Neuvoston rooli EU:n päätöksenteossa
Keskeinen toimija EU:n päätöksenteossa
EU:n neuvosto on yksi kolmesta tärkeimmästä EU:n toimielimestä, jotka osallistuvat EU:n lainsäädäntötyöhön.
EU:n neuvosto edustaa EU-maiden hallituksia
Tehtävä: toinen lainsäätäjä
Euroopan parlamentti edustaa EU-kansalaisia
Tehtävä: toinen lainsäätäjä
Euroopan komissio edustaa EU:n yleisiä etuja
Tehtävä: lainsäädännön alullepanija ja toimeenpanoelin
Eurooppa-neuvosto, jossa kokoontuvat EU:n valtion- tai hallitusten johtajat, ei säädä lakeja. Se määrittää kuitenkin EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit. Strateginen ohjaus auttaa muovaamaan Euroopan komission työohjelmaa ja aloja, joilla komissio valmistelee ehdotuksia uudeksi EU-lainsäädännöksi.
Miten EU-lainsäädäntö hyväksytään?
Neuvosto ja Euroopan parlamentti neuvottelevat ja hyväksyvät yhdessä Euroopan komission ehdotuksen pohjalta valtaosan EU:n lainsäädännöstä useimmilla politiikanaloilla. Tätä menettelyä nimitetään tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi.
Tämän yhteisen lainsäädäntötehtävän lisäksi neuvosto on joissakin tapauksissa ja aiheissa tärkein päätöksentekijä.
Tämä tekee neuvostosta keskeisen toimijan politiikkojen ja lainsäädännön muovaamisessa EU:n tasolla.
Yhteenveto menettelyistä
Neuvosto ja Euroopan parlamentti tekevät päätökset yhdessä:
- tavallinen lainsäätämisjärjestys
- EU:n vuosibudjetti
Neuvosto on pääasiallinen päätöksentekijä:
- hyväksyntämenettely, myös EU:n pitkän aikavälin budjetti eli monivuotinen rahoituskehys
- kuulemismenettely
Esimerkkejä muista menettelyistä:
- delegoidut säädökset
- täytäntöönpanosäädökset
- politiikan koordinointi
- poliittiset kannat
- kansainväliset sopimukset
Neuvosto ja Euroopan parlamentti tekevät päätökset yhdessä
Tavallinen lainsäätämisjärjestys
Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä neuvosto ja Euroopan parlamentti neuvottelevat ja hyväksyvät yhdessä EU:n lainsäädäntöä. Ne toimivat yhdessä lainsäädäntövallan käyttäjinä.
Valtaosa EU-lainsäädännöstä hyväksytään tällä menettelyllä.
Euroopan komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Neuvosto ja parlamentti hyväksyvät säädöksen yhdessä.
Menettely lyhyesti
-
1
Ehdotus
Euroopan komissio ehdottaa uutta EU-lakia neuvostolle ja Euroopan parlamentille.
-
2
Käsittely
Neuvosto ja parlamentti tarkastelevat kumpikin ehdotusta ja voivat muuttaa sitä. Tätä vaihetta kutsutaan käsittelyksi.Käsittelyjä voidaan järjestää enimmillään kolme.
-
3
Hyväksyminen
Jos neuvosto ja parlamentti pääsevät tekstistä yhteisymmärrykseen missä tahansa käsittelyssä, säädös hyväksytään. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä viimeisessäkään vaiheessa, säädöstä ei hyväksytä.
Tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen osallistuvat toimielimet voivat nopeuttaa yhteisymmärryksen saavuttamista pitämällä epävirallisia kokouksia eli kolmikantaneuvotteluja tai sopimalla alustavia yhteisymmärryksiä.
EU:n vuosibudjetin hyväksyminen
EU:n vuosibudjetin hyväksymisessä noudatetaan erityistä menettelyä. Euroopan komissio tekee vuotuisen budjettiesityksen. Tämän jälkeen neuvosto ja Euroopan parlamentti tarkastelevat sitä ja päättävät budjetista yhdessä. Niiden on hyväksyttävä sama teksti.
Jos ne eivät pääse yhteisymmärrykseen, komission on toimitettava uusi budjettiesitys.
Neuvosto on pääasiallinen päätöksentekijä
Erityinen lainsäätämisjärjestys
Joissakin erityistapauksissa neuvosto on pääasiallinen päätöksentekijä, joka tekee päätökset yleensä komission ehdotuksen pohjalta. Parlamentti ei toimi lainsäätäjänä, mutta sitä on kuultava tai sen on annettava hyväksyntänsä.
Esimerkkeinä ovat sisämarkkinoita koskevat poikkeukset, kilpailuoikeus ja syrjinnän vastaiset toimet.
Euroopan komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen. Euroopan unionin neuvosto hyväksyy säädöksen yksin. Euroopan parlamenttia on kuultava tai sen on annettava hyväksyntänsä.
Erityistä lainsäätämisjärjestystä on kahta päätyyppiä: hyväksyntämenettely ja kuulemismenettely.
Hyväksyntämenettely
Neuvosto voi hyväksyä säädöksen, kun se on saanut hyväksynnän Euroopan parlamentilta. Parlamentti ei voi muuttaa tekstiä, mutta se voi joko hyväksyä tai hylätä sen.
Kuulemismenettely
Neuvosto voi hyväksyä säädöksen vasta sen jälkeen, kun se on kuullut Euroopan parlamenttia. Neuvoston on otettava parlamentin lausunto huomioon, mutta sen ei tarvitse noudattaa sitä.
EU:n pitkän aikavälin budjetin hyväksyminen
EU:n pitkän aikavälin budjetti eli monivuotinen rahoituskehys hyväksytään erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä:
- monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa vahvistetaan enimmäismäärät, jotka EU saa käyttää eri politiikanaloilla. Neuvosto hyväksyy monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen sen jälkeen, kun se on saanut hyväksynnän Euroopan parlamentilta
- omia varoja koskevassa päätöksessä määritellään EU:n budjetin rahoitus. Neuvosto hyväksyy omia varoja koskevan päätöksen Euroopan parlamenttia kuultuaan
Myös Eurooppa-neuvosto on mukana. Se antaa EU:n perussopimusten mukaisen tehtävänsä mukaisesti pitkän aikavälin budjetin pääpiirteitä koskevaa poliittista ohjausta ennen kuin EU:n neuvosto viimeistelee budjetin.
Neuvoston rooli täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä
Kun EU-laki on hyväksytty, sitä voi olla tarpeen täydentää kehityksen huomioon ottamiseksi tai sen asianmukainen täytäntöönpano edellyttää lisäsääntöjä. Tätä varten neuvosto ja parlamentti voivat valtuuttaa komission hyväksymään delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä.
Tietyissä tapauksissa neuvosto vastaa täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä komission sijasta.
Neuvoston päätelmät ja päätöslauselmat
Neuvosto ei ainoastaan hyväksy lakeja. Se hyväksyy myös esimerkiksi päätelmiä ja päätöslauselmia, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia. Niiden avulla voidaan ilmaista poliittinen kanta tai antaa ohjausta EU:n politiikan aloihin liittyvissä kysymyksissä.
Katso myös
Mitä neuvosto tekee?
Miten neuvoston toiminta on järjestetty?
Miten neuvosto äänestää?
Päivitetty viimeksi: 19. toukokuuta 2026