Eurooppa-neuvosto katsoo, että työpaikkojen luominen on Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tärkein yhteiskunnallinen, taloudellinen ja poliittinen tavoite, ja ilmoittaa aikovansa päättäväisesti jatkaa kaikkia niitä toimia, jotka ovat tarpeen työttömyyden vähentämiseksi.

Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt viiteskenaarion, jolla otetaan käyttöön yhteinen raha ja on yksiselitteisesti vahvistanut, että kyseinen vaihe alkaa 1. tammikuuta 1999.

Eurooppa-neuvosto on päättänyt antaa nimen 'euro' rahalle, jota käytetään

1. tammikuuta 1999 alkaen.

Eurooppa-neuvosto on jatkanut Euroopan tulevaisuuden pohdintaa, joka aloitettiin Essenissä ja jota jatkettiin Cannesissa ja Formentorissa.

Tässä yhteydessä mietintäryhmän raportin saatuaan Eurooppa-neuvosto on päättänyt, että hallitustenvälinen konferenssi alkaa 29. maaliskuuta 1996 ja siinä on tarkoitus luoda poliittiset ja institutionaaliset edellytykset Euroopan unionin sopeuttamiseksi tämän päivän ja huomisen tarpeisiin erityisesti tulevaa laajentumista ajatellen.

Tämän konferenssin on saatava aikaan riittäviä tuloksia, jotta unionin tuoma lisäarvo koskettaisi kaikkia sen kansalaisia ja että se voisi asianmukaisella tavalla vastata sitoumuksistaan sisäisellä ja ulkoisella tasolla.

Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä muutamia tärkeitä saavutuksia, jotka ovat toteutuneet sen viimeisen kokouksen jälkeen ulkosuhteiden alalla ja joissa Euroopan unionilla on ollut merkittävä osuus:

1. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että talous- ja rahaliiton kolmas vaihe alkaa

1. tammikuuta 1999 Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa säädettyjen lähentymisperusteiden, aikataulun, pöytäkirjojen ja menettelytapojen mukaisesti.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että taloudellisen lähentymisen korkea aste on yksi edellytys perussopimuksen tavoitteelle yhteisen vakaan rahan luomisesta.

2. Uuden rahan nimi on yksi tärkeä osa valmistauduttaessa yhteiseen rahaan siirtymiseen, sillä se ratkaisee osittain talous- ja rahaliiton hyväksyttävyyden yleisön keskuudessa.

Eurooppa-neuvosto katsoo, että yhteisen rahan nimen on oltava sama Euroopan unionin kaikilla virallisilla kielillä ja sen on otettava huomioon erilaiset kirjoitusasut; sen on oltava yksinkertainen ja symbolisoitava Eurooppaa.

Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto päättää, että kolmannen vaiheen alusta alkaen eurorahasta käytetään nimeä 'euro'. Tämä tarkoittaa täydellistä nimeä, ei etuliitettä, joka liitetään kansallisten rahojen nimen eteen.

Euroksi määritettyä nimeä käytetään nimityksen ecu sijasta, jota sopimuksessa käytettiin eurooppalaisesta rahayksiköstä.

Viidentoista jäsenvaltion hallitukset päättivät yhteisellä sopimuksella, että tämä päätös on lopullinen ja hyväksytty tulkinta perussopimuksen asiaankuuluvista määräyksistä.

3. Ratkaisevana askeleena yhteiseen rahaan siirtymisen prosessin selkeyttämiseksi Eurooppa-neuvosto hyväksyy liitteessä 1 olevan yhteiseen rahaan siirtymistä koskevan ohjelman, jonka neuvosto oli sen pyynnöstä laatinut komissiota ja Euroopan rahapoliittista instituuttia kuultuaan. Eurooppa-neuvosto totesi tyytyväisenä, että ohjelma on yhteensopiva Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMIn) yhteisen rahan käyttöönottamisesta tekemän raportin kanssa.

4. Ohelmassa turvataan avoimuus ja hyväksyttävyys, vahvistetaan uskottavuus ja prosessin peruuttamattomuus. Se on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja sen avulla pyritään tarvittavaan oikeusvarmuuteen, minimoimaan sopeuttamiskustannukset ja välttämään kilpailun vääristyminen. Yhteisen rahan käyttöön ottamista koskevan ohjelman mukaisesti neuvosto valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa vahvistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vuonna 1998, mitkä jäsenmaat täyttävät yhteisen rahan käyttöönottoon vaadittavat edellytykset. Euroopan keskuspankki (EKP) on perustettava riittävän aikaisin, jotta valmistelut saadaan päätökseen ja toiminta kaikilta osin alkamaan 1. tammikuuta 1999.

5. Kolmas vaihe alkaa 1. tammikuuta 1999 osallistuvien valtioiden valuuttojen vaihtokurssien peruuttamattomalla kiinnittämisellä toisiinsa ja euroon nähden. Tästä päivämäärästä alkaen rahapolitiikka ja valuuttakurssipolitiikka tapahtuu euroissa, euron käyttöä suositaan valuuttamarkkinoilla ja mukana olevat jäsenvaltiot laskevat liikkeeseen kaupankäynnin kohteena olevat lainansa euroina.

6. Neuvoston asetus, jonka tekninen valmistelu saatetaan päätökseen viimeistään vuoden 1996 loppuun mennessä, tulee voimaan 1. tammikuuta 1999 ja muodostaa oikeudelliset puitteet euron käytölle. Tästä päivästä alkaen se on itsenäinen valuutta ja virallinen ecu-kori lakkaa olemasta. Tällä asetuksella perustetaan lain edellyttämä vastaavuus euron ja kansallisten rahayksikköjen välille siksi ajaksi, kun eri rahayksikköjen välillä on vielä eroja. Kansallisten valuuttojen korvaaminen eurolla ei sinänsä muuta sopimussuhteiden jatkuvuutta, paitsi jos niissä toisin määrätään. Jos sopimuksen arvo määrätään suhteessa Euroopan yhteisön viralliseen ecu-koriin, korvaaminen eurolla tapahtuu perussopimuksen mukaisesti yhden suhde yhteen, jollei sopimuslausekkeissa toisin määrätä.

7. Viimeistään 1. tammikuuta 2002 eurosetelit ja -kolikot tulevat liikenteeseen kansallisten seteleiden ja kolikoiden rinnalle. Kansallisten valuuttojen on oltava täysin eurolla korvattuja kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa kuuden kuukauden kuluessa, ja euron käyttöön ottaminen on näin saatettu loppuun. Sen jälkeen kansallisia seteleitä ja kolikoita vaihdetaan kansallisissa keskuspankeissa.

8. Eurooppa-neuvosto kehottaa ECOFIN-neuvostoa vauhdittamaan tänään hyväksytyn yhteisen rahan käyttöön ottamista koskevan ohjelman täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä lisätyötä. Lisäksi on määriteltävä, millaisina eurosetelit ja -kolikot painetaan unionin eri kirjaimistoissa.

Budjettikuri on erittäin tärkeä sekä talous- ja rahaliiton menestykselle että yhteisen rahan hyväksymiselle yleisön keskuudessa. Kolmanteen vaiheeseen siirtymisen jälkeen on tarpeen varmistaa, että julkiset taloudet säilyttävät perussopimuksen velvoitteiden mukaisen terveen suunnan.

Eurooppa-neuvosto panee mielenkiinnolla merkille komission aikomuksen esittää vuonna 1996 päätelmät budjettikurin ja rahaliiton koordinoinnin takaamisen keinoista perussopimuksen menettelyjen ja periaatteiden mukaisesti.

Eurorahan alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ja sen ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden välinen suhde

Eurorahan alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ja sen ulkopuolelle alkuvaiheessa jäävien jäsenvaltioiden tuleva suhde on määriteltävä ennen siirtymistä kolmanteen vaiheeseen.

Eurooppa-neuvosto pyytää, että ECOFIN-neuvosto yhdessä komission ja Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) kanssa ja kukin oman toimivaltansa puitteissa tutkii kysymyksiä, joita joidenkin valtioiden mahdollinen jääminen eurorahan alueen ulkopuolelle sen alkuvaiheessa synnyttää ja erityisesti, mutta ei pelkästään, rahataloudelliseen vakauteen liittyviä ongelmia.

Eurooppa-neuvosto pyytää ECOFIN-neuvostoa raportoimaan kahdesta edellä mainitusta kysymyksestä niin pian kuin mahdollista.

Molempien asioiden valmistelutyössä on noudatettava perussopimuksen vaatimusta siitä, että vuoden 1999 jälkeen eurorahan alueeseen mukaan tulevien jäsenvaltioiden on voitava tehdä tämä samoin ehdoin, joita sovellettiin jo vuonna 1998 osallistuneisiin jäsenvaltioihin.

Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että on tarpeen pitää yllä kestävällä tavalla korkeaa lähentymisastetta jäsenvaltioiden talouksien välillä, jotta yhteiseen rahaan siirtymiselle voidaan luoda vakaat edellytykset ja jotta sisämarkkinoiden moitteeton toiminta voidaan varmistaa. Se hyväksyi viime heinäkuussa annetun neuvoston raportin talouspolitiikan yleislinjojen toimeenpanosta.

1. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että työttömyyden torjunta ja tasa-arvoiset mahdollisuuksien edistäminen on yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ensisijainen tehtävä.

Essenissä hahmoteltu keskipitkän aikavälin strategia, joka Cannesissa vahvistettiin, muodostaa asianmukaiset puitteet päätettyjen toimenpiteiden kehittämiseksi. Näitä toimenpiteitä on jo sovellettu jäsenvaltioissa yleisesti positiivisin tuloksin erityisesti yhdistämällä asianmukaisella tavalla rakenteellisia ja poliittisia toimenpiteitä, jotka edistävät kestävää taloudellista kasvua.

Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti komission väliaikaraporttiin ja analyysiin unionin talous- ja rakennepolitiikan tehostetun koordinoinnin molemminpuolisesti suotuisista vaikutuksista. Se kehottaa komissiota esittämään lopullisen raporttinsa Eurooppa-neuvostolle joulukuussa 1996.

2. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille tavan, jolla on ensimmäistä kertaa luotu ja toteutettu Essenissä päätetty työllisyyden seurantamenetelmä, joka perustuu kaikkien tähän yhteiseen ponnistukseen osallistuvien toimijoiden yhteistyöstrategiaan. Näin ollen:

3. Neuvoston ja komission yhteisen työllisyysraportin suositusten perusteella Eurooppa-

neuvosto kehottaa jäsenvaltioita pitämään seuraavia toiminta-aloja ensisijaisina monivuotisissa työllisyysohjelmissaan eli niiden olisi:

Aiempia toimenpiteitä toteutetaan kiinnittäen erityistä huomiota sellaisiin erikoisryhmiin kuten ensimmäistä työpaikkaansa hakevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja työttömät naiset.

Maltillista palkkakehitystä koskevat sovellutukset pysyvät edelleen työmarkkinaosapuolten välisenä asiana. Sosiaaliturvamaksujen kehitys voi tapahtua sellaisen toimintamarginaalin puitteissa, jonka ansiosta on mahdollista säilyttää sosiaalisten perusturvajärjestelmien rahoituksen vakaus.

Monivuotisten työllisyysohjelmien ja Madridin kokouksessa hyväksyttyjen suositusten toteuttamisastetta tarkastellaan uudelleen joulukuussa 1996 pidettävässä Eurooppa-neuvostossa, työllisyysstrategian vahvistamiseksi ja lisäsuositusten antamiseksi.

4. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieleen, että on varmistettava enemmän työpaikkoja luova taloudellinen kasvu ja se kehottaa jäsenvaltioita edelleen sopeuttamaan kyseiset politiikkansa talouspolitiikan suuriin yleislinjoihin täydentäen niitä jo aloitetuilla tai suunnitelluilla rakenteellisilla uudistuksilla, jotta voitaisiin poistaa olemassa olevat jäykkyydet ja saada aikaan paremmin toimivat työvoimamarkkinat tuotanto- ja palvelualoilla.

On syytä käyttää hyväksi se tilaisuus, jonka nykyinen taloudellisen kasvun vaihe tarjoaa välttämättömien rakenneuudistusten tekemiseksi ja tehostamiseksi ennakoitua nopeammin.

5. Lopuksi Eurooppa-neuvosto korostaa yhteisön politiikkojen tärkeyttä ja erityisesti sisämarkkinoiden, ympäristöpolitiikan, pk-yritysten sekä Euroopan laajuisten verkkojen tärkeyttä työpaikkojen luomisessa.

6. Ne Eurooppa-neuvoston jäsenet, joiden edustamat jäsenvaltiot ovat liittyneet perussopimuksen sosiaalipolitiikasta tehtyyn pöytäkirjaan ja sen liitteenä olevaan sopimukseen, toteavat tyydytyksellä, että ensimmäistä kertaa on toteutunut kyseisen sopimuksen puitteissa työmarkkinaosapuolten välinen sopimus, joka liittyy työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevaan direktiiviehdotukseen ("vanhempain lomat"). Se toivoo, että tämä tapaus toimisi tiennäyttäjänä muille vastaaville

työvoimapoliittisesti tärkeillä aloilla tehtäville sopimuksille.

7. Tämän strategian onnistumisen varmistamiseksi Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa (ECOFIN sekä työ- ja sosiaaliasiat) ja komissiota seuraamaan jatkuvasti näiden ohjelmien toteuttamista sekä toimittamaan uuden yhteisen vuosiraportin joulukuussa 1996 pidettävälle Eurooppa-neuvostolle. Essenissä päätetyn työllisyyden seurantamenettelyn käytännön soveltamisen helpottamiseksi on välttämätöntä luoda mahdollisimman pian liitteenä olevassa raportissa mainitut mekanismit (vakaa rakenne ja yhteiset indikaattorit). Eurooppa-neuvosto on vakaasti päättänyt asettaa edelleen ensisijaiseksi tavoitteekseen työpaikkojen luomisen Euroopan unionissa tulevina vuosina.

Eurooppa-neuvosto toteaa saaneensa komission raportin sisämarkkinoista ja panee tyydytyksellä merkille, että tällä alalla on hyväksytty huomattava määrä ehdotuksia sekä otettu käyttöön uusi ilmoitusmenettely, jolla tiedotetaan kansallisista tavaroiden vapaan liikkumisen esteistä sekä varmistetaan molemminpuolinen tunnustaminen.

Eurooppa-neuvosto on pannut merkille CIAMPI-ryhmän raportin kilpailukyvystä ja antanut neuvostolle tehtäväksi sen tarkastelemisen.

Sisämarkkinoiden on hyödytettävä täysimääräisesti kansalaisia soveltamalla perussopimuksen määräyksiä kansalaisten vapaasta liikkumisesta ja antamalla heille parempi kuluttajansuoja, parantamalla heidän yhteiskunnallista tietoisuuttaan sekä kehittämällä niitä järjestelmiä, joilla voimme tiedottaa paremmin kansalaisille niistä eduista, joita he voivat sisämarkkinoiden avulla saada sekä joiden avulla voimme itse saada paremmin tietoa kansalaisten tarpeista.

Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää saattaa sisämarkkinoiden toteuttaminen päätökseen lisäämällä kilpailua useilla aloilla työpaikkojen luomiseen tarvittavan kilpailukyvyn lujittamiseksi. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen Cannesissa vuonna 1995 tekemänsä päätelmät siitä, että tämän tavoitteen on oltava sopusoinnussa julkisiin palveluihin kuuluvien, yleistä taloudellista etua edustavien tehtävien kanssa. Erityisesti on taattava kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu, varmistettava palveluiden laatu- ja jatkuvuusvaatimukset ja osallistuttava tasapainoiseen aluesuunnitteluun.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Euroopan laajuiset verkot voivat edistää merkittävästi kilpailukykyä, työpaikkojen luomista ja unionin yhtenäisyyttä. Se panee tyytyväisenä merkille komission raportin ja alalla viime aikoina tapahtuneen edistyksen. Se kehottaa komissiota ja parlamenttia viimeistelemään nopeasti lainsäädännölliset puitteet ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle hankkeiden tehokkaan toteuttamisen ja erityisesti sellaiset hankkeet, jotka Eurooppa-

neuvosto on määritellyt erittäin merkittäviksi. Eurooppa-neuvosto kehottaa ECOFIN-neuvostoa tekemään komissiota kuultuaan aiheelliset päätökset, jotta euroopanlaajuisille verkoille voidaan osoittaa tarvittava lisärahoitus.

Eurooppa-neuvosto on pannut merkille pk-yritysten merkityksestä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä tehdyn komission raportin, jossa korostetaan erityisesti tarvetta:

Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota soveltamaan mahdollisimman pikaisesti näitä tavoitteita käytäntöön seuraavan pk-yritysten edistämiseksi tehtävän kokonaisohjelman puitteissa.

Eurooppa-neuvosto panee tyydytyksellä merkille sen ratkaisevan aseman, joka unionilla on kansainvälisesti ollut ympäristön suojelemisessa erityisesti vaarallisten aineiden rajojen yli tapahtuvan kuljetuksen valvonnan ja niiden hävittämisen (Baselin yleissopimus) osalta, biologisen monimuotoisuuden, otsonikerrosta ohentavien aineosien (Montrealin pöytäkirja) osalta sekä ympäristöministerien kolmannessa yleiseurooppalaisessa konferenssissa käsittelemien muiden aiheiden osalta.

Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille tämän politiikan puitteissa tehdyt tärkeät sopimukset sekä uutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa koskevan keskustelun, jonka ansiosta sekä veden laatua että sen mahdollista puuttumista käsitellään rajallisena taloudellisena ja ympäristöllisenä luonnonvarana.

Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn suunnitelluissa uudistuksissa on tapahtunut edistymistä. Se kehottaa neuvostoa hyväksymään riisin yhteinen markkinajärjestely ennen vuoden loppua ja viinin osalta mahdollisimman pikaisesti. Se kehottaa Euroopan parlamenttia antamaan lausuntonsa hedelmien ja vihannesten yhteisten markkinajärjestelyjen uudistusehdotuksesta, jotta se voitaisiin hyväksyä mahdollisimman pikaisesti.

Eurooppa-neuvosto toteaa, että neuvosto on menestyksekkäästi suorittanut Essenissä saamansa tehtävän Espanjan ja Portugalin ottamiseksi mukaan täysimääräisesti yhteiseen kalastuspolitiikkaan.

Eurooppa-neuvosto on aloittanut mielipiteidenvaihdon perussopimuksen mukaisen toissijaisuusperiaatteen toteuttamisesta. Se vahvistaa Birminghamin ja Edinburghin kokouksissa hyväksytyt pääperiaatteet unionin toiminnan ohjaamiseksi.

Se on pannut merkille komission toisen vuosiraportin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta ja toteaa tyytyväisenä, että vuoden 1993 ohjelma olemassaolevan lainsäädännön mukauttamisesta toissijaisuusperiaatteeseen on saatettu lähestulkoon päätökseen.

Se on pyytänyt komissota laatimaan Eurooppa-neuvoston Firenzessä pidettävälle kokoukselle raportin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta yhteisön nykyisessä lainsäädännössä sekä antamaan selvityksen käsiteltävinä olevista ehdotuksista.

Eurooppa-neuvosto vaatii edistymistä taistelussa yhteiskunnallista syrjäytymistä vastaan sen eri muodoissa ottaen huomioon, että yhteisvastuullisuus on ensisijaisen tärkeä tekijä yhdentymiselle sekä Euroopan unionin yhteisten tavoitteiden kehittämiselle.

Eurooppa-neuvosto ottaa huomioon naisten ja miesten tasa-arvoa ja yhtäläisiä oikeuksia koskevan neljännen suunnitelman hyväksymisen ja toivoo, että toimenpiteitä naisten täydellisen tasa-arvon saavuttamiseksi jatketaan. Samassa hengessä Euroopan unioni toteuttaa Pekingin konferenssin tuloksena syntyneen toimintaohjelman vuosittaista seurantaa.

Se korostaa uudelleen kulttuuritoiminnan merkitystä yhteisen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämiseksi kaikissa unionin jäsenvaltioiden kulttuureissa.

Se korostaa, että on tärkeää hyväksyä nopeasti Euroopalle tärkeää kulttuuriperintöä koskeva RAFAEL-ohjelma.

Se suhtautuu myönteisesti Media-ohjelman uudistamiseen ja lausuu tyytyväisyytensä neuvostossa saavutetuista merkittävistä edistysaskeleista "televisio ilman rajoja " -direktiivin muutosehdotuksen suhteen, ja se toivoo, että tämä direktiivi voidaan antaa heti, kun edellytykset siihen ovat olemassa.

Se ottaa huomioon kansalaisten terveyden suojelemiseksi toteutetut työt ja vaatii, että hyväksytään viipymättä ohjelmat, jotka koskevat syövän torjuntaa, aidsin torjuntaa sekä terveyskasvatusta ja -koulutusta.

Se ottaa huomioon Euroopan unionin terveystilannetta koskevan tärkeän raportin ja toivoo, että Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto hyväksyvät mahdollisimman pian terveyden seurantaa ja valvontaa koskevan ohjelman.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siitä, että neuvoston työskentelyn avoimuuden lisäämisessä on edistytty hyväksymällä menettelytapasääntöjä, joilla helpotetaan yleisön mahdollisuutta tutustua neuvoston asiakirjoihin ja lausumiin sen toimiessa lainsäätäjänä, ja lisäämällä niiden keskustelujen määrää, jotka on tarkoitettu levitettäväksi suurelle yleisölle audiovisuaalisin keinoin.

Se panee tyytyväisenä merkille konsulaattien antamaa suojelua koskevat kaksi päätöstä, joiden ansiosta unionin kaikki kansalaiset voivat kääntyä kaikkien jäsenvaltioiden konsulaattien puoleen kolmansissa maissa perussopimuksen 8 C artiklan mukaisesti.

Eurooppa-neuvosto on vastaanottanut oikeus- ja sisäasioissa vuonna 1995 toteutettuja toimia koskevan raportin, jossa selvitään hyvin erilaisia toimia, muun muassa neljän yleissopimuksen tekemistä ja Europolin huumausaineyksikön perustamista.

Eurooppa-neuvosto, jonka pyrkimyksenä on, että unioni voisi luoda kansalaisilleen vapauden ja turvallisuuden alueen, kehottaa tämän alan yhteistyön syventämiseksi keskittämään tulevia toimia jo määritellyille tärkeimmille painopistealoille mukaanlukien Europol ja kehittämään niitä useamman puheenjohtajakauden aikana erityisesti seuraavilla aloilla:

Eurooppa-neuvosto on erittäin tyytyväinen siihen, että neuvosto hyväksyi Gomeran terrorismia koskevan julistuksen (liite 3) merkkinä unionin päättäväisyydestä vahvistaa yhteistyötä terrorismin torjunnassa, joka on yksi oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön ensisijaisista tavoitteista. Neuvoston on muovattava tätä yhteistyötä konkreettisilla ja tehokkailla toimenpiteillä.

Eurooppa-neuvosto hyväksyy huumausaineiden asiantuntijaryhmän raportin ja pitää erittäin kiireellisenä kyseisessä raportissa esitettyjen menettelytapaohjeiden muuttamista täsmällisiksi, operatiivisiksi ja yhteensovitetuiksi toiminnoiksi unionissa.

Eurooppa-neuvosto kehottaa Italiaa tulevana puheenjohtajavaltiona laatimaan yhteistyössä tulevan puheenjohtajavaltion Irlannin kanssa sekä kuultuaan jäsenvaltioita, komissiota, Europolin huumausaineyksikköä sekä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskusta toimintaohjelman, jossa otetaan huomioon yllä mainitussa raportissa esitetyt huomiot ja ohjeet.

Tässä suhteessa se pitää ensisijaisen tärkeänä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan, Karibian alue mukaanlukien, huumeiden vastaisen yhteistyöjärjestelmän perustamista. Se katsoo, että huumeiden väärinkäytön ja laittoman kaupan torjunnan kansainvälisen strategian on perustuttava koordinoituun yleisnäkemykseen, joka tähtää huumeiden tarjonnan ja kysynnän vähentämiseen kyseisten alueiden kahdenvälisen yhteistyön avulla. Se toteaa tyytyväisenä Karibian aluetta koskevan ranskalais-englantilaisen aloitteen, jossa ehdotetaan alueellista toimintaa laittoman huumausainekaupan torjumiseksi, joka sisältyy myös Yhdysvaltain ja Euroopan unionin väliseen toimintaohjelmaan.

Se kehottaa neuvostoa ja komissiota laatimaan raportin ja tekemään molempia alueita koskevia toimintaehdotuksia ennen ensi huhtikuuta. Tätä varten perustetaan huumeita käsittelevä tilapäinen työryhmä.

Se toteaa tyytyväisenä, että 18. joulukuuta allekirjoitetaan Madridissa yhteisön ja viiden Andien alueen (Pacto Andino) maan välillä huumeiden esiaineita koskeva sopimus, joka on tärkeä askel tässä strategiassa. Tässä yhteydessä se korostaa Andien alueen ja keski-Amerikan maille suosituimmuusaseman perusteella myönnettyjen etuisuuksien säilyttämistä huumeiden torjunnan erityissäännöstön puitteissa.

Se ilmaisee myös tyytyväisyytensä Brysselissä 7. ja 8. joulukuuta pidetyn huumekonferenssin johdosta.

Se panee myös merkille järjestäytyneestä rikollisuudesta tehdyt tutkimukset ja kehottaa neuvostoa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän kaikkia unionin jäsenvaltioita uhkaavan vaaran torjumiseksi.

Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota tutkimaan, voitaisiinko jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä yhdenmukaistamalla myötävaikuttaa huumausaineiden käytön ja laittoman kaupan vähentämiseen.

Eurooppa-neuvosto katsoo, että ensisijaisesti olisi keskityttävä käsittelemään rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja keskinäistä oikeusapua rikosoikeuden alalla samoin kuin Brysselin yleissopimuksen soveltamisalan laajentamista sekä asiakirjojen luovuttamista siviilioikeuden alalla. Se panee tyytyväisenä merkille maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevan sopimuksen allekirjoittamisen

Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että on saavutettu tuloksia kolmansista maista peräisin olevan laittoman siirtolaisuuden, kansalaisten takaisinottamista koskevien lausekkeiden sekä laittoman maahanmuuton ja laittoman työnteon valvonnan suhteen, ja Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa jatkamaan tähän liittyvien asioiden käsittelyä.

Se ilmaisee samoin tyytyväisyytensä päätöslauselmasta, joka koskee siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanotosta aiheutuneen vastuun jakamista samoin kuin päätöksestä, joka koskee vastuun jakamista kiireellisissä tapauksissa ja siinä käytettävää menettelyä.

Se panee merkille yhteisen kannan käsitteen 'pakolainen' yhdenmukaistetusta soveltamisesta Geneven yleissopimuksen 1 artiklan merkityksessä ja kehottaa jäsenvaltioita suorittamaan loppuun Dublinin yleissopimuksen ratifioinnin.

Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ratkaisemaan mahdollisimman pikaisesti vielä avoinna olevat kysymykset, jotka koskevat unionin jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittämisestä ja ilmaisee tyytyväisyytensä viisumikäytäntöjen suhteen saavutettuun yhteisymmärrykseen.

Eurooppa-neuvosto panee merkille saavutetut tulokset rotusyrjinnän ja vierasvihan vastaisten strategioiden määrittelemiseksi (liite 4); se kehottaa päättämään vierasvihan vastaisesta yhteisestä toiminnasta jotta voitaisiin lähentää jäsenvaltioiden tätä koskevia lainsäädäntöjä ja vahvistaa jäsenvaltioiden välistä keskinäistä oikeusapua tällä alalla.

Se kiinnittää huomiota myös neuvoa-antavan komitean väliaikaraporttiin ja kehottaa kyseistä komiteaa jatkamaan työskentelyään tämän raportin pohjalta ja täydentämään Euroopan rotusyrjinnän ja vierasvihan seurantakeskusta ja sen toteuttamiskelpoisuutta koskevaa tutkimusta sekä antamaan sen seuraavalle Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa 1996.

Eurooppa-neuvosto on ottanut huomioon yhteisön tulojen ja menojen tuhlaamista ja väärinkäyttöä vastaan kansallisella tasolla toteutetuista toimenpiteistä laaditun vertailevan analyysin ja yhteenvetoraportin, jotka komissio on laatinut jäsenvaltioiden raporttien perusteella.

Se tukee Ecofin-neuvoston (liite 5) päätelmiä ja kehottaa jäsenvaltioita ja toimielimiä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet samantasoisen suojan varmistamiseksi koko yhteisössä sekä yhteisön ja EKR:n kokonaisbudjetissa.

Se panee myös tyytyväisenä merkille sen, että asetus yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta annetaan välittömästi ja että vastaava yleissopimus on allekirjoitettu.

Se kehottaa komissiota antamaan nopeasti ehdotuksen paikan päällä suoritettavasta valvonnasta ja tarkastuksista ja kehottaa ECOFIN-neuvostoa antamaan tätä koskevan säädöksen ennen Eurooppa-neuvoston kesäkuussa pidettävää kokousta.

Se panee tyytyväisenä merkille yhteisymmärryksen Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjasta, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa sekä kansallisten että Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja yhteisön tai

kansallisten toimielinten ja elinten jäsenten lahjonnan määrittäminen rikokseksi.

Se kehottaa oikeus- ja sisäasiain neuvostoa jatkamaan työtä yleissopimuksen täydentämiseksi erityisesti oikeusasioissa tehtävän yhteistyön osalta.

Eurooppa-neuvosto ottaa tyytyväisenä vastaan komission tekemän aloitteen, joka koskee moitteetonta varainhoitoa, ja erityisesti sen tekemän päätöksen henkilökohtaisten edustajien ryhmän perustamisesta ensisijaisten toimien määrittämiseksi sekä yhteisöllisellä että kansallisella tasolla, jotta voitaisiin parantaa talousarvion täytäntöönpanoa ja korjata ne varainhoitoon liittyvät puutteet, jotka tilintarkastustuomioistuin on todennut.

Se kehottaa komissiota ja neuvostoa tutkimaan mahdollisuutta laajentaa maatalouden tilinpäätösjärjestelmä koskemaan myös muita toimialoja.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen, että on tärkeää välttää yritysten toiminnalle aiheutuvia turhia kustannuksia yksinkertaistamalla lainsäädäntöä ja hallintoa prosessilla, jonka olisi säilytettävä yhteisön säännöstö ja johon pitäisi liittyä tähän samaan tavoitteeseen tähtääviä kansallisia toimenpiteitä. Tätä varten se viittaa komission raporttiin, joka koskee riippumattoman asiantuntijaryhmän raporttia.

Se kehottaa komissiota nopeuttamaan yhteisön oikeuden kodifiointia koskevien ehdotusten tekemistä ja neuvostoa säätämään asiasta mahdollisimman nopeasti.

Laajentuminen on Euroopalle sekä poliittinen välttämättömyys että historiallinen tilaisuus. Takaamalla maanosan vakauden ja turvallisuuden se tarjoaa paitsi jäseniksi pyrkiville valtioille myös unionin nykyisille jäsenille uusia taloudellisen kasvun ja yleisen hyvinvoinnin näkymiä. Laajentumisen on vahvistettava Euroopan rakentamista kunnioittamalla yhteisön säännöstöä, johon sisältyvät yhteiset politiikat.

Tätä taustaa vasten Eurooppa-neuvosto on ottanut huomioon komission antamat raportit laajentumisen vaikutuksista Euroopan unionin politiikkaan, maataloutta koskeviin vaihtoehtoisiin toimintasuunnitelmiin sekä assosioituneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden liittymistä koskevien valmistautumissuunnitelmien kehittymiseen.

Se ottaa huomioon neuvoston raportin suhteista vuoden 1995 jälkipuoliskolla assosioituneihin KIE-maihin (liite 6).

Cannesissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tekemien päätösten tukemalla PHARE-ohjelmalla sekä Euroopan Investointipankin toimien jatkamisella mahdollistetaan liittymisen valmisteluun tähtäävien pyrkimysten kokonaisvaltainen voimistaminen.

Se toistaa, että neuvottelut Maltan ja Kyproksen liittymisestä unioniin alkavat komission ehdotusten perusteella puolen vuoden päästä vuoden 1996 hallitustenvälisen konferenssin päättymisestä sen tulokset huomioon ottaen. Eurooppa-neuvoston on tyytyväinen näiden kahden maan kanssa tämän vuoden heinäkuussa aloitetusta jäsennellystä vuoropuhelusta osana liittymistä edeltävää strategiaa.

Se vahvistaa myös tarpeen valmistella laajentumisen hyvin Kööpenhaminassa vahvistettujen arviointiperusteiden perusteella ja Essenissä määritellyn liittymistä koskevan valmistautumissuunnitelman mukaisesti Keski- ja Itä-Euroopan maiden osalta. Tätä suunnitelmaa on vahvistettava sellaisten edellytysten luomiseksi, jotka mahdollistavat näiden valtioiden asteittaisen ja yhtenäisen integroitumisen erityisesti markkinatalouden

kehityksen,niiden hallinnollisten rakenteiden mukauttamisen sekä vakaan taloudellisen ja rahataloudellisen ympäristön luomisen avulla.

Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota arvioimaan tarkemmin laajentumisen vaikutuksia yhteisön politiikkaan, erityisesti maatalous- ja rakennepolitiikan osalta. Eurooppa-neuvosto jatkaa asian tarkastelua seuraavissa kokouksissaan komission sille toimittamien raporttien pohjalta.

Se kehottaa komissiota jatkamaan aktiivisesti tähän mennessä jätettyjä jäsenyyshakemuksia koskevien lausuntojensa valmistelua, jotta se voisi toimittaa ne neuvostolle mahdollisimman pian hallitustenvälisen konferenssin päätyttyä, sekä aloittamaan laajentumista koskevan yhteenvedon laatimisen. Tämä menettely varmistaa, että kaikki jäsenyyttä hakeneet valtiot tasapuolisen kohtelun.

Lisäksi se kehottaa komissiota aloittamaan mahdollisimman nopeasti Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän perusteellisen analyysin, jotta se pystyisi toimittamaan heti hallitustenvälisen konferenssin päätyttyä tiedonannon, jossa käsitellään unionin tulevia rahoituspuitteita 31. joulukuuta 1999 lähtien laajentumisnäkymät huomioon ottaen.

Hallitustenvälisen konferenssin päätyttyä sen tulokset ja komission edellä mainitut lausunnot ja raportit huomioon ottaen neuvosto tekee mahdollisimman pian tarpeelliset päätökset jäsenneuvottelujen aloittamiseksi.

Eurooppa-neuvosto pyrkii siihen, että neuvottelujen alkuvaihe osuisi yhteen Kyproksen ja Maltan kanssa käytävien neuvottelujen aloittamisen kanssa.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen 14. joulukuuta Pariisissa allekirjoitetusta ja Daytonissa neuvotellusta rauhansopimuksesta ja vahvistaa päättäväisyytensä myötävaikuttaa merkittävällä tavalla sen täytäntöönpanoon.

Se toteaa tyydytyksellä, että Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto on hyväksynyt päätöslauselman, jolla se antaa tukensa Pariisissa allekirjoitetuille rauhansopimuksille sekä panee toimeen niiden määräykset niin siviili- kuin sotilaallisella tasolla.

Siviilinäkökohtien osalta se yhtyy Lontoossa 7. ja 8. joulukuuta pidetyn kokouksen päätelmiin. Se on tyytyväinen Carl Bildtin nimittämisestä korkean tason edustajaksi ja vakuuttaa antavansa hänelle täyden tukensa.

Rauhansopimuksen soveltamiseen kuuluu vakaan sotilaallisen tasapainon luominen, joka perustuu mahdollisimman alhaiseen aseistautumistasoon. Eurooppa-neuvosto toivoo, että osapuolet käyttävät tässä suhteessa hyväkseen vuoropuhelulle Bonnissa 18. joulukuuta tarjoutuvan tilaisuuden.

Nyt osapuolten tehtävänä on kantaa vastuunsa sopimuksen täydellisestä soveltamisesta sodan saattamiseksi lopullisesti päätökseen.

Euroopan unioni toistaa omalta osaltaan olevansa valmis osallistumaan entisen Jugoslavian jälleenrakentamiseen kustannusten kansainvälisen ja tasapuolisen jaon puitteissa. Valmistelukonferenssi pidetään Brysselissä 20. ja 21. joulukuuta kaikkein kiireellisimpien tarpeiden määrittämiseksi.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että se pitää perusperiaatteena pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeutta saada palata vapaasti ja turvallisesti entisille asuinsijoilleen koko entisen Jugoslavian alueella tai saamaan vastaavan oikeudenmukaisen korvauksen.

Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt liitteessä 7 olevan julkilausuman.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että edellytykset unionin ja EJTM:n välisille yhteistyösopimussuhteille ovat olemassa, ja pyytää neuvostoa hyväksymään vuoden 1995 loppuun mennessä neuvotteluvaltuudet sellaisen yhteistyö- ja kauppasopimuksen tekemiseksi, jossa sen pyrkimykset otetaan täysimääräisesti huomioon.

Cannesin päätelmien perusteella ja puheenjohtajan ehdottaman sovitteluratkaisun huomioon ottaen Eurooppa-neuvosto vahvistaa toivomuksensa, että Slovenian assosiointia koskeva Eurooppa-sopimus allekirjoitettaisiin mahdollisimman pian.

Eurooppa-neuvosto on pannut merkille komission raportin nykyisestä tilanteesta ja alueellisen

yhteistyön näkymistä Itämeren alueella.

On unionin etujen mukaista edistää tämän alueen poliittista vakautta ja taloudellista kehitystä. Eurooppa-neuvosto kehottaa sen vuoksi komissiota laatimaan aloitteen asianmukaisesta alueellisesta yhteistyöstä, joka sen on esitettävä Baltian meren alueen valtioiden neuvostossa kokoontuville valtion- tai hallitusten päämiehille Visbyssä 3. - 4. toukokuuta 1996 pidettävässä konferenssissa ja esittämään selvityksen aloitteen edistymisestä Eurooppa-neuvostolle Firenzessä.

Eurooppa-neuvosto uskoo vakaasti, että Venäjä jatkaa edelleen toimintaansa vakauden, kehityksen, rauhan ja demokratian hyväksi. Eurooppa-neuvosto on päättänyt tukea sen ponnisteluja. Se haluaa vahvistaa pysyvällä tavalla Euroopan unionin ja tämän suuren valtion välisiä suhteita.

Se on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin ja Venäjän välisen yhteistyön kehittyminen turvallisuuden alalla on elintärkeää Euroopan vakaudelle.

Se panee tyytyväisenä merkille, että Venäjän kanssa tehty väliaikainen sopimus, joka on allekirjoitettu Brysselissä viime 17. heinäkuuta 1995, tulee voimaan 1. helmikuuta 1996 ja se velvoittaa sopimuspuolia ratifioimaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ensi tilassa. Se lausuu myös tyytyväisyytensä syyskuussa Moskovassa pidetyn Euroopan unionin ja Venäjän välisen huippukokouksen tuloksista. Se vahvistaa Euroopan unionin kokonaispoliittisen suuntauksen sen tulevissa suhteissa Venäjään, sellaisena kuin sen on 20. marraskuuta 1995 pidetty yleisten asiain neuvosto ilmaissut (liite 8).

Se on hyväksynyt julkilausuman Venäjällä pian järjestettävistä parlamenttivaaleista (liite 9).

Se tukee Venäjän pyrkimyksiä sen täydelliseksi integroimiseksi kansainväliseen talouteen ja sen hyväksymiseksi Maailman kauppajärjestöön (WTO) ja muihin kansainvälisiin järjestöihin.

Se vahvistaa myös tukensa Venäjän nopealle liittymiselle Euroopan neuvostoon.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Euroopan unioni haluaa jatkaa entisen Neuvostoliiton valtioiden avustamista vahvistetun ohjelmansa mukaisesti tukeakseen kyseisten valtioiden aloittamia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Se korostaa, että neuvoston (yleiset asiat) on seuraavassa kokouksessaan annettava uusi TACIS-ohjelmaa koskeva asetus.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Ukrainan hiljattain tapahtuneeseen liittymiseen Euroopan

neuvostoon ja tukee sen viranomaisten sitoumusta jatkaa käynnissä olevaa taloudellista uudistusprosessia. Unioni jatkaa tukensa antamista Ukrainalle tukemalla sen kokonaistaloutta ja sekä panee myös tyydytyksellä merkille Ukrainan kanssa tehdyn merkittävän sopimuksen Tshernobylin ydinvoimalan lopullisesta sulkemisesta vuonna 2000 sovitun aikataulun ja sovittujen ehtojen mukaisesti.

Eurooppa-neuvosto toistaa pitävänsä Turkin suhteiden kehittämistä ja syventämistä ensiarvoisen tärkeänä ja ilmaisee tyytyväisyytensä Euroopan parlamentin antamasta puoltavasta lausunnosta, joka mahdollistaa Turkin kanssa tehdyn tulliliiton lopullisen vaiheen sekä poliittisen vuoropuhelun ja institutionaalisen yhteistyön vahvistamista koskevien menettelyjen voimaantulon 31. joulukuuta 1995. Eurooppa-neuvosto toivoo, että tämän maan kanssa tehtävää rahoitusyhteistyötä koskeva järjestely tulee voimaan mahdollisimman pian.

Se muistuttaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion ja perusvapauksien tärkeydestä ja tukee päättäväisesti kaikkia niitä, jotka Turkissa pyrkivät käytännössä toteuttamaan uudistuksia. Tässä hengessä se ilmaisee tyytyväisyytensä niistä toimenpiteistä, jotka Turkin viranomaiset ovat suorittaneet ja rohkaisee niitä jatkamaan tällä tiellä.

Neuvosto muistuttaa, että Kyproksen kysymyksessä on tärkeätä jatkaa ponnisteluja oikeudenmukaisen ja kestävän ratkaisun löytämiseksi, joka olisi Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukainen ja tekisi Kyproksesta kahden alueen ja kahden yhteisön muodostaman liittovaltion.

Turvallisuuden alalla Eurooppa-neuvosto lausuu tyytyväisyytensä niistä edistysaskeleista, joita unionin piirissä on tehty Keski- ja Itä-Euroopan maiden integraatiota koskevan yhteisen politiikan määrittelemiseksi Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa sekä Venäjän ja Ukrainan asemaa siinä.

Se ilmaisee tyydytyksensä siitä, että Madridissa marraskuussa 1995 pidetty

Länsi-Euroopan unionin (WEU) ministerineuvosto hyväksyi WEU:n myötävaikuttamisen vuoden 1996 hallitustenväliseen konferenssiin, mikä parantaa mahdollisuutta vahvistaa Euroopan unionin ja WEU:n välisiä suhteita. Se panee merkille WEU:n ilmaiseman tahdon osallistua sopivalla tavalla hallitustenvälisen konferenssin työskentelyyn turvallisuuden ja puolustuksen aloilla ja seurata läheltä niiden kehittymistä. Eurooppa-neuvosto panee myös merkille mietintäryhmän tässä asiassa antaman panoksen.

Se on korostanut välttämättömyyttä jatkaa ponnisteluja aseistariisunnan edistämiseksi ja ydinaseiden leviämisen estämiseksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa. Tässä mielessä:

Unioni panee tyytyväisenä merkille Budapestissä pidetyn ETYJ-konferenssissa saavutetut tulokset, joilla pyritään vahvistamaan ETYJ:n rakenteita ja toimintakykyä, jotta se voisi täyttää yhä lukuisammaksi käyvät tehtävänsä erityisesti ennalta ehkäisevän diplomatian alalla.

Eurooppa-neuvosto toistaa Euroopan unionin aikomuksen toimia edelleen aktiivisesti ETYJ:in vahvistamiseksi ja erityisesti yhteisen ja kokonaisvaltaisen turvallisuusmallin laatimiseksi 21. vuosisadalle.

Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että unionin ehdotuksesta hyväksyttiin 13. joulukuuta Royaumontissa julkilausuma Kaakkois-Euroopan vakauden ja hyvien naapuruussuhteiden edistämistoimista.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen unionin ja Andorran välisten suhteiden uudelleen vauhdittumisesta ja kehottaa komissiota tekemään aiheelliset ehdotukset uusien yhteistyöalueiden kehittämiseksi.

Eurooppa-neuvosto korostaa Madridissa 3. joulukuuta 1995 allekirjoitettujen uuden transatlanttisen toimintaohjelman sekä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteisen toimintasuunnitelman (liite 10) merkitystä. Sen mielestä tämä aloite merkitsee laadullista edistystä suhteidemme lujittamiseksi; neuvotteluvaiheesta edetään nyt yhteisymmärryksen ja yhteisen toiminnan vaiheeseen. Eurooppa-neuvosto on vakaasti päättänyt, että unioni omalta

osaltaan vie eteenpäin Madridissa sovittuja asioita, ja käsittelevänsä aihetta uudelleen Firenzen Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Sevillassa pidetyssä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen

liike-elämän edustajien kokouksessa esitettyihin aloitteisiin.

Se toivoo myös muiden Amerikan demokratioiden pyrkivän uuden transatlanttisen toimintaohjelman tavoitteisiin.

Eurooppa-neuvosto korostaa Barcelonan Euro - Välimeri -kokouksen tulosten merkitystä sekä kehottaa neuvostoa ja komissiota panemaan täytäntöön Barcelonan julkilausuman ja työohjelman (liite 11).

Barcelonan konferenssi merkitsi uuden vaiheen alkua, jossa pyritään rauhan, vakauden ja vaurauden takaamiseen Välimeren alueella; tämä tavoite on kaikkien uuteen Euro - Välimeri -assosiaatioon osallistuvien yhteinen tehtävä. "Barcelonan henki" innostakoon jatkamaan tätä toimintaa, jonka olisi johdettava tulevaisuudessa Välimeren aluetta koskevan sopimuksen tekemiseen.

Eurooppa-neuvosto on erittäin tyytyväinen Tunisian, Israelin ja Marokon kanssa tehtyihin sopimuksiin. Se toivoo, että Egyptin, Jordanian ja Libanonin kanssa parhaillaan käytävät neuvottelut saadaan pian päätökseen ja että Euroopan unioni voisi ryhtyä samanlaisiin neuvotteluihin Algerian ja Syyrian kanssa mahdollisimman nopeasti. Tässä yhteydessä vahvistetaan Cannesin Eurooppa-neuvoston Euro - Välimeri -vapaakauppa-alueen laatua koskevat päätelmät.

Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä Algeriassa äskettäin järjestetyt presidentinvaalit ja ilmaisee luottavansa siihen, että Algeriassa toteutetaan lähitulevaisuudessa uusia toimia maan poliittisen tilanteen palauttamiseksi normaaliksi vuoropuhelun kautta ja järjestämällä vapaat ja lailliset kansanedustajien ja kunnallisvaalit. Eurooppa-neuvosto toteaa, että Algeria haluaa tehdä Euroopan unionin kanssa uuden assosiaatiosopimuksen, mitä varten Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen neuvotteluvaltuuksista.

Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että Washingtonissa allekirjoitettiin 28. syyskuuta Israelin ja Palestiinan vapautusjärjestön välinen alustava sopimus.

Eurooppa-neuvosto lausuu surunvalittelunsa pääministeri Itzhak Rabinin traagisen murhan johdosta ja ilmoittaa tukevansa uuden pääministerin Shimon Peresin lupausta jatkaa

rauhanprosessia yhtä päättäväisesti. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto vetoaa siihen, että Syyrian alueneuvotteluissa edistyttäisiin nopeasti ja että kaikki osapuolet tehostaisivat ponnistelujaan laajaan, oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan pääsemiseksi.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen sen johdosta, että EIP:n palestiinalaishallinnolle myöntämät 250 miljoonan ecun lainat maksettiin nopeasti ja toivoo, että komissio esittää sille mahdollisimman pian suunnitelman neuvotteluohjeista Euroopan unionin ja tämän alueen sopimuksen tekemiseksi. Se on myös tyytyväinen siitä, että on ryhdytty tarpeellisiin toimiin palestiinalaisten vaalien tarkkailun koordinoimiseksi.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Ammanissa pidetyn talousalan huippukokouksen tuloksiin ja luottaa siihen, että Pariisissa 9. tammikuuta 1996 pidettävässä, Palestiinan kansalle myönnettävää talousapua koskevassa ministerikokouksessa saadaan aikaan myönteisiä tuloksia.

Euroopan unioni valvoo edelleen, että Iranin kanssa tehtävä yhteistyö tapahtuu kaikkea tarvittavaa varovaisuutta noudattaen, jotta estettäisiin sitä saamasta millään tavoin haltuunsa sotilaalliseen käyttöön soveltuvaa ydinteknologiaa.

Se jatkaa edelleen ponnistelujaan kriittisen vuoropuhelun puitteissa perusoikeuksien ja sananvapauden kunnioittamisen puolesta, jotta päästäisiin tyydyttävään ratkaisuun englantilaisen kirjailijan Salman Rushdien kysymyksessä, ja pyytää Iranin viranomaisilta rakentavaa vastausta näihin ponnisteluihinsa. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa seuraamaan tätä asiaa tarkoin.

Eurooppa-neuvosto haluaa erityisesti mainita huomattavan edistyksen suhteissa Latinalaisen Amerikan maihin. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota toteuttamaan nopeasti päätelmät Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan yhteistyön vahvistamisesta vuosina 1996 - 2000 (liite 12).

Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä Madridissa allekirjoitetun Euroopan unionin ja MERCOSUR-maiden talouden ja kaupan yhteistyön puitesopimuksen johdosta; sopimuksen lopullinen tavoite on luoda poliittinen ja taloudellinen liitto.

Eurooppa-neuvosto tuo esille lähiaikoina allekirjoitettavan Euroopan unionin ja Chilen välistä poliittista vuoropuhelua koskevan yhteisen julkilausuman, jonka ansiosta päästäneen nopeasti neuvottelemaan uudesta sopimuksesta, jonka lopullinen päämäärä on poliittinen ja taloudellinen liitto.

Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota aloittamaan mahdollisimman pian

neuvottelut Meksikon kanssa uudesta poliittisesta, taloudellisesta ja kaupallisesta sopimuksesta, johon sisältyisi asteittainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen, ottaen samalla huomioon tiettyihin tuotteisiin liittyvät ongelmat ja Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudattaen.

Eurooppa-neuvosto toteaa myös olevansa kiinnostunut aloittamaan uudelleen San Josén keskustelut Euroopan unionin ja Keski-Amerikan maiden välillä, komission äskettäin esittämän tiedonannon perusteella.

Eurooppa-neuvosto toteaa Andien (Cartagenan) sopimuksen sopimusmaiden presidenttineuvoston ilmaisseen halunsa vahvistaa Andien sopimuksen sopimusmaiden ja Euroopan unionin välisiä suhteita ja se kehottaa komissiota ehdottamaan tätä varten asianmukaisia toimia. Se pitää myös erityisen tärkeänä yhteisön yhteisen tullietuusjärjestelmän nopeaa uudistamista Keski-Amerikan ja Andien sopimuksen sopimusmaiden eduksi, ja kehottaa neuvostoa vahvistamaan kyseisen uudistuksen mahdollisimman pian.

Eurooppa-neuvosto pitää suotavana jatkaa vuoropuhelua ja yhteistyötä Kuuban kanssa tavoitteena tukea aktiivisesti käynnissä olevaa uudistusprosessia, edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista sekä laajentaa yksityistä yritystoimintaa ja kansalaisyhteisön kehitystä. Tätä varten se kehottaa komissiota esittämään suunnitelman valtuuksiksi taloudellisen ja kaupallisen yhteistyösopimuksen neuvottelemiseksi vuoden 1996 ensimmäisen puoliskon aikana, jota neuvosto tarkastelisi Kuuban poliittisen ja taloudellisen tilanteen kehittymisen valossa.

Eurooppa-neuvosto kehottaa lopuksi Euroopan investointipankkia tehostamaan toimiaan Latinalaisessa Amerikassa menettelysääntöjensä ja rahoitusperusteidensa mukaisesti.

Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä neljännen AKT-EY -yleissopimuksen tarkistussopimuksen sekä Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjan allekirjoittamisen johdosta Mauritiuksella 4. marraskuuta 1995 samoin kuin väliaikaisten täytäntöönpanotoimien välittömään vahvistamiseen.

Eurooppa-neuvosto ilmaisee syvän huolestumisensa Nigerian tilanteen johdosta, vahvistaa Euroopan unionin hyväksymät seuraamustoimet ja vetoaa uudelleen Nigerian viranomaisiin,

jotta ne takaisivat ihmisoikeuksien täyden kunnioittamisen ja nopean siirtymisen demokraattiseen hallintoon. Päinvastaisessa tapauksessa Eurooppa-neuvosto varaa itselleen mahdollisuuden toteuttaa uusa toimenpiteitä.

Väkivaltaisuuksien lopettamiseksi erityisesti Burundissa ja helpottaakseen ruandalaisten pakolaisten paluuta Eurooppa-neuvosto korostaa kansallisen sovinnon tärkeyttä samoin kuin vakauden merkitystä Suurten Järvien alueella. Se tukee edelleen Suurten Järvien aluetta koskevan konferenssin koolle kutsumista Yhdistyneiden Kansakuntien ja Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) suojeluksessa samoin kuin Yhdisyneiden Kansakuntien pääsihteerin uuden erityisedustajan pikaista nimittämistä Burundiin.

Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä unionin ja Afrikan yhtenäisyysjärjestön välillä alkaneen poliittisen vuoropuhelun ja erityisesti neuvoston 4. joulukuuta hyväksymien ennaltaehkäisevää diplomatiaa, selkkauksien ratkaisemista ja rauhan ylläpitämistä Afrikassa koskevien päätelmien johdosta (liite 13).

Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Etelä-Afrikan kanssa käynnissä olevat neuvottelut, joiden tavoitteena on luoda vapaakauppa-alue. Se korostaa näiden neuvottelujen pikaisen päätökseen saattamisen tärkeyttä.

Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen neuvoston raportin hyväksymisen johdosta, joka on perusta Bangkokissa 1. - 2. maaliskuuta 1996 pidettävän Eurooppan ja Aasian huipputakokouksen valmisteluille (liite 14).

Eurooppa-neuvosto vahvistaa pitävänsä tärkeänä suhteiden kehittämistä Kiinan kanssa. Se panee merkille neuvoston hyväksymät päätelmät pitkän aikavälin politiikasta Kiinan ja Euroopan välisissä suhteissa.

Eurooppa-neuvosto toistaa syvän huolestumisensa kiinalaisen ihmisoikeustaistelijan WEI JINGSHENin tuomitsemista pitkään vankeusrangaistukseen ja vaatii Kiinaa osoittamaan välittömästi armeliaisuutta ja vapauttamaan hänet välittömästi ja ehdoitta.

Euroopan unioni tulee osallistumaan myöhemmin neuvoteltavin ehdoin Korean niemimaan energia-alan kehitysjärjestöön (KEDO).

Ajatellen erityisesti viimeaikaisia Itä-Timorin kiristyneeseen tilanteeseen liittyviä tapahtumia Jakartassa Eurooppa-neuvosto ilmoittaa tukevansa kaikkia asianmukaisia toimia, joilla voidaan myötävaikuttaa tämän kysymyksen oikeudenmukaiseen ja kokonaisvaltaiseen, kansainvälisesti hyväksyttävään kokonaisratkaisun aikaansaamiseen ja erityisesti parhaillaan käynnissä oleviin Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin johtamiin välityspyrkimyksiin.

Euroopan unioni ilmaisi Yhdistyneiden Kansakuntien 50. vuosipäivän yhteydessä pysyvän tukensa tälle järjestölle maailmanlaajuisena foorumina, joka edistää ihmiskunnan pyrkimyksiä kohti rauhaa, turvallisuutta sekä taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.

Euroopan unioni, jonka jäsenvaltiot ovat yhdessä YK:n tärkein rahoittaja, ilmaisi julkilausumassaan 25. lokakuuta 1995 huolensa Yhdistyneiden Kansakuntien vaikean rahoitustilanteen johdosta. Eurooppa-neuvosto kehottaa uudelleen kaikkia järjestön jäseniä suorittamaan osuutensa sekä varsinaiseen talousarvioon että rauhan ylläpitämiseen tarkoitettujen toimintojen rahoituksesta kokonaan, täsmällisesti ja ehdoitta.

Eurooppa-neuvosto toivoo tässä yhteydessä, että Yhdistyneiden Kansakuntien rakenteiden ja laitosten turvallisuusneuvosto mukaan lukien, sopeuttamista koskevissa toimenpiteissä edistytään.

Eurooppa-neuvosto on yksilöinyt haasteet, joihin unionin jäsenvaltioiden on vastattava valmistellakseen Eurooppaa 21. vuosisadalle. Seuraavien viiden vuoden aikana meidän on

Kun suoritamme kaikki nämä tehtävät, voidaan luoda Euroopan mantereen laajuinen suuri yhteisö, joka on vapaa, vauras ja vakaa.

LIITE 1

LIITE 2

Kuten Essenin ja Cannesin Eurooppa-neuvostot jälleen totesivat, työttömyyden torjunta ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen ovat edelleen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tärkein tehtävä.

Tämän neuvoston ja komission raportin tarkoituksena on täyttää Eurooppa-neuvoston niille antama tehtävä tehdä selkoa jäsenvaltioiden toteuttamista toimenpiteistä ja niiden saavuttamasta edistyksestä Essenin yleislinjojen täytäntöönpanossa. Politiikan ja yhteensovittamisen aloilla viime aikoina tapahtunut kehitys on osoittanut, mikä merkitys on Essenissä vuonna 1994 ja Cannesissa vuonna 1995 pidetyissä huippukokouksissa saavutetulla yhteisymmärryksellä, joka on johtanut voimakkaaseen toimintaan jäsenvaltioissa sekä kokonaistaloudellisten että rakenteellisten toimien osalta.

EU:n työttömyysaste on laskenut vuoden 1994 puolivälin 11,4 prosentin ennätystasosta, ja on nykyisin 10,5 prosenttia eli työttömiä on lähes 18 miljoonaa. Tämä liian suuri työttömyys koskee lähes kaikkia jäsenvaltioita. Se johtuu lähinnä useita vuosia kestäneestä jatkuvan taloudellisen kasvun puutteesta, liiallisesta sääntelystä ja riittämättömästä kilpailusta johtuvasta tavara- ja palvelumarkkinoiden jäykkyydestä sekä teknologian ja tuottavuuden kehityksestä johtuvasta työvoiman taitojen ja työmarkkinoiden muuttuvien tarpeiden epäsuhdasta, minkä vuoksi työvoiman kokonaiskustannukset ja tuottavuus eivät vastaa toisiaan.

Essenissä vuonna 1994 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi yhteisistä pyrkimyksistä käynnistää rakenneuudistusprosessi ja lujittaa sitä työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Tämän pitäisi lisätä talouden kykyä luoda uusia työpaikkoja ja uusia voimavaroja. Rakenteelliset toimet myös itse edistävät kasvua ja työllisyyttä tekemällä korkean työllisyystason mahdolliseksi ilman haitallisia, inflaatiota lisääviä paineita. Tällaiset rakenteelliset toimet ovat kuitenkin täysin tehokkaita ainoastaan silloin, kun niitä tuetaan vakautta lisäävällä kokonaistaloudellisella politiikalla, joka edistää investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Tyydyttävä talouskasvu on edellytys työttömyyden alenemiselle.

On selviä merkkejä siitä, että työttömyydestä on suuressa määrin tulossa luonteeltaan rakenteellista, jolloin sille on tunnusomaista työttömyysjaksojen pidentyminen ja erityisen voimakas kohdistuminen tiettyihin väestöryhmiin, kuten heikon ammattitaidon omaaviin henkilöihin, nuoriin ja naisiin. Tämän vuoksi neuvosto ja komissio uskovat, että nyt on oikea hetki harkita Essenin työllisyysstrategian perusteella uusia yhteisiä ponnisteluja, joiden tarkoituksena on

Kokonaistaloudellinen elpyminen on jatkunut viimeisen parin vuoden ajan. Tärkeimpien taloudelliseen toimintaan vaikuttavien tekijöiden kokonaisarvot ovat yleisesti ottaen positiivisia ja tarjoavat mahdollisuuden työllisyyspolitiikan harjoittamiselle:

Nykyinen toiminnan tilapäinen hidastuminen osoittaa tarpeen harjoittaa täysipainoisesti vakauteen pyrkivää kokonaistaloudellista politiikkaa. Taloudelliset edellytykset jatkuvalle ja voimakkaammalle kasvulle ovat nyt olemassa, ja niitä olisi käytettävä täysipainoisesti hyväksi EU:n työllisyystilanteen parantamiseksi tarvittavien rakenneuudistusten toteuttamiseksi.

Jäsenvaltioissa on viime aikoina ollut voimakasta toimintaa, jonka johdosta on hyväksytty monivuotisia kansallisia ohjelmia, jotka antavat yhtenäisen kuvan tärkeimmistä toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä Essenissä määritellyn työllisyysstrategian toimeenpanemiseksi.

Monivuotiset ohjelmat ovat herättäneet laajaa kansallista keskustelua. Niiden valmistelu edisti toisaalta työllisyydestä ja sosiaaliasioista ja toisaalta talous- ja budjettipolitiikasta vastaavien ministeriöiden välistä vuoropuhelua. Joissain tapauksissa mukana olivat myös työmarkkina-osapuolet. Nämä laajat neuvottelut ovat sinänsä Essenin strategian suurimpia saavutuksia.

Eri toimenpiteitä on toteutettu Essenissä määritellyn viiden työmarkkinapolitiikkaa koskevan painopisteen toimeenpanemiseksi. Näistä komissio ja neuvosto ovat laatineet yksityiskohtaiset raportit. Seuraavilla aloilla tehdyt ponnistelut ovat olleet erityisen merkittäviä:

Työmarkkinaosapuolet uudistivat tukensa sekä talouspoliittisille yleislinjoille että rakenteellisen työmarkkinapolitiikan alalla määrätyille painopisteille. Niillä oli keskeinen osuus kyseisillä aloilla viime aikana toteutetuissa toimenpiteissä, erityisesti koulutusta koskevissa sopimuksissa, työ- ja työaikajärjestelyissä, maltillisessa palkkapolitiikassa ja tiettyjen vaikeuksissa olevien väestöryhmien uudelleensijoittautumisessa ammattiin, ja ne ovat sitoutuneet lisäämään tämänsuuntaisia pyrkimyksiään.

Euroopan unionin Essenin strategian toimeenpanolle antamasta lisäarvosta on esimerkkinä jäsenvaltioiden välisten tietojen ja kokemusten vaihdon lisääntyminen sosiaaliasioiden neuvoston lisäksi Ecofin-neuvostossa, yhteistyössä komission kanssa. Edistystä on saavutettu kokonaistaloudellisten ja rakenteellisten toimien yhä tiiviimmässä yhteensovittamisessa.

Lisäksi jäsenvaltioiden ja Euroopan komission yhdessä hyväksymät ohjelmat rakennerahastojen hyväksikäyttämiseksi vuosina 1994 - 1999 osaltaan edistävät Essenin painopistealojen toteuttamista.

Eurooppa-neuvoston pyynnöstä neuvosto ja komissio ovat tarkastelleet perusteellisesti työllisyyspolitiikan tiettyjä piirteitä.

Ecofin-neuvosto ja komissio tarkastelivat vero- ja tukijärjestelmien vaikutuksia valmiuteen sekä luoda että ottaa vastaan työpaikkoja sekä taloudellisen kasvun ja ympäristön väliseen suhteeseen.

Cannesin huippukokouksessa Eurooppa-neuvosto korosti sitä, että muodostamalla merkittävän taloudellisen kokonaisuuden Euroopan unioni antaa lisää liikkumavaraa ja erityistä lisäarvoa, joiden avulla voidaan luoda pysyviä työpaikkoja. Komissio on käynnistänyt alustavan tutkimuksen kokonaistaloudellisten ja rakenteellisten toimien tiiviimmästä yhteensovittamisesta saatavasta mahdollisesta molemminpuolisesta hyödystä, josta loppuraportti esitetään Eurooppa-neuvostolle vuonna 1996.

Eurooppa-neuvosto korosti myös pienten ja keskisuurten yritysten osuutta työllisyyteen ja pyysi näihin yrityksiin kohdistuvien toimien ja niiden tehokkuutta lisäävien keinojen tutkimista. Komissio on laatinut raportin tästä asiasta.

Essenissä määriteltyjen viiden ensisijaisen tavoitteen täytäntöön panemista jatketaan ja tehostetaan monivuotisilla ohjelmilla seuraavia seikkoja korostaen:

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

palauttaa mieliin jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäasiainministereiden 14 päivänä lokakuuta 1995 Gomeralla pidetyn epävirallisen kokouksen,

toteaa, että terrorismi

katsoo, että rikollisuuden vakavimpia muotoja edustavan terrorismin torjunta on määritelty Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa yhteistä etua koskevien asioiden joukossa ensisijaiseksi,

julistaa, että terroristien toiminnan tehokkaaksi ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on tarpeen sovittaa tiiviisti yhteen jäsenvaltioiden toimintaa parantamalla poliisi- ja oikeusasioiden yhteistyöjärjestelmiä:

____________

Vuoden 1995 jälkipuoliskolla jatkettiin Essenin Eurooppa-neuvoston 9. ja 10. joulukuuta 1994 laatiman assosioituneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden jäsenyyttä koskevan valmistautumissuunnitelman toteuttamista ja vahvistettiin unionin kahdenvälisiä suhteita sopimuskumppanimaiden kanssa.

Useat ministerikokoukset niin kahdenvälisellä (assosiointisopimukset) kuin monenväliselläkin (jäsennelty vuoropuhelu) tasolla samoin kuin näissä kokouksissa käsitellyt tärkeät aiheet vahvistavat sen, että käytetty lähestymistapa on oikea, ja todistavat keskinäisten suhteiden elinvoimasta ja kukoistuksesta.

Assosioituneet maat ovat jo useaan kertaan ilmaisseet halunsa liittyä Euroopan unioniin, ja tästä osoituksena vuonna 1995 jäsenyyshakemusten määrä kasvoi neljällä entisten, vuonna 1994 jätettyjen Unkarin ja Puolan hakemusten lisäksi.

Tämän seurauksena neuvosto päätti Romanian ja Slovakian osalta 17. heinäkuuta 1995, Latvian osalta 30. lokakuuta ja Viron osalta 4. joulukuuta 1995 panna täytäntöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen O artiklassa määrätyt menettelyt, erityisesti määräykset komission kuulemisesta ja Euroopan parlamentin puoltavasta lausunnosta.

Entisen Jugoslavian konflikti on jakautuneen Euroopan vaikein koetus siirryttäessä uuteen Eurooppaan, joka perustuu demokratian, suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen yhteisille arvoille. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä Bosnia-Herzegovinan rauhansopimuksen allekirjoittamiseen Pariisissa 14. joulukuuta erittäin merkittävänä askeleena tällä tiellä.

Rauhan palauttaminen Bosnia-Herzegovinaan on erittäin tärkeä edistysaskel sekä entisen Jugoslavian kansoille että myös koko kansainväliselle yhteisölle. Eurooppa-neuvosto osoittaa kunnioituksensa niitä kohtaan, jotka ponnistelullaan, solidaarisuudellaan ja päättäväisyydellään ovat myötävaikuttaneet tämän tuloksen saavuttamiseen. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston vahvistaman päätöslauselman johdosta, jolla se antaa tukensa Pariisissa allekirjoitetuille rauhansopimuksille ja panee toimeen niiden määräykset niin siviili- kuin sotilaallisella tasolla.

Nyt on konfliktin osapuolten tehtävä hoitaa rauhansopimuksen täysimääräistä soveltamista koskevat velvollisuutensa sodan lopulliseksi päättämiseksi.

Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen Euroopan unionin tahdon osallistua merkittävällä tavalla Bosnia-Hertsegovinan rauhansopimuksen täytäntöönpanoon 30. lokakuuta ja 2. joulukuuta tehdyissä neuvoston päätelmissä esitettyjen kantojen pohjalta.

Eurooppa-neuvosto hyväksyy täysin Lontoon kokouksen päätelmät ja pitää välttämättömänä sovittujen järjestelyjen mahdollisimman pikaista toteuttamista.

Lähitulevaisuutta varten Eurooppa-neuvosto määrittää seuraavat painopistealueet:

_________________

LIITE 8

o

o o

____________

LIITE 9

EUROOPPA-NEUVOSTON JULKILAUSUMA VENÄJÄSTÄ

Eurooppa-neuvosto katsoo, että parlamenttivaalien järjestäminen Venäjällä 17. joulukuuta on merkittävä askel kohti perustuslaillisten instituutioiden vakiinnuttamista ja demokratian periaatteiden juurruttamista maan poliittiseen elämään.

Eurooppa-neuvosto toivoo, että tämä prosessi, jonka tulisi jatkua presidentin vaaleilla vuonna 1996, vahvistaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja rauhan vakiinnuttamista, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa sekä hyvien suhteiden syventämistä Euroopan unionin kanssa.

Tämän vuoksi Euroopan unioni antaa täyden tukensa Venäjän pikaiselle liittymiselle Euroopan neuvostoon ja toistaa päättäväisyyttään jatkaa demokraattisten ja taloudellisten uudistusprosessien tukemista.

Eurooppa-neuvosto odottaa väliaikaisen sopimuksen voimaantuloa 1. helmikuuta 1996, mikä tarjoaa paremman pohjan suhteillemme ennen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mahdollisimman pian tapahtuvaa ratifiointia.

_________________

LIITE 10

Me, Amerikan yhdysvallat ja Euroopan unioni, vahvistamme vakaumuksemme siitä, että kansalaisiamme yhdistävät siteet ovat nyt yhtä vahvat kuin ne ovat olleet viimeisen puolen vuosisadan ajan. Yli viidenkymmenen vuoden ajan transatlanttinen kumppanuussuhde on ollut liikkeelle paneva voima rauhan ja vaurauden kannalta niin meillä kuin muualla maailmassa. Autoimme yhdessä muuttamaan vastustajia liittolaisiksi ja diktatuureja demokratioiksi. Rakensimme yhdessä ne instituutiot ja yhteistyömuodot, jotka ovat varmistaneet turvallisuutemme ja taloudellisen voimamme. Nämä olivat poikkeuksellisia saavutuksia.

Nyt meillä kuitenkin on uusia haasteita sekä rajojemme sisäpuolella että ulkomailla. Niihin vastataksemme meidän on edelleen vahvistettava ja mukautettava välillämme niin hyvin toiminutta kumppanuus-suhdetta. Kotimaan haasteet eivät ole tekosyy sisäänpäinkääntymiselle; voimme oppia toistemme kokemuksista ja rakentaa uusia yhteyksiä Atlantin yli. Meidän on ennen kaikkea käytettävä hyväksemme Euroopan historiallisten muutosten myötä tarjoutuvat mahdollisuudet lujittaa demokratiaa ja vapaata markkinataloutta koko mantereella.

Meillä on yhteinen strateginen näkemys Euroopan turvallisuudesta tulevaisuudessa. Olemme yhdessä viitoittaneet tien sen varmistamiseksi, että rauha jatkuu Euroopassa seuraavalle vuosisadalle. Tahdomme rakentaa uutta eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria, jossa Pohjois-Atlantin puolustusliitolla (Nato), Euroopan unionilla (EU), Länsi-Euroopan unionilla (WEU), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä (ETYJ) ja Euroopan neuvostolla on toisiaan täydentävät ja tukevat tehtävät.

Vakuutamme uudelleen Atlantin yli ulottuvan turvallisuuden jakamattomuutta. Nato on edelleen jäsenilleen keskeisin tekijä Atlantin yli ulottuvassa turvallisuudessa muodostaen välttämättömän yhteyden Pohjois-Amerikan ja Euroopan välille. Mukauttamalla edelleen Atlantin liiton poliittisia ja sotilaallisia rakenteita siten, että ne heijastaisivat sekä sen tehtävien täyttä kirjoa että tulevan Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin kehittymistä, lujitetaan Atlantin liiton eurooppalaista pilaria.

Mitä tulee uusien jäsenten liittymiseen Natoon ja EU:hun, näiden itsenäisten mutta toisiaan täydentävien prosessien pitäisi myötävaikuttaa merkittävästi turvallisuuden, vakauden ja vaurauden leviämiseen koko Euroopassa. Rauhankumppanuuden ja Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston toiminnan jatkuminen sekä Naton ja Venäjän välisen ja Naton ja Ukrainan välisen turvallisuutta koskevan kumppanuussuhteen luominen johtavat aivan uudenlaiseen turvallisuusyhteistyöhön.

Vahvistamme ETYJ:ä siten, että se pystyy täyttämään tehtävänsä eli estämään tasapainoa järkyttävät alueelliset konfliktit ja edistämään rauhan, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja demokratian näkymiä kaikille.

Yhteistä turvallisuuttamme parannetaan edelleen vahvistamalla yhä enemmän Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä siteitä meitä yhdistävässä yhteysverkostossa.

Taloussuhteemme tukevat turvallisuuttamme ja lisäävät vaurauttamme. Meillä on tiiviimmät kahdenväliset kauppa- ja investointisuhteet koko maailmassa. Meillä on erityinen vastuu johtaa monenkeskisiä pyrkimyksiä avoimempaa maailmanlaajuista kauppa- ja investointijärjestelmää kohti. Yhteistyömme on tehnyt mahdolliseksi kaikki maailmanlaajuiset kauppasopimukset, Kennedyn kierroksesta Uruguayn kierrokseen. G7-maiden kautta me toimimme maailmanlaajuisen kasvun edistämiseksi. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) kehitämme lisäksi strategioita rakenteellisen työttömyyden poistamiseksi ja väestömuutokseen sopeutumiseksi.

Olemme vakaasti päättäneet luoda uuden Atlantin yli ulottuvan markkina-alueen, joka laajentaa kaupankäynti- ja investointimahdollisuuksia ja moninkertaistaa työtilaisuuksia Atlantin molemmin puolin. Tämä aloite edistää myös maailmantalouden dynamismia.

Uuden vuosisadan kynnyksellä on muovattava uusi maailma, joka on täynnä mahdollisuuksia mutta myös haasteita, jotka ovat aivan yhtä tärkeitä kuin edellisten sukupolvien haasteet. Näihin haasteisiin voidaan vastata ja mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimittaisesti vain siten, että koko kansainvälinen yhteisö toimii yhdessä. Me työskentelemme muiden valtioiden kanssa kahdenvälisesti, sekä Yhdistyneissä Kansakunnissa että muilla monenkeskisillä foorumeilla.

Olemme vakaasti päättäneet lujittaa poliittista ja taloudellista kumppanuussuhdettamme siten, että se on vahva hyvinvointia edistävä voima maailmassa. Tähän pyrkiessämme alamme käyttää hyväksemme vuonna 1990 annetulla Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisöjen julistuksella ja kesäkuussa 1995 pidetyn huippukokouksemme päätelmissä luotua laajaa neuvonantojärjestelmää ja alamme toimia yhdessä.

Hyväksymme tänään uuden transatlanttisen toimintaohjelman, joka perustuu neljään päätavoitteeseen tähtäävään toimintakokonaisuuteen:

Edistää rauhaa ja vakautta sekä demokratiaa ja kehitystä kaikkialla maailmassa. Teemme yhteistyötä yhä vakaamman ja vauraamman Euroopan puolesta, demokratian ja talousuudistusten edistämiseksi Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Venäjällä, Ukrainassa ja muissa äskettäin itsenäistyneissä valtioissa, turvaamme rauhaa Lähi-idässä, edistämme ihmisoikeuksia, torjumme aseiden leviämistä ja toimimme yhdessä kehitysyhteistyön sekä humanitaarisen avun aloilla.

Vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Taistelemme yhdessä kansainvälistä rikollisuutta, huumekauppaa ja terrorismia vastaan, kiinnitämme huomiota pakolaisten ja maan sisäisten pakolaisten tarpeisiin, suojelemme ympäristöä ja torjumme tauteja.

Edistää maailmankaupan laajenemista ja läheisempiä taloudellisia suhteita. Vahvistamme yhdessä monenkeskistä kauppajärjestelmää ja toteutamme käytännön toimia läheisempien taloudellisten suhteiden edistämiseksi välillämme.

Rakentaa yhteyksiä Atlantin yli. Työskentelemme yhdessä talouselämän edustajiemme, tiedemiestemme, kasvattajiemme ja muiden ryhmien kanssa yhteyksien parantamiseksi ja varmistaaksemme sen, että tulevat sukupolvet tahtovat meidän laillamme luoda täysipainoisen ja tasa-arvoisen kumppanuussuhteen.

Osana tätä kokonaisuutta olemme kehittäneet laaja-alaisen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteisen toimintasuunnitelman. Annamme tästä lähtien aina seuraavaan huippukokoukseen asti etusijan erityisesti seuraaville toimille:

IV. YHTEYKSIEN RAKENTAMINEN ATLANTIN YLI

Pidämme kansanedustuslaitosten välisten yhteyksien parantamista erittäin tärkeänä. Aiomme kuulla kansanedustuslaitosten johtajien mielipiteitä Atlantin molemmin puolin uusista neuvottelumenettelyistä, myös niistä, jotka voivat perustua jo olemassa oleviin järjestelmiin, transatlanttisiin suhteisiimme liittyvien kysymysten käsittelemiseksi.

Uudessa transatlanttisessa toimintaohjelmassa esitetään kattavasti yhteisen toimintamme ja yhteistyömme monet eri alat. Olemme uskoneet korkean tason ryhmälle tehtäväksi valvoa tämän toimintaohjelman ja erityisesti määrittämiemme ensisijaisten toimien toteuttamista. Säännöllisesti pidettävissä huippukokouksissamme arvioimme edistymistä sekä ajantasaistamme ja tarkistamme ensisijaisia tavoitteitamme.

Transatlanttisilla suhteilla on viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan ollut keskeinen merkitys kansalaistemme turvallisuudelle ja vauraudelle. Tulevaisuuden pyrkimystemme on ylitettävä menneet saavutuksemme.

BARCELONAN JULISTUS

(27 ja 28 päivänä marraskuuta 1995)

Euroopan unionin neuvosto, edustaja puheenjohtaja, Espanjan ulkoasiainministeri Javier SOLANA,

Euroopan komissio, edustaja varapuheenjohtaja Manuel MARIN,

Saksa, edustaja varakansleri ja ulkoasiainministeri Klaus KINKEL,

Algeria, edustaja ulkoasiainministeri Mohamed Salah DEMBRI,

Itävalta, edustaja ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Benita FERRERO-WALDNER,

Belgia, edustaja ulkoasiainministeri Erik DERYCKE,

Kypros, edustaja ulkoasiainministeri Alecos MICHAELIDES,

Tanska, edustaja ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Ole Loensmann POULSEN,

Egypti, edustaja ulkoasiainministeri Amr MOUSSA,

Espanja, edustaja Eurooppa-asiain valtiosihteeri Carlos WESTENDORP

Suomi, edustaja ulkoasiainministeri Tarja HALONEN,

Ranska, edustaja ulkoasiainministeri Hervé de CHARETTE,

Kreikka, edustaja ulkoasiainministeri Károlos PAPOULIAS,

Irlanti, edustaja varapääministeri ja ulkoasiainministeri Dick SPRING,

Israel, edustaja ulkoasiainministeri Ehud BARAK,

Italia, edustaja ulkoasiainministeri Susanna AGNELLI,

Jordania, edustaja ulkoasiainministeri Abdel-Karim KABARITI,

Libanon, edustaja ulkoasiainministeri Fares BOUEZ,

Luxemburg, edustaja varapääministeri ja ulkoasiain-, ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Jacques F. POOS,

Malta, edustaja varapääministeri ja ulkoasiainministeri, professori Guido de MARCO,

Marokko, edustaja pääministeri ja ulkoasiainministeri Abdellatif FILALI,

Alankomaat, edustaja varapääministeri ja ulkoasiainministeri Hans van MIERLO,

Portugal, edustaja ulkoasiainministeri Jaime GAMA,

Yhdistynyt kuningaskunta, edustaja ulko- ja kansainyhteisöasiain ministeri Malcolm RIFKIND QC MP,

Syyria, edustaja ulkoasiainministeri Farouk AL-SHARAA,

Ruotsi, edustaja ulkoasiainministeri Lena HJELM-WALLEN,

Tunisia, edustaja ulkoasiainministeri Habib Ben YAHIA,

Turkki, edustaja varapääministeri ja ulkoasiainministeri Deniz BAYKAL,

Palestiinalaisten itsehallintoviranomainen, edustaja palestiinalaisten itsehallintoviranomaisen puheenjohtaja Jasser ARAFAT,

jotka osallistuvat Barcelonan Euro - Välimeri-konferenssiin:

sopivat luovansa osallistujamaiden kesken kokonaisvaltaisen kumppanuuden, Euro - Välimeri-kumppanuuden, jossa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun vahvistaminen, taloudellisen ja rahapoliittisen yhteistyön kehittäminen sekä yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja inhimillisen ulottuvuuden suurempi korostaminen muodostavat Euro - Välimeri-kumppanuuden kolme osa-aluetta.

Osanottajat vakuuttavat, että Välimeren alueen rauha, vakaus ja turvallisuus on yhteinen asia, jota ne sitoutuvat edistämään ja vahvistamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tätä tarkoitusta varten ne sopivat vahvistavansa säännöllistä poliittista vuoropuhelua, joka perustuu kansainvälisen oikeuden keskeisten periaatteiden kunnioittamiseen, ja vahvistavat useita yhteisiä, sisäiseen ja ulkoiseen vakauteen liittyviä tavoitteita.

Tässä hengessä osanottajat sitoutuvat seuraavassa periaatejulistuksessa:

Osapuolet pyrkivät tekemään Lähi-idästä yhteisesti ja tehokkaasti valvottavan joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen, jossa ei ole ydinaseita, eikä kemiallisia tai biologisia aseita tai niiden kuljetuslaitteita.

Lisäksi osapuolet :

Osanottajat korostavat pitävänsä kestävää ja tasapainoista yhteiskunnallis-taloudellista kehitystä tärkeänä pyrittäessä jaetun vaurauden alueen luomiseen.

Kumppanit tunnustavat ne vaikeudet, jotka velkaongelma voi luoda Välimeren alueen maiden taloudelliselle kehitykselle. Ne sopivat suhteidensa tärkeyden huomioon ottaen jatkavansa vuoropuhelua edistyäkseen toimivaltaisilla aloilla.

Ne toteavat, että kumppaneiden on kohdattava yhteisiä haasteita, vaikkakin erilaisissa määrin, ja asettavat itselleen seuraavat pitkän tähtäimen tavoitteet:

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi osanottajat sopivat luovansa talous- ja rahoituskumppanuuden, joka eri kehitysasteet huomioon ottaen perustuu:

Osallistujat sopivat samoin yhteistyöstä muilla aloilla ja:

Osanottajat tunnustavat, että kulttuuri- ja sivistysperinteet koko Välimeren alueella, kulttuurien välinen vuoropuhelu ja inhimillinen, tieteellinen ja teknologinen vaihto ovat olennainen osa niiden kansojen välistä lähentymistä ja ymmärtämyksen sekä keskinäisen tuntemuksen parantamista.

Tässä hengessä osanottajat sopivat luovansa kumppanuuden yhteiskunnallisissa, kulttuurisissa ja inhimillisissä kysymyksissä. Tätä tarkoitusta varten:

Osanottajat, jotka:

hyväksyvät oheisen työohjelman.

Ulkoasiainministerit kokoontuvat säännöllisesti, jotta tämän julistuksen soveltamista voidaan valvoa ja määritellä ne toimet, joiden avulla kumppanuuden tavoitteet toteutetaan.

Eri toimia seurataan aiheittain koolle kutsuttavissa ministereiden, johtavien virkamiesten ja asiantuntijoiden tilapäisissä kokouksissa, kokemuksia ja tietoja vaihtamalla sekä kansalaisyhteiskunnan osapuolten yhteydenpidolla tai muilla asianmukaisilla tavoilla.

Yhteydenpitoa kansanedustajien, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kesken kannustetaan.

Korkean virkamiestason "Barcelonan prosessin Euro - Välimeri-komitea", joka koostuu Euroopan unionin troikasta sekä yhdestä kunkin Välimeren kumppanuusmaan edustajasta, kokoontuu säännöllisesti valmistelemaan ulkoasiainministereiden kokousta, luomaan tilannekatsausta ja arvioimaan Barcelonan prosessin seurantaa sen kaikilta osilta sekä saattamaan työohjelmaa ajan tasalle.

Komission eri osastot huolehtivat Barcelonan työohjelman sekä "Barcelonan prosessin Euro - Välimeri-komitean" päätelmien edellyttämien kokousten asianmukaisesta valmistelusta ja seurannasta.

Ulkoasiainministereiden seuraava kokous pidetään vuoden 1997 alkupuoliskolla jossain Euroopan unionin kahdestatoista Välimeren kumppanuusmaasta tulevissa neuvotteluissa tehtävällä päätöksellä.

Neuvosto, joka

on tutkinut komission tiedonannon "Euroopan unioni - Latinalainen Amerikka: kumppanuuden nykytila ja vahvistamisnäkymät 1996—2000", jonka erittelyt se pääosin hyväksyy, ja ottaa huomioon Korfun, Essenin ja Cannesin Eurooppa-neuvostojen päätelmät sekä yleisiä asioita käsitelleen neuvoston 31. lokakuuta 1994 hyväksymän perusasiakirjan, korostaa haluavansa lähentää poliittisia yhteyksiä Latinalaisen Amerikan kumppaneihin, tukea demokratiaa, saada aikaan edistystä kaupan vapauttamisen alalla, tukea alueellisia yhdentymisprosesseja sekä kohdentaa yhteistyönsä entistä paremmin. Tämän vuoksi Latinalaisen Amerikan kumppaneiden kanssa käytävää vakiintunutta vuoropuhelua syvennetään.

Neuvosto sopii seuraavien ensisijaisten toiminta-akselien vahvistamisesta Latinalaisen Amerikan maiden ja alueiden kanssa tulevaisuudessa tehtävää yhteistyötä varten:

- on myös syytä lisätä toteutettujen toimien näkyvyyttä.

LIITE 13

6. Euroopan unionin osallistuminen voi tapahtua seuraavasti:

LIITE 14

AASIA

Aasian ja Euroopan huipputapaaminen on yksi tärkeimmistä aloitteista, joita on tehty Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja kymmenen Aasian dynaamisimpiin kuuluvien valtioiden välillä.

Tähän historialliseen tapahtumaan osallistuvien maiden valtion- tai hallitusten päämiehet ja ulkoasiainministerit sekä komission puheenjohtaja pyrkivät luomaan uuden Euroopan ja Aasian välisen kumppanuuden, joka myötävaikuttaa molempien alueiden yhteiskunnalliseen kokonaiskehitykseen.

Uuden kumppanuuden tulisi perustua poliittisen vuoropuhelun edistämiseen, taloudellisten suhteiden syventämiseen ja yhteistyön vahvistamiseen monilla eri aloilla.

Unioni käsittää tapaamisen avoimeksi, seurattavaksi ja muuttuvaksi prosessiksi, jonka pitäisi epävirallisesta luonteestaan huolimatta pyrkiä tuntuviin ja merkittäviin tuloksiin. Sen ei pitäisi näin ollen vaikuttaa osanottajien erityisiin suhteisiin muiden maailman alueiden kanssa.

Ensimmäisen Aasian ja Euroopan huipputapaamisen pitäisi olla molemmille osapuolille niin hyödyllinen, että se herättäisi tarvittavan poliittisen tahdon vuoropuhelun tehostamiseksi ja suhteiden vahvistamiseksi näiden kahden alueen välillä ja loisi lujan perustan uudelle aikakaudelle Euroopan ja Aasian välisissä suhteissa. Tämä aloite tähtää tulevaisuuteen ja pyrkii luomaan rakentavan, molemminpuoliseen ymmärrykseen ja yhteistyöhön perustuvan ilmapiirin kaikilla molempia osapuolia kiinnostavilla politiikan ja talouden osa-alueilla.

Olisi toivottavaa, että osanottajat päättäisivät ensimmäisen tapaamisensa yksimielisinä siitä, että toinen Aasian ja Euroopan huipputapaaminen järjestetään Euroopassa erikseen sovittavana ajankohtana. Unionin pitäisi myös ehdottaa joustavan seurannan toteuttamista tapaamisen aikana tehtävien päätösten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Unioni toivoo, että tapaamisessa annettava päätöslauselma heijastaisi tapaamisesta syntyviä merkittäviä sopimuksia.

Unioni on tehnyt luettelon erityyppisistä erityiskysymyksistä mahdollisen keskustelun aiheiksi (ks. II ja III osat) ja laatinut yksityiskohtaisia ehdotuksia. Näitä kysymyksiä olisi kaiken kaikkiaan lähestyttävä kokonaisvaltaisella ja tasapainoisella tavalla. Vuoropuhelussa voidaan käsitellä myös yleisluonteisia talouskysymyksiä.

Olisi sovittava edellä mainituilla aloilla tapahtuvan edistyksen seurannasta edistymisraportin perusteella, jonka ylemmät virkamiehet laativat vuonna 1997 tosiasiallisesti toteutetuista toimista.

___________

Mietintäryhmän jäsenet ovat puolen vuoden ajan työskennelleet Eurooppa-neuvoston valtuuttamina valmistellakseen perussopimuksen tarkistamista vuoden 1996 konferenssissa ja muita mahdollisia unionin toimintaan liittyviä parannuksia. Työ on edennyt avoimuuden ja demokratian hengessä.

Konferenssia varten laadittavan yksityiskohtaisen asialistan lisäksi katsomme, että tehtävänämme on myös käynnistää julkinen keskustelu ja kertoa tulevien muutosten suunnasta.

Miehet ja naiset Euroopassa tuntevat tänä päivänä tarvitsevansa yhteistä suunnitelmaa enemmän kuin koskaan. Ja kuitenkin yhä useammalle eurooppalaiselle Euroopan yhdentymisen perusajatus ei ole itsestään selvä. Tämä paradoksi on ensimmäinen haaste.

Kun Euroopan yhteisöt perustettiin nelisenkymmentä vuotta sitten, yhteisen suunnitelman tarve oli ilmeinen, koska Euroopan epäonnistuminen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla oli hyvin tiedossa.

Nyt, lähes puoli vuosisataa myöhemmin unionin laajentuminen kerta kerralta, sen tehtävien lisääntyminen, sen monimuotoisuus ja aikamme ongelmien laajuus saavat aikaan sen, että on hyvin vaikeata ymmärtää Euroopan yhdentymisen todellinen merkitys ja sen jatkuva tarve.

Meidän on hyväksyttävä, että monimuotoisuus on hinta, joka Euroopan on maksettava moninaisen identiteettimme turvaamisesta. Me kuitenkin uskomme vakaasti, että tämä Euroopan politiikan nerokas luomus ei voi korvata unionin jäsenvaltioita, joiden erottamaton vastapari se nykyään on ja joihin sen poliittinen legitimiteetti pääosiltaan perustuu. Olemme vakaasti sitä mieltä, että sillä on ollut oma mittaamattoman arvokas vaikutuksensa tuomalla rauhaa ja vaurautta yhteisesti määriteltyjen etujen ja sellaisen toiminnan avulla, joka ei ole seurausta valtapolitiikasta, vaan joka perustuu kaikkien hyväksymään yhteiseen oikeuteen.

Se, että Eurooppa on muuttunut, johtuu osittain unionin onnistumisesta. Ne kaikki Euroopan valtiot, jotka vielä totuttelevat uuteen vapauteensa, haluavat liittyä Euroopan unioniin tai lisätä yhteistyötä sen kanssa. Kuitenkin väestön tyytymättömyys kasvaa Länsi-Euroopassa huolimatta unionin osuudesta tämän ennennäkemättömän rauhallisen ja vauraan aikakauden rakentamisessa.

Meidän on sen vuoksi kerrottava selvästi kansalaisillemme, miksi unioni, joka on niin houkutteleva Euroopan muille valtioille, on myös meille edelleen välttämätön.

Yksi syistä on se, että myös Euroopan ulkopuolinen maailma on muuttunut. Tavarat, pääoma ja palvelut liikkuvat nykyään maailmanlaajuisesti markkinoilla, joilla kilpailu kasvaa jatkuvasti, ja hinnat vahvistetaan maailmanlaajuisesti. Se, miten vauras Eurooppa on nyt ja tulevaisuudessa, riippuu sen menestyksestä maailmanmarkkinoilla.

Kylmän sodan päättyminen saattoi kaiken kaikkiaan lisätä turvallisuutta Euroopassa, mutta se on myös lisännyt epävakautta.

Lisäksi korkea työttömyys, ulkoiset siirtolaisuuspaineet, lisääntyvät häiriöt luonnon tasapainossa ja kansainvälisesti järjestäytyneen rikollisuuden kasvu ovat synnyttäneet väestössä vaatimuksia paremmasta turvallisuudesta, jota jäsenvaltiot eivät yksin pysty takaamaan.

Maailmassa, jonka eri osat ovat yhä riippuvaisempia toisistaan, tämä todellisuus luo uusia haasteita ja avaa uusia mahdollisuuksia unionille.

Emme kuitenkaan joudu aloittamaan tyhjästä. Viimeisen viiden vuoden aikana Eurooppa on onnistunut muuttumaan maailman mukana. Vuonna 1990 yhteisö avasi ovensa 17 miljoonalle saksalaiselle, jotka olivat asuneet Berliinin muurin toisella puolella.

Maastrichtin sopimus pohjustaa hyvin yhteisön mukautumisen muuttuneeseen maailmaan. Ilmaisemalla toissijaisuusperiaatteen se luo Euroopan unionin, joka on lähempänä kansalaisiaan. Sopimuksessa kartoitetaan tie kohti yhteistä rahaa ja esitetään taloudellisen yhdentymisen strategia, joka perustuu hintojen vakauteen vahvistaen näin kilpailukykyä ja mahdollistaen talouskasvun. Sopimuksella vahvistetaan yhteiskunnallista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ja määrätään korkeista ympäristönsuojeluvaatimuksista. Sopimus luo pohjan yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja pyrkii luomaan kansalaisille vapaan ja turvallisen alueen.

Euroopan unioni on sittemmin erittäin vaikeissa taloudellisissa oloissa pystynyt tekemään edistymistä koskevat päätökset oikeaan aikaan ja uusien tarpeidensa mukaan: se on sopinut Uruguayn kierroksen tuloksista, se on päässyt sopimukseen unionin taloudesta vuoteen 1999 asti, ja se on laajentunut kolmella uudella jäsenellä.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Euroopan valtion- tai hallitusten päämiehet ovat jo määrittäneet tehtävät, jotka ovat välttämättömiä Euroopan strategian kehittämiseksi muuttuvassa maailmassa: vuoden 1996 konferenssi, yhteisen rahan käyttöönotto, uutta rahoitussopimusta koskevat neuvottelut, Länsi-Euroopan unionin (WEU) perustamisesta tehdyn Brysselin sopimuksen tarkistaminen ja mahdollinen jatkaminen ja lopuksi kaikkein vaativin tavoite, unionin laajentuminen assosioituneilla Keski- ja Itä-Euroopan mailla, Baltian maat, Kypros ja Malta mukaan lukien.

Seuraava laajentuminen luo otollisen tilaisuuden Euroopan poliittiselle jälleenyhdentymiselle. Sen lisäksi, että se on meille poliittinen välttämättömyys, se on myös paras vaihtoehto maanosan vakauden ja talouden kehittymisen kannalta niin jäseniksi pyrkivissä valtioissa kuin koko Euroopassa. Laajentuminen ei ole helppoa. Sen vaikutus unionin politiikan kehittymiseen on arvioitava. Se vaatii sekä jäseniksi pyrkiviltä valtioilta että unionin nykyisiltä jäseniltä ponnisteluja, jotka on jaettava tasapuolisesti. Se on siten Euroopalle paitsi suuri mahdollisuus myös haaste. Meidän on toteutettava laajentuminen, ja se on tehtävä hyvin.

Unioni ei pysty suoriutumaan kaikista Euroopan strategiaan kuuluvista tehtävistä kerralla, mutta sillä ei myöskään ole aikaa hukattavana. Valtion- tai hallitusten päämiehet ovat ottaneet henkilökohtaisen vastuun Eurooppaa koskevan esityslistan hyväksymisestä tämän suunnitelman toteuttamiseksi. Suunnitelma ei kuitenkaan voi toteutua, jollei se saa Euroopan kansalaisten demokraattista tukea.

Vuoden 1996 konferenssi on tärkeä, mutta se edustaa vain yhtä vaihetta tässä kehityksessä.

Maastrichtin sopimuksessa määrätään, että vuonna 1996 on kutsuttava koolle tehtävänsä osalta rajattu konferenssi. Alaa on sittemmin laajennettu useissa Eurooppa-neuvostoissa.

Valtion- tai hallitusten päämiehet ovat todenneet tarpeen suorittaa toimielimiä koskevia uudistuksia yhdeksi konferenssin keskeisistä kysymyksistä unionin tehokkuuden, demokraattisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi.

Mietintäryhmä on tässä hengessä yrittänyt määrittää parannukset, jotka ovat tarpeen unionin mukauttamiseksi tosiasioihin ja sen valmistamiseksi seuraavaa laajentumista varten.

Mielestämme konferenssissa olisi keskityttävä välttämättömiin muutoksiin eikä ryhdyttävä perussopimuksen perusteelliseen tarkistamiseen.

Tältä pohjalta tuloksia olisi saatava kolmella pääalueella:

- Euroopan merkityksen lisääminen sen kansalaisten kannalta,

- unionin paremman toiminnan mahdollistaminen ja sen valmistaminen laajentumiseen,

- unionin ulkoisten toimintamahdollisuuksien lisääminen.

Unioni ei ole eikä halua olla supervalta. Se on silti paljon enemmän kuin markkina-alue. Se on ainutlaatuinen yhteisiin arvoihin perustuva hanke. Meidän pitäisi vahvistaa näitä arvoja, jotka myös kaikki jäseniksi pyrkivät maat haluavat jakaa kanssamme.

Konferenssin olisi kyettävä lisäämään unionin merkitystä sen kansalaisille. Voittaakseen kansalaiset takaisin puolelleen unionin olisi keskityttävä siihen, mitä olisi tehtävä Euroopan tasolla kansalaisten kannalta kaikkein tärkeimmissä asioissa, kuten turvallisuuden ja solidaarisuuden lisääminen, työllisyyden parantaminen sekä ympäristöasiat.

Konferenssin olisi myös lisättävä unionin avoimuutta ja tuotava se lähemmäksi kansalaisia.

Euroopan sisäinen turvallisuus perustuu sen demokraattisiin arvoihin. Eurooppalaisina me kaikki olemme myös kansalaisia demokraattisissa valtioissa, jotka takaavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Meistä moni on sitä mieltä, että sopimuksessa olisi selvästi ilmaistava nämä yhteiset arvot.

Ihmisoikeudet kuuluvat jo nyt unionin perusperiaatteisiin. Meistä moni katsoo kuitenkin, että unionin pitäisi selvemmin taata niiden noudattaminen liittymällä Euroopan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevaan yleissopimukseen. Muita ehdotuksia ovat luettelo oikeuksista sekä määräys, joka mahdollistaisi rangaistukset tai jopa unionin jäsenyyden voimassaolon keskeyttämisen siinä tapauksessa, että jokin valtio syyllistyisi ihmisoikeuksien tai demokratian vakavaan rikkomiseen. Muutamat meistä olivat sitä mieltä, että kansalliset hallitukset turvaavat jo riittävällä tavalla nämä oikeudet.

Monet meistä pitävät tärkeänä sitä, että sopimuksessa olisi selvästi tuotava esiin sellaiset eurooppalaiset arvot kuin naisten ja miesten välinen tasa-arvo sekä rotuun, uskontoon, sukupuoliseen suuntautumiseen, ikään tai vammaan perustuvan syrjinnän kieltäminen ja että siinä olisi nimenomaisesti tuomittava rotusyrjintä ja vierasviha ja määrättävä menettelystä kiellon täytäntöönpanemiseksi.

Yksi meistä uskoo, että kansalaisuuteen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat kansallisvaltioiden toimialaan; tästä poikkeaminen voisi vaikuttaa päinvastaisella tavalla kuin on tarkoitus.

Jotkut meistä pitävät myös harkinnan arvoisena tarkastella mahdollisuutta perustaa erillinen yhteisön yksikkö tai eurooppalaiset "rauhanturvajoukot" humanitaarisia tehtäviä varten osoituksena unionin solidaarisuudesta. Tällaista yksikköä voitaisiin myös käyttää yhteisössä tapahtuvien luonnonmullistusten yhteydessä. Jotkut meistä suosittelivat myös, että konferenssissa tarkasteltaisiin sitä, kuinka sopimuksessa voitaisiin paremmin ottaa huomioon yleispalvelujen saatavuuden tärkeys.

Uskomme, että Euroopalla on myös tiettyjä yhteisiä yhteiskunnallisia arvoja, joihin rauhanomainen ja edistykseen tähtäävä rinnakkaiselomme perustuvat. Monet meistä ovat sitä mieltä, että sosiaalipolitiikkaa koskeva sopimus olisi otettava osaksi yhteisöoikeutta. Yksi meistä uskoo, että tämä vain heikentäisi kilpailukykyä.

Unioni on alue, jossa ihmiset, tavarat, pääomat ja palvelut voivat liikkua vapaasti. Tästä huolimatta ihmisten turvallisuutta ei ole taattu riittävällä tavalla Euroopan laajuisesti: vaikka turvallisuus on edelleen ensisijaisesti kansallinen asia, rikollisuus on järjestäytynyt tehokkaasti ja kansainvälisellä tasolla. Maastrichtin sopimuksen täytäntöönpanosta saatu kokemus viime vuosien ajalta osoittaa, että tehokkaalle Euroopan laajuiselle toiminnalle on vielä hyvin rajoitetut mahdollisuudet. Tämän vuoksi tarvitaan kiireellisesti yhteinen, käytännön näkökohtiin perustuva vastaus Euroopan tasolla.

Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että konferenssin tulisi vahvistaa unionin kykyä suojella kansalaisiaan terrorismia, huumekauppaa, rahanpesua, laittoman siirtolaisuuden hyväksi käyttöä ja muita kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden muotoja vastaan. Kansalaisten turvallisuuden varmistaminen Euroopan tasolla ei saa vähentää yksilönsuojaa. Meistä moni on sitä mieltä, että tämä vaatii yhteisten toimielinten ja menettelyjen käytön lisäämistä sekä yhteisiä arviointiperusteita. Kansallisten parlamenttien olisi myös poliittisesti valvottava tällaisen yhteisen toiminnan toimeenpanijoita.

Meistä moni oli sitä mieltä, että tehokkaamman toiminnan varmistamiseksi meidän olisi saatettava täysin yhteisön toimivallan alaisiksi kolmansien maiden kansalaisia koskevat asiat, kuten maahanmuutto, turvapaikka-asiat ja viisumikäytäntö, sekä yhteiset säännöt rajatarkastuksille ulkorajoilla. Jotkut haluaisivat myös laajentaa yhteisön toimivaltaa huumausaineiden väärinkäytön ja petosten torjuntaan kansainvälisellä tasolla sekä tulliyhteistyöhön.

Jotkut meistä sen sijaan ovat sitä mieltä, että ratkaisun avain on löydettävissä yhdistämällä poliittinen tahto ja olemassaolevien hallitusten välisten järjestelyjen tehokkaampi käyttö.

Tiedämme, että työpaikkojen luominen avoimessa yhteiskunnassa perustuu terveeseen talouskasvuun ja yritysten kilpailukykyyn, jota voidaan edistää paikallisilla, alueellisilla ja kansallisilla aloitteilla. Uskomme, että Euroopan unionissa päävastuu kansalaisten taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista kuuluu jäsenvaltioille. Omamme kaltaisella yhdentyneellä talousalueella unionilla on kuitenkin vastuu oikeiden edellytysten tarjoamisesta työpaikkojen luomiselle. Tätä se tekee parhaillaan toteuttaessaan sisämarkkinoita ja kehittäessään muita yhteisiä politiikkoja, yhteisen kasvu-, kilpailukyky- ja työllisyysstrategian avulla, jolla saavutetaan jo myönteisiä tuloksia, ja talous- ja rahaliittoa koskevan suunnitelmansa avulla.

Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Maastrichtissä hyväksytyt ja kansanedustuslaitostemme ratifioimat yhteistä rahaa koskevat määräykset on säilytettävä ennallaan.

Vaikka olemme tietoisia siitä, että työpaikkoja ei voida luoda pelkästään sopimusta muuttamalla, moni meistä haluaisi kuitenkin, että sopimuksessa sitouduttaisiin unionin puolesta selvemmin suuremman taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseen työllisyyden lisäämiseksi ja määrättäisiin unionin mahdollisuudesta toteuttaa yhteensovitettuja toimia työpaikkojen luomiseksi. Jotkut meistä varoittavat siitä, että sopimuksen määräyksissä herätettäisiin toiveita, joiden toteuttaminen riippuu ensisijaisesti yritys- ja hallitustasolla tehdyistä päätöksistä. Useimmat meistä painottavat kuitenkin tarvetta tehostaa talouspolitiikan yhteensovittamista unionissa.

Ympäristöasioilla on rajojen yli ulottuvia vaikutuksia. Ympäristönsuojelu on tavoite, joka käsittää olemassaolomme paitsi eurooppalaisina myös planeettamme asukkaina. Tämän vuoksi konferenssissa olisi tarkasteltava, kuinka voitaisiin tehostaa unionin toimintakykyä ja määritellä tapaukset, joissa toiminnan olisi rajoituttava jäsenvaltioon.

Kansalaisilla on oikeus saada enemmän tietoa unionista ja sen toiminnasta.

Meistä moni ehdottaa, että oikeus tiedonsaantiin olisi tunnustettava sopimuksessa unionin kansalaisoikeudeksi. Unionin asiakirjojen julkisuuden lisäämisestä on esitetty ehdotuksia, joita pitäisi tarkastella konferenssissa.

Ennen kuin tehdään merkittäviä lainsäädännöllisiä ehdotuksia, olisi kerättävä asianmukaisesti tietoa kyseessä olevilta aloilta, asiantuntijoilta ja koko yhteiskunnasta. Ehdotusta varten suoritettavien tutkimusten olisi oltava julkisia.

Siinä vaiheessa, kun ehdotus lainsäädännöksi tehdään, kansallisille parlamenteille olisi annettava asianmukaiset tiedot ja asiakirjat niiden virallisilla kielillä ja hyvissä ajoin, jotta ne voisivat käydä asianmukaista keskustelua lainsäädäntömenettelyn alkuvaiheista lähtien.

Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että unionin oikeuden olisi oltava helppotajuisempaa. Vuoden 1996 konferenssin tuloksena olisi saatava aikaan yksinkertaisempi sopimusteksti.

Unioni tulee lähemmäksi kansalaisia, jos se keskittyy omien tehtäviensä suorittamiseen.

Tämän mukaan sen on noudatettava toissijaisuusperiaatetta. Tätä periaatetta ei saa sen vuoksi käyttää perusteena Euroopan vallan vastustamattomalle kasvulle eikä tekosyynä solidaarisuuden tai unionin saavutusten väheksymiselle.

Uskomme, että on välttämätöntä tehostaa toissijaisuusperiaatteen asianmukaista käytännön soveltamista. Tällaisen parannuksen olisi perustuttava Edinburghin julistukseen, ja jotkut meistä ovat sitä mieltä, että sen tärkeimmille määräyksille olisi annettava sopimuksen asema.

Konferenssissa olisi tarkasteltava, millä tavalla voidaan parantaa unionin tehokkuutta ja demokraattisuutta.

Unionin on säilytettävä päätöksentekokykynsä tulevien laajentumisten jälkeenkin. Ottaen huomioon kyseessä olevien maiden lukumäärän ja erilaisuuden tämä aiheuttaa muutoksia toimielinten rakenteessa ja toiminnassa. Se voi myös tarkoittaa sitä, että joustavia ratkaisuja on löydettävä kunnioittaen kuitenkin täysin yhteistä toimielinjärjestelmää ja yhteisön säännöstöä.

Eurooppa-neuvosto, joka muodostuu jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehistä ja komission puheenjohtajasta, on unionin poliittisen tahdon korkein ilmentymä, ja se määrittelee unionin politiikan yleislinjat. Unionin poliittisen asialistan perusteella neuvoston merkitys kasvanee tulevaisuudessa.

Demokratian lisääminen unionissa merkitsee sekä oikeudenmukaista edustusta kaikissa toimielimissä että Euroopan parlamentin vahvistamista nykyisen toimielinten välisen tasapainon rajoissa ja kansallisten parlamenttien tehtävän vahvistamista. Tässä yhteydessä muistutetaan, että sopimuksen mukaan Euroopan parlamentin vaaleille on vahvistettava yhdenmukainen menettely. Meistä moni uskoo, että Euroopan parlamentilla on liian paljon ja liian monimutkaisia menettelyjä, ja kannattaa sen vuoksi niiden supistamista kolmeen eli kuulemis-, hyväksymis- ja yhteispäätösmenettelyyn.

Nykyinen yhteispäätösmenettely on liian monimutkainen, ja ehdotamme sen yksinkertaistamista konferenssissa muuttamatta kuitenkaan neuvoston ja Euroopan parlamentin välistä tasapainoa. Meistä moni ehdottaa myös, että konferenssissa olisi laajennettava yhteispäätösmenettelyn soveltamisalaa. Yksi jäsen uskoo kuitenkin, että Euroopan parlamentti sai laajasti uutta toimivaltaa Maastrichtissä ja että sen pitäisi totutella sen käyttöön ennen uusien valtuuksien tavoittelemista.

Kansallisten parlamenttien olisi myös osallistuttava asianmukaisella tavalla. Tämä ei tarkoita sitä, että ne pitäisi yhdistää unionin toimielimiin. Moni meistä oli sitä mieltä, että unionin päätöksentekomenettelyt olisi järjestettävä siten, että kansalliset parlamentit voisivat riittävästi valvoa omien hallitustensa kantoja unionin päätöksenteossa ja vaikuttaa niihin. Jotkut meistä ehdottavat kansallisten parlamenttien suorempaa osallistumista. Tässä yhteydessä yksi meistä esitti ajatuksen uuden neuvoa-antavan komitean asettamisesta. Kansallisten parlamenttien välistä sekä niiden ja Euroopan parlamentin välistä yhteistyötä olisi myös edistettävä.

Ministerineuvoston päätöksentekoprosesseja ja työmenetelmiä olisi tarkistettava. Unionin on pystyttävä tekemään oikea-aikaisia ja tehokkaita päätöksiä. Tehokas päätöksenteko ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että se olisi helppoa. Unionin päätösten on saatava yleistä kannatusta. Moni meistä uskoo, että tehokkuutta voitaisiin parantaa lisäämällä määräenemmistöpäätöksiä neuvostossa, ja monien mukaan määräenemmistöpäätöksistä pitäisi tulla yleinen menettely laajentuneessa yhteisössä. Jotkut meistä uskovat, että tämä olisi hyväksyttävä ainoastaan siinä tapauksessa, että demokraattista legitimiteettiä lisätään äänten uudenlaisella painottamisella väestömäärän mukaan. Yksi meistä vastustaa periaatteellisesti määräenemmistöpäätösten käytön laajentamista.

Me pidämme neuvoston puheenjohtajan tehtävää ensisijaisen tärkeänä unionin asioiden tehokkaan hoidon kannalta ja kannatamme vuorotteluperiaatetta puheenjohtajan tehtävien hoitamisessa. Nykyisen järjestelmän soveltaminen laajentuneeseen unioniin voi kuitenkin johtaa yhä lisääntyvään hajanaisuuteen. Olisi tutkittava edelleen vaihtoehtoisia lähestymistapoja jatkuvuuden ja vuorotteluperiaatteen yhdistämiseksi.

Olemme yhtä mieltä siitä, että komission olisi säilytettävä kolme perustehtäväänsä: yhteisen edun edistäminen, yksinoikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita ja yhteisön oikeuden vaaliminen. Sen legitimiteetti, jota korostaa sen parlamentilta saama hyväksyminen, perustuu sen itsenäisyyteen, uskottavuuteen, kollegiaalisuuteen ja tehokkuuteen. Komission kokoonpano suunniteltiin kuuden jäsenvaltion muodostamalle yhteisölle. Olemme määritelleet vaihtoehtoja sen tulevaksi kokoonpanoksi, jotta komission kyky täyttää tehtävänsä säilyisi unionissa, joka voi laajentua käsittämään yli kaksinkertaisen määrän jäsenvaltioita Maastrichtin sopimuksen tehneiden valtioiden määrään verrattuna.

Yleisesti ottaen yksi mielipide ryhmän sisällä on, että säilytetään nykyinen järjestelmä tulevaisuudessa ja vahvistetaan sen kollegiaalisuutta ja johdonmukaisuutta tarvittaessa. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi sen, että kaikilla jäsenillä olisi vähintään yksi komission jäsen. Toisen ratkaisumallin mukaan kollegiaalisuutta ja johdonmukaisuutta lisättäisiin vähentämällä komission jäsenten lukumäärää jäsenvaltioiden lukumäärää pienemmäksi ja lisäämällä heidän itsenäisyyttään. Olisi vahvistettava menettelyt jäsenten valitsemiseksi, jotka perustuisivat pätevyyteen ja sitoutumiseen unionin yleisen edun edistämiseen.

Päätettäessä komission tulevaa kokoonpanoa konferenssissa voitaisiin myös tarkastella mahdollisuutta nimittää komissioon varsinaisia ja apulaisjäseniä.

Muutamat meistä katsovat, että alueiden komitealla on tärkeä tehtävä yhteisön lainsäädännössä ja että tämän toimielimen neuvoa-antavaa tehtävää olisi hyödynnettävä paremmin.

Euroopan saavutukset riippuvat sen kyvystä tehdä yhdessä päätöksiä ja noudattaa niitä. Tätä edistäisivät yhteisön lainsäädännön avoimuuden ja laadun parantaminen sekä parempi taloudenhoito ja tehokkaammat toimet petosten torjumiseksi. Konferenssissa olisi myös parannettava Euroopan yhteisön tuomioistuimen avainasemaa varmistamalla erityisesti yhteisön oikeuden yhdenmukainen tulkinta ja sen noudattaminen.

Maastrichtin sopimuksella perustettiin unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Meidän mielestämme tämä päätös oli oikea, ja se tehtiin oikeaan aikaan kylmän sodan päättymisen lisätessä sitä vastuuta, joka Euroopan unionilla oli perustan luomiseksi rauhalle ja edistykselle niin Euroopassa kuin muuallakin.

Mahdollisuudet, joita sopimus nykyään tarjoaa, ovat tuottaneet joitakin myönteisiä tuloksia. Uskomme kuitenkin, että nyt on aika antaa tälle yhteiselle politiikalle tehokkaammat toimintakeinot.

Unionin on voitava tänään täyttää tehtävänsä rauhan ja vakauden edistäjänä kansainvälisissä yhteyksissä. Vaikka unioni on taloudellinen mahti, se on edelleen poliittisesti heikko, ja sen tehtävä rajoittuu sen mukaisesti usein muiden tekemien päätösten rahoittamiseen.

Meidän mielestämme konferenssissa on löydettävä keinoja unionin ulkoisen toimintakyvyn lisäämiseksi luottamuksen ja molemminpuolisen solidaarisuuden hengessä. Sen täytyy voida määritellä omat etunsa, päättää toiminnastaan ja toteuttaa se tehokkaasti. Tämä tehtävä vaikeutuu laajentumisen myötä ja tulee vielä entistä välttämättömämmäksi.

Tämä merkitsee sitä, että unionin on yhteisesti voitava analysoida ja valmistella ulkoinen toimintansa. Ottaen tämän huomioon ehdotamme, että on perustettava yhteinen ulkopoliittinen analyysi- ja suunnitteluyksikkö. Useimmat meistä ovat sitä mieltä, että tämän yksikön olisi oltava vastuussa neuvostolle. Monet meistä ovat myös sitä mieltä, että siihen olisi palkattava työntekijät jäsenvaltioista, neuvoston sihteeristöstä ja komissiosta ja että sen olisi kuuluttava unionin toimielinjärjestelmään. Jotkut ehdottivat, että tämän yksikön johtajan, jonka tehtävät voitaisiin lopulta sulauttaa WEU:n pääsihteerin tehtäviin, tulisi olla neuvoston pääsihteeri.

Tämä vaatii myös kykyä tehdä päätöksiä. Tämän vuoksi ehdotamme, että konferenssissa tutkittaisiin tapoja tarkistaa päätöksenteko- ja rahoitusmenettelyjä niiden mukauttamiseksi ulkopolitiikkaan, jossa on sovitettava yhteen valtioiden suvereniteetin kunnioittaminen sekä diplomaattisen ja taloudellisen solidaarisuuden tarve. Olisi sovittava yhteisesti siitä, pitäisikö antaa ja kuinka voitaisiin antaa mahdollisuus käyttää joustavia menettelyjä, jotka eivät estäisi niitä, jotka pitävät yhteistä toimintaa tarpeellisena unionin kannalta, toteuttamasta kyseistä toimintaa. Jotkut jäsenet kannattavat määräenemmistöpäätösten laajentamista yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kun taas toiset ehdottavat Euroopan parlamentin neuvoa-antavan tehtävän lisäämistä tässä suhteessa.

Unionin on voitava toteuttaa ulkoinen toimintansa näkyvämmin. Tutkimme useita mahdollisia vaihtoehtoja mahdollistaa unionin yhtenäinen esiintyminen. Jotkut meistä esittivät ajatuksen, että yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle valittaisiin korkean tason edustaja, jotta unionin ulkoiselle poliittiselle toiminnalle annettaisiin kasvot ja ääni. Kyseisen henkilön olisi oltava Eurooppa-neuvoston nimittämä ja hän toimisi neuvoston tarkoin määrittelemän toimeksiannon mukaisesti. Monet korostivat neuvoston, puheenjohtajavaltion ja komission välisen yhteistyön vakiinnuttamisen tarvetta, jotta näiden vastuulla olevat unionin ulkoisen ulottuvuuden eri osat toimisivat yhtenäisenä kokonaisuutena.

Unionin poliittisen merkityksen kasvun maailmassa olisi oltava johdonmukainen sen nykyisen ulkoisen taloudellisen merkityksen kanssa johtavana kauppakumppanina ja humanitaarisen avun antajana. Konferenssissa olisi löydettävä tapoja varmistaa, että unionin ulkoinen politiikka näkyy sekä sen kansalaisille että maailmalle, että se edustaa sen jäsenvaltioita ja että se on johdonmukainen jatkuvuutensa ja kokonaisvaltaisuutensa puolesta.

Uuden kansainvälisen turvallisuustilanteen monissa haasteissa korostuu tehokkaan ja johdonmukaisen eurooppalaisen vastauksen tarve. Tämän vastauksen täytyy perustua kokonaisvaltaisen turvallisuuden käsitteeseen.

Tämän vuoksi konferenssissa olisi mielestämme tarkasteltava tapoja, joilla eurooppalaista identiteettiä voitaisiin kehittää myös turvallisuuden ja puolustuspolitiikan alueilla. Tämän kehityksen olisi tapahduttava Maastrichtissä sovittujen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon sopimuksen määräykset, joiden mukaan yhteisen YUTP:n on sisällettävä kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, lopulta myös yhteisen puolustuspolitiikan määritteleminen, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen.

Konferenssissa on otettava huomioon se tosiasia, että Naton jäsenten näkökulmasta tällainen kehitys vahvistaisi myös Atlantin liiton eurooppalaista pilaria ja transatlanttista yhteyttä. Atlantin liitto takaa edelleen jäsentensä yhteisen turvallisuuden, ja sillä on keskeinen merkitys koko Euroopan turvallisuudelle. Liittoon kuulumattomille valtioille on samalla tavalla taattava oikeus tehdä omat puolustukseen liittyvät päätöksensä.

Meistä moni on sitä mieltä, että konferenssissa olisi mietittävä, kuinka voitaisiin tukea Euroopan toiminnallisten mahdollisuuksien kehittämistä, edistää tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä aseistuksen alalla ja varmistaa toiminnan suurempi yhdenmukaisuus yhtäältä sotilaallisten ja toisaalta Euroopan kriisinhallinnan poliittisten, taloudellisten ja humanitaaristen näkökohtien välillä.

Tätä taustaa vasten monet meistä haluavat edelleen vahvistaa Euroopan unionin ja

Länsi-Euroopan unionin (WEU) välisiä suhteita erottamattomana osana unionin kehitystä.

Tämän osalta ryhmässä on jo ehdotettu useita mahdollisia vaihtoehtoja tämän suhteen tulevalle kehittämiselle. Yhdessä vaihtoehdossa kannatetaan entistä tiiviimpää Euroopan unionin ja WEU:n välistä kumppanuutta säilyttämällä kuitenkin WEU täysin autonomisena. Toisessa vaihtoehdossa ehdotetaan kiinteämmän yhteyden luomista, jotta unioni voisi johtaa WEU:n toimintaa humanitaarisissa tehtävissä sekä rauhanturvaamis- ja muissa kriisinhallintatehtävissä (jotka tunnetaan nimellä Petersbergin tehtävät). Kolmas vaihtoehto olisi näiden Petersbergin tehtävien sisällyttäminen perussopimukseen. Monet ryhmästä kannattivat neljättä vaihtoehtoa eli WEU:n asteittaista liittämistä Euroopan unioniin: tätä voitaisiin jatkaa joko edistämällä Euroopan unionin ja WEU:n yhdentymistä WEU:n antamalla sitoumuksella toimia unionin täytäntöönpanevana elimenä unionin operatiivis-sotilaallisissa toimissa, tai sopimalla tietyistä vaiheista, jotka johtavat Euroopan unionin ja WEU:n täydelliseen yhteensulautumiseen. Jälkimmäisessä tapauksessa perussopimukseen sisältyisi Petersbergin tehtävien lisäksi myös yhteinen puolustussitoumus joko itse sopimuksessa tai siihen liitettävässä pöytäkirjassa.

Tässä yhteydessä muutamat jäsenistä esittivät harkittavaksi ajatusta, että HVK tutkisi mahdollisuutta sisällyttää tarkistettuun sopimukseen määräys unionin ulkorajojen puolustusta koskevasta keskinäisestä avunannosta.

Näiden ja muiden ajateltavissa olevien vaihtoehtojen tarkastelu jää konferenssin tehtäväksi.

................

Eurooppa ja demokratia liittyvät käsitteinä erottamattomasti yhteen. Tähän mennessä kaikista Euroopan rakentamisen vaiheista ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet sen jäsenvaltioiden demokraattiset hallitukset. Kansalliset parlamentit ovat ratifioineet päätökset, ja kansalaiset ovat niitä kannattaneet kaikissa jäsenvaltioissa. Näin on myös tulevaisuuden Eurooppa rakennettava.

Toteamme, että asioiden pohdinta tässä mietintäryhmässä on vain yksi vaihe Eurooppa-neuvoston aloittamassa ja sen johdolla käytävässä julkisessa keskustelussa. Toivomme, että tämän kansojemme välisen julkisen ja yhteisen asioiden pohdinnan ansiosta tämä hanke saa entistä suurempaa kannatusta, koska hanke on Euroopalle tänään tarpeellisempi kuin koskaan.

_______________