Metsien selviytymiskyky ja suojelu

Metsiin kohdistuu yhä enemmän paineita ja riskejä, kuten tuholaisia, saastumista ja metsäpaloja, joita ilmastonmuutos pahentaa.

Metsien selviytymiskyvyn parantaminen auttaa niitä mukautumaan paremmin ilmastonmuutokseen ja selviytymään paremmin tuholaisten, kuivuuden ja maastopalojen kaltaisista uhkista.

Metsien suojelu on välttämätöntä, jotta säilytetään biodiversiteetti, varmistetaan tuottavuus pitkällä aikavälillä ja suojellaan luontotyyppejä.

EU:n metsäsäännöt

Metsien tukemiseksi on olemassa useita EU:n aloitteita ja säädöksiä. Ne kattavat muun muassa seuraavat:

metsien seuranta
säännöt metsänviljelyaineistosta
luonnon ennallistaminen
metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita koskevat säännöt
maankäytöstä ja metsätaloudesta aiheutuvien päästöjen vähentäminen
metsästrategia
metsien rahoitus

Metsien seuranta

Laadukkaat ja vertailukelpoiset metsävaratiedot ovat välttämättömiä, jotta voidaan

seurata metsiin kohdistuvia uhkia ja stressiä
parantaa niiden kykyä selviytyä riskeistä
seurata edistymistä kohti biodiversiteettiä ja ilmastoa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa
tehdä näyttöön perustuvia poliittisia päätöksiä ja parantaa metsäkatastrofien ehkäisyä

EU:n metsiä koskevat nykyiset tiedot ovat kuitenkin hajanaisia, puutteellisia ja vanhentuneita, mikä johtaa merkittävään tietovajeeseen.

Uudella metsien seurantaa koskevalla lailla EU pyrkii luomaan laadukkaan seurantajärjestelmän, jolla kerätään ja jaetaan EU:n tasolla yhdenmukaistettuja metsävaratietoja, jotka kattavat kaikki metsät ja muun puustoisen maan.

Järjestelmän on tarkoitus perustua kansallisiin inventaarioihin ja raportointijärjestelmiin, joissa käytetään yhteisiä indikaattoreita, jotta varmistetaan oikea-aikaiset ja vertailukelpoiset metsätiedot sekä ajantasaiset tiedot luonnonhäiriöistä ja metsäkatastrofeista.

Neuvosto sopi 24. kesäkuuta 2025 kannastaan uuteen asetukseen Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten (yleisnäkemys). EU:n lainsäätäjien eli neuvoston ja parlamentin on päästävä yhteisymmärrykseen lopullisesta tekstistä ennen kuin uudet säännöt voivat tulla voimaan.

Suurennuslasissa näkyy puu sekä sen yksityiskohdat ja rakenne.

Metsänviljelyaineisto

Laadukkaat siemenet ja kasvit tai muut metsänviljelyaineistot ovat olennaisia terveiden metsien ylläpitämiseksi ja metsien selviytymiskyvyn parantamiseksi. Niiden on oltava geneettisesti monimuotoisia, jäljitettävissä ja tuleviin ilmasto-olosuhteisiin soveltuvia.

EU on hyväksynyt uuden asetuksen metsänviljelyaineistosta vuonna 1999 annetun neuvoston direktiivin korvaamiseksi. Sillä nykyaikaistetaan tapaa, jolla aineistoa tuotetaan, pidetään kaupan ja käytetään metsitykseen, uudelleenmetsittämiseen ja muihin puiden istutustarkoituksiin, kuten biodiversiteetin säilyttämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Koska puiden elinkaari on pitkä ja niiden kustannukset korkeat, metsänhoitajat tarvitsevat luotettavaa tietoa aineiston alkuperästä ja geeniperimästä varmistaakseen, että se sopii paikallisiin olosuhteisiin.

Asetuksessa keskitytään kahteen alaan:

jäljitettävyys: metsänviljelyaineiston on oltava peräisin rekisteröidyistä emopuista, ja se on pidettävä erillään tuotannon ja kaupan pitämisen aikana
laadunvalvonta: toimivaltaisten viranomaisten on määrä hyväksyä emopuiden kestävyys ja sertifioida metsänviljelyaineisto

Neuvosto hyväksyi uudet säännöt 21. huhtikuuta 2026. Euroopan parlamentti hyväksyi ne 19. toukokuuta 2026.

Uuden asetuksen soveltamispäivä on vahvistettu viiden vuoden päähän, jotta saadaan riittävästi aikaa yli 25 vuoden aikana vakiintuneiden kansallisten käytäntöjen tarvittavaan mukauttamiseen ja uuden valvontajärjestelmän täytäntöönpanoon.

Luonnon ennallistaminen

EU:n ensimmäinen luonnon ennallistamista koskeva laki on ollut voimassa vuodesta 2024 lähtien. Sillä pyritään lisäämään metsien biodiversiteettiä.

EU-maiden on parannettava metsien tilaa erityisten indikaattorien pohjalta, jotka auttavat mittaamaan metsäekosysteemien terveyttä. Tässä yhteydessä mitataan

kuolleen puuaineksen määrä, koska se tarjoaa elinympäristön monille metsäeliöille ja edistää maaperän muodostumista
lintulajien lukumäärä

Lisäksi jäsenmaiden on osallistuttava vähintään 3 miljardin puun istutukseen EU:ssa vuoteen 2030 mennessä.

Uusi asetus on osa vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n biodiversiteettistrategiaa.

Metsäkatoa aiheuttamattomat tuotteet

EU on ottanut käyttöön sääntöjä, joiden tavoitteena on säännellä maailmanlaajuista metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä edistävien tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille ja vientiä EU:sta.

Säännöillä varmistetaan, että kyseiset tuotteet ja niiden toimitusketjut eivät aiheuta metsäkatoa.

Metsäkatoa aiheuttamattomat tuotteet

Maankäytöstä ja metsätaloudesta aiheutuvien päästöjen vähentäminen

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskeva asetus on ollut voimassa vuodesta 2023. EU haluaa varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä LULUCF-sektori poistaa enemmän hiilidioksidia kuin se tuottaa.

Metsillä on keskeinen rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa, koska ne sitovat noin 10% EU:n kasvihuonekaasupäästöistä vuodessa ja ovat ylivoimaisesti suurin hiilinielu EU:ssa.

Asetuksessa siis kannustetaan kestäviin metsänhoitokäytäntöihin, kuten uusien metsien istutukseen (uudelleenmetsittäminen), metsäalueiden laajentamiseen (metsitys) ja olemassa olevien metsien hoidon parantamiseen hiilen varastoinnin tehostamiseksi.

Asetus on osa 55-valmiuspakettia, joka on lainsäädäntöpaketti, jonka tarkoituksena on auttaa EU:ta saavuttamaan EU:n ilmastolaissa asetettu tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä ja ohjata EU:ta kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

55-valmiuspaketti: ilmastotavoitteiden saavuttaminen maankäyttö- ja metsäsektoreilla

Metsien rahoitus

EU tukee metsiä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kautta. Noin 90% EU:n metsien rahoituksesta on peräisin tästä rahastosta. Varoja käytetään metsäinvestointeihin ja metsänhoitoon, muun muassa uudelleenmetsittämiseen, parantamaan metsien kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta ja ehkäisemään vahinkoja.

Nykyisellä YMP:n kaudella 2023–2027 EU-maat voivat myöntää rahoitusta metsiin liittyville toimille YMP:n strategiasuunnitelmiensa kautta.

EU:n metsästrategia

EU:n metsästrategialla 2030 pyritään vahvistamaan Euroopan metsiä sekä koon että laadun puolesta ja parantamaan niiden kykyä selviytyä ilmastonmuutoksen kaltaisista haasteista. Sillä pyritään myös tukemaan yhteisöjä, joiden toimeentulo riippuu metsätaloudesta.

Komissio julkaisi strategian heinäkuussa 2021. EU:n maatalous- ja kalastusministerit vahvistivat strategian marraskuussa 2021 neuvoston päätelmissä, joissa korostettiin

metsien elintärkeää roolia ihmisten ja eläinten terveyden sekä luonnonympäristön kannalta
metsien roolia siirryttäessä vihreään, ilmastoneutraaliin ja kilpailukykyiseen kiertobiotalouteen
kestävän metsänhoidon ympäristö-, sosiaali- ja talousnäkökohtien tasapainon merkitystä

Katso myös

Metsät: faktatietoja

Kaksi kättä, jotka estävät savun tulon tehtaan savupiipuista.

Ilmastonmuutos: mitä EU tekee?

Miksi maaperän terveydellä on merkitystä?