Neuvoston rooli EU:n päätöksenteossa

Keskeinen toimija EU:n päätöksenteossa

EU:n neuvosto on yksi kolmesta tärkeimmästä EU:n toimielimestä, jotka osallistuvat EU:n päätöksentekoon.

EU:n neuvosto edustaa EU-maiden hallituksia

Tehtävä: toinen lainsäätäjä

Euroopan parlamentti edustaa EU-kansalaisia

Tehtävä: toinen lainsäätäjä

Euroopan komissio edustaa EU:n yleisiä etuja

Tehtävä: lainsäädännön alullepanija ja toimeenpanoelin

Useimmissa tapauksissa neuvosto ja Euroopan parlamentti tekevät yhdessä lainsäätäjinä Euroopan komission ehdotuksia koskevat päätökset. Tämän yhteisen lainsäädäntötehtävän lisäksi neuvosto on joissakin tapauksissa ja aiheissa tärkein päätöksentekijä.

Tämä tekee neuvostosta keskeisen toimijan politiikkojen ja lainsäädännön muovaamisessa EU:n tasolla.

Kaksi pääasiallista lainsäädäntömenettelyä

EU:n lainsäädäntö hyväksytään pääasiassa kahdella menettelyllä. Niiden erot koskevat neuvoston roolia ja niitä sovelletaan eri tapauksissa.

Tavallinen lainsäätämisjärjestys

Neuvosto hyväksyy lait Euroopan parlamentin kanssa. Tätä menettelyä sovelletaan useimmilla politiikan aloilla (95% EU:n lainsäädännöstä).

Erityinen lainsäätämisjärjestys

Neuvosto tekee päätökset Euroopan parlamenttia kuultuaan tai sen annettua hyväksyntänsä. Tätä menettelyä sovelletaan erityistapauksissa, kuten kilpailulainsäädännössä.

Tavallinen lainsäätämisjärjestys: neuvosto tekee päätökset yhdessä Euroopan parlamentin kanssa

Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä neuvosto ja Euroopan parlamentti neuvottelevat ja hyväksyvät yhdessä EU:n lainsäädäntöä. Ne toimivat yhdessä lainsäädäntövallan käyttäjinä.

Noin 95% EU:n lainsäädännöstä (yli 80 eri politiikanalalla) hyväksytään tällä menettelyllä.

• Lisätietoa tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä

Erityinen lainsäätämisjärjestys: neuvosto on pääasiallinen päätöksentekijä

Joissakin erityistapauksissa neuvosto on pääasiallinen päätöksentekijä, joka tekee päätökset yleensä komission ehdotuksen pohjalta. Parlamentti ei toimi lainsäätäjänä, mutta sitä on kuultava tai sen on annettava hyväksyntänsä.

Esimerkkeinä ovat sisämarkkinoita koskevat poikkeukset, kilpailuoikeus ja syrjinnän vastaiset toimet.

• Lisätietoa erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä

Erityistapaus: EU-budjettien hyväksyminen

EU:n pitkän aikavälin budjetti samoin kuin vuosibudjetti hyväksytään erityismenettelyillä.

EU:n pitkän aikavälin budjetin hyväksyminen

EU:n pitkän aikavälin budjetti eli monivuotinen rahoituskehys hyväksytään erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä:

• monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa vahvistetaan enimmäismäärät, jotka EU saa käyttää eri politiikanaloilla. Neuvosto hyväksyy monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen sen jälkeen, kun se on saanut Euroopan parlamentin hyväksynnän.
• omia varoja koskevassa päätöksessä määritellään EU:n budjetin rahoitus. Neuvosto hyväksyy omia varoja koskevan päätöksen Euroopan parlamenttia kuultuaan

Myös Eurooppa-neuvosto on mukana. Se antaa EU:n perussopimusten mukaisen tehtävänsä mukaisesti pitkän aikavälin budjetin pääpiirteitä koskevaa poliittista ohjausta ennen kuin EU:n neuvosto viimeistelee budjetin.

• EU:n pitkän aikavälin budjetti

EU:n vuosibudjetin hyväksyminen

EU:n vuosibudjetti hyväksytään erityistä menettelyä noudattaen. Euroopan komissio tekee esityksen vuosibudjetiksi. Neuvosto ja Euroopan parlamentti tarkastelevat sitä ja päättävät budjetista yhdessä. Niiden on hyväksyttävä sama teksti.

Jos ne eivät pääse yhteisymmärrykseen, komission on toimitettava uusi budjettiesitys.

• EU:n vuosibudjetti

Muut menettelyt

Neuvoston rooli täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä

Kun EU-laki on hyväksytty, sitä voi olla tarpeen täydentää kehityksen huomioon ottamiseksi tai sen asianmukainen täytäntöönpano edellyttää lisäsääntöjä. Tätä varten neuvosto ja parlamentti voivat valtuuttaa komission hyväksymään delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä.

Tietyissä tapauksissa neuvosto vastaa täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä komission sijasta.

• Lisätietoa delegoiduista säädöksistä ja täytäntöönpanosäädöksistä

Neuvoston päätelmät ja päätöslauselmat

Neuvosto ei ainoastaan hyväksy lakeja. Se hyväksyy myös esimerkiksi päätelmiä ja päätöslauselmia, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia. Niiden avulla voidaan ilmaista poliittinen kanta tai antaa ohjausta EU:n politiikan aloihin liittyvissä kysymyksissä.

• Neuvoston päätelmät ja päätöslauselmat

Kansainväliset sopimukset

Neuvostolla on keskeinen rooli neuvoteltaessa ja tehtäessä kansainvälisiä sopimuksia. Se osallistuu menettelyn jokaiseen vaiheiseen aina neuvotteluvaltuutuksen antamisesta neuvottelijalle (yleensä komissiolle) luvan antamiseen sopimuksen allekirjoittamiseen ja lopullisen päätöksen tekemiseen EU:n suostumuksesta sitoutua sopimukseen.

• Neuvoston rooli kansainvälisissä sopimuksissa

Katso myös