Iso-Britannia ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle virallisesti aikomuksestaan erota EU:sta.
Aikajanassa esitetään katsaus brexit-neuvotteluihin.
Brexit-neuvottelujen keskeiset asiakirjat:
17. lokakuuta
EU27-johtajat tarkastelivat Ison-Britannian kanssa käytävien neuvottelujen tilannetta. He ilmaisivat luottavansa täysin Michel Barnieriin ja totesivat, että tiiviistä tahdista huolimatta neuvotteluissa ei ole edistytty riittävästi.
16. lokakuuta
EU27-kokoonpanossa kokoontunut neuvosto sai komission brexit-pääneuvottelijalta Michel Barnierilta tilanneselostuksen neuvottelujen etenemisestä Britannian kanssa. Michel Barnier toi esille, että tiiviistä neuvotteluista huolimatta avoinna on edelleen keskeisiä kysymyksiä, kuten järjestelyt "kovan rajan" välttämiseksi Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä.
19.–20. syyskuuta
Kokouksen päättäneellä työlounaalla keskusteltiin brexitistä EU27-kokoonpanossa. Tällöin oli tilaisuus arvioida Ison-Britannian kanssa käytävien keskustelujen etenemistä ja keskustella tulevista toimista. EU27-johtajat vahvistivat pitävänsä yhtä ja päättivät
"Brexit-neuvottelujen totuuden hetki on lokakuun Eurooppa-neuvostossa. Lokakuussa odotamme, että brexit-neuvotteluissa on edistytty huomattavasti ja että ne ovat tuottaneet tuloksia. Sitten päätämme, täyttyvätkö ehdot sille, että marraskuussa kutsutaan koolle ylimääräinen huippukokous sopimuksen viimeistelyä ja vahvistamista varten."
Puheenjohtaja Donald Tusk Salzburgin huippukokouksen jälkeen
18. syyskuuta
EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier tiedotti neuvostolle (EU27) brexit-neuvottelujen tilanteesta Ison-Britannian kanssa viimeksi käydyn neuvottelukierroksen jälkeen. Ministereillä oli tilaisuus keskustella tilanteesta ja jatkotoimista.
20. heinäkuuta
Neuvosto (EU27-kokoonpano) arvioi EU:n brexit-pääneuvottelijan Michel Barnierin kanssa brexit-neuvottelujen tilannetta. Ministerit keskustelivat erosopimuksen viimeistelystä, muun muassa Irlannin rajakysymyksen ratkaisusta, sekä EU:n ja Ison-Britannian tulevista suhteista.
Michel Barnier esitteli myös komission äskettäisen tiedonannon brexitiin valmistautumisesta.
29. kesäkuuta
Eurooppa-neuvosto (art. 50) tarkasteli EU27-kokoonpanossa brexit-neuvottelujen tilannetta ja antoi päätelmät niiden edistymisestä.
Se pani tyytyväisenä merkille joidenkin erosopimuksen osien käsittelyssä aikaansaadun edistymisen. Johtajat kuitenkin korostivat, että joistakin tärkeistä kohdista on edelleen sovittava. EU27-johtajat ilmaisivat huolensa siitä, että Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevasta varajärjestelystä sopimisessa ei ole vielä edistytty merkittävästi. He korostivat myös, että myöhempiä suhteita säänteleviä puitteita koskevan poliittisen julistuksen eteen tehtävää työtä on vauhditettava.
26. kesäkuuta
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier tiedotti neuvostolle (EU27) brexit-neuvottelujen tilanteesta painottaen seuraavia vaiheita. Ministerit kommentoivat edistymistä ja seuraavia vaiheita sellaisissa jäljellä olevissa kysymyksissä kuin Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja sekä EU:n ja Ison-Britannian tulevan suhteen puitteet.
Ministerit myös tarkastelivat päätelmäehdotusta, joka Eurooppa-neuvoston (artikla 50) on määrä hyväksyä perjantaina 29. kesäkuuta 2018.
19. kesäkuuta
Euroopan komissio ja Iso-Britannia antoivat 19. kesäkuuta 2018 yhteisen julkilausuman. Julkilausumassa esitetään yhteenveto erosopimusluonnoksen edellisen version 19. maaliskuuta 2018 tapahtuneen julkaisemisen jälkeen saavutetusta edistymisestä.
14. toukokuuta
EU27-ministerit kokoontuivat 16.–18. huhtikuuta ja 2.–4. toukokuuta 2018 käytyjen neuvottelujen jälkeen keskustelemaan Ison-Britannian kanssa käytävien neuvottelujen tähänastisesta edistymisestä.
Komission brexit-pääneuvottelija Michel Barnier tiedotti neuvostolle (art. 50) Ison-Britannian kanssa käytävien neuvottelujen nykytilanteesta. Komissaari Barnierin mielestä on jatkettava kaikkien eroamiseen liittyvien kysymysten käsittelyä ja – koska viime neuvottelukierroksilla ei tapahtunut merkittävää edistymistä – tehostettava valmiuteen liittyvää työtä, jotta EU olisi valmis kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin. Lisäksi pääneuvottelija esitteli EU27-ministereille Ison-Britannian kanssa myöhemmin käytävien kumppanuusneuvottelujen mahdollista rakennetta.
Mitä tulee rajavalvontaan Irlannin saarella, EU27-ministerit korostivat, että asiassa on edistyttävä ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa (art. 50). Ministerit muistuttivat myös, että neuvotteluja olisi jatkettava rakentavassa hengessä ja säilyttäen EU27:n yhtenäisyys.
23. maaliskuuta
Eurooppa-neuvosto hyväksyi EU27-kokoonpanossa suuntaviivat EU:n ja Ison-Britannian brexitin jälkeisiä suhteita koskevista puitteista. Komission pääneuvottelija Michel Barnier kertoi EU27:n valtion- ja hallitusten johtajille brexit-neuvottelujen tilanteesta.
EU haluaa Ison-Britannian kanssa mahdollisimman tiiviin kumppanuuden, joka kattaa muun muassa kaupan ja taloudellisen yhteistyön sekä turvallisuuden ja puolustuksen. EU27-johtajat totesivat kuitenkin, että Ison-Britannian nykyiset kannat rajoittavat tulevan kumppanuuden syvyyttä.
20. maaliskuuta
EU27-kokoonpanossa kokoontunut neuvosto sai komission pääneuvottelijalta Michel Barnierilta tilanneselostuksen brexit-neuvottelujen etenemisestä. Pääneuvottelija esitteli ministereille neuvottelijoiden aikaansaaman yhteisymmärryksen erosopimuksen oikeudellisen tekstin niistä osista, jotka koskevat kansalaisten oikeuksia, taloudellista selvitysratkaisua sekä eräitä muita eroamiseen liittyviä kysymyksiä ja siirtymäkautta.
EU27-ministerit keskustelivat myös ehdotetuista suuntaviivoista puitteille, jotka sääntelevät tulevaa suhdetta Isoon-Britanniaan. Ministerit tarkistivat tekstin ennen sen toimittamista Eurooppa–neuvostolle (art. 50) 23. maaliskuuta 2018 pidettävää kokousta varten.
19. maaliskuuta
EU:n ja Ison-Britannian neuvottelijat esittelivät 13.–19. maaliskuuta 2018 käytyjen neuvottelujen päätteeksi erosopimuksen luonnoksen, josta ilmenee neuvotteluissa tähän mennessä saavutettu edistyminen. Värillisessä luonnoksessa esitetään ne erosopimuksen osat, joiden oikeudellisesta tekstistä osapuolet ovat päässeet yhteisymmärrykseen ja jotka koskevat seuraavia asioita:
Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta neuvottelijat sopivat, että osana erosopimuksen oikeudellista tekstiä olisi sovittava oikeudellisesti toimivasta ratkaisusta varajärjestelyksi. Ratkaisussa noudatetaan joulukuun 2017 yhteisessä raportissa sovittua, ja sitä sovelletaan kunnes on löydetty uusi ratkaisu.
7. maaliskuuta
Puheenjohtaja Tusk antoi ehdotuksen suuntaviivoiksi EU:n brexitin jälkeisille suhteille Ison-Britannian kanssa. "Ei pitäisi tulla yllätyksenä, että vapaakauppasopimus jää ainoaksi mahdolliseksi malliksi", hän totesi tulevista taloussuhteista Ison-Britannian nykyisen kannan huomioiden. Hän myös ehdotti, että osapuolet jatkaisivat yhteistyötään terrorismin torjunnassa ja että aloitettaisiin kiireellisinä neuvottelut sen välttämiseksi, että lentoliikenne Ison-Britannian ja EU:n välillä keskeytyisi. Lisäksi hän kutsui Ison-Britannian osallistumaan EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmiin.
Ehdotus suuntaviivoiksi lähetettiin 27 jäsenmaalle. Valtion- tai hallitusten johtajat hyväksyvät suuntaviivat maaliskuun Eurooppa-neuvostossa.
1. maaliskuuta
Puheenjohtaja Tusk tapasi Ison-Britannian pääministerin Theresa Mayn Lontoossa. Tärkein asia oli brexitin jälkeisten tulevien suhteiden sisältö ja sitä koskeva menettely. Keskustelussa käsiteltiin myös siirtymäkautta ja Pohjois-Irlantia.
28. helmikuuta
Euroopan komissio julkaisi Euroopan unionin ja Ison-Britannian välisen erosopimuksen luonnoksen.
Erosopimusluonnoksessa esitetään neuvottelujen ensimmäisen vaiheen edistymisestä joulukuussa 2017 annetun EU:n ja Ison-Britannian hallituksen neuvottelijoiden yhteisen raportin sisältö lainsäädäntönä. Samalla esitetään EU:n kantoihin perustuva ehdotus tekstiksi niistä kysymyksistä, jotka mainitaan yhteisessä raportissa, mutta joista ei vielä ole sovittu. Mukana on myös siirtymäkautta koskeva teksti, joka perustuu neuvoston (art. 50) 29. tammikuuta 2018 antamiin täydentäviin neuvotteluohjeisiin.
Erosopimus koostuu kuudesta osasta ja Irlantia / Pohjois-Irlantia koskevasta pöytäkirjasta. Osat sisältävät seuraavat alat:
Seuraavat vaiheet
Erosopimuksen luonnos lähetetään nyt neuvoston (artikla 50) ja Euroopan parlamentin brexit-ohjausryhmän käsiteltäväksi. Sen jälkeen se toimitetaan Isolle-Britannialle neuvotteluja varten.
27. helmikuuta
EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier tiedotti neuvostolle (EU27-kokoonpano) tähänastisesta edistymisestä neuvotteluissa Ison-Britannian kanssa. Ministerit toivat esiin pääasialliset prioriteettinsa ja huolenaiheensa valmisteltaessa maaliskuussa 2018 pidettävää valtioiden ja hallitusten johtajien kokousta varten suuntaviivoja, jotka koskevat tulevaa suhdetta Isoon-Britanniaan.
Sen jälkeen ministerit aloittivat maaliskuun Eurooppa-neuvoston (artikla 50) valmistelut tarkastelemalla selityksin varustettua esityslistaehdotusta.
9. helmikuuta
Brexit-neuvottelujen seitsemäs kierros järjestettiin Brysselissä 6.–9. helmikuuta 2018. Kierros oli ensimmäinen neuvottelujen toisessa vaiheessa. Ennen tätä neuvottelukierrosta EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja EU:sta eroamisesta vastaava ministeri David Davis tapasivat epävirallisesti Lontoossa 5. helmikuuta.
Osapuolet käsittelivät kolmea aihetta:
29. tammikuuta
EU27-ministerit hyväksyivät brexit-neuvotteluja varten uudet neuvotteluohjeet, joissa esitetään yksityiskohtaisesti EU27:n kanta siirtymäkauteen.
EU:n kannan mukaan siirtymäkautena
Neuvotteluohjeissa EU:n neuvottelijana toimiva komissio valtuutetaan aloittamaan neuvottelut Ison-Britannian kanssa siirtymäjärjestelyistä.
15. joulukuuta
Eurooppa-neuvosto (artikla 50) tarkasteli EU27-kokoonpanossa Ison-Britannian eroilmoituksen jälkeen käytävien neuvottelujen etenemistä.
Arvioituaan brexit-neuvottelujen etenemistä johtajat vahvistivat, että seuraavilla aloilla on edistytty riittävästi:
Komission pääneuvottelija Michel Barnieria kuultuaan johtajat hyväksyivät suuntaviivat brexit-neuvottelujen toiseen vaiheeseen siirtymistä varten.
8. joulukuuta
Donald Tusk lähetti EU-johtajille ehdotuksen suuntaviivoiksi brexit-neuvottelujen toista vaihetta varten. Niissä käsitellään ensin siirtymävaihetta, jonka aikana Ison-Britannian on noudatettava tiettyjä ehtoja sillä välin, kun EU-päätöksenteko tapahtuu 27 jäsenmaan kesken. Toiseksi niissä käsitellään tulevaa suhdetta Isoon-Britanniaan.
"Olemme tyytyväisiä tänään saavutettuun sopimukseen, mutta ei pidä unohtaa, että vaikein haaste on vielä edessä".
Puheenjohtaja Donald Tusk
4. joulukuuta
Tavattuaan pääministeri Theresa Mayn puheenjohtaja Tusk ilmoitti olevansa valmis esittelemään EU27:n suuntaviivat siirtymäjärjestelyistä ja tulevasta suhteesta käytäviä brexit-neuvotteluja varten, mutta totesi Ison-Britannian ja komission pyytäneen lisäaikaa. Hän lisäsi:
Aika alkaa käydä vähiin, mutta yhteisymmärrys joulukuun Eurooppa-neuvostossa on edelleen mahdollinen.
Puheenjohtaja Donald Tusk
1. joulukuuta
Puheenjohtaja Tusk tapaa pääministeri Leo Varadkarin Dublinissa
Ison-Britannian tulevaisuus on tavallaan Dublinin käsissä, ainakin niin kauan kuin brexit-neuvottelut jatkuvat.
Puheenjohtaja Donald Tusk
24. marraskuuta
Puheenjohtaja Donald Tusk tapaa pääministeri Theresa Mayn Brysselissä
Neuvottelujen riittävä edistyminen on yhä mahdollista joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Se on kuitenkin valtava haaste. Isolta-Britannialta edellytetään 10 päivän kuluessa edistymistä kaikissa kysymyksissä, Irlannin asema mukaan lukien.
Puheenjohtaja Donald Tusk
20. marraskuuta
Yleisten asioiden neuvosto (art. 50)
Brexit
Neuvosto EU27-kokoonpanossa kuuli EU:n pääneuvottelijan Michel Barnierin katsauksen neuvotteluissa Ison-Britannian kanssa tähän mennessä saavutetusta edistymisestä kuuden neuvottelukierroksen jälkeen. Sen jälkeen ministerit aloittivat joulukuun 2017 Eurooppa-neuvoston (artikla 50) valmistelut tarkastelemalla selityksin varustettua esityslistaehdotusta.
EU-virastojen siirtäminen
EU27-ministerit valitsivat kahden Isossa-Britanniassa nyt sijaitsevan, mutta brexitin vuoksi muualle siirrettävän EU-viraston uudet kotipaikat. Amsterdam(Alankomaat) valittiin Euroopan lääkeviraston(EMA) uudeksi kotipaikaksi ja Pariisi (Ranska)Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) uudeksi kotipaikaksi.
17. marraskuuta
Puheenjohtaja Donald Tusk tapaa pääministeri Theresa Mayn Göteborgissa
Lokakuussa EU27 aloitti neuvottelujen toisen vaiheen sisäiset valmistelut. Toisessa vaiheessa on tarkoitus käsitellä siirtymäjärjestelyjä ja tulevaa suhdetta. Me olemme valmiit siirtymään toiseen vaiheeseen jo joulukuussa. Mutta sitä varten Ison-Britannian puolelta tarvitaan lisää edistymistä. Kansalaisten oikeuksissa on edistytty hyvin, mutta lisää edistymistä tarvitaan Irlannin kysymyksen ja taloudellisen selvitysratkaisun osalta.
Puheenjohtaja Donald Tusk
10. marraskuuta
Brexit-neuvottelujen kuudes kierros käynnistettiin 9. marraskuuta 2017 Brysselissä. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja EU:sta eroamisesta vastaava ministeri David Davis päättivät neuvottelukierroksen 10. marraskuuta 2017. EU:n pääneuvottelija sanoi, että teknisissä asioissa on jonkin verran edistytty, mutta useita kysymyksiä on vielä selvennettävä, jotta voidaan edistyä riittävästi.
Edistymistä tarvitaan vielä erityisesti neuvottelujen ensimmäisen vaiheen seuraavissa kolmessa kysymyksessä:
20. lokakuuta
EU27-kokoonpanossa kokoontunut Eurooppa-neuvosto (artikla 50) sopi 20. lokakuuta sisäisten valmistelujen aloittamisesta brexit-neuvottelujen toista vaihetta varten.
EU27-maiden johtajat peräänkuuluttivat edistymistä kolmessa asiassa:
He ilmoittivat arvioivansa joulukuun kokouksessaan neuvottelujen edistymistä uudelleen sen määrittelemiseksi, onko kolmessa edellä mainitussa asiassa saatu aikaan "riittävää edistymistä". Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa (art. 50) aloittamaan yhdessä EU:n neuvottelijan kanssa valmistelevat sisäiset keskustelut tulevan suhteen kehyksestä ja mahdollisista siirtymäjärjestelyistä.
17. lokakuuta
EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier tiedotti neuvostolle (EU27-kokoonpano) tähänastisesta edistymisestä neuvotteluissa Ison-Britannian kanssa. Ministerit viimeistelivät 20. lokakuuta 2017 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston (artikla 50) valmistelut keskustelemalla huippukokouksen päätelmäehdotuksesta.
EU-virastojen siirtäminen
EU27-ministerit kävivät poliittisen keskustelun kahden Isossa-Britanniassa sijaitsevan EU-viraston, Euroopan lääkeviraston ja Euroopan pankkiviranomaisen, siirtämisestä.
8 jäsenmaata on tarjoutunut isännöimään EPV:tä ja 19 jäsenmaata EMA:ta. Komission 30. syyskuuta esittelemien tarjousten arvioinnin jälkeen ministerit pohtivat erilaisia näkökohtia, jotka on otettava huomioon ennen 20. marraskuuta 2017 pidettävää kokousta, jolloin he tekevät lopullisen päätöksen äänestämällä virastojen siirtämisestä.
12. lokakuuta
Brexit-neuvottelujen viides kierros käynnistettiin 9. lokakuuta 2017 Brysselissä. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja EU:sta eroamisesta vastaava ministeri David Davis päättivät neuvottelukierroksen 12. lokakuuta 2017. EU:n pääneuvottelija totesi, että vaikka kierros käytiin rakentavassa hengessä, merkittävää edistymistä ei tapahtunut.
Kansalaisten oikeuksien osalta EU:lla ja Isolla-Britannialla on yhteiset tavoitteet:
EU:n on vielä tarkasteltava Ison-Britannian ehdotusta uudeksi yksinkertaistetuksi hallintomenettelyksi, jonka avulla Isossa-Britanniassa olevat EU-kansalaiset voivat puolustaa oikeuksiaan. EU painotti, että menettelyn on oltava mahdollisimman sujuva ja yksinkertainen.
Irlanti:
Taloudellinen selvitysratkaisu:
Michel Barnier ilmoitti näin ollen, että hän ei voi suositella ensi viikolla kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle keskustelujen aloittamista tulevista suhteista.
28. syyskuuta
Brexit-neuvottelujen neljäs kierros käynnistettiin 25. syyskuuta 2017 Brysselissä. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja EU:sta eroamisesta vastaava ministeri David Davis päättivät neuvottelukierroksen 28. syyskuuta 2017. EU:n pääneuvottelija totesi, että vaikka kierroksella saatiin selvennettyä useita asioita, vielä on tehtävää.
Kansalaisten oikeuksien osalta päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että erosopimuksella on välitön oikeusvaikutus, mutta muista tärkeistä asioista on vielä näkemyseroja.
Taloudellisen selvitysratkaisun teknisistä näkökohdista käytiin hyödyllisiä keskusteluja. Iso-Britannia selitti kuitenkin, että se ei pysty vielä yksilöimään jäsenyytensä aikana tehtyjä sitoumuksia.
Irlannista käytiin rakentavaa keskustelua, ja muutamilla aloilla saavutettiin edistymistä. Molemmat osapuolet katsoivat, että Irlannin asema on ainutlaatuinen ja edellyttää ainutlaatuisia ratkaisuja. Ne alkoivat luonnostella yhteisiä periaatteita.
26. syyskuuta
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Ison-Britannian pääministeri tapasivat Lontoossa samaan aikaan, kun neljäs neuvottelukierros käytiin Brysselissä.
Puheenjohtaja Donald Tusk suhtautui varovaisen optimistisesti pääministerin rakentavaan ja entistä realistisempaan asenteeseen, joka ilmeni pääministerin Firenzessä edellisellä viikolla pitämästä puheesta sekä Lontoossa käydystä keskustelusta.
Saavutetusta edistyksestä hän kuitenkin totesi seuraavaa:
"Jos jäsenmaat kysyisivät minulta asiasta nyt, sanoisin, että edistys ei ole toistaiseksi ollut riittävää."
EU:n 27 valtion- tai hallituksen johtajan epävirallinen kokous
25. syyskuuta
Neuvosto tarkasteli EU27-kokoonpanossa edistymistä brexit-neuvotteluissa. Samana päivänä käynnistettiin neljäs neuvottelukierros Ison-Britannian kanssa.
Komission pääneuvottelija Michel Barnier tiedotti neuvostolle neuvottelujen edistymisestä, ja EU27-ministereillä oli tilaisuus keskustella niistä.
31. elokuuta
Brexit-neuvottelujen kolmas kierros käynnistettiin 28. elokuuta 2017 Brysselissä. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja EU:sta eroamisesta vastaava ministeri David Davis avasivat neuvottelut. Tällä kierroksella jatkettiin Ison-Britannian hallitun eron keskeisimpien kysymysten käsittelyä:
20. heinäkuuta
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja EU:sta eroamisesta vastaava ministeri David Davis päättivät 20. heinäkuuta 2017 brexit-neuvottelujen toisen kierroksen. Nelipäiväisellä neuvottelukierroksella Brysselissä osapuolet esittivät vastavuoroisesti kantojaan.
Neuvottelukierroksen päätteeksi julkaistiin muistio, jossa täsmennetään, mistä kansalaisten oikeuksiin liittyvistä kohdista osapuolet olivat yhtä mieltä ja mistä eri mieltä.
22. kesäkuuta
Eurooppa-neuvosto (artikla 50) tarkasteli 22. kesäkuuta EU27-kokoonpanossa Ison-Britannian SEU-sopimuksen artiklan 50 mukaisen ilmoituksen jälkeen käytäviä neuvotteluja ja niiden viimeisintä tilannetta.
Kokouksen yhteydessä EU27-johtajat hyväksyivät menettelyn, jolla siirretään Isossa-Britanniassa sijaitsevat EU-virastot muualle.
20. kesäkuuta
Komissio tiedotti neuvostolle (EU27-kokoonpano) Ison-Britannian kanssa käytävien brexit-neuvottelujen ensimmäisestä kierroksesta. Ministerit keskustelivat brexit-neuvottelujen tilanteesta ja tulevasta suunnasta.
Neuvoston istunnon yhteydessä EU27-ministerit keskustelivat menettelystä, jolla päätetään kahden Isossa-Britanniassa sijaitsevan EU-viraston siirtämisestä muualle.
EU27-johtajien odotetaan hyväksyvän menettelyn 22. kesäkuuta 2017 pidettävän Eurooppa-neuvoston (artikla 50) yhteydessä.
Menettely koostuisi seuraavista:
19. kesäkuuta
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ja EU:sta eroamisesta vastaava ministeri David Davis käynnistivät 19. kesäkuuta 2017 brexit-neuvottelujen ensimmäisen kierroksen. Tämä yksipäiväinen tapahtuma järjestettiin Brysselissä.
Neuvottelujen rakenteen ja tulevien kysymysten ohella neuvottelujen avausistunnossa keskusteltiin seuraavista:
Euroopan komission edustajien lisäksi läsnä olivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan edustajat, jotka osallistuivat neuvotteluihin tukiroolissa. EU:n neuvottelija raportoi neuvotteluista systemaattisesti Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja sen valmisteluelimille.
22. toukokuuta
EU27-kokoonpanossa kokoontunut neuvosto hyväksyi 22. toukokuuta päätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa brexit-neuvottelut Ison-Britannian kanssa. Päätöksessä myös nimettiin Euroopan komissio EU:n neuvottelijaksi.
Lisäksi neuvosto hyväksyi neuvotteluohjeet (komission toimeksiannon) neuvottelujen ensimmäistä vaihetta varten.
Se hyväksyi myös päätöksen ad hoc -työryhmän perustamisesta. Työryhmä avustaa neuvostoa ja Coreperia asioissa, jotka liittyvät Ison-Britannian eroamiseen unionista.
19. toukokuuta
EU27-kokoonpanossa kokoontunut pysyvien edustajien komitea (Coreper) hyväksyi brexit-neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet. Periaatteet helpottavat tehokasta julkisuusvalvontaa tulevissa neuvotteluissa, jollaisia ei ole aiemmin käyty.
EU:n neuvottelija (komissio) julkistaa EU:n lainsäädännön rajoissa kaikki neuvotteluasiakirjansa, jotka se on toimittanut neuvostolle, Euroopan parlamentille tai Isolle-Britannialle.
Brexit-neuvottelujen yhteydessä kaikkiin asiakirjoihin sovelletaan sääntöjä, jotka koskevat avoimuutta ja yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin.
3. toukokuuta
Komissio esitteli neuvostolle (Coreperin tasolla) suosituksen neuvoston päätökseksi brexit-neuvotteluista. Siihen sisältyy ehdotus neuvotteluohjeiksi (yksityiskohtainen mandaatti komissiolle).
Yleisten asioiden neuvoston on 22. toukokuuta 2017 tarkoitus tämän suosituksen pohjalta antaa lupa neuvottelujen aloittamiseen, nimittää komissio EU:n neuvottelijaksi ja hyväksyä neuvotteluohjeet.
27. huhtikuuta
Neuvosto viimeisteli EU27-kokoonpanossa 29. huhtikuuta 2017 pidettävän ylimääräisen Eurooppa-neuvoston (art. 50) valmistelut keskustelemalla ehdotuksesta brexit-neuvottelujen suuntaviivoiksi.
29. huhtikuuta
EU27-johtajat pitivät 29. huhtikuuta ensimmäisen huippukokouksensa Ison-Britannian käynnistettyä virallisesti artiklan 50 menettelyn. He hyväksyivät yksimielisesti suuntaviivat tulevia brexit-neuvotteluja varten. Niissä määritellään neuvottelupuitteet ja vahvistetaan EU:n yleiset kannat ja periaatteet.
6. huhtikuuta
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja tapasi Ison-Britannian pääministerin viikko sen jälkeen, kun artiklan 50 mukainen virallinen ilmoitus oli tehty.
"Tapasimme Theresa Mayn kanssa varmistaaksemme brexit-neuvotteluille hyvän alun. Sovimme pitävämme säännöllisesti yhteyttä koko prosessin ajan."
31. maaliskuuta
Ehdotus suuntaviivoiksi annettiin 31. maaliskuuta 2017. Puheenjohtaja Tusk esitteli ehdotuksen keskeiset periaatteet samana päivänä Maltassa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
"EU:n 27 jäsenmaata eivät pyri rankaisemaan ketään. Ero EU:sta on jo itsessään riittävä rangaistus. Olemme olleet yhdessä yli 40 vuotta, joten olemme toisillemme velkaa sen, että teemme tästä erosta mahdollisimman kivuttoman."
Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto (artikla 50) kokoontuu 29. huhtikuuta 2017 EU27-kokoonpanossa hyväksymään suuntaviivojen lopullisen tekstin.
29. maaliskuuta
Iso-Britannia ilmoitti Eurooppa-neuvostolle virallisesti aikomuksestaan erota EU:sta.
Eurooppa-neuvosto antoi julkilausuman Ison-Britannian ilmoituksesta.
Pidämme valitettavana, että Yhdistynyt kuningaskunta jättää Euroopan unionin, mutta olemme valmiita tähän prosessiin, jota meidän on nyt noudatettava. (...) Unioni toimii neuvotteluissa yhtenäisesti ja suojelee etujaan. Kiireellisin tehtävämme on lieventää epävarmuutta, jota Yhdistyneen kuningaskunnan päätös on aiheuttanut EU:n kansalaisille, yrityksille ja jäsenvaltioille.
21. maaliskuuta
Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto hyväksyy EU27-kokoonpanossa suuntaviivat brexit-neuvotteluja varten. "Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta eroprosessi olisi EU:n kannalta mahdollisimman kivuton", totesi puheenjohtaja Tusk.
Puheenjohtaja Tusk kutsui kokouksen koolle Lontoon ilmoitettua aikomuksestaan käynnistää artiklan 50 menettely 29. maaliskuuta 2017.
15. joulukuuta
Joulukuussa 2016 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa 27 johtajaa sekä Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajat antoivat julkilausuman, jossa he totesivat olevansa valmiit aloittamaan neuvottelut Ison-Britannian kanssa heti, kun maa on toimittanut artiklan 50 mukaisen ilmoituksensa.
He myös sopivat seuraavasta menettelystä tulevia brexit-neuvotteluja varten:
"Hyväksyimme organisaatiorakenteen, jossa Eurooppa-neuvosto vastaa edelleen prosessin poliittisesta valvonnasta ja komissio toimii unionin neuvottelijana", puheenjohtaja Tusk sanoi kokouksen jälkeen.
29. marraskuuta
Puheenjohtaja Donald Tusk vastasi Britannian parlamentaarikoille näiden huolestuttua EU-kansalaisten asemasta Britanniassa ja Euroopassa asuvien ja työskentelevien Britannian kansalaisten asemasta.
"Pyysitte kirjeessänne minua ratkaisemaan tämän asian kerralla joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että neuvottelut aloitettaisiin jo joulukuussa. EU on valmis tähän, mutta neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun 50 artiklan mukainen menettely on käynnistetty. (...) päätös 50 artiklan menettelyn käynnistämisestä kuuluu Britannialle, ja kunnioitamme tätä täysin."
"Kuten te, minäkin haluan välttää tilanteen, jossa kansalaisista tulee neuvotteluprosessin pelinappuloita. Jotta näin ei kävisi, meillä on oltava selvät ja kattavat ratkaisut, jotka antavat kansalaisille todelliset turvallisuustakuut. Ne eivät saa jäädä pelkäksi sanahelinäksi."
13. lokakuuta
"Kovan brexitin ainoa todellinen vaihtoehto on ei brexitiä. Tosin tänään tuskin kukaan uskoo tuohon vaihtoehtoon", sanoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk Brysselissä European Policy Centressä pitämässään puheessa.
Hänen mukaansa eroneuvotteluissa on tärkeintä suojata EU:n ja kunkin sen 27 jäsenmaan edut. Hän painotti myös, että pääsy EU:n sisämarkkinoille edellyttää EU:n neljän vapauden eli henkilöiden, tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden hyväksymistä.
2. lokakuuta
Ison-Britannian pääministeri Theresa May totesi 2. lokakuuta Birminghamin puoluekokouksessa, että Iso-Britannia aloittaa viralliset eroneuvottelut maaliskuun 2017 loppuun mennessä.
Puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti välittömästi olevansa tyytyväinen ilmoitukseen. ”Tämä tuo tervetullutta selkeyttä brexit-neuvottelujen aloittamiseen. Kun artiklan 50 soveltaminen käynnistetään, EU27 ryhtyy suojaamaan etujaan”, hän tviittasi.
Pääministeri Mayn ilmoitus tuo tervetullutta selkeyttä brexit-neuvottelujen aloittamiseen. Kun artiklan 50 soveltaminen käynnistetään, EU27 ryhtyy suojaamaan etujaan.
8. syyskuuta
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk matkusti Lontooseen, jossa hän kävi keskustelun Ison-Britannian pääministerin Theresa Mayn kanssa.
"Viestini pääministeri Maylle oli, että on kaikkien parhaan edun mukaista, että neuvottelut aloitetaan pian epävarmuuden hälventämiseksi ja lopulta sen poistamiseksi", hän totesi kokouksen jälkeen.
29. kesäkuuta
"Vakaa aikomuksemme on pysyä yhtenäisinä ja työskennellä EU:n puitteissa 21. vuosisadan haasteiden käsittelemiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi kansakuntiemme ja kansojemme edun mukaisesti", totesivat 27 johtajaa yhteisessä julkilausumassaan 29. kesäkuuta pidetyn epävirallisen kokouksen jälkeen. Lisäksi he kehottivat Ison-Britannian hallitusta ilmoittamaan Eurooppa-neuvostolle mahdollisimman pian aikomuksestaan erota EU:sta.
27 jäsenmaan johtajat tapaavat seuraavan kerran syyskuussa 2016 jatkaakseen keskusteluja EU:n tulevaisuudesta.
24. kesäkuuta
"Britit ovat vapaan ja demokraattisen menettelyn päätteeksi ilmaisseet haluavansa erota Euroopan unionista. Kunnioitamme tätä päätöstä, vaikka olemmekin siitä pahoillamme", totesivat puheenjohtaja Tusk, puheenjohtaja Juncker, puheenjohtaja Schulz ja Alankomaiden pääministeri Rutte yhteisessä lausumassaan.
"Sovitun mukaisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva uusi järjestely, josta päätettiin 18.–19. helmikuuta 2016 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, ei nyt tule voimaan vaan se lakkaa olemasta. Siitä ei neuvotella uudelleen", he lisäsivät.
28. kesäkuuta
Eurooppa-neuvosto keskittyi Ison-Britannian kansanäänestyksen tulokseen. Pääministeri David Cameron selosti Ison-Britannian tilannetta kansanäänestyksen jälkeen. Tämän jälkeen asiasta käytiin ensimmäinen keskustelu.
"Johtajat ymmärtävät, että nyt tarvitaan jonkin aikaa, jotta pöly voi laskeutua Isossa-Britanniassa. Mutta he odottavat myös, että Ison-Britannian hallituksen aikomukset täsmentyvät mahdollisimman pian", puheenjohtaja Tusk sanoi lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen.
24. kesäkuuta
"Olemme valmistautuneet tähän kielteiseen skenaarioon. Oikeudellista tyhjiötä ei synny", sanoi puheenjohtaja Donald Tusk Ison-Britannian kansanäänestyksen virallisten tulosten varmistuttua.
23. kesäkuuta
Ison-Britannian kansalaiset äänestivät 23. kesäkuuta 2016 Euroopan unionista eroamisen puolesta. Äänestystä olivat edeltäneet tiiviit neuvottelut sopimuksesta, jolla vahvistettaisiin Ison-Britannian erityisasemaa EU:ssa.