Mitä EU:n neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa?
⸺
Enemmän kuin saatat kuvitellakaan!
EU:n neuvoston puheenjohtajamaa on keskeisessä roolissa Euroopan vakauden ja toiminnan varmistajana. Puheenjohtajuudesta vastaa maa yhdessä, ei yksittäinen henkilö.
Kiertävä puheenjohtajuus on perua jo Euroopan yhdentymisen alkuajoilta. Sen myötä kaikki 27 jäsenmaata ovat vuorollaan poliittisen huomion keskipisteessä ja vastaavat puolen vuoden ajan paljolti EU:n sujuvasta toiminnasta.
Maailman suurimmat sisämarkkinat, ympäristöasiat, turvallisuus, energiahuolto... puheenjohtajamaan toimien vaikutus ulottuu lähes kaikkeen Euroopassa.
Puheenjohtajuus tulee kohdalle vain kolmentoista ja puolen vuoden välein, ja se on merkittävä asia!!
Mitä puheenjohtajuus ei ole
⸺
Kumotaanpa ensiksi muutama neuvoston puheenjohtajuuteen liittyvä väärinkäsitys:
se ei ole yhden poliittisen johtajan vastuulla
se ei ole pelkkä symbolinen tehtävä
se ei ole sama asia kuin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus – josta vastaa tällä hetkellä António Costa
Mitä se sitten on?
Puheenjohtajuudesta vastaa jokin jäsenmaa.
Neuvoston istuntojen puheenjohtajana toimii kulloisenkin puheenjohtajamaan hallituksen edustaja.
Neuvostossa kokoontuvat 27 maan ministerit, ja siellä valmistellaan koko EU:ta koskevia lakeja ja sovitaan niistä. Neuvostossa kokoontuvat kulloinkin käsiteltävänä olevasta asiasta vastaavat ministerit.
Jos käsiteltävänä on esimerkiksi ympäristölainsäädäntö, istuntoon osallistuvat kaikkien jäsenmaiden ympäristöministerit. Vuorossa oleva puheenjohtajamaa siis periaatteessa johtaa neuvoston työskentelyä.
Puheenjohtajamaa varmistaa, että neuvostossa toteutuu neljä asiaa:
- eteneminen EU:n asialistalla
- päätöksenteon moitteettomuus
- jäsenmaiden yhteistyö
- yhteistyö ja koordinointi EU:n muiden toimielinten kanssa
Tehtävää on verrattu illallisen isännöintiin. Isäntä varmistaa, että tunnelma on sopusointuinen. Vieraat voivat olla erimielisiä keskusteltavista asioista, mutta lähtevät kotiin ystävinä ja yhteisymmärryksessä.
Tulosten varmistamiseksi puheenjohtajamaa toimii ”rehellisenä välittäjänä”, joka ei aja omaa kansallista etuaan. Puheenjohtajamaalla on yhdessä muiden toimielinten kanssa keskeinen rooli, sillä EU voi saavuttaa tuloksia vain tekemällä yhteistyötä.
Lisää kysymyksiä puheenjohtajuudesta
⸺
Miten puheenjohtajamaa valitaan?
Kaikki 27 EU-maata toimivat vuorollaan puheenjohtajana, mikä tarkoittaa, että ne saavat vuoron kolmentoista ja puolen vuoden välein.
Mitä kukin maa antaa puheenjohtajuudelle?
Ajoittainen toimiminen puheenjohtajana lisää sitoutumista ja keskinäistä luottamusta, ja tieto tulevasta vuorosta lisää vastuullisuutta. Puheenjohtajuudessa toteutuu aidosti Euroopan tunnuslause ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”, sillä kukin jäsenmaa tuo siihen erilaisia poliittisia näkökulmia ja asiantuntemusta, jotka kaikki hyödyttävät koko EU:ta.
Mitä puolessa vuodessa voidaan saavuttaa?
Puoli vuotta kuluu nopeasti. Aikaa menee kokousten puheenjohtajan tehtäviin ja EU:n neuvoston asialistan hahmotteluun, mutta ennen kaikkea yhteistyöhön, joka koskee kaikkia aloja. Tämä pätee siinäkin tapauksessa, että jäsenmaiden kansalliset kannat ovat kaukana toisistaan. Kolme peräkkäistä puheenjohtajamaata työskentelee ryhmänä (kolmikkona) 18 kuukauden ajan, mikä auttaa maita asettamaan puheenjohtajakautensa tavoitteet laajempaan kontekstiin ja helpottaa pidemmän aikavälin suunnittelua.
Puheenjohtajamaan tehtävä
Puheenjohtajamaa vastaa useimpien neuvoston kokousten, komiteoiden ja työryhmien puheenjohtajuudesta. Yksi merkittävä poikkeus on ulkoasiainneuvosto. Sen istuntoja johtaa EU:n ulkoasiainedustaja, joka valitaan viideksi vuodeksi.
Puheenjohtajamaa vastaa seuraavien kokousten suunnittelusta ja johtamisesta:
Neuvoston puheenjohtajamaa järjestää myös virallisia ja epävirallisia kokouksia, joita voidaan pitää Brysselissä, Luxemburgissa tai isäntämaassa.
Tämä antaa lisää näkyvyyttä tärkeille kysymyksille, mikä voi olla keskeinen tekijä yhteyden luomisessa kansalaisiin ja heidän ongelmiinsa.
Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteissa EU:n muihin toimielimiin. Se neuvottelee Euroopan parlamentin kanssa säädösteksteistä ja vastaa yhteyksistä Euroopan komissioon.
Tiivis yhteistyö sekä epäviralliset keskustelut ja neuvottelut auttavat toimielimiä pääsemään yhteisymmärrykseen lainsäädännöstä.
Puheenjohtajamaan tuella ja Eurooppa-neuvoston johdolla EU:n tavoitteista syntyy konkreettisia ja virallisia päätöksiä.
Eurooppa-neuvosto (EU-johtajat) kokoontuu säännöllisesti määrittelemään EU:n yleistä poliittista suuntaa ja prioriteetteja.
Puheenjohtajamaa työskentelee myös yhdessä Eurooppa-neuvoston (joka on siis eri asia kuin EU:n neuvosto) puheenjohtajan ja EU:n ulkoasiainedustajan kanssa.
Mitkä ovat onnistuneen puheenjohtajuuden avaintekijät?
Maat eivät ole vastuussa yksin
Sen jälkeen, kun Lissabonin sopimus tuli voimaan vuonna 2009, EU:n puheenjohtajamaat eivät ole joutuneet kantamaan työtaakkaa kokonaan yksin.
Lissabonin sopimuksessa periaatteeksi määriteltiin niin sanottu kolmikko, minkä mukaisesti kolme puheenjohtajamaata työskentelee yhdessä 18-kuukautisen asialistan pohjalta. Lisäksi edellinen ja seuraava puheenjohtajamaa tukevat vuorossa olevaa puheenjohtajamaata jakamalla omaa asiantuntemustaan ja valmistelemalla omaa panostaan EU:n ohjauksessa.
Tämä tarkoittaa, että suunnittelu voi tapahtua pidemmällä aikavälillä ja Eurooppa hyötyy siitä.
Puheenjohtajamaan tukena on sihteeristö, joka on kirjaimellisesti sen vierellä koko toimikauden ajan: sen edustajat istuvat puheenjohtajamaan vasemmalla puolella kaikissa kokouksissa. Sihteeristö toimii institutionaalisena ”muistina” tai ”liimana”: se avustaa kaikkien kokousten järjestämisessä ja antaa ohjeistusta neuvotteluihin sekä oikeudellisia lausuntoja käsiteltävinä olevista asioista. Se on aina puolueeton, ja sen neuvot perustuvat vuosien aikana kerättyyn asiantuntemukseen.
Kuka on seuraavana vuorossa?
Puheenjohtajuus vaihtuu tietyn aikataulun mukaan.
Kun EU:n edeltäjä perustettiin Rooman sopimuksilla vuonna 1958, jäsenmaita oli vain kuusi. Tämä tarkoitti, että maat saivat puolen vuoden pituisen puheenjohtajakauden kolmen vuoden välein.
Nykyään EU:ssa on 27 jäsenmaata, joista suurin on Saksa (yli 80 miljoonaa asukasta) ja pienin Malta (hieman yli puoli miljoonaa asukasta).
Kokoeroista huolimatta voimassa on edelleen periaate, jonka mukaan jokainen maa toimii vuorollaan puheenjohtajana. Puheenjohtajuus voidaan nähdä erityislaatuisena palveluksena, jonka kukin maa antaa vuorollaan neuvostolle.
Lisää makua
Jokainen puheenjohtajuus on investointi tulevaisuuteen, sillä se on kullekin maalle (ihmisille, hallinnolle, hallitukselle jne.) ainutlaatuinen tilaisuus ajatella aidon eurooppalaisesti. Puheenjohtajuutta voitaisiin verrata EU-maiden Erasmus-ohjelmaan, jossa yhdistyvät aidosti eurooppalaisella tavalla kansalliset edut ja Euroopan intressit.
Lisäksi kukin maa tuo EU:hun uutta dynamiikkaa ja energiaa puolen vuoden välein. Samalla puheenjohtajamaa tuo esille oman erityisosaamisensa tai erityiset intressinsä, ja näin EU voi ajan mittaan käsitellä kaikkien jäsenmaiden kannalta merkityksellisimpiä ja tärkeimpiä kysymyksiä.
Puheenjohtajamaa voi antaa kaudelleen tunnuslauseen ja luoda näin roolilleen oman leimansa, pitäen samalla mielessä EU:n perusperiaatteet.
Built with Shorthand