Saasteettomuus: neuvosto vahvisti kantansa muovipellettihävikin vähentämiseen, myös meriliikenteessä

Neuvosto on vahvistanut kantansa (”yleisnäkemys”) asetukseen muovipellettihävikin estämisestä. Muovipelletit ovat muovituotteiden valmistuksessa käytettäviä teollisia raaka-aineita. Yleisnäkemys antaa neuvoston puheenjohtajamaalle valtuudet neuvotella Euroopan parlamentin kanssa asetuksen lopullisesta muodosta.

Uudet säännöt auttavat parantamaan muovipellettien käsittelyä toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Ne voisivat vähentää muovipellettihävikkiä jopa 74%.

Komission alkuperäiseen ehdotukseen perustuvassa neuvoston yleisnäkemyksessä pyritään tasapainoon, jossa yhtäältä otetaan käyttöön kunnianhimoisia ja tehokkaita toimenpiteitä muovipellettihävikin minimoimiseksi ja toisaalta vältetään tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Tekstissä varmistetaan myös tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n liikenteenharjoittajien ja EU:n ulkopuolisten liikenteenharjoittajien välillä ja otetaan käyttöön muovipellettejä kuljettavia merialuksia koskevia velvoitteita Kansainvälisen merenkulkujärjestön suositusten mukaisesti.

Muovipellettihävikki on kolmanneksi suurin mikromuovin tahattoman ympäristöön päätymisen lähde. Uudet säännöt ovat ensimmäiset laatuaan EU:ssa, ja ne auttavat yrityksiä minimoimaan muovipellettihävikkiä ja torjumaan mikromuovisaastetta, joka ei tunne rajoja.

Anikó Raisz, Unkarin ympäristöstä ja kiertotaloudesta vastaava valtiosihteeri

Asetuksen soveltamisala

Asetusta sovelletaan

• talouden toimijoihin, jotka käsittelevät yli 5 tonnia muovipellettejä EU:ssa
• muovipellettejä EU:ssa kuljettaviin EU:n liikenteenharjoittajiin ja EU:n ulkopuolisiin liikenteenharjoittajiin
• muovipellettikonttien ja -säiliöiden puhdistamisesta vastaaviin yrityksiin (jotka neuvosto lisäsi yleisnäkemykseensä)
• jäsenmaan satamasta lähteviin tai niissä käyviin merialusten laivaajiin, toiminnanharjoittajiin, asiamiehiin ja päälliköihin (jotka neuvosto lisäsi yleisnäkemykseensä)

Neuvosto pitää voimassa komission lähestymistavan, jonka mukaan uusia sääntöjä sovelletaan toimitusketjun kaikissa vaiheissa.

Parhaat käsittelykäytännöt

Kun muovipellettejä päätyy tahattomasti ympäristöön, se johtuu usein tiedon puutteesta ja talouden toimijoiden, liikenteenharjoittajien ja merialusten huonoista käsittelykäytännöistä. Kun muovipellettejä päätyy ympäristöön, niitä on lähes mahdotonta ottaa talteen ja ne leviävät helposti pitkiä matkoja tuuli- ja vesivirtojen mukana.

Toimijoiden on uusien sääntöjen mukaisesti ja laitoksen tai kuljetustoiminnan koosta riippuen noudatettava parhaita käsittelykäytäntöjä. Sekä EU:n liikenteenharjoittajien että EU:n ulkopuolisten liikenteenharjoittajien olisi estettävä muovipellettihävikki ja puhdistettava ne, jos niitä ilmenee.

Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan sekä EU:n liikenteenharjoittajien että EU:n ulkopuolisten liikenteenharjoittajien on ilmoitettava viranomaisille sijoittautumisestaan ja osallistumisestaan muovipellettien kuljetukseen. Näiden velvoitteiden noudattamisen ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi neuvosto on asettanut EU:n ulkopuolisille liikenteenharjoittajille velvoitteen nimetä valtuutettu edustaja EU:hun.

Meriliikenne

Muovipelletit pysyvät vesiympäristössä vuosikymmenten ajan tai jopa kauemmin, koska ne eivät ole biohajoavia. Lisäksi meriteitse kuljetettavien pellettien osuus kaikista EU:ssa kuljetetuista pelleteistä oli noin 38% vuonna 2022.

Sen vuoksi neuvosto on lisännyt tekstiin erityisiä velvoitteita, jotka koskevat muovipellettien merikuljetuksia (rahtikonteissa), mukaan lukien laadukkaiden pakkausten käyttö ja lastitietojen ja muiden teknisten tietojen toimittaminen. Tämä täydentää komission ehdotuksessa esitettyjä velvoitteita, jotka koskevat muovipellettien maantie-, rautatie- ja sisävesikuljetuksia.

Helpottaakseen meriliikennettä koskevien sääntöjen noudattamista neuvosto päätti lykätä niiden soveltamista vuodella (asetuksen muihin sääntöihin verrattuna). Mikäli Kansainvälinen merenkulkujärjestö hyväksyy toimenpiteitä, joilla puututaan aluksista peräisin olevien muovipellettien aiheuttamaan meriympäristön pilaantumiseen, asetusta olisi komission ehdotuksesta muutettava vastaavasti.

Pakollinen sertifiointi ja omat ilmoitukset

Uusien sääntöjen mukaan kansallisten viranomaisten on tehtävä ympäristötarkastuksia ja toteutettava muita todentamistoimenpiteitä osana riskiperusteista lähestymistapaa.

Jotta suuret toimijat voivat osoittaa noudattavansa näitä sääntöjä, niiden on hankittava riippumattoman kolmannen osapuolen antama vaatimustenmukaisuustodistus. Yleisnäkemyksen mukaan tämä velvoite koskee kaikkia yrityksiä (lukuun ottamatta mikroyrityksiä), jos ne käsittelevät yli 1 000 tonnia pellettejä vuodessa. Neuvosto antoi pienille yrityksille neljä vuotta aikaa osoittaa noudattavansa tätä velvoitetta.

Yritysten, jotka käsittelevät alle 1 000 tonnia pellettejä vuodessa, on annettava oma ilmoitus vaatimustenmukaisuudesta.

Yleisnäkemyksessä annetaan jäsenmaille myös vaihtoehtoisesti mahdollisuus varmistaa vaatimusten noudattaminen vakiintuneiden kansallisten lupajärjestelmien avulla.

Lisäksi neuvosto on lisännyt viranomaisille velvoitteen tarjota maksutta ja julkisesti muovipellettien käsittelyä koskevia tietoja.

Seuraavat vaiheet

Hyväksytty yleisnäkemys on neuvoston virallinen neuvottelukanta. Euroopan parlamentin kanssa käytävät neuvottelut asetuksen lopullisesta muodosta on tarkoitus aloittaa vuoden 2025 alussa.

Taustatietoa

Arvioiden mukaan EU:ssa pääsi vuonna 2019 ympäristöön 52 140 – 184 290 tonnia muovipellettejä. Pellettihävikkiä voi esiintyä arvoketjun eri vaiheissa. Mikromuovit eivät ole toistaiseksi kuuluneet EU:n lainsäädännön piiriin kattavasti, eikä EU:lla ole erityisesti muovipellettihävikkiä koskevia sääntöjä huolimatta niiden haitallisista vaikutuksista ympäristöön, ilmastoon, talouteen ja mahdollisesti ihmisten terveyteen.

Päätelmissään ”Tehdään elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä” (joulukuu 2020) neuvosto antoi tukensa komissiolle sen pyrkiessä rajoittamaan tarkoituksellisesti lisättyjä mikromuoveja mahdollisimman pian ja torjumaan muovipellettien aiheuttamaa pilaantumista.

Komissio ehdotti vuonna 2021, että EU:n olisi vähennettävä ympäristöön (tahallisesti tai tahattomasti) pääseviä mikromuoveja 30% vuoteen 2030 mennessä (komission toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”). Muovipelletit ovat maalien ja renkaiden jälkeen kolmanneksi suurin mikromuovin tahattoman ympäristöön päätymisen lähde.

Komissio esitti 16. lokakuuta 2023 ehdotuksen asetukseksi muovipellettihävikin ehkäisemisestä mikromuovisaasteen vähentämiseksi.

• Yleisnäkemys asetuksesta muovipellettihävikin estämisestä mikromuovisaasteen vähentämiseksi

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN CS DA EL RO SK SL SV
• Neuvoston päätelmät ”Tehdään elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä”
• Saasteettomuustoimintasuunnitelma (Euroopan komissio)