryhdyttävä kaikilla tasoilla, jotta neuvoston kyky määrätietoiseen toimintaan säilytetään.

Eurooppa-neuvoston on säilyttävä edelleen tehokkaana foorumina, joka johtaa politiikkaa antamalla unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelemällä yleiset poliittiset suuntaviivat. Sen valmisteluissa on säilytettävä nykyinen joustavuus, kokousten rajoitettu kokoonpano ja puheenjohtajavaltion päätelmien käytännön vaikutukset.

Yleisten asioiden neuvoston päävastuu laaja-alaisista yleisistä kysymyksistä, myös politiikan yleisestä koordinoinnista, tarkoittaa, että sen hoidettavana on yhä moninaisempi ulkoisten ja sisäisten kysymysten asialista, joka koskee laajoja, monialaisia ja monipilarisia kysymyksiä. On ensiarvoisen tärkeää, että sen työn kaikkia eri osa-alueita hoidetaan tehokkaasti parantamalla asialistan hallinnointia ja että jäsenvaltioiden edustus on asianmukainen, jotta yleisten asioiden neuvosto voisi huolehtia edelleen yleisestä koordinoinnista ja politiikan yhdenmukaisuudesta ja valmistella Eurooppa-neuvoston kokoukset.

Koska unionin toiminta on monipuolistumassa ja perussopimusten kattamat alat lisääntyvät, unionin toiminnan ja päätöksenteon pirstoutuminen on tärkeää ehkäistä rajoittamalla neuvoston kokoonpanojen määrää ja välttämällä esityslistojen kuormittamista vähäpätöisillä toimilla. Näin voidaan keskittää unionin toimintaa ja parantaa politiikan yleistä koordinointia ja yhdenmukaisuutta neuvoston valmistelevissa elimissä.

Lainsäädännössä on noudatettava tehokkaita käytäntöjä. Tämä tarkoittaa, että käytetään oikeita lainsäädäntövälineitä, että tekstit on laadittu tasokkaiksi ja oikeudellisesti aukottomiksi, että yleistyvä yhteispäätösmenettely toimii joustavasti ja tehokkaasti ja että neuvoston lainsäädäntötyö on avoimempaa ja yleisön seurattavissa.

Vaikka sisäinen koordinaatio jäsenvaltioissa on ja sen on edelleen oltava kunkin hallituksen yksinomainen oikeus, tehokkaalla koordinoinnilla on suora vaikutus neuvoston toimintaan ja yhtenäisyyteen. Jäsenvaltioiden yhteisen ja todellisen edun mukaista onkin pyrkiä varmistamaan, että ne edistävät sisäisellä organisaatiollaan neuvoston tehokasta toimintaa.

Tehokas päätöksenteko neuvostossa edellyttää, että valmistelu suoritetaan mahdollisimman rationaalisesti ja kustannustehokkaasti ja samalla varmistetaan politiikan yleinen yhtenäisyys. Tämä tarkoittaa, että kaikki soveltuvat toimet on suunniteltava, pysyvien edustajien komitean ja neuvoston työryhmien asema on määriteltävä selkeästi ja työmenetelmiä parannettava, jotta varmistetaan perusrakenteiden ja voimavarojen mahdollisimman tehokas käyttö. Kokouksissa käytettävissä oleva rajallinen aika on hyödynnettävä kokonaan jo nyt ja etenkin laajentuneessa unionissa. Keskusteluista on vaarana tulla täysin tehottomia, ellei niitä valmistella asianmukaisesti etukäteen ja täysistunnoissa noudateta kurinalaisuutta kaikilla tasoilla. Kokouksissa valtuuskuntien olisi voitava esittää kantansa selkeisiin vaihtoehtoihin, tiedossa olevien vaikeuksien ratkaisuehdotuksiin tai selkeästi määriteltyihin ongelmiin ja neuvotella niistä. Tämän takia on ensisijaisen tärkeää, että käytettävissä on selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä asiakirjoja. Puheenjohtajavaltiolla, jonka erityistehtäviin kuuluu asioiden käsittelyn johtaminen ja ohjaaminen, olisi oltava keinot varmistaa, että neuvosto käyttää sopivia työmenetelmiä.

Yleisen poliittisen vastuun neuvoston toiminnan hallinnoimisesta on säilyttävä puheenjohtajavaltiolla. Sen tehtävät ovat lisääntyneet huomattavasti vähitellen ja lisääntyvät edelleen unionin laajentuessa. Puheenjohtajavaltion työmäärän keventämiseksi on tämän takia hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti erilaista käytettävissä olevaa taustatukea kuten järjestyksessä seuraavaa puheenjohtajavaltiota, troikkaa ja pääsihteeristöä. Neuvoston jäsenmäärän kasvu sekä puheenjohtajavaltion tehtävien lisääntyminen edellyttävät yhdessä sitä, että myös pääsihteeristön on tuettava neuvostoa ja puheenjohtajavaltiota entistä enemmän ja selkeämmin.

Neuvoston joustavan toiminnan kannalta tärkeitä ovat lopuksi käytännön seikat kuten tilajärjestelyt, kääntäminen ja tulkkaus sekä asiakirjatuotanto. Ne on ratkaistava uudelleen kekseliäästi ja käytännöllisesti kuitenkin perusperiaatteita noudattaen, jotta neuvosto voisi toimia tehokkaasti edelleenkin.

Jäljempänä esitettävistä toimintasuosituksista useimmat pannaan täytäntöön mahdollisimman nopeasti. Joitakin on työstettävä yksityiskohtaisemmin, ennen kuin ne toteutetaan keskipitkällä aikavälillä laajentumisen yhteydessä. Niillä on tarkoitus täyttää Kölnin Eurooppa-neuvoston kehotus tehdä yksittäisiä ehdotuksia neuvoston toiminnan parantamiseksi laajentumista silmällä pitäen. On ehdottoman tärkeää, että näitä suosituksia noudatetaan panemalla ne täytäntöön tehokkain keinoin neuvoston työjärjestyksen avulla ja niihin yhdistetään käytännön toimenpiteitä, joita puheenjohtajavaltio ja pääsihteeri jo toteuttavat ja joita on lujitettava lähivuosina. Näiden toimien yhteisvaikutuksella voitaneen varmistaa, että neuvosto on valmis ottamaan vastaan uusia jäseniä lähitulevaisuudessa mahdollisimman vähäisin muutoksin.

TOIMINTASUOSITUKSET

A. EUROOPPA-NEUVOSTO JA YLEISTEN ASIOIDEN NEUVOSTO

73. Eurooppa-neuvoston pääasiallisena tehtävänä on oltava edelleen antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määritellä kehittämisen yleiset poliittiset suuntaviivat. Eräs keino auttaa Eurooppa-neuvostoa hoitamaan paremmin nämä tehtävät on tiivistää puheenjohtajavaltion päätelmiä (enintään 15 sivua) siten, että niissä keskitytään kokouksessa varsinaisesti käsitellyistä asioista tehtyihin poliittisiin päätöksiin.

74. Yleisten asioiden neuvoston on voitava käsitellä tehokkaasti sisäisiä horisontaalisia asioita, myös yleistä poliittista koordinointia. Yleisten asioiden neuvoston esityslista on jaettava tätä varten kahteen eri osaan. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niillä on asianmukainen ministeritason edustus molemmissa osissa istuntoa.

75. Yleisten asioiden neuvosto vastaa Eurooppa-neuvoston valmistelun yleisestä koordinoinnista.

B. ULKOSUHTEET

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan pääsihteerin asema

76. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa asetetun vaatimuksen mukaan neuvosto ja komissio varmistavat ulkosuhteiden johdonmukaisuuden, ja tätä varten puheenjohtajavaltio, korkeana edustajana toimiva pääsihteeri ja ulkosuhteista vastaava komission jäsen toimivat tiiviisti yhteistyössä unionin toiminnan jatkuvuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi ulkosuhteiden alalla, kukin perussopimusten mukaisen toimivaltansa mukaisesti.

77. Perussopimusten mukaisesti korkea edustaja:

i) avustaa puheenjohtajavaltiota koordinoimaan neuvoston työtä yhtenäisyyden varmistamiseksi unionin ulkosuhteiden eri osa-alueilla

ii) osallistuu toimintaperiaatteita koskevien päätösten valmisteluun ja vaihtoehtojen esittämiseen neuvostoa varten ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa siten, että neuvosto voi jatkuvasti keskittyä tärkeimpiin operatiivisia päätöksiä tai poliittista ohjausta edellyttäviin poliittisiin asioihin

iii) osallistuu ulko- ja turvallisuuspoliittisten päätösten täytäntöönpanoon tiiviissä yhteistyössä komission, jäsenvaltioiden ja muiden tehokkaasta käytännön soveltamisesta vastaavien viranomaisten kanssa.

78. Neuvosto voi myös antaa erityisiä toimeksiantoja pääsihteerille / korkealle edustajalle.

Säännölliset kokoukset ja yhteydenpito kolmansien maiden kanssa

79. Koska erityisesti yhteistyö- ja assosiaatiosopimusten mukaisten ministeritason kokousten järjestäminen kolmansien maiden kanssa aiheuttaa yhä enemmän hallintotyötä, ne voitaisiin hoitaa tehokkaammin seuraavasti:

i) kolmansien maiden kanssa järjestettävistä ministerikokouksista laaditaan järjestelmälliset aikataulut, jotka kattavat nykyisen ja seuraavat kaksi kiertävää puheenjohtajakautta, jotta hallintotyö voitaisiin jakaa asianmukaisesti ja varmistaa riittävä valmistelu

ii) hankitaan kolmansien osapuolten suostumus siihen, että voimassa oleviin tai tuleviin yhteistyö- ja assosiaatiosopimuksiin sisällytetään määräyksiä,

– joiden mukaan kokouksien ajoitukselle ei aseteta tiettyjä, säännöllisiä määräaikoja vaan ministerikokoukset voidaan kutsua koolle silloin, kun asianmukaisesti valmisteltu asialista antaa siihen aiheen

– ja joissa säädetään edustuksen tasosta, että neuvostoa edustaa yleensä puheenjohtajavaltion ministeri pääsihteerin / korkean edustajan avustamana ja tuleva puheenjohtajavaltio. Muut neuvoston jäsenet voivat nimetä edustajansa virkamiestasolta.

iii) varmistetaan, että poliittiseen vuoropuheluun kuuluvissa kokouksissa puheenjohtajavaltio ja korkea edustaja hyödyntävät mahdollisimman tehokkaasti sekä perussopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia hoitaa näitä kokouksia (so. puheenjohtajavaltio korkean edustajan avustamana tai korkea edustaja neuvoston puolesta puheenjohtajavaltion pyynnöstä) unionin poliittista vuoropuhelua koskevien järjestelyjen yhdenmukaistamiseksi tiiviissä yhteistyössä komission kanssa.

 

Diplomaattiverkostojen optimaalinen käyttö

80. Korkeaa edustajaa pyydetään laatimaan neuvostolle selvitys tavoista ja keinoista, joilla jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja komission edustustojen maailmanlaajuisia verkostoja voitaisiin käyttää lujittamaan unionin toiminnan toteuttamista ja avustamaan korkeaa edustajaa tämän tehtävien hoitamisessa.

C.

NEUVOSTON KOKOONPANOT

81. Neuvoston työskentelyn yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi neuvoston kokoonpanojen lukumäärää vähennetään enintään 15:een. Yleisten asioiden neuvosto ryhtyy mahdollisimman nopeasti tämän tavoitteen edellyttämiin toimiin, joita ovat joidenkin neuvoston kokoonpanojen yhdistäminen, joidenkin asioiden käsitteleminen neuvoston muissa asiaankuuluvissa kokoonpanoissa ja toisiinsa läheisesti liittyvien neuvoston kokoonpanojen koollekutsuminen mahdollisimman usein toistensa yhteyteen.

82. Kutsuttaessa koolle neuvoston istuntoja kiinnitetään erityistä huomiota esityslistan hallinnointiin ja järjestämiseen, jotta jäsenvaltiot voisivat olla edustettuina jokaisessa neuvoston kokoonpanossa kukin kansallisen organisaationsa mukaisesti asianmukaiseksi katsomallaan tavalla. Puheenjohtajavaltio pyrkii yleensä varmistamaan, että kullakin neuvoston kokoonpanolla on vain yksi puheenjohtaja.

83. Neuvoston kokoonpanoja ja istuntoja kutsutaan koolle vain silloin, kun esityslistalla on merkittäviä asioita (esimerkiksi kun on tehtävä politiikkaa koskevia päätöksiä tai annettava poliittisia suuntaviivoja) tai kun asialliset määräajat edellyttävät sitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston työjärjestyksen 1 artiklan 1 kohdan soveltamista. Jos nämä edellytykset eivät täyty, kyseistä neuvoston kokoonpanoa tai istuntoa ei kutsuttaisi koolle.

*12. Neuvostoa ei voida kutsua koolle uudessa kokoonpanossa, ellei yleisten asioiden neuvosto päätä toisin.

13. Neuvoston eri kokoonpanoja ei kutsuta enää yhteiseen istuntoon muuten kuin poikkeustapauksissa.

14. Kukin jäsenvaltio tarkistaa säännöllisesti sisäiset EU-asioiden koordinointijärjestelynsä niin, että ne suunnitellaan juuri neuvoston optimaalista toimintaa vastaaviksi. Eri jäsenvaltioissa noudatetuista koordinointijärjestelmistä laaditaan joulukuuhun 2000 mennessä yhteenveto, joka perustuu kunkin jäsenvaltion antamaan käytännön selvitykseen sisäisistä EU-asioiden koordinointijärjestelyistään.

D.

NEUVOSTON LAINSÄÄDÄNTÖTEHTÄVÄ

Lainsäädäntövälineiden asianmukainen käyttö ja laadukkaampi lainvalmistelu

*15. Valtuuskuntien on varmistettava, että ehdotetut tekstimuutokset on valmisteltu asianmukaisesti, myös tekstin ensimmäisessä työryhmäkäsittelyssä.

*16. Neuvosto pidättyy antamasta päätöslauselmia, julkilausumia tai muita epätavanomaisia säädöksiä lainsäädäntöasioita käsitellessään.

 

Paremmat kodifiointimenetelmät

17. Säädöstekstien kodifioinnin nopeuttamiseksi ja kodifioidussa tai helppotajuisemmassa muodossa saatavilla olevan lainsäädännön määrän lisäämiseksi:

i) valtuuskunnille asetetaan ehdoton 30 päivän määräaika tehdä neuvostossa huomautuksia ehdotuksiin. Olisi otettava yhteyttä Euroopan parlamenttiin ja sovittava määräajoista, joiden kuluessa se antaa lausuntonsa kodifiointiehdotuksista

ii) neuvosto pyrkii mahdollisimman pian tekemään toisen toimielinten välisen sopimuksen Euroopan parlamentin ja komission kanssa nopean uudelleen muotoilua koskevan menetelmän käytöstä (ts. hyödynnetään perussäädökseen tehdyn muutoksen tarjoamaa tilaisuutta kodifioida koko säädös) edellyttäen, että noudatetaan kodifiointimenettelyn periaatteita ja henkeä (ts. tekstit kodifioidaan julkaistussa muodossaan muuttamatta sisältöä).

 

Yhteispäätösmenettelyn tehostaminen

18. Puheenjohtajavaltio ottaa ohjelmaansa laatiessaan asianmukaisesti huomioon sen, että sovittelu- ja valmistelukokousten aikataulua laadittaessa on pidettävä mielessä yhteispäätösmenettelyyn sovellettavat määräajat. Euroopan parlamenttiin on otettava yhteyttä ensimmäisessä ja toisessa käsittelyvaiheessa, jotta menettely voitaisiin saattaa mahdollisimman nopeasti tuloksellisesti päätökseen.

19. Puheenjohtajavaltiota ja pääsihteeristöä pyydetään ehdottamaan vuoden 2000 loppuun mennessä lisää muutoksia neuvoston työmenetelmiin, jotka koskevat säädösten antamista yhteispäätösmenettelyllä, 4. toukokuuta 1999 annetun yhteisen julistuksen täytäntöönpanosta saatavan kokemuksen perusteella.

E.

EPÄVIRALLISET MINISTERIKOKOUKSET

20. Ministerien epävirallisissa kokouksissa on tarkoitus vaihtaa mahdollisimman vapaasti näkemyksiä yleisistä asioista. Ne eivät ole neuvoston istuntoja eivätkä voi korvata neuvoston tavanomaista toimintaa. Kokouksia koskevat seuraavat säännöt:

i) Puheenjohtajakaudella voidaan järjestää enintään 5 epävirallista ministerikokousta.

ii) Virallista esityslistaa ei laadita.

iii) Avustajien saa olla läsnä enintään kaksi ministeriä kohti.

iv) Keskusteleminen ei saa missään olosuhteissa edellyttää neuvoston asiakirjojen valmistelua ennen kokousta tai sen jälkeen.

v) Kokouksissa ei voida päätyä virallisiin päätelmiin tai päätöksiin. Tämä on nimenomaisesti mainittava mahdollisessa lehdistötiedotteessa.

F. PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA

21. Koska Coreper vastaa kaikkien neuvoston esityslistalla olevien asioiden lopullisesta valmistelusta ja esittelystä, se vastaa eri tason elimissä suoritettujen valmistelutöiden kokoamisesta yhteen sekä monialaisten että monipilaristen asioiden osalta. Jotta tämä tehtävä hoituisi tehokkaasti:

i) puheenjohtajavaltio varmistaa pääsihteeristön avustamana, että kaikki monialaiset ja monipilariset asiat suunnitellaan tehokkaasti etukäteen

ii) kaikkien muiden elinten toimittamien arviointien ja asiakirjojen on oltava käytettävissä sitä neuvostoa valmistelevassa Coreperin kokouksessa, jossa lopullinen päätös tehdään

iii) puheenjohtajavaltio tai sihteeristö laatii neuvostolle yleensä yhden ainoan asiakirjan, johon kootaan kaikki asiakohtaa varten toimitetut huomautukset ja sen eri näkökohdat

iv) Antici- tai Mertens-ryhmää tai puheenjohtajavaltion tukiryhmää voidaan pyytää avustamaan Coreperia tässä tehtävässä.

*22. Coreperin on saatettava neuvoston esityslistalla olevan lainsäädäntöasian valmistelu päätökseen sen viikon loppuun mennessä, joka edeltää neuvoston istunnon edellistä viikkoa. Muutoin asia yleensä poistetaan ilman eri toimenpiteitä neuvoston esityslistalta, elleivät kiireellisyysnäkökohdat toisin vaadi.

 

*23. Myös sellaisissa asioissa, joita valmistellaan sisällöllisesti muilla foorumeilla, Coreperin on voitava tarkistaa seuraavien periaatteiden ja sääntöjen noudattaminen:

i) laillisuusperiaate yhteisön oikeuden perusteella, mukaan lukien toissijaisuuden ja suhteellisuuden sekä säädösten perustelun periaatteet

ii) unionin toimielinten toimivalta

iii) talousarviota koskevat säännökset

iv) työjärjestys, avoimuus ja lainsäädännön valmistelun laatu

v) yhdenmukaisuus unionin politiikkojen ja toimien kanssa.

24. Puheenjohtajavaltio voi kutsua Coreperin ad hoc -kokouksiin lyhyellä varoitusajalla keskustelemaan kiireellisistä erityiskysymyksistä.

 

G. NEUVOSTON PUHEENJOHTAJUUS

*25. Vuorossa seuraava puheenjohtajavaltio avustaa puheenjohtajavaltiota, mutta perussopimusten ja neuvoston työjärjestyksen mukaisesti poliittinen kokonaisvastuu neuvoston asioiden hoidosta on yksin puheenjohtajavaltiolla. Puheenjohtajavaltion johdolla toimiva vuorossa seuraava puheenjohtajavaltio toimii tarvittaessa puheenjohtajavaltion tilalla, keventää tarvittaessa sen hallinnollisen työn määrää ja turvaa neuvoston työn jatkuvuuden. Puheenjohtajavaltio ja vuorossa seuraava puheenjohtajavaltio tekevät parhaansa varmistaakseen, että puheenjohtajakausien vaihdokset sujuvat kitkatta.

 

H. AVOIMUUS

Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin

*26. Menettelyt, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin, olisi yhdenmukaistettava ja automatisoitava mahdollisimman pitkälle käyttäen nykyteknologiaa, myös Internetiä, kuitenkin siten, että se ei vaikuta yleisiin periaatteisiin, jotka koskevat perustamissopimuksen 255 artiklan mukaan päätettävää yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin.

 

Parannetaan neuvoston työskentelyn avoimuutta sen toimiessa lainsäätäjänä

*27. Yleisten asioiden neuvosto ja Ecofin-neuvosto käyvät kumpikin joka kuudes kuukausi julkisen keskustelun puheenjohtajavaltion työohjelmasta.

*28. Keskeisistä lainsäädäntöehdotuksista olisi käytävä vähintään yksi julkinen keskustelu neuvostossa. Coreper päättää julkisista keskusteluista määräenemmistöllä.

 

29. Julkiset keskustelut järjestetään seuraavasti, jotta ne muodostuisivat mielenkiintoisemmiksi:

i) Valtuuskuntia pyydetään hyvissä ajon ennen neuvoston istuntoa toimittamaan puheenjohtajavaltiolle ja sihteeristölle näkemyksensä ehdotuksesta tai asiasta, josta julkinen keskustelu käydään.

ii) Puheenjohtajavaltio laatii kirjallisten lausuntojen perusteella yksisivuisen muistion, jossa on lyhyt kysymysosa.

iii) Muistio jaetaan valtuuskunnille ennen kokouksen alkua ja sitä käytetään keskustelun perustana.

 

I. TIEDOTUSPOLITIIKKA

30. Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota kehotetaan koordinoimaan mahdollisimman paljon unionia koskeva yleinen tiedotustoimintansa erityisesti niin, että käytettävissä olevien resurssien käyttö optimoidaan. Tätä varten voisi olla hyödyllistä tutkia, olisiko Brysseliin mahdollista perustaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen tiedotuskeskus, joka vastaanottaisi toimielinten vierailijat ja koordinoisi yleisölle tarkoitetut EU-asioita koskevat julkaisut.

31. Komissiota pyydetään tarkastelemaan unionin tiedotuspolitiikkaa yleisesti, mihin kuuluu sen jäsenvaltioissa olevien tiedotustoimistojen koordinoinnin ja kansallisten tiedotustoimistojen kanssa harjoitettavan yhteydenpidon parantaminen.

 

J. KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN JA KULKU

Neuvoston työn suunnittelu

32. Kukin puheenjohtajavaltio suunnittelee yhdessä komission, pääsihteeristön ja vuorossa seuraavan puheenjohtajavaltion kanssa kaikki lainsäädäntötoimet ja muut neuvoston työt, joihin viimeisin poliittinen kehitys ei vaikuta.

*33. Seitsemän kuukautta ennen puheenjohtajakautensa alkua asianomainen vuorossa oleva neuvoston puheenjohtajavaltio ilmoittaa kaikkien sellaisten neuvoston istuntojen suunnitellut ajankohdat, joissa on ilman muuta käsiteltävä lainsäädännöllisiä asioita tai tehtävä toimintaperiaatteita koskevia operatiivisia päätöksiä. Puheenjohtajavaltion lopullisessa ohjelmassa voi olla ylimääräisiä neuvoston istuntoja edellyttäen, että niihin on aihetta operatiivisista syistä. Jos osoittautuu, että suunniteltua istuntoa ei enää ole aihetta järjestää, se peruutetaan.

*34. Puheenjohtajavaltion ohjelma, joka on ohjeellisten, operatiiviset päätökset ja lainsäädäntötoimet sisältävien neuvoston esityslistaehdotusten muodossa, vahvistetaan viimeistään viikko ennen puheenjohtajakauden alkua.

 

Työryhmät

35. Ennen kuin työryhmä aloittaa uuden ehdotuksen käsittelyn puheenjohtajavaltio voi pyytää valtuuskuntia esittämään kirjallisesti alustavia huomautuksia ja kantoja tiettyyn määräaikaan mennessä, jos se pitää sitä tarpeellisena. Niiden perusteella laaditaan valmisteluasiakirja, jossa esitetään järjestelmällisesti keskeisimmät esiin tulevat asiat, ja ohjataan ja jäsennetään näin työryhmän alustavaa keskustelua.

36. Pääsihteeristö päivittää säännöllisesti luettelon neuvoston kaikista valmistelevista elimistä niiden perustamista koskevien Coreperin tai neuvoston päätösten perusteella.

37. Neuvosto ja Coreper pidättyvät perustamasta uusia korkean tason työryhmiä.

*38. Kaikkien työryhmän kokousten, joissa valmistellaan lainsäädäntötoimia Coreperia varten, on saatettava työnsä päätökseen vähintään 5 työpäivää ennen kyseistä Coreperin istuntoa. Muutoin asian käsittely yleensä siirtyy ilman eri toimenpiteitä seuraavaan Coreperin istuntoon, elleivät kiireellisyysnäkökohdat toisin vaadi.

 

Esityslistat ja asiakirjat

39. Puheenjohtajavaltio ja sihteeristö varmistavat, että neuvoston esityslistalle otetaan vain sellaisia asioita, jotka edellyttävät päätöksiä tai poliittisia suuntaviivoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston työjärjestyksen 2 artiklan soveltamista.

40. Neuvoston keskustelujen on perustuttava selkeisiin suuntaviivoihin, vaihtoehtoihin ja ratkaisuehdotuksiin, jotka Coreper on valmistellut käsiteltäviä pääkohtia varten.

 

Kokousten kulku

41. Neuvosto ja Coreper keskittyvät käsittelemään puheenjohtajavaltion tai sihteeristön laatimassa asiakirjassa esitettyjä vaihtoehtoja tai ratkaisuja. Jo tiedossa olevat perustelut ja kannat olisi esitettävä kirjallisesti.

42. Täydelliset puheenvuorokierrokset ovat periaatteessa kiellettyjä. Niitä voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti erityiskysymyksissä siten, että puheenjohtajavaltio asettaa puheenvuoroille aikarajoituksen.

43. Jos on hyvät mahdollisuudet ehdottaa välitysratkaisua käsiteltäväksi uudelleen vielä samana päivänä, puheenjohtajavaltio kutsuu työryhmän koolle Coreperin tai neuvoston istuntojen yhteyteen. Jos välitysratkaisu syntyy käsiteltäessä asiaa neuvostossa tai Coreperissa, tehty päätös luonnostellaan samanaikaisesti istunnon kanssa.

*44. Päätöksiä voidaan tehdä vain neuvoston virallisissa istunnoissa. Pääsihteeristö tarkistaa, että istunto on päätösvaltainen. Puheenjohtajavaltio järjestää virallisten istuntojen aikana rajoitetussa ja erittäin rajoitetussa kokoonpanossa käytäviä neuvotteluja (ministerien salaisia neuvotteluja), joissa keskustellaan poliittisesti aroista tai luottamuksellisista asioista sen sijaan, että niitä käsiteltäisiin lounaalla.

*45. Puheenjohtajavaltio voi muun muassa:

i) määrätä etukäteen esityslistan kohtien käsittelyajan Coreperissa ja neuvostossa silloin, kun ei ole selkeätä tarvetta tehdä päätöstä

ii) määrätä yksittäisen kohdan käsittelyyn varatun ajan käytöstä

iii) määrätä, kuinka monta henkeä valtuuskuntaa kohti kokoussalissa saa olla läsnä (so. pidetäänkö rajoitetun vain erittäin rajoitetun kokoonpanon neuvotteluja)

iv) voi tarvittaessa huomauttaa, että asian käsittelyn on edettävä työjärjestyksen mukaisesti.

 

K. PÄÄSIHTEERISTÖ JA KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPUITTEET

Pääsihteeristön asema

46. Pääsihteeristön asemaa neuvostoa ja puheenjohtajavaltiota tukevana neuvonantajana vahvistetaan siten, että pääsihteeristö osallistuu jatkuvasti ja tiiviisti neuvoston työn suunnitteluun, koordinointiin ja sen yhtenäisyyden varmistamiseen. Pääsihteeristöä kannustetaan erityisesti aktiivisuuteen puheenjohtajavaltion nimissä ja sen johdolla siten, että se avustaisi puheenjohtajavaltiota tämän välittäjän tehtävässä ja ehdottaisi välitysratkaisuja.

47. Neuvostossa ja sen valmistelevissa elimissä käytävien neuvottelujen perustana käytettävien, pääsihteeristön laatimien asiakirjojen on oltava tiiviitä ja niissä on esitettävä selkeästi asiat, joista on päätettävä, ja tarvittaessa vaihtoehtoja tai välitysratkaisuja. Olisi vältettävä pitkiä kokousasiakirjoja, joissa esitetään valtuuskuntien kantoja.

*48. Korkeana edustajana toimivalla pääsihteerillä on kokonaisvastuu neuvoston talousarviosta.

 

Pääsihteeristön organisaatio

49. Pääsihteeriä pyydetään ryhtymään toimiin, jotta pääsihteeristö voisi nopeasti mukautua neuvoston muuttuviin tarpeisiin ja erityisesti:

i) suunnittelemaan pääsihteeristön rakenteet neuvoston operatiivisia tarpeita vastaaviksi varsinkin suurten hallintoyksiköiden työn uudelleenjärjestelyn avulla

ii) vahvistamaan sisäistä tilintarkastusta sen varmistamiseksi, että pääsihteeristössä käytettävissä oleva henkilöstö ja aineelliset voimavarat vastaavat neuvoston tarpeita mahdollisimman hyvin

iii) harjoittamaan joustavampaa ja dynaamisempaa henkilöstöpolitiikkaa henkilöstön motivoinnin lisäämiseksi. Tämä tarkoittaa riittävän koulutuksen järjestämistä henkilöstölle niin, että sihteeristö voi hoitaa tehokkaasti tehtävänsä toiminnan tukemisessa. Osana koulutusta olisi harkittava mahdollisuutta järjestää lyhytkestoisia vaihtoja jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten kanssa.

50. Pääsihteeriä pyydetään tarkastelemaan neuvoston ja pääsihteeristön työmenetelmiä, jotta niitä voitaisiin tehostaa optimoimalla nykyteknologian käyttö, mukaan lukien tiedonkäsittelyn ja sähköisten keinojen käytön tehostaminen, mukauttamalla menettelyjä, asiakirjatuotantoa ja lähetyskanavia sekä kohdentamalla henkilöstökoulutus nykyaikaistamisen vaatimusten mukaisesti.

Neuvoston työn aineelliset näkökohdat

51. Pääsihteeriä pyydetään toteuttamaan yksityiskohtainen selvitys mahdollisista teknisistä keinoista ja menetelmistä, joilla neuvoston käytettävissä olevia käännös- ja tulkkausvalmiuksia voitaisiin lisätä.

52. Edellä mainitun tutkimuksen perusteella olisi selvitettävä, miten voitaisiin varmistaa neuvoston riittävä tehokkuus valmistelevalla tasolla ja noudattaa samalla säännöksiä, jotka koskevat tasa-arvoisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita unionin virallisten kielten kesken.

 

Toimitilojen tarve ja kokoussalien tilajärjestelyt

53. Pääsihteerillä, joka pitää neuvoston asianmukaisesti tilanteen tasalla, on kokonaisvastuu huomattavasti laajentuneen neuvoston toimitilojen tarpeen ja sen arvioinnista, miten tuo tarve voidaan täyttää, jotta neuvostolle voitaisiin aikanaan antaa arvioinnin perusteella yksityiskohtaisia ehdotuksia.

 

54. Jotta laajentumisen jälkeen voitaisiin käydä tehokkaita keskusteluja ja neuvotteluja, on ensisijaisen tärkeää vähentää kokoussalissa ja pääneuvottelupöydässä läsnäolevien henkilöiden määrää. Eurooppa-neuvoston kokouksissa kullakin valtuuskunnalla on vain kaksi paikkaa neuvottelupöydässä. Neuvoston valmistelevien elinten (komiteoiden ja työryhmien) kokouksissa kullakin valtuuskunnalla on yksi paikka neuvottelupöydässä, ellei toisin ole määrätty. Pääsihteeriä pyydetään tarkastelemaan, kuinka kokoussalit olisi järjesteltävä neuvoston istuntoja varten, ja tekemään asianmukaisia ehdotuksia. Tarkastelussa otetaan huomioon eri neuvoston kokoonpanojen työhön liittyvät lukuisat rajoitukset.

 

L. UUSI TARKASTELU

55. Pääsihteeri arvioi näiden suositusten täytäntöönpanoa ja tekee tarvittaessa vuoden 2001 heinäkuuhun mennessä uusia käytännönläheisiä ehdotuksia neuvoston työmenetelmien parantamisesta.

 

________________________

 

LIITE IV

PUHEENJOHTAJAN TILANNESELVITYKSET

HELSINGIN EUROOPPA-NEUVOSTOLLE

EUROOPAN YHTEISEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VAHVISTAMISESTA JA EUROOPAN UNIONIN

EI-SOTILAALLISESTA KRIISINHALLINNASTA

 

Puheenjohtaja on toteuttanut ensisijaisena asiana Kölnin Eurooppa-neuvoston antamaa toimeksiantoa vahvistaa Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa viemällä eteenpäin kriisinhallinnan sotilaallisten ja ei-sotilaallisten näkökohtien valmistelutyötä. Työskentelyn perustana ovat olleet Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräykset ja Kölnissä hyväksytyt keskeiset periaatteet, jotka jäsenvaltiot ovat uudelleen vahvistaneet.

Työskentelyn tuloksena on laadittu kaksi erillistä toisiaan täydentävää tilanneselvitystä
Eurooppa-neuvostolle. Selvityksissä ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä ja annetaan ohjeita jatkotyöskentelyä varten, jotta Kölnissä asetettuihin tavoitteisiin pyrkimiseksi tarvittavat päätökset saataisiin tehdyksi vuoden 2000 loppuun mennessä. Portugalin puheenjohtajakaudella tarkastellaan sitä, pidetäänkö muutosten tekemistä perustamissopimukseen välttämättömänä.

Voidakseen vastata kaikista Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määritellyistä konfliktinesto- ja kriisinhallintatehtävistä (Petersbergin tehtävät) jäsenvaltiot ovat päättäneet kehittää tehokkaampia sotilaallisia voimavaroja ja perustaa uusia poliittisia ja sotilaallisia rakenteita näitä tehtäviä varten. Tässä yhteydessä tavoitteena on, että Euroopan unionilla olisi itsenäiset valmiudet tehdä päätöksiä ja siinä tapauksessa, ettei Nato kokonaisuutena ole mukana, käynnistää ja toteuttaa EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita vastauksena kansainvälisiin kriiseihin.

Voidakseen huolehtia näistä vastuualueista Euroopan unioni parantaa ja käyttää tehokkaammin hyödykseen kriisinhallinnan siviilivoimavaroja, mistä unionilla ja jäsenvaltioilla on jo tuntuvasti kokemusta. Erityistä huomiota kiinnitetään nopean toiminnan voimavaroihin.

Kaikilla näillä toimenpiteillä tuetaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja ne vahvistavat ja laajentavat unionin kokonaisvaltaista roolia ulkoasioissa. Sotilaallisten ja ei-sotilaallisten kriisinhallintavälineiden parantamisen ja niiden välisen koordinoinnin avulla unionille tarjoutuu mahdollisuus tukeutua kaikkiin eri välineisiin diplomatiasta, humanitaarisesta avusta ja taloudellisista toimenpiteistä aina siviilipoliisin toimintaan ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Nato säilyy jäsenmaidensa yhteisen puolustuksen perustana, ja sillä on edelleen tärkeä tehtävä kriisinhallinnassa.

Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen tapahtuu ilman, että se vaikuttaisi Washingtonin sopimuksen 5 artiklan ja Brysselin sopimuksen V artiklan mukaisesti tehtyihin sitoumuksiin, jotka pysyvät voimassa niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat kyseisten sopimusten osapuolia. Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen ei liioin vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

 

Lisätoimia toteutetaan täyden keskinäisen neuvonpidon, yhteistyön ja avoimuuden varmistamiseksi EU:n ja Naton välillä.

Euroopan unioni edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Euroopan unioni tunnustaa, että ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolla. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Euroopan turvallisuusperuskirjan periaatteita ja tavoitteita noudattaen Euroopan unioni tekee keskinäisesti vahvistavalla tavalla yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa vakauden edistämisen, varhaisvaroituksen, konfliktineston, kriisinhallinnan ja konfliktin jälkeisen jälleenrakennuksen alalla.

 

o

o o

 

LIITTEEN IV LIITE 1

Puheenjohtajan tilanneselvitys Helsingin Eurooppa-neuvostolle

EUROOPAN YHTEISEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VAHVISTAMISESTA

 

Johdanto

Pitäen mielessä Kölnissä hyväksytyt perusperiaatteet Euroopan unionin olisi kyettävä huolehtimaan kaikista Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määritellyistä konfliktinesto- ja kriisinhallintatehtävistä (Petersbergin tehtävät).

Euroopan unionilla olisi oltava itsenäiset valmiudet tehdä päätöksiä sekä siinä tapauksessa, ettei Nato kokonaisuutena ole mukana, käynnistää ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) tukevia EU-johtoisia sotilaallisia operaatioita vastauksena kansainvälisiin kriiseihin. Euroopan unionin toiminta toteutetaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Euroopan turvallisuusperuskirjan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unioni tunnustaa, että ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolla.

Tätä tarkoitusta varten on sovittu seuraavasta:

Hyväksytään Euroopan yhteinen yleistavoite kaikkien eri Petersbergin tehtävien toteuttamisen edellyttämille nopeasti käyttövalmiille sotilaallisille voimavaroille ja kehitetään nopeasti yhteiset voimavaratavoitteet johtamisjärjestelyjen, tiedustelun ja strategisen kuljetuskyvyn aloilla; nämä tavoitteet on tarkoitus saavuttaa koordinoitujen kansallisten ja monikansallisten vapaaehtoisten toimien avulla.

Perustetaan neuvostoon uusia poliittisia ja sotilaallisia elimiä, jotta unioni voi päättää Euroopan unionin johdolla suoritettavista, Petersbergin tehtäviin kuuluvista operaatioista ja varmistaa neuvoston alaisuudessa tarpeellinen poliittinen valvonta ja strateginen johto operaatioille.

Sovitaan periaatteista, jotka koskevat Euroopan unioniin kuulumattomien eurooppalaisten Naton jäsenmaiden ja muiden eurooppalaisten kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä EU:n johtamassa kriisinhallinnassa ilman, että se vaikuttaa unionin päätöksenteon riippumattomuuteen.

Petersbergin tehtävien tehokas toteuttaminen edellyttää jäsenvaltioilta, että ne parantavat kansallisia ja monikansallisia sotilaallisia voimavarojaan, mikä samanaikaisesti asianmukaisella tavalla vahvistaa Naton voimavaroja ja lisää rauhankumppanuuden (PfP) tehokkuutta Euroopan turvallisuuden edistämisessä.

Esittäessään tämän selvityksen puheenjohtaja on pannut merkille sen, että Tanska on palauttanut mieleen Amsterdamin sopimuksen pöytäkirjan n:o 5 Tanskan asemasta.

 

Petersbergin tehtäviin liittyvät sotilaalliset voimavarat

Jäsenvaltiot palauttavat mieleen Kölnissä tekemänsä sitoumuksen ja aikomuksensa antaa päättäväisesti EU:lle yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tukemiseksi ja ilman tarpeetonta päällekkäisyyttä riittävät voimavarat kaikkien Petersbergin tehtävien hoitamiseksi. Näiden voimavarojen avulla jäsenvaltiot voivat toteuttaa tehokkaita EU-johtoisia operaatioita samalla kun ne jäsenvaltiot, joita asia koskee, voivat osallistua täysimääräisesti Naton toimintaan ja
Nato-johtoisiin operaatioihin. Euroopalle kehitetään tehokkaampia sotilaallisia voimavaroja olemassa olevien kansallisten, kahden- ja monenvälisten voimavarojen pohjalta, jotka kootaan toteuttamaan EU-johtoisia kriisinhallintaoperaatioita Naton voimavarojen avulla tai ilman niitä. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin voimavaroihin, jotka ovat välttämättömiä tehokkaalle toiminnalle kriisinhallinnassa: joukkojen saattaminen toimintavalmiuteen, toimintakyvyn ylläpitäminen, yhteentoimivuus, joustavuus, liikkuvuus ja kestävyys sekä johtamisjärjestelyt, ottaen huomioon WEU:n toteuttaman voimavarakartoituksen tulokset ja niiden vaikutukset EU-johtoisiin operaatioihin.

Euroopan voimavarojen kehittämiseksi jäsenvaltiot ovat asettaneet itselleen yhteisen yleistavoitteen: vuoteen 2003 mennessä ne kykenevät vapaaehtoisesti yhteistyössä toimien saattamaan nopeasti toimintavalmiuteen ja sen jälkeen ylläpitämään joukkoja, jotka voivat suorittaa kaikki Amsterdamin sopimuksessa määritellyt Petersbergin tehtävät, mukaan lukien kaikkein vaativimmat tehtävät, operaatioissa, jotka voivat edellyttää joukkoja aina armeijakunnan vahvuuteen saakka (15 prikaatia tai 50 000 - 60 000 henkeä). Näiden joukkojen olisi oltava sotilaallisesti omavaraisia siten, että niillä on tarpeelliset johtamisjärjestelyt, tiedustelu- ja
huolto-osat, muut tukitoiminnot ja lisäksi tarvittaessa ilma- ja merivoimien yksiköitä. Jäsenvaltioiden olisi kyettävä saattamaan joukot kokonaisuudessaan toimintavalmiuteen 60 päivässä, ja tähän kuuluen niillä olisi oltava pienemmät nopean toiminnan joukot, joiden
käyttö- ja lähtövalmius on erittäin korkea. Jäsenvaltioiden on kyettävä ylläpitämään lähettämiään tällaisia joukkoja vähintään yhden vuoden ajan. Tämä edellyttää, että ensimmäisten joukkojen korvaamiseksi on käytettävissä alhaisemmassa valmiudessa olevia lisäyksiköitä (ja tukijoukkoja).

Jäsenvaltiot ovat myös päättäneet kehittää nopeasti yhteisiä voimavaratavoitteita johtamisjärjestelyjen, tiedustelun ja strategisen kuljetuskyvyn aloilla, jotka sisältyvät myös WEU:n toteuttamaan voimavarakartoitukseen. Jäsenvaltiot ovat tyytyväisiä tämänsuuntaisista päätöksistä, joista eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmoittaneet:

- tarkkailuun ja varhaisvaroitukseen liittyvien sotilaallisten voimavarojen kehittäminen ja koordinointi

- nykyisten kansallisten esikuntien avaaminen muiden jäsenvaltioiden upseereille

- Euroopan olemassa olevien monikansallisten joukkojen nopean toiminnan voimavarojen vahvistaminen

- Euroopan ilmakuljetusjohtoportaan perustamisen valmisteleminen

- nopeasti toimintavalmiuteen saatettavien joukkojen määrän lisääminen

- strategisen merikuljetuskyvyn parantaminen.

 

Yleisten asioiden neuvosto, johon puolustusministerit osallistuvat, kehittää yhteistä yleistavoitetta ja voimavaratavoitteita. Se kehittää neuvonpitomenettelyn, jonka avulla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ja niitä voidaan ylläpitää ja jonka välityksellä kukin jäsenvaltio voi määritellä kansallisen panoksensa, joka heijastaa sen poliittista tahtoa ja sitoutumista näiden tavoitteiden saavuttamiseen; edistymistä tässä asiassa tarkastellaan säännöllisesti. Jäsenvaltiot käyttäisivät myös olemassa olevia puolustussuunnittelun menetelmiä, mukaan lukien jäsenmaiden asemasta riippuen Natossa ja rauhankumppanuusohjelman suunnittelu- ja arviointiprosessissa (PARP) käytettävissä olevia menetelmiä. Nämä tavoitteet, ja niiden maiden osalta, joita asia koskee, Naton puolustuskykyaloitteesta (DCI) johtuvat tavoitteet vahvistavat toinen toisiaan.

Ne Naton eurooppalaiset jäsenet, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita, ja muut Euroopan unionin jäsenehdokkaina olevat maat kutsutaan osallistumaan tähän Euroopan sotilaallisten voimavarojen parantamiseen. Tämä lisää EU-johtoisten sotilasoperaatioiden tehokkuutta ja parantaa osaltaan suoraan asianomaisten maiden kannalta Naton eurooppalaisen pilarin tehokkuutta ja elinvoimaisuutta.

Jäsenvaltiot ovat tyytyväisiä viimeaikaiseen edistykseen Euroopan puolustusteollisuuden rakenneuudistuksessa, joka on tärkeä askel eteenpäin. Tämä vahvistaa osaltaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa. Tämä kehitys edellyttää lisäponnisteluja, jotta edistyttäisiin sotilasalan vaatimusten ja puolustusmateriaalisuunnittelun ja -hankintojen yhdenmukaistamisessa sen mukaan, mitä jäsenvaltiot pitävät asianmukaisena.

Päätöksenteko

Neuvosto päättää politiikasta, joka koskee unionin osallistumista kriisinhallinnan kaikkiin vaiheisiin ja puoliin, mukaan lukien päätökset hoitaa Petersbergin tehtävät, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan mukaisesti. Päätökset, jotka tehdään yhteisessä toimielinjärjestelmässä, ovat Euroopan yhteisön toimivallan mukaisia ja turvaavat pilarien välisen yhtenäisyyden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti.

Kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua täysimääräisesti ja yhtäläisin edellytyksin kaikkeen
EU-johtoisia operaatioita koskevaan päätöksentekoon ja käsittelyyn neuvostossa ja neuvoston elimissä. Jäsenvaltioiden sitoumukset osoittaa kansallisia voimavaroja näihin operaatioihin perustuvat niiden suvereeniin päätökseen. Jäsenvaltiot ovat mukana osallistujien ad hoc
-komiteassa 24 kohdassa asetettujen edellytysten mukaisesti.

Puolustusministerit osallistuvat Euroopan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Kun yleisten asioiden neuvostossa käsitellään Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia asioita, puolustusministerit osallistuvat siihen tarvittaessa antaakseen ohjausta puolustusasioissa.

Neuvostoon perustetaan seuraavat uudet pysyvät poliittiset ja sotilaalliset elimet:

a) - Poliittisten ja turvallisuusasioiden pysyvä komitea Brysselissä muodostetaan jäsenvaltioiden korkean virkamies- tai suurlähettilästason edustajista. Komitea käsittelee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaikkia puolia, mukaan lukien Euroopan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti ja vaikuttamatta yhteisön toimivaltaan. Sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa komitea huolehtii neuvoston johdolla operaation poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta. Tätä varten otetaan käyttöön tarvittavat menettelyt, jotta päätöksenteko voi tapahtua tehokkaasti ja nopeasti. Komitea määrittelee myös suuntaviivoja sotilaskomiteaa varten.

b) - Sotilaskomitea muodostuu puolustusvoimien komentajista, joita heidän sotilasedustajansa edustavat. Puolustusvoimien komentajat kokoontuvat sotilaskomiteaan tarvittaessa. Sotilaskomitea antaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle sotilaallisissa kysymyksissä neuvoja ja suosituksia sekä antaa ohjeet sotilasesikunnalle sotilaallisissa kysymyksissä. Sotilaskomitean puheenjohtaja osallistuu neuvoston kokouksiin tehtäessä päätöksiä, joilla on merkitystä puolustuksen alalla.

c) - Sotilasesikunta osana neuvoston rakenteita antaa sotilaallista asiantuntemusta ja tukee Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mukaan lukien EU-johtoisten sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden toteuttaminen. Sotilasesikunta suorittaa Petersbergin tehtäviin liittyviä varhaisvaroitus-, tilannearviointi- ja strategisia suunnittelutehtäviä, mukaan lukien Euroopan kansallisten ja monikansallisten joukkojen saatavuuden kartoittaminen.

Neuvostoon perustetaan väliaikaisena toimenpiteenä seuraavat elimet maaliskuusta 2000 alkaen:

a) - Neuvosto perustaa noudattaen täysimääräisesti perussopimusten määräyksiä väliaikaisen poliittisten ja turvallisuusasioiden pysyvän komitean, joka muodostuu korkeista virkamiehistä tai suurlähettiläistä ja jonka tehtävänä on poliittisen komitean valvonnassa viedä eteenpäin Helsingin Eurooppa-neuvoston jatkotoimia valmistelemalla suosituksia Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevasta toiminnasta sekä käsitellä päivittäisiä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia asioita toimien tiiviissä yhteydessä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin kanssa.

b) - Perustetaan jäsenvaltioiden puolustusvoimien komentajien sotilasedustajien väliaikainen elin, joka antaa tarvittaessa neuvoja sotilaallisissa kysymyksissä väliaikaiselle poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle.

c) - Neuvoston pääsihteeristöä vahvistetaan siirtämällä jäsenvaltioista sotilasasiantuntijoita, jotka avustavat Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa työssä ja muodostavat tulevan sotilasesikunnan ydinjoukon.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä on neuvostoa avustaessaan keskeinen asema yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehokkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamisessa sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti korkeana edustajana toimiva pääsihteeri osallistuu toimintapolitiikkaa koskevien päätösten muotoilemiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon.

Välivaiheessa korkeana edustajana toimivan pääsihteerin, joka on myös WEU:n pääsihteeri, olisi hyödynnettävä kaikilla tavoin WEU:n voimavaroja neuvojen antamiseksi neuvostolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

 

Neuvonpito ja yhteistyö EU:hun kuulumattomien maiden ja Naton kanssa

Unioni varmistaa tarpeellisen vuoropuhelun, neuvonpidon ja yhteistyön Naton ja sen EU:n ulkopuolisten jäsenten, muiden EU:n jäsenehdokkaina olevien maiden ja muiden mahdollisten kumppaneiden kanssa EU-johtoisessa kriisinhallinnassa noudattaen kaikilta osin EU:n riippumatonta päätöksentekoa ja unionin yhteistä toimielinjärjestelmää.

Niiden Naton eurooppalaisten jäsenten kanssa, jotka eivät ole EU:n jäseniä, ja muiden EU:n jäsenehdokkaina olevien maiden kanssa perustetaan asianmukaisia rakenteita vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa varten turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä kriisinhallintaan liittyvissä asioissa. Kriisitilanteessa näitä rakenteita käytetään neuvonpitoon neuvoston päätöstä edeltävän vaiheen aikana.

Kun neuvosto tekee operaation käynnistämistä koskevan päätöksen, EU:n ulkopuoliset Naton eurooppalaiset jäsenet osallistuvat halutessaan operaatioon, jos se edellyttää Naton voimavarojen käyttöä. Neuvoston päätöksellä ne kutsutaan osallistumaan operaatioihin, joissa EU ei käytä Naton voimavaroja.

Neuvosto voi kutsua muut EU:n jäsenehdokkaina olevat maat osallistumaan EU-johtoisiin operaatioihin sen jälkeen, kun neuvosto on päättänyt käynnistää tällaisen operaation.

Venäjä, Ukraina ja muut Euroopan valtiot, jotka käyvät poliittista vuoropuhelua Euroopan unionin kanssa, sekä muita asiasta kiinnostuneita valtioita voidaan kutsua osallistumaan EU-johtoisiin operaatioihin.

Kaikilla valtioilla, jotka ovat vahvistaneet osallistuvansa EU-johtoiseen operaatioon asettamalla käyttöön merkittäviä sotilaallisia joukkoja, on samat oikeudet ja velvoitteet kuin operaatioon osallistuvilla EU:n jäsenvaltioilla kyseisen operaation päivittäisessä toimeenpanossa.

Mikäli EU:n johtamaan operaatioon ryhdytään, perustetaan osallistujien ad hoc -komitea operaation päivittäistä toimeenpanoa varten. Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on oikeus olla mukana ad hoc
-komiteassa riippumatta siitä, osallistuvatko ne operaatioon vai eivät, mutta vain osallistujavaltiot ovat mukana tällaisen operaation päivittäisessä toimeenpanossa.

Neuvosto tekee päätöksen operaation lopettamisesta operaatioon osallistuvien valtioiden neuvoteltua asiasta osallistujien komiteassa.

EU:n ja Naton väliselle täydelle neuvonpidolle, yhteistyölle ja avoimuudelle kehitetään menettelyt. Alussa suhteita kehitetään epäviralliselta pohjalta, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin ja Naton pääsihteerin välisten yhteyksien kautta.

 

Jatkotoimet Portugalin puheenjohtajakaudella

Portugalia pyydetään puheenjohtajakautensa aikana yhdessä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin kanssa viemään yleisten asiain neuvostossa eteenpäin työtä Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi. Puheenjohtajavaltio Portugalia pyydetään myös antamaan edistymisestä Feiran Eurooppa-neuvostolle selvitys, joka sisältää

a) - suosituksia, jotka koskevat Euroopan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvien uusien pysyvien poliittisten ja sotilaallisten elinten institutionaalista kehittämistä EU:n puitteissa ottaen huomioon asiakirjan "Sotilaalliset elimet EU:ssa sekä EU-johtoisten operaatioiden suunnittelu ja johtaminen" ("Military bodies in the European Union and the planning and conduct of EU-led operations") sekä muut esitetyt näkemykset,

b) - ehdotuksia asianmukaisiksi neuvonpito- ja/tai osallistumismenettelyjä koskeviksi järjestelyiksi, jotka neuvosto tekee ja joiden nojalla asianomaiset kolmannet maat voivat osallistua EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan,

c) - ehdotuksia, jotka koskevat periaatteita Naton kanssa sotilaallisista kysymyksistä pidettävää neuvonpitoa varten, ja suosituksia EU:n ja Naton välisiä suhteita koskevien menettelyjen kehittämiseksi, jotta yhteistyössä löydetään tarkoituksenmukainen sotilaallinen toimintamuoto kriisitilanteessa, kuten Washingtonissa ja Kölnissä päätettiin,

d) - näkemyksen siitä, pidetäänkö perustamissopimuksen muuttamista välttämättömänä.

o

o o

 

LIITTEEN IV LIITE 2

Puheenjohtajavaltion selvitys Euroopan unionin

ei-sotilaallisesta kriisinhallinnasta

Kölnin Eurooppa-neuvosto valtuutti puheenjohtajavaltion jatkamaan kaikkia turvallisuusnäkökohtia koskevaa työskentelyä, johon kuuluu myös unionin ja jäsenvaltioiden ei-sotilaallisten kriisinhallintavälineiden vahvistaminen ja parempi koordinointi. Muun muassa Kosovon kehitys on osaltaan korostanut tämän tehtävän tärkeyttä. Tässä tarkoituksessa neuvoston elimissä on käyty perusteellista keskustelua.

Jäsenvaltioiden ja unionin kaikkien saatavilla olevien resurssien luettelointityö on aloitettu, ja sen tuloksena ovat syntyneet unionin ja jäsenvaltioiden saatavilla olevien välineiden luettelot, jotka on esitetty unionin osalta asiakirjassa 11044/99 REV 1 ja jäsenvaltioiden osalta asiakirjassa 12323/99.

Laadituista luetteloista ilmenee selvästi, että jäsenvaltioille, unionille tai molemmille on kerääntynyt huomattava määrä kokemusta tai että niillä on huomattavia resursseja useilla aloilla, kuten siviilipoliisioperaatioiden, humanitaarisen avun, hallinnollisten ja oikeudellisten olojen ennalleen palauttamisen, etsintä- ja pelastuspalvelun, vaalitarkkailun ja ihmisoikeustilanteen seurannan jne. aloilla. Tätä luetteloa olisi täydennettävä edelleen. Säännöllinen ajantasaistaminen on tarpeen sekä sen puutteiden että vahvojen kohtien määrittämiseksi paremmin.

Jotta ilmeneviin kriisitilanteisiin voitaisiin vastata nopeammin ja tehokkaammin, unionin on vahvistettava resurssiensa ja välineidensä reagointivalmiutta ja tehokkuutta sekä niiden yhteisvaikutusta.

Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista laatia toimintasuunnitelma, joka osoittaa suuntaviivat ja viitoittaa ne vaiheet, joihin unionin on ryhdyttävä kehittääkseen nopean toiminnan voimavaroja siviilivälineitä käyttävän kriisinhallinnan alalla.

 

TOIMINTASUUNNITELMA

A. Unionin olisi pyrittävä

- vahvistamaan kansallisten, yhteisöllisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen resurssien yhteisvaikutusta ja reagointivalmiutta, jotta voidaan välttää päällekkäisyys ja parantaa suorituskykyä samalla kun säilytetään joustavuus siinä, että kukin osallistuja voi päättää voimavarojen käyttövalmiuteen saattamisesta tietyssä kriisissä tai tietyn kanavan kautta,

- vahvistamaan ja tukemaan EU:n osallistumista muihin organisaatioihin, kuten YK:hon ja Etyjiin, ja toimimaan niiden puitteissa aina kun jokin niistä toimii johtavana organisaationa tietyssä kriisissä, sekä myös EU:n omia toimia,

- varmistamaan pilarien välinen johdonmukaisuus.

 

B. Tätä tarkoitusta varten

Jäsenvaltioiden ja unionin olisi kehitettävä nopean toiminnan voimavaroja määrittämällä puitteet ja edellytykset, sekä yksilöimällä etukäteen henkilöstö-, materiaali- ja rahavarat, joita voidaan käyttää vastauksena johtavan organisaation, esimerkiksi YK:n tai Etyjin, pyyntöön tai tarvittaessa EU:n itsenäisiin toimiin.

Luetteloa kansallisista ja yhteisöllistä resursseista olisi täydennettävä, jotta saataisiin yleiskuva resursseista, joita voidaan käyttää nopean toiminnan puitteissa. Tässä prosessissa jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet voivat halutessaan korostaa niitä sektoreita, joista niillä on mielestään yleisesti tunnustettua asiantuntemusta.

Olisi perustettava tietokanta ennalta yksilöityjä keinoja, voimavaroja ja asiantuntemusta koskevien tietojen ylläpitämiseksi ja jakamiseksi kaikilla alueilla, joilla on merkitystä
ei-sotilaalliselle kriisinhallinnalle. Näiden keinojen saatavuus ja laatu olisi määriteltävä selvästi.

Olisi laadittava aikaisemmat kokemukset huomioon ottaen selvitys, jossa määritettäisiin konkreettiset tavoitteet EU:n jäsenvaltioiden kollektiiviselle ei-sotilaalliselle kansainvälisten kriisien hallinnalle (esim. kyky saattaa lyhyellä varoitusajalla toimintakykyiseksi ja pitää yllä tietyn ajanjakson määrätty määrä siviilipoliiseja osana civpol-toimintaa; järjestää vuorokauden kuluessa vahvuudeltaan kahdensadan hengen yhdistetty etsintä- ja pelastuspalveluvalmius). Puheenjohtajavaltio Portugalin olisi jatkettava tätä työtä yhdessä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin kanssa.

Luettelon, tietokantahankkeen ja selvityksen avulla olisi pystyttävä määrittämään vahvat ja heikot alueet, ja ne voisivat tukea parannettuja koulutusstandardeja, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista sekä kahden- tai monenvälisiä hankkeita jäsenvaltioiden välillä (esim. "yhdistämällä" jonkin jäsenvaltion pelastushelikopteri ja toisen jäsenvaltion erikoistunut lääkintäryhmä yhdeksi yksiköksi.

Neuvoston sihteeristöön olisi perustettava koordinointijärjestelmä, joka toimisi täydessä vuorovaikutuksessa komission yksiköiden kanssa. Se ylläpitäisi tietokantahanketta ja eri voimavaroja koskevia aloitteita. Yksittäisissä kriiseissä se voi, riippuen EU:n tehtävästä, perustaa ad hoc -keskuksen koordinoimaan EU:n jäsenvaltioiden osallistumista. Tämän tulisi olla niukka, tehokas, ei-byrokraattinen rakenne, joka mahdollistaisi tiiviin vuorovaikutuksen komission kanssa (erityisesti ECHO:n kanssa).

Luotaessa nopean toiminnan voimavaroja on tarkasteltava kiireellisesti siviilipoliisivalmiuksien kehittämistä.

Olisi kehitettävä nopeita rahoitusmekanismeja, mistä esimerkkinä komission perustama nopean toiminnan rahasto (Rapid Reaction Fund), EU:n toimia tukevan rahoituksen nopeuttamiseksi, muiden kansainvälisten organisaatioiden johtamiin operaatioihin osallistumiseksi ja tarvittaessa valtioista riippumattomien järjestöjen toiminnan rahoittamiseksi.

 

PÄÄTÖKSENTEKO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

Euroopan unionin olisi kehitettävä kokonaisvaltainen lähestymistapa kansallisten ja yhteisten
ei-sotilaallisten välineiden järjestämiseksi paikan päällä vallitsevan tilanteen edellyttämien aikarajojen puitteissa.

Ei-sotilaallisten kriisinhallintavälineiden koordinoimiseksi perustetaan kriisinhallinnan siviilivoimavarojen koordinointijärjestely. Tämä järjestely, joka on luonteeltaan pilarien välinen, tarjoaa kriisinhallinnan tueksi asiantuntijaneuvoja. Ensimmäiseen pilariin kuuluvia ei-sotilaallisia kriisinhallintavälineitä koskeva päätöksenteko ja täytäntöönpano pysyy Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisten toimielinten ja menettelyjen alaisena.

Kriisinhallinnan siviilivoimavarojen koordinointijärjestelyn kehittämistyössä voidaan väliaikaisesti käyttää jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

Unioni määrää tarvittaessa yleisistä suuntaviivoista, joissa varmistetaan pilarien välinen johdonmukaisuus ja määritellään tarvittavat keinot. Tässä yhteydessä voitaisiin kehittää ripeän kriisitilanteisiin vastaamisen mahdollistavia nopeita rahoitusjärjestelyjä.

 

________________________

LIITE V

Ukrainaa koskeva

EUROOPPA-NEUVOSTON YHTEINEN STRATEGIA 1999/ /YUTP

päivältä ……kuuta

 

EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,

katsoo, että

Euroopan yhteisöjen, niiden jäsenvaltioiden ja Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVASTA YHTEISESTÄ STRATEGIASTA:

 

I OSA

EUROOPAN UNIONIN NÄKEMYS KUMPPANUUDESTAAN UKRAINAN KANSSA

1. Euroopan unionin (EU) ja Ukrainan välinen strateginen kumppanuus, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja yhteisiin etuihin, on keskeinen rauhaa, vakautta ja vaurautta edistävä tekijä Euroopassa. Ukrainan vapaus, itsenäisyys ja vakaus ovat suurimpia saavutuksia vanhoista jaoista eroon päässeessä uudessa Euroopassa. Ukraina on maantieteellisten olosuhteidensa ja kokonsa, väestöllisten voimavarojensa sekä pohjois-etelä – ja itä-länsi –suuntaisella akselilla olevan sijaintinsa johdosta ainutlaatuisessa asemassa Euroopassa ja määräävä alueellinen toimija.

2. Ukrainalla on nykyisin erinomaiset suhteet kaikkiin naapureihinsa, ja se on toteuttanut merkittäviä kansalliseen eheyttämiseen ja demokratian vahvistamiseen tähtääviä toimia. Kiittämisen arvoinen saavutus on se, että huolimatta kansallisista ongelmistaan ja sisäisistä eroistaan Ukraina on itsenäistymisensä jälkeen vaikuttanut alueellista vakautta edistävästi. EU on tyytyväinen, että Ukraina on osallistunut tiiviisti alueensa vakauttamiseen, ja rohkaisee Ukrainan aseman vahvistamiseen alueellisissa yhteistyöfoorumeissa. EU on niin ikään tyytyväinen Ukrainan sitoutumiseen ydinaseiden riisuntaan sekä sen erityisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa tekemään yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Euroopassa ja muualla maailmassa.

3. EU:n ja Ukrainan strategista kumppanuutta on Ukrainan itsenäistymisen jälkeen jatkuvasti lujitettu. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus on tässä yhteydessä merkittävä saavutus. Ukraina allekirjoitti uusista itsenäisistä valtioista ensimmäisenä tällaisen sopimuksen, millä osoitettiin EU:n ja Ukrainan halu vahvistaa yhteistyötä. Makrotaloudellisen avun, Tacis-ohjelman sekä kahdenvälisten ohjelmien kautta EU antaa arvokasta tukea Ukrainan auttamiseksi sen siirtymävaiheessa ja uudistusprosessissa.

4. Nykyisen laajentumisprosessin seurauksena eräillä tulevilla EU:n jäsenvaltioilla on Ukrainan kanssa yhteinen ulkoraja. Unionin laajentuminen edistää alueen taloudellista dynaamisuutta ja poliittista vakautta lisäten siten yhteistyömahdollisuuksia Ukrainan kanssa.

5. Euroopan unionin strategiset tavoitteet ovat Ukrainan osalta seuraavat:

- vakaan, avoimen ja moniarvoisen demokratian luominen Ukrainaan, jota hallitaan oikeusvaltion periaatetta noudattaen, ja sellaisen vakaan ja toimivan markkinatalouden tukeminen, joka hyödyttää koko Ukrainan kansaa.

- yhteistyön tekeminen Ukrainan kanssa vakauden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Euroopassa ja muualla maailmassa, sekä tehokkaiden vastausten löytäminen Eurooppaa kohtaaviin yhteisiin haasteisiin.

- taloudellisen, poliittisen ja kulttuuriyhteistyön sekä oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistyön lisääminen Ukrainan kanssa.

6. EU tunnustaa Ukrainan Eurooppaan liittyvät pyrkimykset ja on tyytyväinen Ukrainan Eurooppa-myönteiseen valintaan. EU on edelleen lujasti sitoutunut toimimaan Ukrainan kanssa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tukeakseen poliittisen ja taloudellisen siirtymävaiheen onnistumista Ukrainassa, mikä tulee helpottamaan maan lähentymistä EU:iin. EU ja sen jäsenvaltiot ovat valmiit jakamaan Ukrainan kanssa ajanmukaisten poliittisten, taloudellisten, yhteiskunnallisten ja hallinnollisten rakenteiden luomisessa saamiaan erilaisia kokemuksia tunnustaen kuitenkin täysin, että päävastuu Ukrainan tulevaisuudesta on sillä itsellään.

7. Eurooppa-neuvosto hyväksyy näin ollen tämän yhteisen strategian EU:n ja Ukrainan välisen strategisen kumppanuuden vahvistamiseksi. Eurooppa-neuvosto tunnustaa olevan Euroopan unionin edun mukaista, että Ukraina on menestyvä, vakaa ja turvallinen. EU:n ja Ukrainan suhteiden oikeusperustana on kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Kyseisen sopimuksen täysimittainen täytäntöönpano on edellytys Ukrainan onnistuneelle integroitumiselle Euroopan talouteen, ja se auttaa myös Ukrainaa eurooppalaisen identiteettinsä vahvistamisessa.

8. EU ja sen jäsenvaltiot kehittävät Ukrainaa koskevan politiikkansa kaikkien näkökohtien yhteensovittamista, johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä. Unioni, yhteisö ja sen jäsenvaltiot toimivat myös yhdessä alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä ja yhdessä näiden järjestöjen kanssa sekä samoin ajattelevien kumppaneiden kanssa saavuttaakseen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen sekä tämän yhteisen strategian mukaiset tavoitteet. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kaikilla asiaan kuuluvilla foorumeilla omaksumat kannat ovat tämän yhteisen strategian mukaiset. Eurooppa-neuvosto kehottaa Ukrainaa toimimaan yhdessä unionin kanssa tämän yhteisen strategian pohjalta molempien eduksi.

II OSA

PÄÄTAVOITTEET

Eurooppa-neuvosto on määritellyt seuraavat päätavoitteet:

I Demokratiakehityksen ja talouden siirtymävaiheen tukeminen Ukrainassa

II Vakauden ja turvallisuuden varmistaminen sekä yhteisiin haasteisiin vastaaminen Euroopan mantereella

III EU:n ja Ukrainan välisen lujitetun yhteistyön tukeminen EU:n laajentumisen yhteydessä

I Demokratiakehityksen ja talouden siirtymävaiheen tukeminen Ukrainassa

Demokratiakehityksen ja talouden siirtymävaiheen tukeminen Ukrainassa on EU:n ja Ukrainan yhteinen etu. Siirtymävaiheen toteutuminen onnistuneesti luo vaurautta Ukrainan lisäksi koko alueelle. Jotta tämä siirtymävaihe onnistuisi, on toteutettava uudistuksia demokratian ja oikeusvaltion periaatteen lujittamiseksi sekä taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia toimivan markkinatalouden aikaansaamiseksi.

EU ehdottaa yhteistyön vahvistamista Ukrainan kanssa seuraavilla painopistealueilla:

I.i Demokratian, oikeusvaltion periaatteen ja julkisten instituutioiden lujittaminen Ukrainassa.

9. EU on tyytyväinen Ukrainan saavutuksiin demokraattisen järjestelmän perusteiden luomisessa eli monipuoluejärjestelmän perustamisessa ja parlamentaarisen perustuslain hyväksymisessä. EU tunnustaa Ukrainan saavutukset maan yhtenäisyyden säilyttämisessä huolimatta sen sisäisistä eroista.

10. EU tukee Ukrainaa kaikissa sen ponnistuksissa demokratian ja hyvän hallintotavan, ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteen lujittamiseksi. Unioni katsoo, että oikeusvaltion periaate on edellytys sellaisen toimivan markkinatalouden kehittämiselle, joka tarjoaa mahdollisuuksia ja hyötyä kaikille Ukrainan kansalaisille. EU tukee Ukrainan ponnistuksia oikeusjärjestelmän uudistamiseksi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa. Asianmukaisesti toimiva riippumaton oikeuslaitos, ammattimaiset poliisivoimat sekä pätevän ja tehokkaasti koulutetun kansallisen, alueellisen ja paikallisen julkisen hallinnon kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä hallituksen päätösten tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. EU tukee Ukrainaa sen pyrkiessä kehittämään julkisten instituutioiden tehokkuutta, avoimuutta ja demokraattisuutta sekä tiedotusvälineiden vapautta. Nämä ovat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edellytyksiä ja edistävät nykyaikaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamista.

11. EU korostaa, että Ukrainassa on tärkeää kehittää kansalaisyhteiskuntaa ja kilpailukykyisiä, investoijien kannalta suotuisia oloja, ja kannustaa unionin ja Ukrainan kansalaisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen välisten yhteyksien tiivistämistä. EU panee tyytyväisenä merkille, että Ukraina on hyväksynyt ETYJin yhteisymmärryspöytäkirjan ja kehottaa voimakkaasti Ukrainaa toimimaan tiiviissä yhteistyössä maassa olevan ETYJin projektikoordinoijan kanssa. EU tukee Ukrainan ponnistuksia vähemmistöjen oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi sekä vetoaa Ukrainaan, jotta se jatkaisi tuloksekasta työtään alalla, muun muassa yhteistyössä kansallisia vähemmistöjä koskevia asioita hoitavan valtuutetun kanssa.

12. EU korostaa erityisesti, että tiivis yhteistyö Ukrainan kanssa Euroopan neuvostossa ja ETYJissä on tärkeää. Tässä yhteydessä EU kiirehtii Ukrainaa täyttämään sitoumuksensa ja mukauttamaan lainsäädäntöään siten, että se täyttää Euroopan neuvoston normit ja standardit ja erityisesti ne velvoitteet, joihin Ukraina sitoutui liittyessään Euroopan neuvostoon vuonna 1995. EU panee merkille ETYJin/Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vaalitarkkailijaryhmän huomiot Ukrainan vuoden 1999 presidentinvaaleista, joiden kuluessa moni ETYJin piirissä annettu sitoumus jäi noudattamatta, ja vetoaa Ukrainaan, jotta se ottaisi vastaisuudessa huomioon ETYJin vaalitarkkailijaryhmän selvityksessään antamat suositukset.

I.ii Talouden siirtymävaiheen tukeminen Ukrainassa

13. EU on sitoutunut tukemaan Ukrainan ponnistuksia taloudellisen toiminnan kannalta suotuisan ympäristön luomiseksi ja tukee Ukrainaa sen taloudellisissa ja sosiaalisissa uudistuksissa.

14. EU rohkaisee Ukrainaa luomaan hintojen vakauteen, terveeseen julkiseen talouteen ja kestävään vaihtotaseeseen tähtäävää makrotalouspolitiikkaa. Hintojen vakauden edistämiseksi on tärkeää, että poliittiset toimijat eivät puutu keskuspankin toimintaan. Nykyisiä rahoitusalan toiminnan vakauden valvontaa koskevia sääntöjä on vahvistettava. Veronkantoa on kehitettävä ja tietyille aloille myönnettäviä tilapäisiä verohelpotuksia ja -vapautuksia olisi vältettävä.

15. EU kannustaa voimakkaasti Ukrainaa tehostamaan ponnistuksiaan toimivan markkinatalouden rakentamiseksi laajempien rakenteellisten, taloudellisten ja hallinnollisten uudistusten avulla Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sovitun kattavan uudistusohjelman yhteydessä. Tähän tulisi kuulua selkeän omistusoikeuden luominen ja vahvistaminen, yksityistämisen jatkaminen, hintojen vapauttamisen jatkaminen, kunnallisten energia- ja vesimaksujen sekä vuokrien nostaminen täyden kustannusvastaavuuden tasolle, talouselämän rakenneuudistus sekä pienten ja keskisuurten yritysten kasvun edistäminen. Uudistuksia on yleisesti ottaen nopeutettava. Alakohtaisten uudistusten osalta maatalous sekä energia- ja kuljetusala ansaitsevat erityistä huomiota.

16. Maauudistusprosessin aloittaminen on tärkeää, jotta voitaisiin helpottaa muun muassa maan vuokrausta pitkällä aikavälillä lainojen vakuutena ja luoda edellytykset laajemmille investoinneille maataloudessa.

17. Koti- ja ulkomaisten investointien houkuttelemisella ja suojelemisella on myös keskeinen tehtävä Ukrainan kehityksessä. Tässä yhteydessä EU toteaa, että väitteet korruptiosta ja heikosta hallintotavasta vahingoittavat Ukrainan talouden mainetta. Unioni tukee Ukrainaa sellaisen talouspolitiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa, jolla lisätään koti- ja ulkomaisia sijoituksia ja joka täyttää kansainvälisten lainanantajien vaatimukset.

18. Ukrainan suurten velanhoitomaksujen vuoksi Ukrainan talouden toipuminen edellyttää jatkuvaa yksityisten lainanantajien osallistumista. Ukrainan velanhoito-ongelmiin on löydettävä yhteistoiminnallisia ratkaisuja.

19. EU on täysin tietoinen siitä, että Ukrainan talousuudistusten toteuttaminen tapahtuu joskus vaikeissa ulkoisissa oloissa. EU:n makrotaloustukea voitaisiin tarpeen mukaan jatkaa määriteltyjen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti, ja sillä tähdätään makrotalouden vakauttamiseen ja kokonaisvaltaiseen rakenneuudistukseen Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin ohjelmien mukaisesti. EU on edelleen valmis tukemaan Ukrainan talousuudistuksia näiden edellytysten vallitessa. EU:n makrotaloustuki auttaa Ukrainaa avaamaan talouttaan, parantamaan talouden sopeutumista, tehostamaan kilpailua ja jatkamaan Ukrainan talouden integroimista Euroopan ja maailman talouteen.

20. EU tukee Ukrainaa edistämällä lainsäädännön asteittaista lähentämistä EU:n lainsäädäntöön erityisesti sellaisilla aloilla kuin kilpailupolitiikka, standardointi ja sertifiointi, teollis- ja tekijänoikeudet, tietosuoja, tullimenettelyt ja ympäristö.

21. Pantaessa täytäntöön ohjelmaa toimivan markkinatalouden luomiseksi on luotava oikein kohdistettu sosiaaliturvajärjestelmä siten, että markkinatalouteen siirtymisen sosiaaliset näkökohdat tulevat otetuiksi huomioon.

II Vakauden ja turvallisuuden varmistaminen ja yhteisiin haasteisiin vastaaminen Euroopan mantereella

Vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen vapaassa ja demokraattisessa Euroopassa on EU:n ja Ukrainan yhteinen etu. Ukraina sijaitsee sekä pohjois–etelä- että itä–länsi -akselilla, joten sen geopoliittinen asema on ainutlaatuinen Euroopassa. EU tunnustaa Ukrainan alueellisen merkityksen. Tämän vuoksi EU ehdottaa yhteistyön tehostamista Ukrainan kanssa kiinnittämällä erityistä huomiota ydinturvallisuuteen ja poliittisen vuoropuhelun vahvistamiseen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti, jotta yhteistyöstä tulisi johdonmukaisempaa ja toiminnallisempaa.

EU toivoo voivansa syventää yhteistyötä Ukrainan kanssa tehokkaiden vastausten löytämiseksi Euroopan yhteisiin haasteisiin seuraavissa asioissa:

II.i Yhteistyö vakauden ja turvallisuuden lujittamiseksi Euroopassa

22. EU tukee Ukrainan ponnistuksia yhteistyön ja vakauden edistämiseksi alueellaan, myös Mustanmeren taloudellisen yhteistyöjärjestön, Itämeren valtioiden neuvoston sekä Georgian, Ukrainan, Uzbekistanin, Azerbaidžanin ja Moldovan kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa. EU panee tyytyväisenä merkille Ukrainan ja kaikkien sen naapurimaiden välisten suhteiden myönteisen kehityksen ja katsoo olevan etujensa mukaista, että nämä suhteet pysyvät lujina ja vakaina. EU panee myös merkille, että Ukraina vaikuttaa Euroopan vakauteen osallistumalla tarkkailijana
Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen.

23. Vakauden ja turvallisuuden säilyttäminen vapaassa ja demokraattisessa Euroopassa on sekä EU:n että Ukrainan yhteinen etu. EU:n ja Ukrainan tehostettu yhteydenpito kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa sekä ETYJin ja Ukrainan tiivis yhteistyö ovat edellytys sille, että EU ja Ukraina voivat yhdessä vastata tehokkaasti Euroopan ja koko maailman turvallisuushaasteisiin.

24. EU onnittelee Ukrainaa siitä, että se on valittu Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostoon (2000-2001). Tämän johdosta EU:n on syvennettävä ja laajennettava edelleen poliittista vuoropuheluaan Ukrainan kanssa virkamies- ja ministeritasolla sekä kahdenvälisesti että EU:n menettelytapojen puitteissa. Euroopan turvallisuusperuskirjalla tehostetaan jäsenvaltioiden ja ETYJin yhteistyötä.

25. EU edistää ja tukee vuoropuhelua, joka koskee Länsi-Euroopan unionin ja Ukrainan kesken viime vuosina kehitettyyn kriisinhallintaan ja turvallisuutta lisääviin toimiin liittyviä yleisiä ja erityisiä kysymyksiä, sekä alan käytännön yhteistyön tiivistämistä erityisesti panemalla täytäntöön äskettäin Länsi-Euroopan unionin ja Ukrainan kesken laadittu toimintasuunnitelma.

26. EU on myös kiinnostunut yhteistyön tehostamisesta Ukrainan kanssa joukkotuhoaseiden ja niiden kuljetusajoneuvojen vientivalvontaan ja -sulkuun liittyvissä toimissa sekä rohkaisee Ukrainaa täyttämään kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaiset velvoitteensa.

27. Lisäksi EU kannustaa Ukrainaa pyrkimään jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämistä ja niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen tavoitteisiin. EU rohkaisee Ukrainaa myös kehittämään strategian käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseksi.

II.i Yhteistyö ympäristö-, energia- ja ydinturvallisuusalalla

28. EU pyrkii edistämään Euroopan vakautta ja toimimaan Ukrainan kanssa energia- ja ydinturvallisuusalalla tukemalla kokonaisvaltaista energia-alan uudistusta, muun muassa jatkamalla yhteistyötä Ukrainan kanssa energia-alan rahoituksen elvyttämissuunnitelman täytäntöönpanossa, johon kuuluu hintojen vapauttaminen, maksujen keräämisen tehostaminen ja jakeluyhtiöiden yksityistäminen. Tässä yhteydessä EU edistää energian tehokasta ja ympäristön kannalta vastuunalaista käyttöä Ukrainassa ja uusien energiainstituutioiden ja -viranomaisten sekä niiden poliittisten toimintaedellytysten vahvistamista.

29. Ydinturvallisuus ja Tšernobylin ydinvoimalan käytöstäpoisto ovat etusijalla EU:n ja Ukrainan suhteissa. EU kannustaa riippumattoman ydinalan sääntelyviranomaisen luomista Ukrainaan ja kiirehtii Ukrainaa pysymään sitoumuksessaan panna täytäntöön G/7-maiden ja Ukrainan vuoden 1995 yhteisymmärryspöytäkirja Tšernobylin sulkemisesta. Vastineeksi EU tukee Ukrainaa rahoittamalla korvaavan energiantuotantokapasiteetin luomista Ukrainaan.

30. EU on kiinnostunut myös yhteistyön tehostamisesta Ukrainan kanssa ydinvoimalaitosten säteilyturvaan, jätehuoltoon, puhdistukseen ja purkamiseen liittyvissä toimissa sekä fuusioteknologiaa koskevassa tutkimuksessa. Yhteistyötä helpottavat Euratomin ja Ukrainan äskettäin allekirjoittamat ydinturvallisuutta ja lämpöydinfuusiota koskevat yhteistyösopimukset.

31. Lisäksi EU rohkaisee Ukrainaa toteuttamaan määrätietoisia toimenpiteitä ympäristönsuojelun alalla. Alan keskeisiä tavoitteita ovat kansanterveyden suojeleminen juomaveden, ilman ja maaperän saastumiselta, luonnonvarojen kestävä ja vastuuntuntoinen käyttö sekä valtiosta toiseen kulkeutuvien ilman ja veden epäpuhtauksien rajoittaminen.

III EU:n ja Ukrainan välisen lujitetun yhteistyön tukeminen EU:n laajentumisen yhteydessä

Nykyisen laajentumisprosessin seurauksena eräillä tulevilla EU:n uusilla jäsenvaltioilla on Ukrainan kanssa yhteinen ulkoraja. EU toivoo voivansa vaikuttaa prosessiin siten, että siitä olisi EU:lle ja Ukrainalle molemminpuolista hyötyä. Tämän vuoksi EU ehdottaa tehostettua yhteistyötä Ukrainan kanssa kiinnittäen erityistä huomiota oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöhön. EU rohkaisee Ukrainaa osallistumaan myös alueellisiin, eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin rakenteisiin.

EU voisi vahvistaa yhteistyötä Ukrainan kanssa seuraavilla aloilla:

III.i Ukrainan tukeminen sen integroitumisessa Euroopan ja maailmantalouteen

32. Unioni tukee Ukrainaa ja kehottaa sitä voimistamaan selkeästi ponnistuksiaan Maailman kauppajärjestön jäsenyysvaatimusten täyttämiseksi. Unioni rohkaisee Ukrainaa hyödyntämään täysipainoisesti mahdollisuuksia, joita kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa molempiin suuntiin tapahtuvaa kauppaa ja investointitoimintaa varten. Ukrainan Maailman kauppajärjestöön (WTO) liittymisen lisäksi unioni tarkastelee myös muita edellytyksiä, joiden avulla tulevaisuudessa voitaisiin perustaa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa ennakoitu EU:n ja Ukrainan vapaakauppa-alue.

33. Investoinneille suotuisien olosuhteiden luomiseksi Ukrainassa EU rohkaisee Ukrainaa ulkomaisten suorien investointien edistämiseksi neuvottelemaan uusia kahdenvälisiä investointisuojaa koskevia lisäsopimuksia EU:n jäsenvaltioiden kanssa. EU kannustaa myös Ukrainan paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia hyödyntämään uuden julkisten urakoiden myöntämistä koskevan lain tarjoamia mahdollisuuksia houkutella julkisiin infrastruktuureihin ja palveluihin kohdistuvia investointeja.

III.ii Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

34. Yhteistyön kehittäminen laittoman maahanmuuton ja ihmisten salakuljetuksen torjumiseksi on EU:n ja Ukrainan yhteinen etu. On myös molempien edun mukaista kehittää rajavalvontayhteistyötä sekä yhteistyötä yhteisen ongelman, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, mukaan lukien rahanpesun sekä laittoman ase- ja huumausainekaupan torjunnassa.

35. EU:n nykyisen laajentumisprosessin vuoksi EU pyrkii tiivistämään Ukrainan kanssa käytävää vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on Ukrainan viisumipolitiikan lähentäminen EU:n viisumipolitiikkaan ottamalla käyttöön EU:n säädösten mukaiset viisumisäännöt sekä riittävän vaikeasti väärennettävissä olevat matkustusasiakirjat.

III.iii Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö naapurimaiden kanssa

36. EU rohkaisee sellaista alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä koskevien aloitteiden kehittämistä ja vahvistamista, jossa Ukraina ja sen naapurimaat ovat mukana. Tässä yhteydessä EU korostaa rajavalvontaan liittyvien asioiden merkitystä.

 

37. Infrastruktuuriverkostojen kehittämisen osalta erityisesti liikenteen, televiestinnän, sähkön ja energiaputkistojen aloilla EU kiinnittää TACIS-ohjelman avulla erityistä huomiota alueellisiin aloitteisiin, joita ovat muun muassa INOGATE (Interstate Oil and Gas Transport to Europe) ja TRACECA (Transport Corridor Europe Caucasus Central Asia), jolloin tarkoituksena parantaa alueen taloudellista yhteistyötä. EU tarkastelee, mitä mahdollisuuksia on pyrittäessä yhdistämään Ukrainan liikennejärjestelmät (maantie- ja rautatieliikenne) Euroopan laajuisiin verkkoihin, ja etsii molempia osapuolia tyydyttäviä keinoja ratkaista liikennekysymykset. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota koordinoinnin tiivistämiseen muiden avustajien ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa sekä yksityissektorin osallistumisen edistämiseen, jotka ovat ratkaisevia tekijöitä tämän pyrkimyksen onnistumiselle.

 

VÄLINEET JA KEINOT

Yleiset määräykset

38. Tämä yhteinen strategia toteutetaan perussopimusten asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti. Neuvosto ja komissio huolehtivat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 ja 13 artiklan mukaisesti unionin toiminnan yhtenäisyydestä, johdonmukaisuudesta ja tehokkuudesta tätä yhteistä strategiaa toteutettaessa.

39. EU pyrkii edellä mainittuihin tämän yhteisen strategian mukaisiin tavoitteisiin käyttämällä kaikkia unionin, yhteisön ja jäsenvaltioiden käytettävissä olevia välineitä ja keinoja.

40. Neuvoston pääsihteeri, joka on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, avustaa perussopimusten mukaisten velvoitteidensa puitteissa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 ja 26 artiklan mukaisesti neuvostoa ja puheenjohtajavaltiota yhteisen strategian toteuttamisessa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvien tavoitteiden ja aloitteiden osalta. Komissio osallistuu työhön täysimääräisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 ja
27 artiklan mukaisesti.

Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot

41. Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot

- tarkastelevat toimivaltansa ja valtuuksiensa mukaisesti nykyisiä toimiaan, ohjelmiaan, välineitään ja politiikkaansa sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän yhteisen strategian mukaisia, strategian II osassa esitettyjen päätavoitteiden pohjalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon III osassa esitetyt erityisaloitteet,

- hyödyntävät täysimääräisesti ja asianmukaisesti olemassa olevia välineitä ja keinoja, erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, sekä kaikkia asiaan liittyviä EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmia, sekä laativat ja ylläpitävät tätä tarkoitusta varten ohjeellista luetteloa niistä unionin, yhteisön ja jäsenvaltioiden voimavaroista, joilla tätä yhteistä strategiaa toteutetaan.

 

Yhteensovittaminen

42. Jäsenvaltioiden on toteutettava lisätoimia Ukrainan-toimintansa yhteensovittamiseksi mukaan lukien toimet sellaisissa alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä kuten Euroopan neuvosto, YK, ETYJ, OECD ja Kansainväliset rahoituslaitokset (IFI) sekä yhteisön kanssa tapahtuva toimien yhteensovittaminen sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

43. Lisäksi on vahvistettava jäsenvaltioiden ja komission välistä koordinointia muun muassa niiden Ukrainaan sijoitettujen edustajien välisessä säännöllisessä yhteydenpidossa.

44. Neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden päämääränä on tehokkaampi yhteistyö alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa, ja ne pyrkivät muiden samoin ajattelevien maiden kanssa saavuttamaan strategian tavoitteet.

45. EU kehottaa Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1997 käynnistetyn liittymisprosessin perusteella jäsenyyttä valmistelevia valtioita osallistumaan tämän yhteisen strategian puitteissa toteutettaviin toimiin.

Toteuttaminen ja tarkastelu

46. Neuvosto

- varmistaa, että kukin tuleva puheenjohtajavaltio esittää neuvostolle yleisohjelmansa puitteissa tämän yhteisen strategian toteuttamista koskevan työsuunnitelman, joka perustuu II osan päätavoitteisiin ja jossa otetaan aiheellisella tavalla huomioon III osassa esitetyt erityisaloitteet;

- tarkastelee ja arvioi EU:n tämän strategian puitteissa toteuttamia toimia ja esittää
Eurooppa-neuvostolle ainakin kerran vuodessa kertomuksen siitä, miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty;

- tarkastelee muun muassa edustustojen päälliköiden määräaikaisten raporttien perusteella Ukrainan tilannetta ja sitä, millä tavoin Ukraina toimii yhteistyössä tämän strategian toteuttamisessa, sekä sisällyttää Eurooppa-neuvostolle toimitettavaan kertomukseensa tätä koskevan arvion;

- toimittaa Eurooppa-neuvostolle tarvittaessa suosituksia tämän strategian II ja III osaa koskeviksi muutoksiksi.

47. Komissio osallistuu edellä mainittuihin toimiin omien valtuuksiensa puitteissa.

Yhteistyö Ukrainan kanssa

48. EU ja sen jäsenvaltiot tekevät tiiviisti yhteistyötä Ukrainan kanssa tämän yhteisen strategian toteuttamiseksi erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja sen mukaisten instituutioiden avulla.

Erityisaloitteet

49. EU jatkaa niiden tämän yhteisen strategian III osassa esitettyjen erityisaloitteiden toteuttamista, jotka perustuvat II osassa määriteltyihin päätavoitteisiin. Näitä aloitteita mukautetaan tarvittaessa, eivätkä ne estä tekemästä mahdollisia uusia aloitteita tämän yhteisen strategian voimassaolon aikana. Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot tukevat valtuuksiensa ja valmiuksiensa mukaisesti näitä aloitteita ja työskentelevät niiden toteuttamiseksi.

 

III OSA

ERITYISALOITTEET

Toteutetaan seuraavat erityisaloitteet, sulkematta kuitenkaan pois mahdollisia uusia aloitteita:

Demokratian, oikeusvaltion periaatteen ja julkisten instituutioiden lujittaminen Ukrainassa

50. Euroopan unionin pyrkii edistämään demokratiaa, hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatetta Ukrainassa

- tukemalla Dublinin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti Ukrainaa sen pyrkiessä noudattamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan erityisesti kuolemanrangaistuksen poistamisen sekä hyvän hallintotavan, tehokkaan ja avoimen oikeusjärjestelmän ja demokraattisen paikallishallinnon edistämisen osalta muun muassa yhteistyössä Euroopan neuvoston ja ETYJ:n kanssa;

- aloittamalla säännöllinen vuoropuhelu Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Ukrainan oikeusasiamiehen virastojen välillä kyseisen viraston roolin vahvistamiseksi Ukrainassa;

- rohkaisemalla Ukrainaa allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön kansainvälisiä ihmisoikeuksien alan asiakirjoja, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen liittyvän toisen valinnaisen pöytäkirjan ja Euroopan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kuudennen lisäpöytäkirjan sekä pakolaisten oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen;

- lisäämällä journalistien ja asianomaisten viranomaisten välistä yhteistyötä vapaiden tiedotusvälineiden kehittämiseksi. Komissio tarkastelee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta auttaa esimerkiksi Euronews-ohjelman välittämisessä Ukrainan televisiossa. Työskentely aloitetaan kesäkuuhun 2000 mennessä.

 

Ukrainan talouden siirtymävaiheen tukeminen

51. EU auttaa Ukrainaa edistämään talousuudistusprosessia tehostamalla talouspoliittisen ohjauksen vaikutusta, esimerkiksi nykyaikaisen avoimen markkinatalouden kehittymisen edistämiseen tarkoitetulla asianmukaisella korkean tason poliittisella vuoropuhelulla
kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa.

52. EU on valmis antamaan teknistä apua Ukrainan taloudellisten ja yhteiskunnallisten uudistusten tukemiseksi sillä edellytyksellä, että Ukraina toteuttaa toimet, joilla voidaan luoda uudistuksen toteuttamiseen tarvittavat olosuhteet. EU tarkastelee mahdollisuutta antaa Ukrainalle teknistä apua, jolla on tarkoitus:

- tukea sellaisten avoimien ja vakaiden oikeudellisten, lainsäädännöllisten ja institutionaalisten puitteiden kehittämistä Ukrainassa, joilla on tarkoitus edistää taloudellisen toiminnan sekä koti- ja ulkomaisten investointien lisääntymistä. Komissio valmistelee yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden toimivaltaisten elinten kanssa tätä aloitetta koskevan kertomuksen joulukuuhun 2000 mennessä;

- edistää Ukrainan lainsäädännön asteittaista yhdenmukaistamista EU:n lainsäädäntöön sekä sen täytäntöönpanoa, erityisesti kilpailupolitiikan, rahoituspalvelujen, standardien ja sertifioinnin, veropolitiikan sekä teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Komissiota kehotetaan tekemään tätä varten aiheellisia ehdotuksia kesäkuuhun 2000 mennessä;

- tukea terveydenhoitojärjestelmän, erityisesti yleisen terveysvalistuksen ja –kasvatuksen, kehittämistä tarkoituksena rajoittaa tarttuvien tautien leviämistä. Komissio valmistelee yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden toimivaltaisten elinten kanssa tätä aloitetta koskevan kertomuksen kesäkuuhun 2001 mennessä;

53. Jäsenvaltiot pohtivat, millä tavoin ne voivat auttaa Ukrainaa

- tukeakseen asianmukaisesti kohdistetun sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä erityisesti sosiaaliavun ja eläkejärjestelmän osalta;

- tukeakseen sosiaalista vuoropuhelua ja Kansainvälisen työjärjestön työelämän normien, erityisesti työelämää koskevien seitsemän perusnormin noudattamista ja täytäntöönpanoa. Työllisyysalan lainsäädännön ratifioinnin ja täytäntöönpanon osalta kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Yhteistyö vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseksi Euroopassa

54. EU pohtii, millä tavoin kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen perustuvan nykyisen poliittisen vuoropuhelun puitteissa voitaisiin lisätä Ukrainan kanssa Euroopan vakauden ja turvallisuuden hyväksi tehtävän yhteistyön jatkuvuutta, joustavuutta ja kohdealaa sekä saada se luonteeltaan toimivammaksi ja tehokkaammaksi, seuraavin keinoin:

- tutkimalla mahdollisuuksia vakiinnuttaa säännölliset asiantuntijatason kokoukset troikan ja Ukrainan vuoropuhelua varten aseidenriisuntaa, asesulkua ja tavanomaisten aseiden vientiä käsittelevien YUTP:n työryhmien puitteissa, jolloin ensimmäiset kokoukset on tarkoitus järjestää vuonna 2000/vuoden 2000 ensimmäisen puoliskon aikana. Kyseisissä työryhmissä käytävän vuoropuhelun tavoitteena on käynnistää EU:n ja Ukrainan yhteistyö seuraavilla aloilla: joukkotuhoaseiden sulku mukaan lukien kemialliset aseet, sekä käsiaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen ehkäiseminen käsiaseita koskevan yhteisen toiminnan pohjalta (1999/34/YUTP);

 

- harkitsemalla mahdollisuutta tiivistää EU:n ja Ukrainan välistä vuoropuhelua vastuullisuuden ja avoimuuden edistämiseksi tavanomaisten aseiden siirroissa tukeutumalla tarvittaessa täysimääräisesti EU:n käytännesääntöihin;

- tutkimalla tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksia kriisinehkäisyn ja –hallinnan alalla muun muassa asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden Kansakuntien ja ETYJ:n puitteissa ja hakemalla poliittista ratkaisua alueen selkkauksiin. Ukrainan ja
ETYJ-työryhmän troikan välillä määräajoin pidettävät kokoukset edesauttaisivat sen aikaansaamista. Eräs tavoite olisi Ukrainan kanssa tapahtuva työskentely yhteisten ulkopoliittisten aloitteiden kehittämiseksi kriisinehkäisyn ja –hallinnan alalla tiettyjen kolmansien maiden ja alueiden sekä erityisesti Ukrainan lähialueiden osalta.

55. EU toteuttaa vuonna 2000 seuraavat erityisaloitteet, jotka koskevat turvallisuuden ja vakauden vahvistamista Euroopassa:

- harkitsee Ukrainan osallistumisen helpottamista, kun EU käyttää WEU:ta Petersbergin tehtäviin kuuluvissa tehtävissä;

- harkitsee, miten Ukrainaa voidaan auttaa täyttämään jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen mukaiset sitoumuksensa;

- harkitsee keinoja käynnistää yhteistyö EU:n ja Ukrainan välillä käsiaseiden laittoman kaupan estämiseksi. Kyseinen laiton kauppa aiheuttaa epävakautta Ukrainassa ja alueen muissa valtioissa. EU voisi todettuaan ja selvitettyään alueen tilanteen ja tarpeet laatia asiaa koskevan yhteisen toiminnan, jonka tarkoituksena olisi:

1) vahvistaa poliisin ja/tai paikallisen tullilaitoksen valvontavalmiuksia,

2) käsitellä tätä erityistä rikollisuuden lajia koulutuskursseilla,

3) kehittää tiedonvaihtoa EU:n ja Europolin jäsenvaltioiden välillä käsiaseisiin liittyvän rikollisen toiminnan selvittämisen tehostamiseksi.

Yhteistyö ympäristön, energian ja ydinturvallisuuden aloilla

56. Yhteisö on valmis tukemaan sen erityistyöryhmän työskentelyä, joka perustettiin Ukrainan viranomaisten tukemiseksi näiden pyrkimyksissä uudistaa energia-alaa.

57. Yhteisön tukeen G7-maiden toimintasuunnitelmalle sisältyy määräraha Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallinnoiman ydinturvarahaston välityksellä toteutettavalle rahoitukselle Tšernobylin voimalan turvallisuuden parantamiseksi lyhyellä aikavälillä ennen sen sulkemista, voimalan käytöstä poistaminen, sen sulkemisen yhteiskunnallisten seurausten käsitteleminen, osallistuminen reaktorisuojan toteuttamissuunnitelmaan ja korvaavien laitosten rakennustyön loppuunsaattamista koskevaan aiempien sitoumusten mukaiseen rahoitukseen, joiden tarkoituksena on korvata Ukrainan energianmenetys. Tämän edellytyksenä on, että kaikki välttämättömät asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset voidaan täyttää tyydyttävällä tavalla, mukaan lukien yhteisesti hyväksytyn kannan aikaansaaminen lainan ehdollisuudesta sekä laina- ja takuusopimuksen sanamuodosta. Lisäksi edellytetään, että Ukraina noudattaa sitoumustaan panna vuoden 1995 yhteisymmärrysmuistio täytäntöön.

58. EU pyrkii tukemaan Ukrainaa sen ponnisteluissa maan ympäristötilanteesta kansanterveyteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi erityisesti juomaveden laadun, jätevesien käsittelyn, jätteiden keruun ja käsittelyn sekä ilman pilaantumisen osalta. EU tukee ympäristöpalveluista vastaavien julkisten laitosten institutionaalista uudistusta, muita teknisen tuen hankkeita sekä ympäristöön investointia.

59. Seuraava "Environment for Europe" -konferenssi pidetään Kiovassa syyskuussa 2002, ja se tarjoaa mahdollisuuden lisätä tietoisuutta ympäristöasioista Ukrainassa. Jäsenvaltiot ja komissio harkitsevat mahdollisuutta tarjota teknistä apua/tukea ympäristönsuojelu- ja ydinturvallisuusministeriölle konferenssin valmistelussa ja suunnittelussa.

Tuki Ukrainan yhdentymiselle Euroopan ja maailmantalouteen

60. EU on edelleen valmis jatkamaan ja tarvittaessa tehostamaan Ukrainan ponnistusten tukemista, jotta Ukraina täyttäisi WTO:hon liittymisen vaatimukset. Erityistä huomiota kiinnitetään kauppaa ja sijoituksia koskevien esteiden poistamiseen Ukrainassa kumoamalla aluksi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen sekä WTO:n kanssa yhteensopimattomat kauppatoimenpiteet.

61. EU tarkastelee edellytyksiä, jotka voisivat WTO:hon liittymisen lisäksi antaa mahdollisuuden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 4 artiklassa tarkoitetun EU:n ja Ukrainan vapaakauppa-alueen perustamiseen. Valmisteltavana oleva yhteinen tutkimus vapaakauppa-alueen taloudellisista perustamismahdollisuuksista antaa tärkeän perustan tilanteen arvioinnille.

62. Komissio tarkastelee keinoja investointeja koskevan vuoropuhelun syventämiseksi Ukrainan kanssa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kauppaa ja investointeja käsittelevän alakomitean puitteissa ja tiedottaa asiasta neuvostolle kesäkuuhun 2000 mennessä.

Sisä- ja oikeusasioiden alan yhteistyö

63. EU:n käynnissä olevan laajentumisprosessin vuoksi ja koska Ukraina on sijaintinsa vuoksi tärkeä kauttakulkumaa monenlaiselle rajojen yli ulottuvalle laittomalle toiminnalle, on EU:n ja Ukrainan erityisten etujen mukaista tehostaa oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistyötä. EU aikoo keskittää ponnistuksensa seuraaviin asioihin:

- Ukrainan kautta tapahtuvan laittoman maahanmuuton seuraaminen. Jäsenvaltiot laativat yhdessä komission kanssa vuoden 2000 loppuun mennessä näiden ongelmien nykyisten torjuntamenettelyjen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia mittaavan analyysin (SWOT); sikäli kuin heikkouksia todetaan, EU harkitsee toimia niiden korjaamiseksi,

- yhteistyön kehittäminen omien kansalaisten, vailla kansallisuutta olevien henkilöiden ja kolmansien maiden kansalaisten takaisin ottamisessa sekä takaisinottosopimuksen tekeminen,

- Geneven yleissopimuksen täysipainoisen soveltamisen tukeminen, mukaan lukien oikeus hakea turvapaikkaa ja palauttamiskiellon periaatteiden noudattaminen,

- säännöllisen vuoropuhelun aloittaminen jäsenvaltioiden ja Ukrainan oikeusviranomaisten kesken siviili- ja rikosasioissa sekä Ukrainan rohkaiseminen allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön keskeiset yleissopimukset kuten järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus,

- käytännön avun tarjoaminen Ukrainalle rahanpesun vastaisen lainsäädännön täytäntöönpanossa, sitten kun lainsäädäntö on hyväksytty,

- yhteistyön aloittaminen EU:n rikosten torjunnasta vastaavien viranomaisten, Europolin sekä Ukrainan rikosten torjunnasta vastaavien viranomaisten kesken.

64. Kiovaan perustetaan sisä- ja oikeusasioita koskevien tietojen vaihdon ja analysoinnin kehittämiseksi epävirallinen verkosto, joka muodostuu EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöistä sekä komission ja asianomaisten kansainvälisten järjestöjen edustajista. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa jäsenvaltioiden, komission ja Kiovassa olevien yhteyshenkilöiden sekä toimivaltaisten Ukrainan elinten kesken järjestettävä vuoropuhelu mahdollistaa Ukrainalla tällä alalla olevien tarpeiden tarkemman selvittämisen. Neuvostolle toimitetaan tätä koskeva kertomus vuoden 2000 loppuun mennessä.

Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö naapurimaiden kanssa

65. EU pyrkii rohkaisemaan sellaiseen alueelliseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvien aloitteiden kehittämistä ja vahvistamista, jossa Ukraina ja sen naapurimaat ovat mukana:

- käyttämällä kohdistetusti rajat ylittävää yhteistyötä sekä alueellisia ja valtioiden välisiä ohjelmia. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota rajavalvontakysymyksiin, kuten Ukrainan ja Unkarin, Puolan, Romanian ja Slovakian välisillä rajoilla olevien rajanylityspaikkojen tekniseen nykyaikaistamiseen,

- kehittämällä edelleen infrastruktuurien parantamiseen tähtääviä Tacis-ohjelmia kuten INOGATEa ja TRACECAa alueen taloudellisen yhteistyön parantamiseksi.

Yhteistyö kulttuuri-, kumppanuus- ja vaihto-ohjelmien alalla

66. EU aikoo tukea tiiviimpien yhteyksien edistämistä julkisten instituutioiden, kansalaisyhteiskunnan sekä unionin ja Ukrainan valtioista riippumattomien järjestöjen välille seuraavasti:

- edistämällä koulutus- ja tieteellisiä vaihto-ohjelmia koulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken kiinnittämällä asianmukaista huomiota Ukrainan tiede- ja teknologiakeskukseen,

- edistämällä kumppanuusohjelmia kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen sekä ammattiyhdistysten, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden kesken.

Komissio ja jäsenvaltiot sovittavat ohjelmansa yhteen. Komissio tutkii mahdollisuuksia yhteisön ohjelmien käyttämiseksi tätä tarkoitusta varten (Tacis, Tempus ja Demokratia). Myös jäsenvaltioiden kahdenvälisiä välineitä käytetään.

Olemassa olevien välineiden kartoituksen (jonka komissio laatii yhdessä neuvoston pääsihteeristön kanssa) ja Ukrainaan tehdyn tutustumismatkan perusteella komissio toimittaa neuvostolle kertomuksen kesäkuun 2000 loppuun mennessä ja tekee sille sen jälkeen ehdotuksia toteutettavista toimista.

OSA IV

Voimassaolo

67. Tätä yhteistä strategiaa sovelletaan sen julkaisupäivästä aluksi neljän vuoden ajan.
Eurooppa-neuvosto voi neuvoston suosituksesta jatkaa, tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa sitä.

Julkaiseminen

68. Tämä yhteinen strategia julkaistaan virallisessa lehdessä.

 

Tehty Helsingissä

Eurooppa-neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

 

________________________

Eurooppa-neuvoston julistus

Ukrainaa koskevasta yhteisestä strategiasta

 

Hyväksyessään tämän yhteisen strategian perusteella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) alaan kuuluvia yhteisiä toimintoja, yhteisiä kantoja tai tehdessään tähän alaan kuuluvia muita päätöksiä, neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston soveltamisalan ulkopuolelle jäävät säädökset hyväksytään edelleen perussopimuksissa, mukaan lukien Euroopan yhteisön perustamissopimus ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto, määrättyjen asianomaisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti.

 

________________________

 

LIITE VI

HELSINGIN EUROOPPA-NEUVOSTOLLE ESITETYT ASIAKIRJAT

· Komission yhteenveto laajentumisesta

(12053/99)

· Selvitys Eurooppa-konferenssista

(13764/1/99 REV 1)

· Tehokkaat toimielimet unionin laajennuttua: puheenjohtajavaltion selvitys hallitustenväliselle konferenssille esitettävistä vaihtoehdoista.

(13636/99)

· Tehokas neuvosto laajentunutta unionia varten: uudistuksen suuntaviivat ja toimintasuosituksia

(13863/99)

· Puheenjohtajavaltion selvitykset Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta ja Euroopan unionin ei-sotilaallisesta kriisinhallinnasta

(13619/1/99 REV 1)

· Puheenjohtajavaltion selvitys Venäjää koskevan yhteisen strategian täytäntöönpanosta

(13860/99)

· Ukrainaa koskeva yhteinen strategia

(13523/1/99 REV 1 + REV 2 (en) + 13871/99)

· Kaakkois-Euroopan vakaussopimus: selvitys EU:n toimista Kaakkois-Euroopan
vakaussopimuksen tukemiseksi

(13814/99)

· Puheenjohtajavaltion selvitys "Euroopan unionin toiminnan tehostaminen ihmisoikeuskysymyksissä"

(13557/99)

· Neuvoston selvitys (Ecofin) talouspolitiikan koordinoinnista: EMU:n kolmannen vaiheen välineiden ja kokemusten tarkastelu

(13123/1/99 REV 1)

· Neuvoston selvitys (Ecofin) tehostetusta yhteistyöstä veropolitiikan alalla

(13140/1/99 REV 1)

· Neuvoston selvitys (Ecofin) petostentorjunnasta

(13329/1/99 REV 1)

· Yhteinen työllisyysraportti

(13607/99 + ADD 1)

· Neuvoston selvitys työllisyyden suuntaviivoista vuonna 2000

(13606/99)

· Komission suositus neuvoston suosituksiksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan täytäntöönpanosta

(10994/99)

·

Neuvoston suositus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan täytäntöönpanosta

(13608/99)

· Komission tiedonanto ehdotuksesta jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuonna 2000

(10992/99)

· Neuvoston selvitys: strategia ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioon ottamiseksi energiapolitiikassa

(13773/99)

· Neuvoston selvitys liikenteestä ja ympäristöstä

(11717/99)

· Neuvoston selvitys ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta sisämarkkinapolitiikassa

(13622/99)

· Neuvoston selvitys kestävän kehityksen huomioon ottamisesta Euroopan unionin teollisuuspolitiikassa

(13549/1/99 REV 1)

· Neuvoston selvitys: maatalousneuvoston laatima strategia ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä ja kestävästä kehityksestä yhteisessä maatalouspolitiikassa

(13078/99)

· Ympäristön sisällyttäminen yhteisön kehityspolitiikkoihin

(13644/99)

· Komission kertomus ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta yhteisön politiikoissa

(13572/99)

· Komission koordinoitu raportti ympäristöindikaattoreista

(13573/99)

· Komission tiedonanto ympäristöalan viidennen toimintaohjelman kokonaisarvioinnista

(13598/99)

· Komission kertomus "Säädöskäytännön parantaminen 1999" mukaan lukien toissijaisuusperiaate

(13725/99)

· Selvitys järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisen päätökseen saattamisesta ja arvioinnista

(9917/3/99 REV 3 + REV 4 (s))

· Euroopan unionin toimintasuunnitelma Venäjän järjestäytyneestä rikollisuudesta: Perusperiaatteet

(13009/1/99 REV 1)

· Huumausaineiden vastainen Euroopan unionin strategia (2000 – 2004)

(12555/3/99 REV 3)

· Komission kertomus nykyisten urheiluun liittyvien rakenteiden turvaamisesta ja urheilun yhteiskunnallisen tehtävän säilyttämisestä yhteisön puitteissa

 

________________________