TYÖLLISYYTTÄ KÄSITTELEVÄ YLIMÄÄRÄINEN EUROOPPA-NEUVOSTO
LUXEMBURG, 20. - 21. MARRASKUUTA 1997
PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT
1. Euroopan parlamentin puhemies José María Gil-Robles Gil-Delgado esitteli työllisyysaloitetta käsittelevän Euroopan parlamentin päätöslauselman, minkä jälkeen Eurooppa-neuvosto keskusteli hänen kanssaan aiheesta. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti osallistui työllisyyttä käsittelevän ylimääräisen Eurooppa-neuvoston työhön näin merkittävästi, ja toivoi, että tällainen kaikkien toimielinten yhteistyö työllisyyden lisäämiseksi jatkuu myös tulevaisuudessa.
*
* *
I OSA
TYÖLLISYYSHAASTE - UUSI LÄHESTYMISTAPA
2. Koska työllisyyskysymys on Euroopan kansalaisten keskeinen huolenaihe, on kaikin keinoin pyrittävä vähentämään työttömyyttä, joka kohtuuttoman suurena on uhka yhteiskuntamme yhtenäisyydelle. Tämän vaikean ongelman ratkaisemiseksi Eurooppa-neuvoston, joka on tänään ensimmäisen kerran kokoontunut käsittelemään yksinomaan työllisyyskysymystä, on nyt tarkoitus saada jäsenvaltiot ja unioni aloittamaan aivan uudelta pohjalta työllisyyskysymyksen tarkastelu ja toiminta, jotka ovat olleet vireillä Essenin Eurooppa-neuvostosta lähtien.
3. Eurooppa-neuvosto päätti näin ollen, että Amsterdamin sopimuksen työllisyyttä koskevassa uudessa osastossa olevat, asiaa koskevat määräykset tulevat välittömästi voimaan. Tämän päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen yhteensovittamista koskevia määräyksiä voidaan käytännössä soveltaa aikaistetusti jo vuodesta 1998 alkaen. Yhteensovittaminen perustuu niin tavoitteita kuin keinoja koskeviin yhteisiin toimintaperiaatteisiin eli "työllisyyden suuntaviivoihin". Ne on laadittu niiden kokemusten perusteella, jotka saatiin talouspoliitikkojen onnistuneesta monenvälisestä valvonnasta lähentymisprosessin yhteydessä. Työllisyys- ja talouspolitiikat eroavat toisistaan kuten myös jäsenvaltioiden tilanteet. Tämä huomioon ottaen on omaksuttava työllisyyden suhteen - talouspolitiikan tavoin - määrätietoinen lähentymispyrkimys, jotta saavutettaisiin yhdessä päätetyt, todennettavat ja säännöllisesti ajan tasalle saatettavat tavoitteet.
4. Tämä pyrkimys on uutta kokonaisstrategiassa, johon kuuluu kaksi muuta osaa.
5. Ensinnäkin on jatkettava ja kehitettävä yhteensovitettua makrotalouspolitiikkaa, joka hyvin toimiviin sisämarkkinoihin nojautuen luo perustan työllisyyttä edistävälle kestävälle
kasvulle, uudelle dynaamisuudelle ja luottamuksen ilmapiirille.
6. Toiseksi on työllisyyttä edistettävä aiempaa johdonmukaisemmin ja määrätietoisemmin kaikilla yhteisön politiikoilla, niin ohjaus- kuin tukipolitiikoillakin. Kaikki nämä politiikat on toteutettava perussopimuksen periaatteiden mukaisesti ja niiden avulla on tarkoitus hyödyntää Euroopan talouselämän dynaamisuutta ja yrittäjyyden mahdollisuuksia.
7. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia osapuolia - jäsenvaltioita, alueita, työmarkkinaosapuolia ja yhteisön toimielimiä - aktivoitumaan ja tarttumaan nyt käsillä olevaan ainutlaatuiseen mahdollisuuteen vaikuttaa asioiden kulkuun omaksumalla Eurooppa-neuvoston näissä päätelmissään määrittelemä uusi yhtenäinen ja määrätietoinen toimintatapa.
8. Eurooppa-neuvosto haluaa välittömästi osoittaa pyrkivänsä aktiivisempaan, jäsenvaltioiden toimia täydentävään politiikkaan, ja siksi se tukee kahta konkreettista, suoraan työllisyyden edistämiseen tarkoitettua aloitetta. Ensimmäinen aloite on Euroopan investointipankin toimintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on saada käyttöön pieniä ja keskisuuria yrityksiä, uutta teknologiaa, uusia aloja ja Euroopan laajuisia verkkoja varten vielä 10 miljardia ecua, joilla voitaisiin saada aikaan 30 miljardin ecun kokonaisinvestoinnit. Toinen aloite perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimukseen määrärahojen uudelleenkohdentamisesta, ja se sisältää uuden budjettikohdan, jolla erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä autettaisiin luomaan pysyviä työpaikkoja ("Euroopan työllisyysaloite"). Tähän uuteen budjettikohtaan osoitetaan 450 miljoonaa ecua seuraavien kolmen vuoden aikana.
SUOTUISA TALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ
9. Todelliset ja kestävät työllisyyden kehittämisnäkymät edellyttävät suotuisaa taloudellista ympäristöä, joka perustuu terveeseen makrotalouteen ja toimiviin sisämarkkinoihin.
10. Makrotalouden osalta unionin on ehdottoman tärkeää harjoittaa vakauteen, julkistalouden tervehdyttämiseen, maltillisiin palkkaratkaisuihin ja rakenneuudistuksiin suuntautuvaa kasvupolitiikkaa. Tämän vuoksi jäsenvaltiot tehostavat talouspolitiikkojensa yhteensovittamista. Viime vuosina toteutettu politiikka alkaa tuottaa tuloksia, ja vuosien 1997 ja 1998 kasvunäkymät ovat parantuneet. On välttämätöntä käyttää hyödyksi näitä suotuisampia näkymiä ja muuttaa tämänhetkinen suhdanteiden elpyminen pitempiaikaiseksi kasvukehitykseksi.
11. Tätä kehitystä vahvistavat siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen ja euron käyttöön ottaminen 1. tammikuuta 1999 alkaen. Niillä vakiinnutetaan lopullisesti useiden vuosien ajan toteutetut toimenpiteet ja saadaan aikaan pysyvä kasvua ja työllisyyttä edistävä vakaus.
12. Tämä rohkaiseva kasvu ei kuitenkaan kompensoi 1990-luvun alussa menetettyjä työpaikkoja eivätkä työpaikat sen ansiosta lisäänny niin paljon, että useimmille työttömille voitaisiin tarjota työpaikka. Jäsenvaltioiden olisi jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi jatkuvasti toteutettava tarvittavia rakenneuudistuksia kaikilla aloilla sekä parannettava työllisyyspolitiikkojensa yhteensovittamista.
YHTEENSOVITETTU STRATEGIA KANSALLISIA TYÖLLISYYSPOLITIIKKOJA VARTEN
Innovatiivinen menetelmä
13. Erityisesti perussopimukseen tulevasta 128 artiklasta johtuva yhteensovitettu työllisyysstrategia perustuu soveltuvin osin taloudellisessa lähentymisessä noudatettuun menetelmään siten, että otetaan huomioon sekä näiden molempien alojen että jäsenvaltioiden erityistilanteiden väliset erot. Strategian avulla määritellään unionin tasolla työllisyyden suuntaviivat, jotka perustuvat yhteiseen analyysiin tilanteesta ja sen politiikan pääkohdista, jota on harjoitettava työttömyyden pysyväksi alentamiseksi. Analyysin perusteella suuntaviivoissa vahvistetaan erityiset tavoitteet, joiden toteuttamista seurataan säännöllisesti yhteisellä tulosten arviointimenetelmällä.
14. Suuntaviivojen toteuttaminen voi vaihdella niiden luonteen, niiden jäsenvaltioihin kohdistuvien vaikutusten ja niiden kohteen mukaan. Niissä on noudatettava toissijaisuusperiaatetta ja otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta työllisyyden alalla, alueellisten kokonaisuuksien toimivalta mukaan lukien, ja niiden on oltava sopusoinnussa talouspolitiikan yleislinjojen kanssa.
15. Kun neuvosto on hyväksynyt suuntaviivat komission ehdotuksen pohjalta, ne on sisällytettävä jäsenvaltioiden usean vuoden tähtäimellä laatimiin työllisyyttä koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin. Tällä tavoin niistä tulee todellisia kansallisia käytännön tavoitteita, jotka ilmaistaan luvuin aina kun se on mahdollista ja asianmukaista, minkä jälkeen ne saatetaan lainsäädännöllisiksi, hallinnollisiksi tai muiksi kansallisiksi toimenpiteiksi. Jäsenvaltioiden tilanteiden eroavuudet suuntaviivoissa käsiteltyjen ongelmien osalta ilmenevät kunkin jäsenvaltion tilanteeseen mukautettuina ratkaisuina ja eri korostuksina. Jäsenvaltiot asettavat itselleen määräajat halutun tuloksen saavuttamiseksi ottaen huomioon muun muassa käytettävissä olevat hallinnolliset ja
taloudelliset voimavarat. Koko toiminnan johdonmukaisuuden ja tehokkuuden kannalta on kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot käyttävät suuntaviivoja oman tilanteensa analysoinnissa ja politiikkansa määrittelyssä sekä määrittävät suhtautumisensa kuhunkin niistä työllisyyttä koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan.
16. Jäsenvaltiot toimittavat talouden lähentymisprosessissa sovellettavan monenvälisen valvonnan periaatteen mukaisesti vuosittain neuvostolle ja komissiolle työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelmansa ja selonteon sen toteuttamisesta. Neuvosto tarkastelee tältä pohjalta vuosittain niitä tapoja, joilla jäsenvaltiot ovat ottaneet suuntaviivat osaksi kansallista politiikkaansa, ja toimittaa asiasta selvityksen Eurooppa-neuvostolle, joka antaa seuraavan vuoden suuntaviivojen laatimiseksi tarvittavat ohjeet.
17. Eurooppa-neuvosto haluaa muistuttaa, miten tärkeitä ovat esimerkiksi vertailukelpoisiin tilastotietoihin perustuvat yhteiset indikaattorit, jotta työllisyyspolitiikkaa voitaisiin seurata ja arvioida tehokkaasti sekä tunnistaa hyvät toimintatavat. Eurooppa-neuvosto on yhtä mieltä siitä, että tätä varten ehdotetut välineet ja keinot olisi hyväksyttävä ja otettava käyttöön nopeasti.
Eurooppa-neuvosto kehottaa lisäksi komissiota päivittämään vuosittain työllisyyspolitiikan valvonnan yhteydessä kertomuksen Euroopasta yhtenäisenä talousalueena.
18. On välttämätöntä tehostaa sosiaalista vuoropuhelua, ja työmarkkinaosapuolet kaikilla tasoilla tulevat mukaan tämän toiminnan kaikkiin vaiheisiin ja osallistuvat suuntaviivojen toteuttamiseen. Osallistumista arvioidaan säännöllisesti.
19. Pitämällä säännöllisiä yhteyksiä neuvostoon voidaan ennen Eurooppa-neuvostoa pidettävä työmarkkinaosapuolten, valtion- tai hallitusten päämiesten edustaman troikan ja komission puolivuosittainen kokous valmistella huolellisesti. Näiden neuvoston ja työmarkkinaosapuolten välisten yhteyksien puitteissa keskustellaan perusteellisesti vuodelta 1989 olevan työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan täytäntöönpanosta.
Vuoden 1998 suuntaviivat
20. Jotta kaikki keinot työttömyyden torjumiseksi tulisivat käyttöön, Eurooppa-neuvosto päätti yksimielisesti soveltaa välittömästi käytännössä menettelyä, josta määrätään Amsterdamissa hyväksytyssä perussopimuksen uudessa 128 artiklassa.
21. Eurooppa-neuvosto on pannut kiinnostuneena merkille komission ja neuvoston yhteisen raportin jäsenvaltioiden työllisyystilanteesta. Kyseisessä raportissa esitetään joukko hyviä toimintatapoja, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi kansallisella tasolla. Komissio on tehnyt ehdotuksensa työllisyyden suuntaviivoiksi kyseisen raportin pohjalta.
22. Eurooppa-neuvosto toteaa olevansa tyytyväinen komission tiedonantoon vuoden 1998 suuntaviivoista ja tutustuneensa kiinnostuneena Euroopan parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja työllisyyskomitean lausuntoihin sekä työmarkkinaosapuolten yhteiseen julkilausumaan. Eurooppa-neuvosto on komission tiedonannon perusteella tehnyt jäljempänä II osassa olevat johtopäätökset, jotka on jaettu seuraavaan neljään pääaiheeseen: parannetaan työllistyvyyttä, suositaan yrittäjyyttä, parannetaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä, jotta työmarkkinat voivat reagoida talouden muutoksiin, sekä edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia.
Nämä toimenpiteet kuuluvat työllisyyden kokonaisstrategiaan, ja niiden tavoitteena on nostaa huomattavasti ja pysyvästi Euroopan työllisyysastetta. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään kolmen vuoden väliajoin selvityksen Euroopan työllisyysasteen kehittymisestä.
23. Eurooppa-neuvosto korostaa, että erityisen merkitseviä ovat sellaiset ehkäisevät toimet, joilla pyritään katkaisemaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu tunnistamalla varhain yksilölliset tarpeet ja ryhtymällä näiden tarpeiden mukaisiin toimiin, siten, että järjestelmällisesti suositaan aktiivisia työllistämistoimia passiivisten tukitoimien sijasta.
24. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota antamaan nopeasti näiden päätelmien mukaisen ehdotuksensa vuoden 1998 suuntaviivoiksi, jotta neuvosto voisi päättää niistä ennen vuoden loppua. Kyseisiin suuntaviivoihin perustuvat, työllisyyttä koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat on annettava neuvoston tarkasteltavaksi ennen Cardiffin Eurooppa-neuvostoa, jotta joulukuussa 1998 kokoontuva Eurooppa-neuvosto voi vahvistaa suuntaviivat vuodeksi 1999.
TYÖLLISYYTTÄ TUKEVAT YHTEISÖN POLITIIKAT
Sisämarkkinat - kilpailu ja kilpailukyky
25. Markkinoiden etenevä yhdentyminen on jo lisännyt kasvua huomattavasti enemmän kuin olisi ollut mahdollista ilman yhtenäismarkkinoita. On siis syytä jatkaa tiukasti tätä linjaa ja tehdä kaikki tarvittava sisämarkkinoiden parhaan mahdollisen toimivuuden varmistamiseksi korjaamalla tietyillä aloilla vielä esiintyvät puutteet ja vajavuudet. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto kehottaa noudattamaan kaikkia sovittuja määräaikoja ja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin vastikään esitetyssä, sisämarkkinoiden toteuttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa ehdotettujen ensisijaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi nopeasti ja tehokkaasti.
26. Sen varmistamiseksi, että nämä ensisijaiset toimenpiteet todella toteutetaan, Eurooppa-neuvosto hyväksyy komission aloitteen, jonka mukaan toimintasuunnitelmassa ehdotettujen ensisijaisten toimenpiteiden toteuttamisesta esitetään säännöllisesti tilannekatsaus julkaisemalla "yhtenäismarkkinoiden pistetaulukko".
27. Eurooppa-neuvosto katsoo, että olisi suosittava sellaisia julkisen tuen järjestelmiä, joissa asetetaan etusijalle tehokas talous ja työllisyys vääristämättä kuitenkaan kilpailua. Komissio huolehtii siitä, ettei valtion tukien valvonta estä perussopimuksen mukaisia työmarkkinapoliittisia toimia.
28. Eurooppa-neuvosto katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota aloihin, joilla tapahtuu merkittäviä teollisia muutoksia. Se kehottaa korkean tason asiantuntijaryhmää komission johdolla analysoimaan yhteisössä odotettavissa olevia teollisia muutoksia ja tutkimaan keinoja valmistautua niihin paremmin, jotta niiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä tavalla, joka on sopusoinnussa perustamissopimuksen periaatteiden kanssa. Ensimmäinen selonteko esitetään työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen neuvostolle ja annetaan edelleen Cardiffin Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi.
29. Eurooppa-neuvosto kehottaa sekä Euroopan lainsäätäjää että kansallisia lainsäätäjiä jatkamaan aktiivisesti jo aloittamiaan toimia yrityksiä ja erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan lainsäädännöllisen ja hallinnollisen toimintaympäristön yksinkertaistamiseksi.
30. Lopuksi Eurooppa-neuvosto tunnustaa sen merkityksen, joka laajoilla yleiseurooppalaisilla riskipääomamarkkinoilla voi olla työpaikkojen luomisessa, ja kehottaa komissiota tekemään kesäkuussa 1998 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle selvityksen ongelmista, jotka vaikeuttavat näiden markkinoiden kehittymistä Euroopan unionissa.
Verotus
31. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että on tarpeen muuttaa verotuksen kiristymiseen johtavan kehityksen suuntaa, ja korostaa tämän vuoksi jäsenvaltioiden yhteensovitetun toiminnan tärkeyttä. Eurooppa-neuvosto muistuttaa jälleen halustaan lopettaa työllisyystilannetta vaikeuttava epäoikeudenmukainen kilpailu verotuksen alalla.
(ks. myös kohdat 66 - 68.)
Tutkimus ja innovaatio
32. Unionin eri alojen politiikkansa kautta toteuttaman toiminnan on täydennettävä ja tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä edistää työllisyyttä. Tämä koskee tutkimustoimintaa, jolla on kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta suuri merkitys erityisesti levitettäessä innovaatioita ja siirrettäessä teknologiaa pienille ja keskisuurille yrityksille. Eurooppa-neuvosto korostaa tutkimuksen uuden puiteohjelman merkitystä; painopistealueet on käsiteltävä ja hyväksyttävä ennen vuoden 1998 loppua.
Laajat verkostot
33. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN) perustaminen on edelleenkin eräs parhaita keinoja vahvistaa Euroopan talouden kilpailukykyä. Se myös täydentää yhtenäismarkkinoita olennaisesti. Eurooppa-neuvosto toivoo, että kussakin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen keskeisistä hankkeista noudatettaisiin tästä lähtien asianmukaista aikataulua ja rahoitussuunnitelmaa, johon osallistuvat tarvittaessa sekä julkiset että yksityiset kumppanit ja aktiivisesti myös Euroopan investointipankki. Se on tyytyväinen Euroopan investointipankin erityiseen toimintasuunnitelmaan, johon kuuluu suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen tarkoitettujen välineiden kehittäminen.
Rakennerahastot
34. Eurooppa-neuvosto toivoo, että rakennerahastojen tuleva uudistus perustuisi aikaisempiin kokemuksiin. Näin rahastoja voitaisiin käyttää parhaiten työllistämiseen aina, kun se on mahdollista niille määriteltyjen tavoitteiden puitteissa ja ottaen huomioon niiden ensisijaisen tehtävän eli sen varmistamisen, että kehityksessä jälkeen jääneet alueet pääsevät samalle tasolle muiden kanssa.
Tietoyhteiskunta
35. Koska tietotekniikalla voidaan vaikuttaa koulutukseen ja siten myös työllisyyteen, Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota antamaan sille ennen vuoden 1998 loppua selvityksen sähköisen kaupankäynnin, avointen verkkojen kehittämisen sekä opetuksessa ja kasvatuksessa käytettävien multimediavälineiden alalla saavutetuista tuloksista ja näiden alojen tulevaisuudennäkymistä.
ERITYISESTI TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEEN TARKOITETUT UUDET ALOITTEET
Euroopan investointipankin toimintasuunnitelma
36. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan investointipankki on perustanut erityisen Amsterdamin toimintaohjelman (ASAP), jonka on tarkoitus jatkua vuoteen 2000 saakka ja jolla pyritään toteuttamaan kasvusta ja työllisyydestä 16. kesäkuuta 1997 annetussa päätöslauselmassa olevat suuntaviivat konkreettisina investointimahdollisuuksina, joilla voidaan edistää uusien työpaikkojen luomista Euroopassa.
37. Ohjelmaan kuuluu kolme päätöslauselman tavoitteita vastaavaa lisätoimenpiteiden sarjaa:
38. - otetaan käyttöön erityisjärjestely sellaisten uusien välineiden tukemiseksi, joilla osallistutaan voimakkaasti kasvavien pienten ja keskisuurten korkean teknologian yritysten rahoitukseen. Tukea voitaisiin tarvittaessa vahvistaa käyttämällä investointipankin vuotuista ylijäämää aina miljardiin ecuun saakka. Toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ja tehtävien jakoon pankki- ja rahoitusmaailman kanssa. Euroopan investointipankin läheisenä kumppanina siinä on Euroopan investointirahasto.
39. - kehitetään ja vahvistetaan investointipankin koulutuksen, terveyden, kaupunkiympäristön ja ympäristönsuojelun aloille myöntämää rahoitusta.
40. - lisätään Euroopan laajuisten verkkojen ja muiden laajojen infrastruktuuriverkkojen rahoitusta, jota investointipankki myöntää jo huomattavasti. Koska investointipankki on vakaasti päättänyt suosia elinkelpoisia hankkeita, se on valmis myöntämään pitkiä laina-aikoja, joilta ei peritä lyhennyksiä, sekä pitkiä, hankkeen ominaisuuksiin soveltuvia takaisinmaksuaikoja, joilla pyritään helpottamaan yksilöllisiä ratkaisumalleja. Lisäksi se on valmis myöntämään lisätukea julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välisten kumppanuussuhteiden perustamiselle.
41. Eurooppa-neuvosto on pannut erityisen tyytyväisenä merkille, että ohjelman toteuttamisessa ollaan varsin pitkällä ja että joitakin huomattavia tuloksia on jo saatu aikaan, esimerkiksi:
42. - investointipankki ja investointirahasto ovat luoneet Euroopan teknologiaohjelman (ETF), jota rahoitetaan aina 125 miljoonaan ecuun saakka pankin vuotuisesta ylijäämästä ja jonka tarkoituksena on saada riskipääomaa korkean teknologian alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille. Euroopan teknologiamekanismi voisi "rahastojen rahastona" osallistua yli 800 miljoonan ecun riskipääomakeskittymiin.
43. - on määritelty investointipankin ja unionin joidenkin rahoituslaitosten välisiä yksilöllisiä hankkeita, joihin kuuluu riskien jakaminen ja joilla pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetään eri tyyppistä rahoitusta pääoman tai pääoman luonteisten varojen muodossa.
44. - terveyden ja koulutuksen alan investointihankkeille on hyväksytty pitkäaikaisia lainoja, joiden kokonaismäärä todennäköisesti ylittää miljardi ecua vuoden 1997 loppuun mennessä.
45. - kaupunki- ja ympäristöhankkeille sekä Euroopan laajuisille verkoille ja infrastruktuureille myönnettävää investointipankin pitkäaikaisrahoitusta on lisätty. Näillä aloilla Amsterdamin Eurooppa-neuvoston jälkeen hyväksyttyjen lainojen määrä on yli 5 miljardia ecua.
46. Eurooppa-neuvosto rohkaisee investointipankkia ylläpitämään ja vahvistamaan tällä ohjelmalla saavutettuja hyviä tuloksia. Investointipankin nykyisen toiminnan lisäksi voitaisiin uusia lainoja myöntää tämän ohjelman ja muun vastaavan toiminnan puitteissa kolmen seuraavan vuoden aikana Amsterdamin päätöslauselmassa määritellyillä ensisijaisilla aloilla, ja näiden uusien lainojen määrä voisi joidenkin arvioiden mukaan olla jopa 10 miljardia ecua, millä voitaisiin edistää yli 30 miljardin ecun kokonaisinvestointia.
Euroopan työllisyysaloite
47. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen työllisyyden edistämiseksi tarkoitettujen budjettivarojen lisäämistä koskevaan Euroopan parlamentin aloitteeseen, johon suhtauduttiin myönteisesti neuvostossa. Eurooppa-neuvosto kehottaa parlamenttia ja neuvostoa vahvistamaan tämän yhteisymmärryksen ja komissiota tekemään mahdollisimman pian ehdotuksia innovatiivisten ja uusia työpaikkoja luovien pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen tarkoitetuista rahoitusvälineistä, jotta neuvosto voisi hyväksyä ehdotukset nopeasti.
48. Uusilla välineillä on vahvistettava Euroopan investointipankin rahoittamaa ja Euroopan investointirahaston hallinnoimaa Euroopan teknologiaohjelmaa antamalla käyttöön riskipääomaa, tuettava ylikansallisten yhteisyritysten perustamista sekä perustettava Euroopan investointirahastoon erityinen takuurahasto, jolla voitaisiin helpottaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä rahoittavien laitosten riskinottoa. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota esittämään jäsenvaltioissa saatavien kokemusten pohjalta esimerkkejä hyvistä käytännöistä näiden välineiden toimivuuden kannalta.
II OSA
VUODEN 1998 SUUNTAVIIVAT
I PARANNETAAN TYÖLLISTYVYYTTÄ
49. • Torjutaan nuorisotyöttömyyttä ja ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyttä
Jotta jäsenvaltiot voisivat katkaista nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun, niiden on kehitettävä ennaltaehkäiseviä strategioita, joissa painotetaan valmiuksia päästä työelämään ja jotka perustuvat siihen, että yksilölliset tarpeet otetaan huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Jäsenvaltioiden on myös asetettava enintään viiden vuoden määräaika (määräaika voi olla pitempi jäsenvaltioissa, joissa työttömyystaso on erityisen korkea), jonka kuluessa
50. - kaikille nuorille annetaan uusi mahdollisuus ennen kuin he ovat olleet kuusi kuukautta työttöminä tarjoamalla heille koulutusta, uudelleenkoulutusta, työharjoittelua, työtä tai muuta toimintaa, joka edistää pääsyä työelämään
51. - myös aikuisille työttömille annetaan uusi mahdollisuus ennen kuin he ovat olleet 12 kuukautta työttöminä edellä mainituilla keinoilla tai yleisemmin yksilöllisellä ammatinvalinnanohjauksella.
52. Ennaltaehkäisevien ja työllistyvyystoimenpiteiden lisäksi olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään pitkäaikaistyöttömien paluuta työelämään.
53. • Siirrytään passiivisista aktiivisiin toimenpiteisiin
Työttömyyskorvaus- ja koulutusjärjestelmiä on tarkistettava ja mukautettava tarpeen mukaan niin, että niillä edistettäisiin aktiivisesti työllistymistä ja kannustettaisiin selkeästi työttömiä hakemaan ja ottamaan vastaan työtä ja koulutusta.
Tätä varten kukin jäsenvaltio
54. - pyrkii lisäämään huomattavasti niiden ihmisten määrää, jotka voivat käyttää hyväkseen työelämään pääsyä edistäviä toimenpiteitä. Jotta koulutusta tai muita vastaavia toimenpiteitä voitaisiin tarjota yhä useammalle työttömälle, kukin jäsenvaltio määrittelee lähtökohtiensa mukaisen tavoitteen, jonka avulla pyritään asteittain lähentymään kolmen parhaiten onnistuneen jäsenvaltion keskiarvoa ja vähintään 20 prosenttia.
55. • Kehitetään kumppanuuteen perustuvaa toimintatapaa
Jäsenvaltioiden toiminta työelämään pääsyn edistämiseksi ei yksin riitä takaamaan toivottuja tuloksia. Sen vuoksi
56. - työmarkkinaosapuolia pyydetään painokkaasti vastuunsa ja toimivaltansa eri tasoilla tekemään nopeasti sopimuksia, joilla voitaisiin lisätä mahdollisuuksia koulutukseen, työkokemuksen hankkimiseen ja työharjoitteluun tai muita työllistyvyyttä helpottavia toimenpiteitä.
57. - jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet pyrkivät kehittämään mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.
58. • Helpotetaan siirtymistä koulusta työelämään
Työnsaantimahdollisuudet ovat heikot sellaisilla nuorilla, jotka päättävät koulunkäyntinsä saavuttamatta valmiuksia päästä työmarkkinoille. Sen vuoksi jäsenvaltiot
59. - parantavat koulutusjärjestelmänsä tehokkuutta, jotta koulunkäyntinsä varhain päättävien nuorten määrä vähenisi merkittävästi
60. - huolehtivat siitä, että nuorille annetaan paremmat valmiudet sopeutua teknologian ja talouden muutoksiin ja että he saavat työmarkkinoiden vaatimuksia vastaavan ammattitaidon, toteuttamalla ja kehittämällä tarvittaessa oppisopimuskoulutusta.
II SUOSITAAN YRITTÄJYYTTÄ
61. • Helpotetaan yritysten perustamista ja niiden hallinnointia laatimalla selkeät, vakaat ja luotettavat säännöt ja parantamalla riskipääomamarkkinoiden kehitysedellytyksiä. Euroopan investointipankin tarjoamat uudet järjestelyt ja jäsenvaltioiden toimet helpottavat uusien yritysten perustamista. Jäsenvaltioiden olisi myös kevennettävä ja yksinkertaistettava pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollisia ja verorasitteita. Tätä varten jäsenvaltiot
62. - pyrkivät merkittävästi vähentämään yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yleiskustannuksia ja hallinnollisia rasitteita etenkin uusia työntekijöitä palkattaessa
63. - edistävät itsenäistä ammatinharjoittamista tarkastelemalla ja pyrkimällä vähentämään erityisesti verotuksellisia ja sosiaaliturvaan liittyviä esteitä, jotka vaikeuttavat erityisesti palkansaajien siirtymistä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi ja pienyritysten perustajiksi.
64. • Hyödynnetään mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja
Jos Euroopan unioni haluaa onnistua työllisyyshaasteeseen vastaamisessa, on kaikkia työllistämismahdollisuuksia sekä uutta teknologiaa ja innovaatioita käytettävä tehokkaasti hyväksi. Tätä varten jäsenvaltiot
65. - tarkastelevat, kuinka voitaisiin parhaiten hyödyntää mahdollisuuksia, jotka syntyvät uusien työpaikkojen luomisesta paikallistasolla, sosiaalitaloudessa ja uusilla aloilla, joilla markkinat eivät vielä pysty tyydyttämään tarpeita, ja ne tutkivat tätä vaikeuttavia esteitä tarkoituksenaan vähentää niitä.
66. • Verotusjärjestelmää kehitetään työllisyyttä suosivammaksi ja käännetään nykyinen pitkän aikavälin kehitys, johon kuuluu työn verotuksen ja pakollisten maksujen lisääntyminen (35 prosenttia vuonna 1980 ja yli 42 prosenttia vuonna 1995). Kukin jäsenvaltio
67. - asettaa tarpeen mukaan ja nykyisen tasonsa huomioon ottaen tavoitteeksi vähentää asteittain kokonaisverorasitusta ja soveltuvin osin työhön kohdistuvaa verorasitusta ja välillisiä työvoimakustannuksia etenkin vähän ammattitaitoa vaativan ja heikosti palkatun työn osalta; tämä tehdään vaarantamatta julkisen talouden tervehdyttämistä ja sosiaaliturvajärjestelmien taloudellista tasapainoa. Jäsenvaltiot tarkastelevat tarvittaessa, onko aiheellista ottaa käyttöön energiavero tai saastuttavia päästöjä koskeva vero tai jokin muu verotustoimenpide.
68. - harkitsee halutessaan, onko syytä alentaa alv-prosenttia sellaisten työvoimavaltaisten palvelujen osalta, joihin ei kohdistu rajat ylittävää kilpailua.
III PARANNETAAN YRITYSTEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN SOPEUTUMISKYKYÄ
69. • Nykyaikaistetaan työn organisointia
Työn organisoinnin ja työtapojen nykyaikaistamisen edistämiseksi
70. - työmarkkinaosapuolia pyydetään neuvottelemaan sopivalla, etenkin alakohtaisella ja yritystasolla sopimuksia, joilla pyritään työn organisoinnin nykyaikaistamiseen, mukaan lukien joustavat työaikajärjestelyt, jotta voitaisiin parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä saavuttaa joustavuuden ja työsuhdeturvan välillä tarvittava tasapaino. Nämä sopimukset voivat koskea vuotuista työaikaa, työajan lyhentämistä, ylityön vähentämistä, osa-aikatyön kehittämistä, elinikäistä oppimista ja sapattivapaita.
71. - kukin jäsenvaltio tarkastelee, onko sen omassa lainsäädännössä aiheellista säätää joustavammista sopimuksista yhä monimuotoisempien työjärjestelyjen huomioon ottamiseksi. Henkilöille, joilla on tällainen työsopimus, olisi taattava riittävä turva ja parempi ammatillinen asema sopusointuisesti yritysten tarpeiden kanssa.
72. • Tuetaan yritysten sopeutumiskykyä
Yritysten työntekijöiden ammattitaidon parantamiseksi jäsenvaltiot
73. - tarkastelevat muiden muassa verotuksellisia esteitä, jotka voivat vaikeuttaa investointeja henkilöresursseihin, ja myöntävät tarvittaessa verohelpotuksia tai vahvistavat muita kannustavia toimia yritysten oman koulutustoiminnan kehittämistä varten. Ne tarkastelevat myös kaikkia uusia säännöksiä varmistaakseen, että nämä osaltaan vähentävät työllistyvyyden esteitä ja lisäävät työmarkkinoiden sopeutumiskykyä talouden rakennemuutoksiin.
IV EDISTETÄÄN YHTÄLÄISIÄ MAHDOLLISUUKSIA
74. • Estetään miesten ja naisten eriarvoinen kohtelu
Jäsenvaltioiden olisi osoitettava tahtonsa edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia nostamalla naisten työllisyysastetta. Niiden olisi myös kiinnitettävä huomiota naisten tai miesten määrän epätasapainoon tietyillä aloilla ja tietyissä ammateissa. Jäsenvaltiot
75. - pyrkivät vähentämään naisten ja miesten työttömyysasteiden välistä eroa tukemalla aktiivisesti naisten työllisyyden lisäämistä ja pyrkimällä estämään sen, että tietyillä aloilla ja ammateissa naiset ovat aliedustettuina ja toisissa yliedustettuina.
76. • Yhteensovitetaan työelämä ja perhe-elämä
Naisten ja miesten kannalta erittäin tärkeää on politiikka, joka koskee sapattivapaita, vanhempainlomaa ja osa-aikatyötä. Alaa koskevien direktiivien ja työmarkkinaosapuolten sopimusten täytäntöönpanoa olisi nopeutettava ja seurattava säännöllisesti. Jäsenvaltioissa on oltava riittävästi tarjolla laadukkaita lastenhoitopalveluja, joiden avulla voidaan edistää naisten ja miesten pääsyä työmarkkinoille ja pysymistä työelämässä. Jäsenvaltiot:
77. - pyrkivät lisäämään mahdollisuuksia saada kyseisiä hoitopalveluja, jos sellaiseen on tarvetta.
78. • Helpotetaan paluuta työelämään
Jäsenvaltiot
- kiinnittävät erityistä huomiota niiden naisten ja miesten asemaan, jotka suunnittelevat paluuta työelämään työstä poissaolon jälkeen, ja tutkivat sen vuoksi, kuinka voitaisiin asteittain vähentää esteitä, jotka vaikeuttavat paluuta työelämään.
79. • Edistetään vammaisten pääsyä työelämään
Jäsenvaltiot:
- kiinnittävät erityistä huomiota vaikeuksiin, joita vammaisilla voi olla työelämään pääsyssä.