Skip to content

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU-maat toimivat vuoron perään Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Puheenjohtajamaan tehtävänä on johtaa useimpia neuvoston kokouksia, vahvistaa sen työohjelma ja esityslistat sekä toimia neuvoston edustajana.

Puheenjohtajamaan tehtävät

Neuvoston puheenjohtajamaan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta sekä lainsäätämisjärjestyksen noudattamisesta ja yhteistyöstä jäsenmaiden välillä.

Sen rooli on ratkaisevan tärkeä EU:n vakauden ja sen lainsäädäntötehtävien kannalta.

Viisi keskeistä tehtävää

Puheenjohtajamaan keskeisiin tehtäviin kuuluu kokousten suunnittelu, koordinointi ja johtaminen, neuvoston edustaminen, neuvotteleminen muiden EU:n toimielinten kanssa, omasta toiminnasta viestiminen sekä toimiminen vilpittömänä välittäjänä yhteisymmärryksen löytämiseksi neuvostossa.

Suunnittelee, koordinoi ja johtaa kokouksia

Puheenjohtaja suunnittelee ja koordinoi neuvoston (ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta) ja useimpien neuvoston valmisteluelinten kokouksia ja toimii niiden puheenjohtajana.

Toimii vilpittömänä välittäjänä

Puheenjohtaja toimii vilpittömänä välittäjänä keskusteluissa ja ehdottaa kompromissiratkaisuja, jotta neuvostossa päästäisiin yhteisymmärrykseen.

Edustaa neuvostoa

Puheenjohtaja edustaa neuvostoa sen suhteissa Euroopan parlamenttiin, Euroopan komissioon ja muihin EU:n toimielimiin.

Neuvottelee muiden EU:n toimielinten kanssa

Puheenjohtaja neuvottelee neuvoston puolesta muiden toimielinten kanssa yhteisymmärryksen aikaan saamiseksi lainsäädäntöasioista.

Tiedottaa neuvoston toiminnasta

Puheenjohtaja tiedottaa neuvoston toiminnasta yleisölle esimerkiksi pitämällä tiedotustilaisuuksia lehdistölle.

Puheenjohtajamaa on lähtökohtaisesti puolueeton. Sen tehtävänä on toimia vilpittömänä välittäjänä. Puheenjohtajamaa ei voi suosia omia mieltymyksiään tai tietyn toisen jäsenmaan mieltymyksiä.

Koska EU:ssa on 27 jäsenmaata ja kukin niistä toimii puheenjohtajana puolen vuoden ajan, jokainen maa toimii neuvoston puheenjohtajana 13,5 vuoden välein riippumatta siitä, kuinka suuri tai pieni se on.

Puheenjohtajamaa koordinoi työnsä tiiviisti

  • Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa
  • unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan eli ulkoasiainedustajan kanssa

Puheenjohtajamaa tukee heidän työtään, ja joskus sitä voidaan pyytää suorittamaan tiettyjä tehtäviä ulkoasiainedustajan puolesta, esimerkiksi edustamaan ulkoasiainneuvostoa Euroopan parlamentissa tai johtamaan puhetta ulkoasiainneuvostossa sen keskustellessa yhteisen kauppapolitiikan kysymyksistä.

Neuvoston puheenjohtajamaa tällä hetkellä

Kypros hoitaa neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta toista kertaa, nyt osana puheenjohtajakolmikkoa Puolan ja Tanskan kanssa.

Puheenjohtajakauden mottona on ”Autonominen ja maailmalle avoin EU”. Sen mukaisesti Kypros pyrkii vahvistamaan EU:n autonomiaa Euroopan yhdentymishankkeen välttämättömänä seuraavana vaiheena.

Laatikostaan nostettu soittokello, jolla ilmoitetaan kokouksen alkamisesta, ja Kyproksen puheenjohtajakauden logo.

Kiertävä puheenjohtajuus

Kukin EU-maa toimii neuvoston puheenjohtajana kuusi kuukautta kerrallaan. Jäsenmaiden puheenjohtajuusjärjestys vahvistetaan neuvoston päätöksellä.

Puolivuotiskautensa aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan lainsäädäntötyön jatkuvuuden neuvostossa.

Mikä on seuraava puheenjohtajamaa?

Jäsenmaiden liput ryhmiteltynä puheenjohtajakolmikkoihin sen vuoden mukaan, jolloin ne viimeksi tai seuraavaksi toimivat puheenjohtajamaana vuosina 2018–2030.
Tekstiversio

Jäsenmaiden liput kokouspöytää kuvaavan soikion ympärillä. Soikioon on merkitty vuodet 2018–2030. Liput on ryhmitelty sen vuoden ja puheenjohtajakolmikon mukaan, jolloin ne viimeksi tai seuraavaksi toimivat puheenjohtajamaana:

Viro: heinä-joulukuu 2017 (puheenjohtajakolmikko Bulgarian ja Itävallan kanssa)

Bulgaria: tammi-kesäkuu 2018 (puheenjohtajakolmikko Viron ja Itävallan kanssa)

Itävalta: heinä-joulukuu 2018 (puheenjohtajakolmikko Viron ja Bulgarian kanssa)

Romania: tammi-kesäkuu 2019 (puheenjohtajakolmikko Suomen ja Kroatian kanssa)

Suomi: heinä-joulukuu 2019 (puheenjohtajakolmikko Romanian ja Kroatian kanssa)

Kroatia: tammi-kesäkuu 2020 (puheenjohtajakolmikko Romanian ja Suomen kanssa)

Saksa: heinä-joulukuu 2020 (puheenjohtajakolmikko Portugalin ja Slovenian kanssa)

Portugali: tammi-kesäkuu 2021 (puheenjohtajakolmikko Saksan ja Slovenian kanssa)

Slovenia: heinä-joulukuu 2021 (puheenjohtajakolmikko Portugalin ja Saksan kanssa)

Ranska: tammi-kesäkuu 2022 (puheenjohtajakolmikko Tšekin ja Ruotsin kanssa)

Tšekki: heinä-joulukuu 2022 (puheenjohtajakolmikko Ranskan ja Ruotsin kanssa)

Ruotsi: tammi-kesäkuu 2023 (puheenjohtajakolmikko Ranskan ja Tšekin kanssa)

Espanja: heinä-joulukuu 2023 (puheenjohtajakolmikko Belgian ja Unkarin kanssa)

Belgia: tammi-kesäkuu 2024 (puheenjohtajakolmikko Espanjan ja Unkarin kanssa)

Unkari: heinä-joulukuu 2024 (puheenjohtajakolmikko Espanjan ja Belgian kanssa)

Puola: tammi-kesäkuu 2025 (puheenjohtajakolmikko Tanskan ja Kyproksen kanssa)

Tanska: heinä-joulukuu 2025 (puheenjohtajakolmikko Puolan ja Kyproksen kanssa)

Kypros: tammi-kesäkuu 2026 (puheenjohtajakolmikko Puolan ja Tanskan kanssa)

Irlanti: heinä-joulukuu 2026 (puheenjohtajakolmikko Liettuan ja Kreikan kanssa)

Liettua: tammi-kesäkuu 2027 (puheenjohtajakolmikko Irlannin ja Kreikan kanssa)

Kreikka: heinä-joulukuu 2027 (puheenjohtajakolmikko Irlannin ja Liettuan kanssa)

Italia: tammi-kesäkuu 2028 (puheenjohtajakolmikko Latvian ja Luxemburgin kanssa)

Latvia: heinä-joulukuu 2028 (puheenjohtajakolmikko Italian ja Luxemburgin kanssa)

Luxemburg: tammi-kesäkuu 2029 (puheenjohtajakolmikko Italian ja Latvian kanssa)

Alankomaat: heinä-joulukuu 2029 (puheenjohtajakolmikko Slovakian ja Maltan kanssa)

Slovakia: tammi-kesäkuu 2030 (puheenjohtajakolmikko Alankomaiden ja Maltan kanssa)

Malta: heinä-joulukuu 2030 (puheenjohtajakolmikko Alankomaiden ja Slovakian kanssa)

Puheenjohtajakolmikko

Kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä puheenjohtajakolmikkona.

Järjestelmä otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2009. Puheenjohtajakolmikko asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee.

Tämän ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.

Nykyinen puheenjohtajakolmikko:

  • Puola
  • Tanska
  • Kypros

Katso myös

Kolme sinisiä mikrofoneja pitelevää kättä on suunnattu videokameraa kohti, mikä viittaa lehdistö- tai mediatilaisuuteen.
Mitä EU:n neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa?

Mitä EU:n neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa?

Neuvostossa kokoontuvat ministerit.
Tietoa neuvoston istunnoista

Tietoa neuvoston istunnoista

Neuvoston Europa-rakennus, paperipino ja leimasin.
Mitä neuvosto tekee?

Mitä neuvosto tekee?

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2026