Metsäkato

Miksi metsiä pitäisi suojella?

Metsät kattavat 30% maapallon maapinta-alasta. Metsät tuottavat monenlaisia ekosysteemipalveluja, jotka ovat elintärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä ympäristölle. Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden tyyssijoja. Ne tarjoavat elinympäristön suurimmalle osalle maailman maaeliöistä (eläimet, kasvit ja sienet).

Lisäksi metsät

takaavat puhtaan veden saannin
tuottavat uusiutuvia raaka-aineita
vakauttavat maaperää ja antavat suojaa luonnonkatastrofeilta
luovat työpaikkoja esimerkiksi puuntuotannon, metsänhoidon tai virkistystoiminnan alalla

Metsät ovat tärkeitä myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta, sillä ne toimivat kasvihuonekaasuja sitovina hiilinieluina.

EU:n metsät sitovat 10% EU:n kasvihuonekaasupäästöistä.

Globaalin metsäkadon nykytila

Maailman luonnonvarain instituutin (World Resources Institute) mukaan maailmasta katoaa metsää 10 jalkapallokentän verran joka minuutti.

Tärkein globaalia metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä edistävä tekijä on maatalousmaan laajentuminen. Väestönkasvun myötä myös ruuan kysyntä kasvaa. Metsiä muutetaan viljelysmaaksi, ja maatalouden tuottavuus on entistä merkittävämmässä asemassa. Palmuöljyn ja soijan kaltaisten tuotteiden tuotanto rasittaa metsiä ja ympäristöä huomattavasti.

Globaali metsäkato vuodesta 1990 (milj. hehtaaria)

Tekstiversio

Kaavio, josta käy ilmi metsäkadon eteneminen eri puolilla maailmaa vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2000 metsää menetettiin 78 milj. hehtaaria, vuonna 2010 130 milj. hehtaaria ja vuonna 2020 178 milj. hehtaaria.

Mitä EU tekee metsäkadon torjumiseksi?

Metsien säilyttämistä ja suojelua edistetään useilla EU:n aloitteilla ja laeilla.

Metsäkadon torjuntaa koskevat EU:n toimintapolitiikat ja säännöt kattavat muun muassa

metsäkatoa aiheuttamattomat tuotteet
metsästrategian
biodiversiteettistrategian ja luonnon ennallistamista koskevan lain
maankäyttöä ja metsätaloutta koskevat säännöt

Metsäkatoa aiheuttamattomat tuotteet

EU on ottanut käyttöön sääntöjä, joiden tavoitteena on säännellä maailmanlaajuista metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä edistävien tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille ja vientiä EU:sta. Säännöillä varmistetaan, että kyseiset tuotteet ja niiden toimitusketjut eivät aiheuta metsäkatoa.

Säädös on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

Säädöksessä luetellut tuotteet:

karja
kaakao
kahvi
palmuöljy
kumi
soija
puu

Säännöt koskevat myös useita johdettuja tuotteita, kuten suklaata, huonekaluja, painettua paperia ja tiettyjä palmuöljypohjaisia johdannaisia (joita käytetään esimerkiksi henkilökohtaisissa hygieniatuotteissa).

Mitkä tuotteet aiheuttavat eniten metsäkatoa?

Tekstiversio

Ympyräkaavio, josta käy ilmi kunkin seitsemän luetellun tuotteen osuus globaalista metsäkadosta, kun niitä kulutetaan EU:ssa. Palmuöljy on 35%:n osuudella suurin EU-vetoisen metsäkadon aiheuttaja. Toiseksi suurin on soija (33%), jota käytetään pääasiassa eläinten rehuun. Puun osuus on 9%, kaakaon 8%, kahvin 7%, naudanlihan 5% ja kumin 3%.

EU:n sääntöjen tavoitteena on minimoida metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen riski, joka liittyy lueteltujen tuotteiden kulutukseen EU:ssa. Ilman näitä sääntöjä EU aiheuttaisi joka vuosi yli 248 000 hehtaarin suuruisen metsäkadon – lähes Luxemburgin pinta-alan verran.

Asetuksessa vahvistetaan pakolliset asianmukaista huolellisuutta koskevat säännöt kaikille kauppiaille, jotka saattavat EU:n markkinoille, asettavat niillä saataville tai vievät niiltä lueteltuja tuotteita. Kauppiaiden on jäljitettävä myymänsä tuotteet takaisin maa-alueelle, jolla ne on tuotettu (satelliittikuvien ja GPS-koordinaattien perusteella). Näin varmistetaan, että kyseisiä tuotteita ei tuoteta metsäkatoalueella tai heikentyneellä maa-alueella. Viranomaiset saavat digitaalisen järjestelmän kautta tietoa tuotteiden alkuperästä.

Vertailuanalyysijärjestelmän avulla EU-maille ja kolmansille maille osoitetaan metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvä riskitaso. Riskiluokan avulla määritetään, mitä erityisiä velvoitteita toimijoilla ja jäsenmaiden viranomaisilla on tarkastusten ja valvonnan suhteen.

Säännöissä otetaan huomioon myös ihmisoikeuksien suojelu metsäkadon yhteydessä. Lisäksi ne sisältävät seuraamuksia, joita määrätään sääntöjenvastaisesti toimiville kauppiaille, ja tuen tiivistetylle yhteistyölle kumppanimaiden kanssa.

Säännöillä

vähennetään globaalia metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä
puututaan laittomaan puunkorjuuseen
suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja metsien kykyä sitoa hiilidioksidia

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan sopuun asetuksesta joulukuussa 2022. Neuvosto hyväksyi säännöt toukokuussa 2023.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2024 EU:n metsäkatolain soveltamisen lykkäämisen vuodella.

Jäsenmaiden ja sidosryhmien ilmaistua huolensa yritysten ja viranomaisten valmiudesta sekä uuteen tietojärjestelmään liittyvistä teknisistä kysymyksistä Euroopan komissio esitti lokakuussa 2025 ehdotuksen asetuksen kohdennetusta tarkistamisesta tilanteen korjaamiseksi.

Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2025 tarkistamista koskevan neuvotteluvaltuutuksensa.

Neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti pääsivät 4. joulukuuta 2025 alustavaan yhteisymmärrykseen metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita koskevan EU:n asetuksen tarkistamisesta. Asetuksen täytäntöönpanoa yksinkertaistetaan ja sen soveltamista lykätään, jotta toimijoilla ja viranomaisilla on enemmän aikaa valmistautua.

Neuvosto hyväksyi 18. joulukuuta virallisesti kohdennetun tarkistuksen, jolla virtaviivaistetaan huolellisuusvaatimuksia ja lykätään asetuksen soveltamista 30. joulukuuta 2026 saakka kaikkien toimijoiden osalta. Mikro- ja pientoimijat saavat vielä puoli vuotta jatkoaikaa.

Tarkistuksella vastataan jäsenmaiden ja sidosryhmien esittämiin huolenaiheisiin hallinnollisesta rasitteesta ja tietoteknisen järjestelmän valmiudesta. Samalla säilytetään kaikilta osin asetuksen tavoitteet, jotka koskevat EU:n markkinoille saatettuihin tuotteisiin liittyvän metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen ehkäisemistä.

EU:n metsästrategia

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2021 EU:n uuden metsästrategian 2030 yhtenä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman lippulaivahankkeista. Metsästrategian tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuoden 1990 tasoista vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä.

Metsästrategian tavoitteena on myös lisätä Euroopan metsien kokoa ja laatua ja parantaa niiden kykyä selviytyä ilmastonmuutoksen kaltaisista haasteista. Lisäksi siinä annetaan tuki yhteisöille, joiden toimeentulo on riippuvainen metsätaloudesta.

Marraskuussa 2021 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä metsästrategiasta jäsenmaiden maatalous- ja kalastusministerit korostivat

metsien keskeistä roolia ihmisten ja eläinten terveyden sekä luonnonympäristön kannalta
metsien roolia siirryttäessä vihreään, ilmastoneutraaliin ja kilpailukykyiseen kiertobiotalouteen
tarvetta luoda tasapaino kestävän metsänhoidon ympäristö-, sosiaali- ja talousnäkökohtien välille

Neuvostolta päätelmät uudesta EU:n metsästrategiasta 2030 (lehdistötiedote 15.11.2021)

EU:n biodiversiteettistrategia ja luonnon ennallistamista koskeva laki

Vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa, jonka komissio esitti toukokuussa 2020 ja neuvosto hyväksyi lokakuussa 2020, esitetään toimia metsien ja niiden monimuotoisuuden säilyttämisen edistämiseksi.

Neuvoston kesäkuussa 2024 hyväksymällä ja nyt voimassa olevalla luonnon ennallistamista koskevalla lailla pyritään parantamaan metsien monimuotoisuutta.

Maankäyttöä ja metsätaloutta koskevat säännöt

Käyttöön otetulla 55-valmiuspaketilla sekä tarkistetulla maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevalla asetuksella EU on asettanut hiilipoistumille uuden vuoteen 2030 ulottuvan tavoitteen. Tarkoituksena on lisätä EU:n luonnollisia hiilinieluja, joita ovat muun muassa puut ja kasvit.

55-valmiuspaketti: ilmastotavoitteiden saavuttaminen maankäyttö- ja metsäsektoreilla (infografiikka)