Metsät: faktatietoja
Metsistä on monenlaista hyötyä ihmisten terveydelle ja ympäristölle, mutta niihin kohdistuu yhä enemmän paineita. Metsiä tuetaan useilla EU:n aloitteilla ja laeilla sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.
Mitä metsät tarjoavat?
Metsät ovat elintärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä ympäristölle ja ilmastolle.
Hiilen varastointi
EU:n metsät sitovat vuosittain noin 10% EU:n kasvihuonekaasupäästöistä – puihin, kasveihin ja maaperään. Metsät ovat ylivoimaisesti suurin hiilinielu EU:ssa.
Puhdas vesi
Metsät puhdistavat ilmaa ja toimivat luonnollisina suodattimina sekä keräävät sadevettä ja antavat sen valua maaperän ja juurien läpi.
Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien elinympäristö
Metsät ovat luonnon monimuotoisuuden tyyssijoja. Ne tarjoavat elinympäristön 80%:lle kaikista maailman maalla elävistä lajeista (eläimet, kasvit ja sienet).
Puutavara ja raaka-aineet
Puunkorjuutuotteet varastoivat hiiltä ja auttavat siten vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Metsät tuottavat myös muuta kuin puuraaka-ainetta, kuten elintarvikkeita, lääkekasveja ja korkkia.
Maaperän suojelu ja tulvantorjunta
Metsien juuristot pitävät maaperän paikallaan ja ehkäisevät eroosiota. Ne auttavat myös sääntelemään vesivirtoja, vähentämään valumia ja pienentämään tulvariskiä.
Vapaa-aika ja terveys
Metsissä voimme vaeltaa, retkeillä ja olla yhteydessä luontoon, mikä auttaa meitä parantamaan fyysistä ja henkistä terveyttämme.
Vihreät työpaikat ja työllisyys
EU:ssa on 4,5 milj. työpaikkaa, jotka ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia metsistä. Maailmanlaajuisesti metsät tarjoavat 86 milj. vihreää työpaikkaa.
Metsämaa ja metsien terveys
EU:ssa
Lähes 40% EU:n pinta-alasta on metsää. Metsäala on kasvanut 5,5% vuodesta 2000 metsittämisen, kestävän hoidon, aktiivisen ennallistamisen ja luonnollisten prosessien ansiosta.
Metsämme ovat kuitenkin huonossa kunnossa, sillä niiden terveys heikkenee.
Maailmanlaajuisesti
Metsät kattavat 30% maapallon maapinta-alasta. Tämä vastaa 4,06 miljardia hehtaaria eli noin puolta hehtaaria metsää jokaista maapallon asukasta kohden.
Tämä ala pienenee vuosittain keskimäärin 4,7 miljoonaa hehtaaria eli noin 6,7 miljoonan jalkapallokentän verran.
Kasvihuonekaasupäästöjen varastointi
Metsien terveys ja resilienssi, ilmastonmuutoksesta tai tuholaisista johtuvat muutokset metsäekosysteemeissä ja puunkorjuun lisääntyminen voivat kaikki vaikuttaa metsien kykyyn sitoa ja varastoida kasvihuonekaasuja. Vuonna 2022 EU:n metsät varastoivat kasvihuonekaasuja kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2000, vaikka niiden kokonaispinta-ala on kasvanut.
EU:n metsien kyky varastoida kasvihuonekaasuja on heikkenemässä
Kaaviossa esitetään EU:n metsien sitomien kasvihuonekaasujen vuotuinen määrä miljoonina hiilidioksidiekvivalenttitonneina (MtCO2e) mitattuna.
Kaavio, josta käy ilmi metsämaiden sitomien kasvihuonekaasujen vuotuinen määrä vuosina 2000–2022, mitattuna miljoonina hiilidioksidiekvivalenttitonneina (MtCO2e).
Vuosina 2000–2015 metsämaat sitoivat vuosittain noin 400 MtCO2e, vaikkakin määrässä oli jonkin verran vaihtelua. Vuoden 2015 jälkeen määrä alkoi laskea tasaisesti, ja vuonna 2017 se oli 312 MtCO2e. Siitä lähtien määrät ovat pysyneet suhteellisen vakaina ja ovat olleet hieman alle 300 MtCO2e.
Metsiin kohdistuvat uhat
Metsiin kohdistuu yhä enemmän paineita ja riskejä, minkä vuoksi niiden on vaikeampaa tuottaa niiltä odotettuja hyötyjä.
Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen ovat tuhonneet noin 10% maailman metsistä viimeisten 30 vuoden aikana.
Sen lisäksi ilmastonmuutos lisää
• luontokatoa
• tuholaisia ja tauteja, kuten kaarnakuoriaisia, jotka voivat tuhota laajoja metsäalueita
• saasteita, kuten korkeita otsonitasoja, jotka voivat heikentää puiden kykyä yhteyttää
• kuivuutta ja metsäpaloja, jotka aiheuttavat metsien nuorentumista ja kasvun hidastumista
Metsäpalojen yleistyminen EU:ssa
Kaaviossa esitetään metsäpalojen vuotuinen määrä EU:ssa. Vuonna 2022 kirjattiin lähes 8 000 metsäpaloa, jotka tuhosivat 9 000 km2 EU:n metsiä.
Pylväskaavio, jossa esitetään metsäpalojen vuotuinen määrä EU:ssa vuosina 2010–2024.
Metsäpalojen määrä pysyi vuosina 2010–2018 alle 1 000:ssa per vuosi, lukuun ottamatta huomattavaa kasvua vuonna 2017, jolloin metsäpaloja oli yli 1 900. Vuonna 2019 metsäpalojen vuotuinen määrä alkoi kasvaa tasaisesti, ja se saavutti huippunsa vuonna 2022, jolloin metsäpaloja oli yli 7 800. Vuosina 2023 ja 2024 metsäpalojen määrä väheni mutta pysyi silti suurena. Kunakin vuonna kirjattiin yli 5 000 metsäpaloa.
Tämän seurauksena EU:n metsien terveys ja resilienssi heikkenevät. Lisäksi suuret maastopalot saastuttavat ilmaa ja vettä, mikä puolestaan kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.
Katso myös
Metsien selviytymiskyky ja suojelu
Metsäkatoa aiheuttamattomat tuotteet
Ilmastonmuutos: mitä EU tekee?
Päivitetty viimeksi: 24. kesäkuuta 2025