Kreikka: kolmas talouden sopeutusohjelma

Kreikan kolmas talouden sopeutusohjelma käynnistyi 19. elokuuta 2015, ja sen on määrä päättyä 20. elokuuta 2018.

Ohjelman mukaisesti Euroopan vakausmekanismista (EVM) myönnetään rahoitustukea enintään 86 mrd. €.

Rahoitustuen saaminen edellyttää useita toimenpiteitä ja uudistuksia, jotka Kreikka on sitoutunut toteuttamaan vastatakseen talouteensa tällä hetkellä kohdistuviin haasteisiin.

Ohjelman yleisenä tavoitteena on varmistaa, että Kreikka pääsee palaamaan kestävän talouskasvun uralle.

Yleistä

Kreikka esitti 8. heinäkuuta 2015 virallisen pyynnön saada vakaustukea EVM:ltä valtionlainojen muodossa. Pyynnön syynä oli Kreikan tarve pystyä täyttämään velkasitoumuksensa ja varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus.

EVM:n hallintoneuvosto antoi 8. heinäkuuta 2015 Euroopan komission tehtäväksi arvioida euroalueen rahoitusvakauteen mahdollisesti kohdistuvia riskejä, Kreikan velkakestävyyttä ja maan mahdollisia rahoitustarpeita. Tämä arviointi on tehtävä ennen ohjelmasta käytävien neuvottelujen aloittamista.

Euroopan komission esitettyä 10. heinäkuuta 2015 yhteistyössä EKP:n kanssa tekemänsä arvioinnin EVM:n hallintoneuvosto päätti, että neuvottelut Kreikan uudesta rahoitustukiohjelmasta voidaan aloittaa.

Velkakestävyys

Kreikkaa koskeva velkakestävyysanalyysi, jonka Euroopan komissio teki yhteistyössä EKP:n kanssa, osoitti, että velkakestävyys voitaisiin saavuttaa pitkälle menevällä ja uskottavalla uudistusohjelmalla ja ylimääräisillä velkaan liittyvillä toimenpiteillä ilman nimellisiä velan leikkauksia.

Eurohuippukokouksessa 12. heinäkuuta 2015 annetun julkilausuman mukaisesti euroryhmä vahvisti 14. elokuuta 2015, että se on valmis harkitsemaan mahdollisia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että Kreikan bruttorahoitustarpeet pysyvät kestävällä tasolla. Näihin toimenpiteisiin voisi kuulua pidempiä lyhennyksettömiä ajanjaksoja ja pidempiä takaisinmaksuaikoja, ja niiden toteuttamiseksi edellytetään, että kaikki ohjelmassa sovitut toimenpiteet on toteutettu.

• Euroopan komission analyysi Kreikan velanhoitokyvystä (heinäkuu 2015)

Kokouksessaan 24. toukokuuta 2016 euroryhmä sopi toimenpiteistä, joilla varmistetaan Kreikan julkisen velan kestävyys. Toimenpiteet jakautuvat lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Jotkin niistä on määrä toteuttaa ennen ohjelman päättymistä, toiset sitten, kun ohjelma on viety onnistuneesti päätökseen. Jälkimmäisten laajuus määritetään analysoimalla velan kestävyys uudelleen.

• Euroryhmän lausunto Kreikasta 24.5.2016

5. joulukuuta 2016 euroryhmä vahvisti lyhyen aikavälin velkahelpotustoimenpiteet Kreikalle. Näillä toimenpiteillä on merkittävä myönteinen vaikutus Kreikan julkisen velan kestävyyteen. Niihin kuuluvat seuraavat:

• tasoitetaan Kreikan takaisinmaksuprofiilia lainojen painotetun keskimääräisen 32,5 vuoden erääntymisajan puitteissa
• pienennetään korkoriskiä noudattamalla ERVV:n ja EVM:n rahoitusstrategiaa aiheuttamatta kuitenkaan lisäkustannuksia aiemmille ohjelmamaille
• jätetään vuonna 2017 perimättä korkomarginaali, joka liittyi Kreikan toiseen sopeutusohjelmaan sisältyneeseen velan takaisinosto-osuuteen

EVM:n ja ERVV:n johtokunnat hyväksyivät toimenpiteet virallisesti 23. tammikuuta 2017, jolloin niiden täytäntöönpano voitiin aloittaa.

• Euroryhmän lausunto Kreikasta 5.12.2016

Etukäteistoimet

Kun riskit, rahoitustarpeet ja velkakestävyys oli arvioitu, euroalueen maiden johtajat sopivat 13. heinäkuuta 2015 Kreikan kanssa, mitkä etukäteistoimet on toteutettava, jotta voitaisiin aloittaa neuvottelut yhteisymmärryspöytäkirjaan sisällytettävistä ehdoista.

Hyväksyttyihin etukäteistoimiin kuuluivat seuraavat:

• alv- ja eläkejärjestelmän uudistustoimet
• pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin (pankkiunionia koskevien sääntöjen) saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
• Kreikan tilastoviranomaisen (ELSTAT) riippumattomuuden turvaaminen
• siviiliprosessilain hyväksyminen

Kreikka toteutti nämä hyväksytyt etukäteistoimet 14. elokuuta 2015 mennessä.

Euroryhmä päätti 16. heinäkuuta 2015 aloittaa neuvottelut uudesta ohjelmasta, ja EVM:n hallintoneuvosto teki 17. heinäkuuta 2015 periaatepäätöksen vakaustuen antamisesta Kreikalle.

Yhteisymmärryspöytäkirja

EVM:n jäsenmaiden vahvistettua kansallisten menettelyjensä mukaisesti yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa oli määritelty, mitkä uudistustoimet Kreikan odotettiin toteuttavan, EVM:n hallintoneuvosto hyväksyi sen 19. elokuuta 2015.

Hallintoneuvosto hyväksyi tuolloin myös lainasopimuksen (rahoitustuen yleisohjelman).

• Yhteisymmärryspöytäkirja 19.8.2015

Ohjelman ensimmäisen tarkastelun yhteydessä kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin täydentävä yhteisymmärryspöytäkirja. Siinä päivitettiin ehdot vuoden 2017 kolmannelle neljännekselle asti täsmentämällä suoritteet alkuperäisen yhteisymmärryspöytäkirjan kattamilla aloilla.

• Täydentävä yhteisymmärryspöytäkirja Kreikan kanssa (kesäkuu 2016)
• Päivitetty omaisuuseräsuunnitelma (Kreikan kanssa tehdyn täydentävän yhteisymmärryspöytäkirjan liite)
• Yksityistämisohjelma: hallituksen kesken olevat toimet (Kreikan kanssa tehdyn täydentävän yhteisymmärryspöytäkirjan liite)

Kreikan ohjelma: pääkohdat

Yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitut uudistukset voidaan ryhmitellä neljään pääalaan:

• julkisen talouden kestävyyden palauttaminen
• rahoitusvakauden turvaaminen
• kasvua ja työllisyyttä lisäävien uudistusten toteuttaminen
• julkisen sektorin nykyaikaistaminen

Lisäksi Kreikalta edellytettiin sitoumusta hyödyntää uudistusten suunnittelussa kaikkea saatavilla olevaa EU:n teknistä apua. Tätä teknistä apua koordinoi Euroopan komission uusi rakenneuudistusten tukipalvelu.

Julkisen talouden kestävyyden palauttaminen

Mikä on perusylijäämä?

Valtion talouden katsotaan saavuttaneen perusylijäämän silloin, kun sen juoksevat tulot ovat suuremmat kuin sen juoksevat menot (lainankorot pois lukien). Jos talous pysyy perusylijäämäisenä keskipitkällä aikavälillä, on mahdollista vähentää julkista velkaa ja palauttaa julkisen talouden kestävyys, mikä on keskeinen edellytys talouden palauttamiseksi kestävän kasvun uralle.

Kreikan keskipitkän aikavälin tavoitteena perusylijäämälle on 3,5% suhteessa BKT:hen. Se on tarkoitus saavuttaa pääasiassa seuraavin keinoin:

• julkisen talouden uudistukset, mukaan lukien alv- ja eläkejärjestelmien uudistukset, joita tuetaan toteuttamalla verosäännösten noudattamisen tehostamiseen ja julkisen varainhoidon parantamiseen tähtäävää kunnianhimoista ohjelmaa
• verovilpin torjunta siten, että huolehditaan samalla haavoittuvien väestöryhmien riittävästä suojelusta

Perusylijäämän saavuttamiseksi sovittu julkisen talouden sopeuttamisura on seuraava:

• - 0,25% vuonna 2015
• 0,5% vuonna 2016
• 1,75% vuonna 2017
• 3,5% vuonna 2018

Rahoitusvakauden turvaaminen

Kreikan on määrä toteuttaa toimia saattaakseen rahoitussektorinsa terveelle pohjalle.

Yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittuihin ehtoihin kuuluvat seuraavat:

• pankkialan järjestämättömien lainojen ongelman ratkaiseminen
• pankkien pääomapohjan vahvistaminen
• Kreikan rahoitusvakausrahaston (HFSF) ja pankkien hallinnon vahvistaminen

Pankkien pääomapohjan vahvistaminen

EKP teki syksyllä 2015 tärkeimmistä Kreikan pankeista kattavan arvioinnin ja tarkasteli niiden omaisuuserien laatua. Arvioinnin jälkeen heikoiksi todettujen pankkien pääomapohjaa on vahvistettu 14. elokuuta 2015 annetun euroryhmän julkilausuman mukaisesti.

Tätä varten Euroopan vakausmekanismista maksettiin 5,4 mrd. € Kreikan rahoitusvakausrahastoon pankkien hankkiman yksityisen pääoman täydennykseksi maksun edellyttämien, valtiontukea koskevien Euroopan komission päätösten mukaisesti.

• EKP:n arvio Kreikan neljästä suurimmasta pankista 31.10.2015
• Direktiivi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytyksestä ja kriisinratkaisusta
• Kreikan rahoitusvakausrahasto

Kasvu, kilpailukyky ja investoinnit

Kreikan odotetaan suunnittelevan ja panevan täytäntöön monia uudistuksia, joiden on tarkoitus edistää kasvua, parantaa kilpailukykyä ja lisätä investointeja. Uudistuksia on määrä tehdä erityisesti työmarkkinoilla ja tuotemarkkinoilla, energiamarkkinat mukaan lukien. Uudistuksilla pitäisi varmistaa, että EU:n vaatimuksia noudatetaan täysimääräisesti, ja niillä pitäisi pyrkiä EU:n parhaiden käytäntöjen soveltamiseen.

Työmarkkinauudistuksilla on määrä tarkistaa työehtosopimusneuvottelujen ja palkanmuodostuksen, työtaistelutoimien sekä joukkoirtisanomisten puitteita. Pimeään työhön puuttumisen olisi oltava yhtenä prioriteettina.

Yksityistämisohjelma

Kreikan on määrä toteuttaa myös yksityistämisohjelma sekä investointeja tukevia toimia. Kreikan viranomaiset sitoutuivat antamaan lainsäädäntöä, jolla varmistetaan yksityistämisen läpinäkyvyys.

Lisäksi ohjelman ehdoissa Kreikkaa vaaditaan perustamaan riippumaton rahasto, jota hallinnoivat Kreikan viranomaiset asiaankuuluvien EU:n toimielinten valvonnassa. Rahaston tehtävänä on yksityistää Kreikan valtion omaisuutta, josta tehdään riippumaton arviointi.

Eurohuippukokouksessa 12. heinäkuuta 2015 annetun julkilausuman mukaisesti varat, joita yksityistämisohjelman kautta odotetaan kertyvän, käytetään

• pankkien uudelleenpääomittamisen ja muiden varojen takaisinmaksuun
• Kreikan velkasuhteen pienentämiseen
• investointeihin

• Eurohuippukokouksen julkilausuma, Bryssel 12.7.2015

Valtion- ja julkishallinnon nykyaikaistaminen

Valtion- ja julkishallinnon nykyaikaistaminen on yksi ohjelman pääprioriteeteista. Erityisen tärkeänä tavoitteena on tehostaa julkisen sektorin toimintaa keskeisten julkisten hyödykkeiden ja palvelujen tuottajana.

Ohjelmaan kuuluvilla toimenpiteillä on tarkoitus tehostaa oikeuslaitosta ja korruption torjuntaa. Ohjelman mukaan on myös tehostettava sellaisten kansallisten laitosten kuin tuloja hallinnoivan elimen ja tilastoviranomaisen (ELSTAT) institutionaalista ja operatiivista riippumattomuutta.

Ohjelman mukainen rahoitustuki

Euroopan vakausmekanismista (EVM) vodaan antaa rahoitustukea enintään 86 mrd. €. EVM kokoaa varat rahoitusmarkkinoilta ja myöntää ne lainoina Kreikan hallitukselle.

Kansainvälisen valuuttarahaston uusi Kreikka-ohjelma vähentäisi EVM:stä tarvittavan tuen määrää.

Lisäksi Kreikan tarvitseman rahoitustuen määrä voisi vähentyä, jos maa pystyisi saamaan uudelleen lainaa rahoitusmarkkinoilta ohjelman kuluessa. Tuen määrään vaikuttaa myös Kreikan toteuttamien uudistustoimien, kuten valtion omaisuuden yksityistämisen, onnistuminen.

• EVM-rahoitustuki Kreikalle

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista (ERVM) annettava tuki

Uudesta ohjelmasta heinäkuussa 2015 käytyjen neuvottelujen aikana ERVM:stä myönnettiin Kreikalle 7 mrd. €:n siltalaina.

Laina maksettiin takaisin, kun EVM:n ohjelma käynnistyi, ja se sisällytettiin EVM:n ohjelmaa varten vahvistettuun 86 mrd. €:n kokonaissummaan.

Rahoitustuen maksaminen

Kreikalle annettava rahoitustuki maksetaan erissä, jotka on jaettu edelleen pienempiin jaksoittaisiin eriin.

Kukin erä maksetaan, jos sovitut ehdot on täytetty.

EVM:n ohjelmasta myönnetty ensimmäinen maksuerä oli 26 mrd. €. Se maksettiin EVM:n hallintoneuvoston annettua hyväksyntänsä 19. elokuuta 2015. Kreikalle maksettiin 24,1 mrd. €:n kokonaissumma.

24. toukokuuta 2016 euroryhmä hyväksyi virkamiestason sopimuksen ohjelman ensimmäisestä tarkastelusta. Tämä pohjusti rahoitustuen toisen maksuerän (10,3 mrd. €) maksuunpanoa EVM:n toimesta jaksottaisissa erissä EVM:n ja euroalueen jäsenmaiden asiaankuuluvien hyväksymismenettelyjen jälkeen.

9. kesäkuuta 2016, ohjelman ensimmäisen tarkastelun yhteydessä, Euroopan komissio julkaisi raportin yhteisymmärryspöytäkirjan noudattamisesta. Tässä raportissa, joka sisältää myös päivitetyn velkakestävyysanalyysin, esitettiin myönteinen yleisarvio ohjelman täytäntöönpanosta ja annettiin lausunto, jonka mukaan velkojen ja maksurästien hoitamiseen tarkoitetun rahoitustuen seuraava maksuerä on mahdollista suorittaa.

Euroryhmä ja instituutiot saattoivat 15. kesäkuuta 2017 päätökseen keskustelun ohjelman toisesta tarkastelusta, joka mahdollistaa avun kolmannen erän eli 8,5 mrd. €:n vapauttamisen.

Erä	Määrä	Käytettävyys
1. maksuerä	26 mrd. €	Maksettiin EVM:n hallintoneuvoston hyväksyttyä 19.8.2015 rahoitustuen antamisen.
1. maksueräosuus	10 mrd. €	Kohdistettu pankkien pääomittamiseen ja kriisinratkaisuun. Ollut käytettävissä 23.11.2015 alkaen. Joulukuussa 2015 maksettiin 5,4 mrd. € EVM:n erilliseltä tililtä Kreikan rahoitusvakausrahastoon sen jälkeen, kun Euroopan komissio oli tehnyt asian osalta valtiontukea koskevat päätökset. Loppuosa on käyttämättä.
2. maksueräosuus	16 mrd. €	Maksettu useassa osassa.
2. maksueräosuuden  1. osa	13 mrd. €	Maksettu 20.8.2015.
2. maksueräosuuden  2. osa	2 mrd. €	Maksettu 24.11.2015, kun ensimmäinen osuus välitavoitteista oli pantu onnistuneesti täytäntöön.
2. maksueräosuuden  3. osa	1 mrd. €	Maksettu 23.12.2015, kun toinen osuus välitavoitteista oli pantu onnistuneesti täytäntöön.
2. maksuerä	10.3 mrd. €	EVM:n hallintoneuvosto antoi 17.6.2016 luvan 2. maksueräosuuden maksamiseen.
2. maksuerän  1. maksueräosuus	7.5 mrd. €	EVM:n hallintoneuvosto antoi 17.6.2016 luvan maksamiseen.
2.  maksuerän  2. maksueräosuus	1.1 mrd. €	Euroryhmä antoi poliittisen hyväksyntänsä 10.10.2016. EVM:n johtokunta antoi 25.10. luvan maksamiseen. Tämä määrä on käytettävä velanhoitoon.
2.  maksuerän  3. maksueräosuus	1.7 mrd. €	EVM:n johtokunta antoi 25.10. luvan maksamiseen, kun instituutiot olivat antaneet myönteisen arvion Kreikan nettomaksurästien hoitamisesta. Tämä määrä maksetaan maksurästien hoitamiseen tarkoitetulle tilille.
3. maksuerä	8.5 mrd. €	Euroryhmä antoi 15.6.2017 poliittisen hyväksyntänsä kolmannen maksuerän maksamiselle.
3. maksuerän  1. maksueräosuus	7.7 mrd. €	EVM maksoi 1. maksueräosuuden 10.7.2017. Tästä määrästä 6,9 mrd. € käytetään velanhoitoon ja 0,8 mrd. € maksurästien hoitoon. EVM:n johtokunta teki päätöksen 1. maksueräosuuden maksamisesta hyväksyttyään kolmannen, 8,5 mrd. €:n maksuerän 7.7.2017.
3. maksuerän  2. maksueräosuus	0.8 mrd. €	EVM:n johtokunta antoi 26.10.2017 luvan maksaa loput 0,8 mrd. € Kreikalle maksurästien hoitamiseen.
4. maksuerä	6.7 mrd. €	EVM:n hallintoneuvosto antoi 27.3.2018 luvan 4. maksueräosuuden maksamiseen.
4. maksuerän  1. maksueräosuus	5.7 mrd. €	EVM maksoi 1. maksueräosuuden 28.3.2018.
4. maksuerän  2. maksueräosuus	1 mrd. €	EVM:n johtokunta antoi 14.6.2018 luvan maksaa 1 mrd. € Kreikalle maksurästien hoitamiseen.
5. maksuerä	15 mrd. €	EVM maksoi 15 mrd. €:n suuruisen viidennen ja viimeisen maksuerän 6.8.2018. Maksuerästä 9,5 mrd. € käytetään rakentamaan Kreikan käteispuskuria ja 5,5 mrd. € käytetään velanhoitoon.

Seuranta

Instituutiot seuraavat ohjelman täytäntöönpanon edistymistä (Euroopan komissio yhdessä Euroopan keskuspankin, EVM:n ja IMF:n kanssa). Ateenaan tehdään tarkastuskäyntejä säännöllisesti (tavallisesti kolmen kuukauden välein), ja niiden välillä voidaan tehdä täydentäviä käyntejä.

Tarkastuskäynneillä voidaan päivittää makroekonomisia ennusteita ja ohjelman ehtoja sen mukaan, miten Kreikan viranomaiset ovat edistyneet ohjelman ehtojen täyttämisessä.

Ensimmäinen tarkastelu

Ohjelman ensimmäinen tarkastelu saatiin päätökseen kesäkuussa 2016. Tämä pohjusti rahoitustuen toisen maksuerän (10,3 mrd. €) maksamista.

• Euroryhmän lausunto Kreikasta 24.5.2016
• Kreikan makrotalouden sopeutusohjelman ensimmäiseen tarkasteluun liittyvä etenemisraportti, kesäkuu 2016

Toinen tarkastelu

Ohjelman toinen tarkastelu saatiin päätökseen kesäkuussa 2017. Tämä pohjusti Kreikan saatavilla olevan rahoitustuen kolmannen maksuerän maksuunpanoa. Maksuerä oli 8,5 mrd. €. Sitä käytettiin kattamaan Kreikan senhetkiset rahoitustarpeet ja maksurästit ja sen avulla voidaan mahdollisesti ryhtyä rakentamaan käteispuskuria.

• Euroryhmän lausunto Kreikasta 15.6.2017
• Kreikan talouden kolmannen sopeutusohjelman toiseen tarkasteluun liittyvä etenemisraportti, kesäkuu 2017

Kolmas tarkastelu

Ohjelman kolmas tarkastelu saatiin päätökseen tammikuussa 2018. Se pohjustaa Kreikan saatavilla olevan rahoitustuen neljännen maksuerän maksuunpanoa. Maksuerä on 6,7 mrd. €.

• Euroryhmän lausunto Kreikasta 22.1.2018
• Kreikan talouden kolmannen sopeutusohjelman kolmanteen tarkasteluun liittyvä etenemisraportti, tammikuu 2018

Neljäs tarkastelu

Ohjelman neljäs tarkastelu saatiin päätökseen kesäkuussa 2018. Tämä pohjusti rahoitustuen viidennen maksuerän (15 mrd. €) maksamista.

• Euroryhmän lausunto Kreikasta 22.6.2018
• Kreikan talouden neljännen sopeutusohjelman toiseen tarkasteluun liittyvä etenemisraportti, kesäkuu 2018

IMF:n osallistuminen

EVM-sopimuksen mukaisesti EVM:n ohjelman rinnalla olisi yleensä oltava jokin IMF:n ohjelma. Kreikan kolmannen tukiohjelman kohdalla IMF tekee päätöksensä lisätuen myöntämisestä Kreikalle arvioituaan toteutettavia poliittisia uudistuksia ja maan julkisen velan kestävyyttä.

Euroryhmän kokouksessa 15. kesäkuuta 2017 IMF ilmoitti aikomuksestaan suosittaa IMF:n johtokunnalle, että se tekisi periaatepäätöksen Kreikalle myönnettävästä 14 kuukauden valmiusluottojärjestelystä.

• IMF:n toimitusjohtaja Christine Lagarde ehdottaa Kreikan uuden valmiusluottojärjestelyn periaatteellista hyväksymistä (lehdistötiedote 15.6.2017)

Aiemmat ohjelmat

Kreikalla on ollut kaksi sopeutusohjelmaa kaudella 2010–2015.

Ensimmäinen ohjelma

Ensimmäisessä sopeutusohjelmassa rahoitusta annettiin euroalueen jäsenmaiden Kreikalle myöntäminä kahdenvälisinä lainoina niin sanotun Kreikan lainajärjestelyn puitteissa. Euroryhmä ilmoitti siitä 2. toukokuuta 2010.

Ensimmäisen ohjelman puitteissa Kreikka sai rahoitustukea yhteensä 52,9 mrd. €. IMF myönsi lisäksi noin 20 mrd. €.

Toinen ohjelma

Toinen sopeutusohjelma korvasi ensimmäisen. Euroryhmä vahvisti sen 9. maaliskuuta 2012, ja sen toteutus päättyi kesäkuussa 2015.

Euroalueen jäsenmaat antoivat rahoitustukea Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta. Tuona aikana myönnettiin ERVV-tukea 141,8 mrd. € ja IMF:n tukea noin 12 mrd. €.