2. Koska työllisyyskysymys on Euroopan kansalaisten keskeinen huolenaihe, on kaikin keinoin pyrittävä vähentämään työttömyyttä, joka kohtuuttoman suurena on uhka yhteiskuntamme yhtenäisyydelle. Tämän vaikean ongelman ratkaisemiseksi Eurooppa-neuvoston, joka on tänään ensimmäisen kerran kokoontunut käsittelemään yksinomaan työllisyyskysymystä, on nyt tarkoitus saada jäsenvaltiot ja unioni aloittamaan aivan uudelta pohjalta työllisyyskysymyksen tarkastelu ja toiminta, jotka ovat olleet vireillä Essenin Eurooppa-neuvostosta lähtien.

3. Eurooppa-neuvosto päätti näin ollen, että Amsterdamin sopimuksen työllisyyttä koskevassa uudessa osastossa olevat, asiaa koskevat määräykset tulevat välittömästi voimaan. Tämän päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen yhteensovittamista koskevia määräyksiä voidaan käytännössä soveltaa aikaistetusti jo vuodesta 1998 alkaen. Yhteensovittaminen perustuu niin tavoitteita kuin keinoja koskeviin yhteisiin toimintaperiaatteisiin eli "työllisyyden suuntaviivoihin". Ne on laadittu niiden kokemusten perusteella, jotka saatiin talouspoliitikkojen onnistuneesta monenvälisestä valvonnasta lähentymisprosessin yhteydessä. Työllisyys- ja talouspolitiikat eroavat toisistaan kuten myös jäsenvaltioiden tilanteet. Tämä huomioon ottaen on omaksuttava työllisyyden suhteen - talouspolitiikan tavoin - määrätietoinen lähentymispyrkimys, jotta saavutettaisiin yhdessä päätetyt, todennettavat ja säännöllisesti ajan tasalle saatettavat tavoitteet.

4. Tämä pyrkimys on uutta kokonaisstrategiassa, johon kuuluu kaksi muuta osaa.

5. Ensinnäkin on jatkettava ja kehitettävä yhteensovitettua makrotalouspolitiikkaa, joka hyvin toimiviin sisämarkkinoihin nojautuen luo perustan työllisyyttä edistävälle kestävälle

kasvulle, uudelle dynaamisuudelle ja luottamuksen ilmapiirille.

6. Toiseksi on työllisyyttä edistettävä aiempaa johdonmukaisemmin ja määrätietoisemmin kaikilla yhteisön politiikoilla, niin ohjaus- kuin tukipolitiikoillakin. Kaikki nämä politiikat on toteutettava perussopimuksen periaatteiden mukaisesti ja niiden avulla on tarkoitus hyödyntää Euroopan talouselämän dynaamisuutta ja yrittäjyyden mahdollisuuksia.

7. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia osapuolia - jäsenvaltioita, alueita, työmarkkinaosapuolia ja yhteisön toimielimiä - aktivoitumaan ja tarttumaan nyt käsillä olevaan ainutlaatuiseen mahdollisuuteen vaikuttaa asioiden kulkuun omaksumalla Eurooppa-neuvoston näissä päätelmissään määrittelemä uusi yhtenäinen ja määrätietoinen toimintatapa.

8. Eurooppa-neuvosto haluaa välittömästi osoittaa pyrkivänsä aktiivisempaan, jäsenvaltioiden toimia täydentävään politiikkaan, ja siksi se tukee kahta konkreettista, suoraan työllisyyden edistämiseen tarkoitettua aloitetta. Ensimmäinen aloite on Euroopan investointipankin toimintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on saada käyttöön pieniä ja keskisuuria yrityksiä, uutta teknologiaa, uusia aloja ja Euroopan laajuisia verkkoja varten vielä 10 miljardia ecua, joilla voitaisiin saada aikaan 30 miljardin ecun kokonaisinvestoinnit. Toinen aloite perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimukseen määrärahojen uudelleenkohdentamisesta, ja se sisältää uuden budjettikohdan, jolla erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä autettaisiin luomaan pysyviä työpaikkoja ("Euroopan työllisyysaloite"). Tähän uuteen budjettikohtaan osoitetaan 450 miljoonaa ecua seuraavien kolmen vuoden aikana.

9. Todelliset ja kestävät työllisyyden kehittämisnäkymät edellyttävät suotuisaa taloudellista ympäristöä, joka perustuu terveeseen makrotalouteen ja toimiviin sisämarkkinoihin.

10. Makrotalouden osalta unionin on ehdottoman tärkeää harjoittaa vakauteen, julkistalouden tervehdyttämiseen, maltillisiin palkkaratkaisuihin ja rakenneuudistuksiin suuntautuvaa kasvupolitiikkaa. Tämän vuoksi jäsenvaltiot tehostavat talouspolitiikkojensa yhteensovittamista. Viime vuosina toteutettu politiikka alkaa tuottaa tuloksia, ja vuosien 1997 ja 1998 kasvunäkymät ovat parantuneet. On välttämätöntä käyttää hyödyksi näitä suotuisampia näkymiä ja muuttaa tämänhetkinen suhdanteiden elpyminen pitempiaikaiseksi kasvukehitykseksi.

11. Tätä kehitystä vahvistavat siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ja euron käyttöön ottaminen 1. tammikuuta 1999 alkaen. Niillä vakiinnutetaan lopullisesti useiden vuosien ajan toteutetut toimenpiteet ja saadaan aikaan pysyvä kasvua ja työllisyyttä edistävä vakaus.

12. Tämä rohkaiseva kasvu ei kuitenkaan kompensoi 1990-luvun alussa menetettyjä työpaikkoja eivätkä työpaikat sen ansiosta lisäänny niin paljon, että useimmille työttömille voitaisiin tarjota työpaikka. Jäsenvaltioiden olisi jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi jatkuvasti toteutettava tarvittavia rakenneuudistuksia kaikilla aloilla sekä parannettava työllisyyspolitiikkojensa yhteensovittamista.

13. Erityisesti perussopimukseen tulevasta 128 artiklasta johtuva yhteensovitettu työllisyysstrategia perustuu soveltuvin osin taloudellisessa lähentymisessä noudatettuun menetelmään siten, että otetaan huomioon sekä näiden molempien alojen että jäsenvaltioiden erityistilanteiden väliset erot. Strategian avulla määritellään unionin tasolla työllisyyden suuntaviivat, jotka perustuvat yhteiseen analyysiin tilanteesta ja sen politiikan pääkohdista, jota on harjoitettava työttömyyden pysyväksi alentamiseksi. Analyysin perusteella suuntaviivoissa vahvistetaan erityiset tavoitteet, joiden toteuttamista seurataan säännöllisesti yhteisellä tulosten arviointimenetelmällä.

14. Suuntaviivojen toteuttaminen voi vaihdella niiden luonteen, niiden jäsenvaltioihin kohdistuvien vaikutusten ja niiden kohteen mukaan. Niissä on noudatettava toissijaisuusperiaatetta ja otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta työllisyyden alalla, alueellisten kokonaisuuksien toimivalta mukaan lukien, ja niiden on oltava sopusoinnussa talouspolitiikan yleislinjojen kanssa.

15. Kun neuvosto on hyväksynyt suuntaviivat komission ehdotuksen pohjalta, ne on sisällytettävä jäsenvaltioiden usean vuoden tähtäimellä laatimiin työllisyyttä koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin. Tällä tavoin niistä tulee todellisia kansallisia käytännön tavoitteita, jotka ilmaistaan luvuin aina kun se on mahdollista ja asianmukaista, minkä jälkeen ne saatetaan lainsäädännöllisiksi, hallinnollisiksi tai muiksi kansallisiksi toimenpiteiksi. Jäsenvaltioiden tilanteiden eroavuudet suuntaviivoissa käsiteltyjen ongelmien osalta ilmenevät kunkin jäsenvaltion tilanteeseen mukautettuina ratkaisuina ja eri korostuksina. Jäsenvaltiot asettavat itselleen määräajat halutun tuloksen saavuttamiseksi ottaen huomioon muun muassa käytettävissä olevat hallinnolliset ja

taloudelliset voimavarat. Koko toiminnan johdonmukaisuuden ja tehokkuuden kannalta on kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot käyttävät suuntaviivoja oman tilanteensa analysoinnissa ja politiikkansa määrittelyssä sekä määrittävät suhtautumisensa kuhunkin niistä työllisyyttä koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan.

16. Jäsenvaltiot toimittavat talouden lähentymisprosessissa sovellettavan monenvälisen valvonnan periaatteen mukaisesti vuosittain neuvostolle ja komissiolle työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelmansa ja selonteon sen toteuttamisesta. Neuvosto tarkastelee tältä pohjalta vuosittain niitä tapoja, joilla jäsenvaltiot ovat ottaneet suuntaviivat osaksi kansallista politiikkaansa, ja toimittaa asiasta selvityksen Eurooppa-neuvostolle, joka antaa seuraavan vuoden suuntaviivojen laatimiseksi tarvittavat ohjeet.

17. Eurooppa-neuvosto haluaa muistuttaa, miten tärkeitä ovat esimerkiksi vertailukelpoisiin tilastotietoihin perustuvat yhteiset indikaattorit, jotta työllisyyspolitiikkaa voitaisiin seurata ja arvioida tehokkaasti sekä tunnistaa hyvät toimintatavat. Eurooppa-neuvosto on yhtä mieltä siitä, että tätä varten ehdotetut välineet ja keinot olisi hyväksyttävä ja otettava käyttöön nopeasti.

Eurooppa-neuvosto kehottaa lisäksi komissiota päivittämään vuosittain työllisyyspolitiikan valvonnan yhteydessä kertomuksen Euroopasta yhtenäisenä talousalueena.

18. On välttämätöntä tehostaa sosiaalista vuoropuhelua, ja työmarkkinaosapuolet kaikilla tasoilla tulevat mukaan tämän toiminnan kaikkiin vaiheisiin ja osallistuvat suuntaviivojen toteuttamiseen. Osallistumista arvioidaan säännöllisesti.

19. Pitämällä säännöllisiä yhteyksiä neuvostoon voidaan ennen Eurooppa-neuvostoa pidettävä työmarkkinaosapuolten, valtion- tai hallitusten päämiesten edustaman troikan ja komission puolivuosittainen kokous valmistella huolellisesti. Näiden neuvoston ja työmarkkinaosapuolten välisten yhteyksien puitteissa keskustellaan perusteellisesti vuodelta 1989 olevan työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan täytäntöönpanosta.

20. Jotta kaikki keinot työttömyyden torjumiseksi tulisivat käyttöön, Eurooppa-neuvosto päätti yksimielisesti soveltaa välittömästi käytännössä menettelyä, josta määrätään Amsterdamissa hyväksytyssä perussopimuksen uudessa 128 artiklassa.

21. Eurooppa-neuvosto on pannut kiinnostuneena merkille komission ja neuvoston yhteisen raportin jäsenvaltioiden työllisyystilanteesta. Kyseisessä raportissa esitetään joukko hyviä toimintatapoja, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi kansallisella tasolla. Komissio on tehnyt ehdotuksensa työllisyyden suuntaviivoiksi kyseisen raportin pohjalta.

22. Eurooppa-neuvosto toteaa olevansa tyytyväinen komission tiedonantoon vuoden 1998 suuntaviivoista ja tutustuneensa kiinnostuneena Euroopan parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja työllisyyskomitean lausuntoihin sekä työmarkkinaosapuolten yhteiseen julkilausumaan. Eurooppa-neuvosto on komission tiedonannon perusteella tehnyt jäljempänä II osassa olevat johtopäätökset, jotka on jaettu seuraavaan neljään pääaiheeseen: parannetaan työllistyvyyttä, suositaan yrittäjyyttä, parannetaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä, jotta työmarkkinat voivat reagoida talouden muutoksiin, sekä edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Nämä toimenpiteet kuuluvat työllisyyden kokonaisstrategiaan, ja niiden tavoitteena on nostaa huomattavasti ja pysyvästi Euroopan työllisyysastetta. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään kolmen vuoden väliajoin selvityksen Euroopan työllisyysasteen kehittymisestä.

23. Eurooppa-neuvosto korostaa, että erityisen merkitseviä ovat sellaiset ehkäisevät toimet, joilla pyritään katkaisemaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu tunnistamalla varhain yksilölliset tarpeet ja ryhtymällä näiden tarpeiden mukaisiin toimiin, siten, että järjestelmällisesti suositaan aktiivisia työllistämistoimia passiivisten tukitoimien sijasta.

24. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota antamaan nopeasti näiden päätelmien mukaisen ehdotuksensa vuoden 1998 suuntaviivoiksi, jotta neuvosto voisi päättää niistä ennen vuoden loppua. Kyseisiin suuntaviivoihin perustuvat, työllisyyttä koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat on annettava neuvoston tarkasteltavaksi ennen Cardiffin Eurooppa-neuvostoa, jotta joulukuussa 1998 kokoontuva Eurooppa-neuvosto voi vahvistaa suuntaviivat vuodeksi 1999.

25. Markkinoiden etenevä yhdentyminen on jo lisännyt kasvua huomattavasti enemmän kuin olisi ollut mahdollista ilman yhtenäismarkkinoita. On siis syytä jatkaa tiukasti tätä linjaa ja tehdä kaikki tarvittava sisämarkkinoiden parhaan mahdollisen toimivuuden varmistamiseksi korjaamalla tietyillä aloilla vielä esiintyvät puutteet ja vajavuudet. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto kehottaa noudattamaan kaikkia sovittuja määräaikoja ja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin vastikään esitetyssä, sisämarkkinoiden toteuttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa ehdotettujen ensisijaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi nopeasti ja tehokkaasti.

26. Sen varmistamiseksi, että nämä ensisijaiset toimenpiteet todella toteutetaan, Eurooppa-neuvosto hyväksyy komission aloitteen, jonka mukaan toimintasuunnitelmassa ehdotettujen ensisijaisten toimenpiteiden toteuttamisesta esitetään säännöllisesti tilannekatsaus julkaisemalla "yhtenäismarkkinoiden pistetaulukko".

27. Eurooppa-neuvosto katsoo, että olisi suosittava sellaisia julkisen tuen järjestelmiä, joissa asetetaan etusijalle tehokas talous ja työllisyys vääristämättä kuitenkaan kilpailua. Komissio huolehtii siitä, ettei valtion tukien valvonta estä perussopimuksen mukaisia työmarkkinapoliittisia toimia.

28. Eurooppa-neuvosto katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota aloihin, joilla tapahtuu merkittäviä teollisia muutoksia. Se kehottaa korkean tason asiantuntijaryhmää komission johdolla analysoimaan yhteisössä odotettavissa olevia teollisia muutoksia ja tutkimaan keinoja valmistautua niihin paremmin, jotta niiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä tavalla, joka on sopusoinnussa perustamissopimuksen periaatteiden kanssa. Ensimmäinen selonteko esitetään työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen neuvostolle ja annetaan edelleen Cardiffin Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi.

29. Eurooppa-neuvosto kehottaa sekä Euroopan lainsäätäjää että kansallisia lainsäätäjiä jatkamaan aktiivisesti jo aloittamiaan toimia yrityksiä ja erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan lainsäädännöllisen ja hallinnollisen toimintaympäristön yksinkertaistamiseksi.

30. Lopuksi Eurooppa-neuvosto tunnustaa sen merkityksen, joka laajoilla yleiseurooppalaisilla riskipääomamarkkinoilla voi olla työpaikkojen luomisessa, ja kehottaa komissiota tekemään kesäkuussa 1998 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle selvityksen ongelmista, jotka vaikeuttavat näiden markkinoiden kehittymistä Euroopan unionissa.

31. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että on tarpeen muuttaa verotuksen kiristymiseen johtavan kehityksen suuntaa, ja korostaa tämän vuoksi jäsenvaltioiden yhteensovitetun toiminnan tärkeyttä. Eurooppa-neuvosto muistuttaa jälleen halustaan lopettaa työllisyystilannetta vaikeuttava epäoikeudenmukainen kilpailu verotuksen alalla.

(ks. myös kohdat 66 - 68.)

32. Unionin eri alojen politiikkansa kautta toteuttaman toiminnan on täydennettävä ja tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä edistää työllisyyttä. Tämä koskee tutkimustoimintaa, jolla on kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta suuri merkitys erityisesti levitettäessä innovaatioita ja siirrettäessä teknologiaa pienille ja keskisuurille yrityksille. Eurooppa-neuvosto korostaa tutkimuksen uuden puiteohjelman merkitystä; painopistealueet on käsiteltävä ja hyväksyttävä ennen vuoden 1998 loppua.

33. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN) perustaminen on edelleenkin eräs parhaita keinoja vahvistaa Euroopan talouden kilpailukykyä. Se myös täydentää yhtenäismarkkinoita olennaisesti. Eurooppa-neuvosto toivoo, että kussakin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen keskeisistä hankkeista noudatettaisiin tästä lähtien asianmukaista aikataulua ja rahoitussuunnitelmaa, johon osallistuvat tarvittaessa sekä julkiset että yksityiset kumppanit ja aktiivisesti myös Euroopan investointipankki. Se on tyytyväinen Euroopan investointipankin erityiseen toimintasuunnitelmaan, johon kuuluu suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen tarkoitettujen välineiden kehittäminen.

34. Eurooppa-neuvosto toivoo, että rakennerahastojen tuleva uudistus perustuisi aikaisempiin kokemuksiin. Näin rahastoja voitaisiin käyttää parhaiten työllistämiseen aina, kun se on mahdollista niille määriteltyjen tavoitteiden puitteissa ja ottaen huomioon niiden ensisijaisen tehtävän eli sen varmistamisen, että kehityksessä jälkeen jääneet alueet pääsevät samalle tasolle muiden kanssa.

35. Koska tietotekniikalla voidaan vaikuttaa koulutukseen ja siten myös työllisyyteen, Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota antamaan sille ennen vuoden 1998 loppua selvityksen sähköisen kaupankäynnin, avointen verkkojen kehittämisen sekä opetuksessa ja kasvatuksessa käytettävien multimediavälineiden alalla saavutetuista tuloksista ja näiden alojen tulevaisuudennäkymistä.

36. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan investointipankki on perustanut erityisen Amsterdamin toimintaohjelman (ASAP), jonka on tarkoitus jatkua vuoteen 2000 saakka ja jolla pyritään toteuttamaan kasvusta ja työllisyydestä 16. kesäkuuta 1997 annetussa päätöslauselmassa olevat suuntaviivat konkreettisina investointimahdollisuuksina, joilla voidaan edistää uusien työpaikkojen luomista Euroopassa.

37. Ohjelmaan kuuluu kolme päätöslauselman tavoitteita vastaavaa lisätoimenpiteiden sarjaa:

41. Eurooppa-neuvosto on pannut erityisen tyytyväisenä merkille, että ohjelman toteuttamisessa ollaan varsin pitkällä ja että joitakin huomattavia tuloksia on jo saatu aikaan, esimerkiksi:

46. Eurooppa-neuvosto rohkaisee investointipankkia ylläpitämään ja vahvistamaan tällä ohjelmalla saavutettuja hyviä tuloksia. Investointipankin nykyisen toiminnan lisäksi voitaisiin uusia lainoja myöntää tämän ohjelman ja muun vastaavan toiminnan puitteissa kolmen seuraavan vuoden aikana Amsterdamin päätöslauselmassa määritellyillä ensisijaisilla aloilla, ja näiden uusien lainojen määrä voisi joidenkin arvioiden mukaan olla jopa 10 miljardia ecua, millä voitaisiin edistää yli 30 miljardin ecun kokonaisinvestointia.

47. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen työllisyyden edistämiseksi tarkoitettujen budjettivarojen lisäämistä koskevaan Euroopan parlamentin aloitteeseen, johon suhtauduttiin myönteisesti neuvostossa. Eurooppa-neuvosto kehottaa parlamenttia ja neuvostoa vahvistamaan tämän yhteisymmärryksen ja komissiota tekemään mahdollisimman pian ehdotuksia innovatiivisten ja uusia työpaikkoja luovien pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen tarkoitetuista rahoitusvälineistä, jotta neuvosto voisi hyväksyä ehdotukset nopeasti.

48. Uusilla välineillä on vahvistettava Euroopan investointipankin rahoittamaa ja Euroopan investointirahaston hallinnoimaa Euroopan teknologiaohjelmaa antamalla käyttöön riskipääomaa, tuettava ylikansallisten yhteisyritysten perustamista sekä perustettava Euroopan investointirahastoon erityinen takuurahasto, jolla voitaisiin helpottaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä rahoittavien laitosten riskinottoa. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota esittämään jäsenvaltioissa saatavien kokemusten pohjalta esimerkkejä hyvistä käytännöistä näiden välineiden toimivuuden kannalta.

I PARANNETAAN TYÖLLISTYVYYTTÄ

II SUOSITAAN YRITTÄJYYTTÄ

III PARANNETAAN YRITYSTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN SOPEUTUMISKYKYÄ

IV EDISTETÄÄN YHTÄLÄISIÄ MAHDOLLISUUKSIA