Kiertävä puheenjohtajuus
Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Puolivuotiskautensa aikana puheenjohtajamaa johtaa puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla ja auttaa näin varmistamaan EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa.
Puheenjohtajuutta hoitavat jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä kolmen maan ryhmissä eli "puheenjohtajakolmikkoina". Järjestelmä otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2009. Puheenjohtajakolmikko asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ja laatii yhteisen ohjelman, jossa luetellaan asiat ja pääaiheet, joita neuvosto 18 kuukauden aikana käsittelee. Tämän ohjelman pohjalta kukin kolmesta maasta laatii oman yksityiskohtaisemman puolivuotisohjelmansa.
Tämänhetkisen puheenjohtajakolmikon muodostavat Viro, Bulgaria ja Itävalta.
Itävalta EU:n neuvoston puheenjohtajana: 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta 2018
Itävallan puheenjohtajakauden prioriteetteja ohjaa sen tunnuslause: "Suojeleva Eurooppa".
Puheenjohtajakauden ohjelmassa keskitytään turvapaikka- ja muuttoliikeasioihin, ulkorajojen suojaamiseen, radikalisoitumisen, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, digitaaliseen turvallisuuteen ja eurooppalaisten arvojen suojelemiseen.
Itävalta liittyi EU:hun vuonna 1995, ja se on nyt kolmatta kertaa puheenjohtajana. Aiemmat puheenjohtajakaudet olivat vuosina 1998 ja 2006.
Seuraa puheenjohtajamaata:
Neuvoston puheenjohtajamaat vuoteen 2020
Itävalta: heinä–joulukuu 2018
Romania: tammi–kesäkuu 2019
Suomi: heinä–joulukuu 2019
Kroatia: tammi–kesäkuu 2020
Saksa: heinä–joulukuu 2020
Puheenjohtajamaan tehtävät
Puheenjohtajamaan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä neuvostossa ja huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta, lainsäätämisjärjestyksen noudattamisesta ja yhteistyöstä jäsenmaiden välillä. Tässä tehtävässä puheenjohtajamaalla on rehellisen ja puolueettoman välittäjän rooli.
Puheenjohtajamaalla on kaksi päätehtävää:
1. Neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen
Puheenjohtajamaa johtaa kokouksia neuvoston eri kokoonpanoissa (ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta) ja neuvoston valmisteluelimissä, joita ovat pysyvät komiteat, kuten pysyvien edustajien komitea (Coreper), sekä tarkoin rajattuja aiheita käsittelevät työryhmät ja komiteat.
Puheenjohtajamaa varmistaa, että keskustelut käydään asianmukaisesti ja että neuvoston työjärjestystä ja työmenetelmiä sovelletaan oikein.
Se järjestää myös erilaisia virallisia ja epävirallisia kokouksia Brysselissä ja kiertävää puheenjohtajuutta hoitavassa maassa.
2. Neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin
Puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti komissioon ja Euroopan parlamenttiin. Sen tehtävänä on yrittää päästä säädösehdotuksista yhteisymmärrykseen kolmikantakokouksissa, epävirallisissa neuvotteluissa ja sovittelukomitean kokouksissa.
Puheenjohtajamaa koordinoi työnsä tiiviisti
- Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa
- unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa
Puheenjohtajamaa tukee heidän työtään, ja joskus sitä voidaan pyytää suorittamaan tiettyjä tehtäviä ulkoasiainedustajan puolesta, esimerkiksi edustamaan ulkoasiainneuvostoa Euroopan parlamentissa tai johtamaan puhetta ulkoasiainneuvostossa sen keskustellessa yhteisen kauppapolitiikan kysymyksistä.