Ilmastonmuutos: mitä EU tekee?

Ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä

EU-maat ovat oikeudellisesti sitoutuneet torjumaan ilmastonmuutosta siirtymällä ilmastoneutraaliin talouteen, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöjen nollataso saavutetaan vuoteen 2050 mennessä.

Joulukuussa 2019 Eurooppa-neuvostossa kokoontuneet EU-johtajat sopivat tästä tavoitteesta, ja myöhemmin Euroopan komissio käynnisti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman.

Tavoitteen perustana on sitoutuminen Pariisin sopimukseen, jonka kaikki EU:n jäsenmaat ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet.

• Pariisin ilmastosopimus

Mitä ovat ilmastoneutraalius ja kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt?

Ilmastoneutraalius tarkoittaa sitä, että ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, kuten fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä (CO₂), vähennetään voimakkaasti ilmakehästä, jotta varmistetaan, että niillä ei ole vaikutusta ilmastojärjestelmään.

Ne päästöt, joita on vaikea poistaa, kompensoidaan hiilenpoistoilla eli ilmakehästä joko luonnollisesti kasvillisuuden avulla tai mekaanisin keinoin poistettavalla hiilidioksidilla.

Ilmastoneutraalissa taloudessa vallitsee päästöjen nettonollataso.

Miten EU-maat saavuttavat ilmastoneutraaliuden?

Saavuttaakseen ilmastoneutraaliuden EU:ssa vuoteen 2050 mennessä EU-maiden tulee vähentää jyrkästi kasvihuonekaasupäästöjään ja löytää keinoja jäljellä olevien ja väistämättömien päästöjen kompensoimiseksi.

Viime vuosina ja erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa EU on asettanut tavoitteita päästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden aloilla ja hyväksynyt lakeja vähennysten saavuttamiseksi.

EU:n ilmastotavoitteet

Ilmastokriisin pahentuessa ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistyessä ja muuttuessa vakavammiksi EU-maat ovat asettaneet yhä kunnianhimoisempia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Vuonna 2008 sovittiin ensimmäisestä EU:n laajuisesta ilmastotavoitteesta. Päämääräksi asetettiin päästöjen vähentäminen 20%:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. EU ylitti tämän tavoitteen ja saavutti 32%:n vähennyksen vuonna 2020. Tämä liittyi myös koronapandemiaan, mutta tiedot osoittavat, että EU oli jo vuonna 2019 ylittänyt tavoitteensa 25%:n vähennyksellä.

Vuonna 2014 EU sopi 40%:n päästövähennystavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2023 EU tiukensi vuoden 2030 tavoitettaan: EU:n ilmastolain myötä EU-maat ovat nyt oikeudellisesti sitoutuneet vähentämään päästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan parlamentin kanssa saavutetun yhteisymmärryksen jälkeen neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2026 muutetun EU:n ilmastolain, jossa otetaan käyttöön sitova välitavoite vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä 90% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.

Uusi tavoite on ratkaiseva askel kohti EU:n pitkän aikavälin tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Koska EU:n ilmastolaki on asetus, sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU:n jäsenmaissa.

• Vuoden 2040 ilmastotavoite: neuvostolta vihreää valoa (lehdistötiedote 5.3.2026)
• Vuoden 2040 ilmastotavoite: neuvosto ja parlamentti sopuun 90%:n päästövähennyksestä (lehdistötiedote 10.12.2025)
• Vuoden 2040 ilmastotavoite: neuvostolta kanta 90%:n päästövähennykseen (lehdistötiedote 5.11.2025)

EU:n ilmastopolitiikka ja -lainsäädäntö

Suuri osa EU:n viimeaikaisesta ilmastopolitiikasta perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan.

EU:n ilmastolaki on vihreän kehityksen ohjelman keskeisin säädös, koska siinä asetetaan kaikille EU:n jäsenmaille oikeudellinen velvoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Merkittävä osa ilmastolainsäädäntöä on 55-valmiuspaketti, joka koostuu useista säädöksistä ja jossa vahvistetaan säännöt ja toimet, joiden avulla pyritään vähentämään päästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä.

Koska päästöjen nettonollatason saavuttaminen edellyttää nykyisen talousmallin merkittävää muuttamista, ilmastopolitiikka ulottuu kaikille talouden aloille. Seuraavassa on esimerkkejä EU:n lainsäädännön nojalla toteutetuista toimista.

Esimerkkejä ilmastotoimista

Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen

Energiatehokkuuden parantaminen

Hiilenpoiston lisääminen

Päästökaupan uudistaminen ja laajentaminen

Liikenteen muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi

Ihmisten tukeminen siirtymisessä vihreämpään talouteen

Edistyminen ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa

Sen jälkeen, kun EU-maat sopivat ensimmäisistä ilmastotavoitteista, EU on edistynyt huomattavasti ilmastovaikutustensa vähentämisessä.

Vuonna 2024 EU oli vähentänyt kasvihuonekaasujen nettopäästöjä yli 37% vuoden 1990 tasosta (yli 39%, jos kansainvälistä ilmailua ja merenkulkua ei oteta huomioon).

Päästöt eivät kuitenkaan vähene yhtä nopeasti kaikilla aloilla. Vaikka päästöt ovat kasvussa maantieliikenteessä, toisilla aloilla ne ovat huomattavasti pienemmät kuin vuonna 1990. Edelläkävijänä energiateollisuus, jossa vähennys on ollut 57%.

EU:n kasvihuonekaasupäästöt pienenevät

Seuraavassa kaaviossa esitetään EU:n kasvihuonekaasupäästöt aloittain miljardeina hiilidioksidiekvivalenttitonneina, lukuun ottamatta kansainvälisen ilmailun ja merenkulun päästöjä sekä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alan (LULUCF) poistumia (hiilinieluja).

Katso myös