Ilmailun turvallisuus, EASA ja droonit: neuvoston kanta vahvistettu

Neuvosto sopi 1. joulukuuta 2016 yleisnäkemyksestä, joka koskee tarkistettuja yhteisiä siviili-ilmailun turvallisuussääntöjä sekä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) uutta toimeksiantoa. Asetusehdotus sisältää kaikkien aikojen ensimmäiset EU:n laajuiset säännöt, jotka koskevat siviilikäyttöön tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusten eli droonien turvallista käyttöä Euroopan ilmatilassa.

Tämä "EASA-perusasetus" mahdollistaa sen, että EU:n ilmailuala voi kehittyä turvallisesti tulevaisuudessa. Siinä vahvistetaan edellytykset, joiden avulla ilmailuteollisuus voi menestyä ja säilyä kilpailukykyisenä ja innovatiivisena globaaleilla markkinoilla. Sääntöjen uudistus on tarpeen, jotta voidaan vastata EU:n ilmaliikenteen odotettuun 50%:n kasvuun 20 seuraavan vuoden aikana ja valmistautua kohtaamaan ilmailualan kova maailmanlaajuinen kilpailu.

"Siviili-ilmailun uudistus on merkittävä edistysaskel kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tulevaisuudenkestävän ilmailualan kannalta. Olen tyytyväinen siihen, että säännöt ovat oikeassa suhteessa riskeihin ja että otamme ilmailualalla huomioon innovoinnin ja tulevan kehityksen, kuten droonit. Säännöt mahdollistavat myös voimavarojen yhdistämisen ja jakamisen jäsenmaiden kesken, mikä on ratkaisevan tärkeää asiantuntemuksen levittämiseksi."

Arpád Érsek, Slovakian liikenne-, rakennus- ja aluekehitysministeri

Lisää innovointia oikeasuhtaisemman turvallisuussääntelyn avulla

Uudistuksessa otetaan käyttöön oikeasuhtaiset ja riskiperusteiset säännöt byrokratian vähentämiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Niissä otetaan huomioon, että riskit ovat erilaisia siviili-ilmailun eri aloilla. Ilma-aluksiin, joihin liittyvät riskit ovat pienemmät, kuten helikoptereihin ja kevyisiin urheiluilma-aluksiin, sovelletaan yksinkertaisempia ja edullisempia hyväksyntämenettelyjä kuin kaupalliseen lentotoimintaan.

Drooneja koskevat säännöt varmistavat turvallisuuden, turvatoimet ja yksityisyyden

EU:n laajuisissa säännöissä drooneista vahvistetaan perusperiaatteet turvallisuuden, turvatoimien ja yksityisyyden varmistamiseksi. Asetusehdotus tuo oikeusvarmuutta tälle nopeasti laajenevalle alalle, jolla toimii suuri määrä pieniä ja keskisuuria sekä startup-yrityksiä.

Turvallisuussyistä se kattaa kaikki miehittämättömät ilma-alukset alkaen vain muutaman gramman painoisista pienistä "leluista" suuriin miehittämättömiin ilma-aluksiin, jotka voivat olla yhtä painavia ja lentää yhtä nopeasti kuin lentokone. Tällä hetkellä EU:lla on valtuudet säännellä yli 150 kg:n miehittämättömiä ilma-aluksia, ja niitä kevyemmät kuuluvat kansallisten sääntöjen piiriin.

Koska droonien käytöstä aiheutuvat riskit vaihtelevat suuresti, sääntöjen olisi oltava oikeasuhtaiset. Säännöissä olisi otettava huomioon etenkin se, missä määrin lentotoiminta voi vaarantaa muuta ilmaliikennettä tai henkilöitä maassa. Suuremman riskin lentotoiminta edellyttää sertifiointia, kun taas sellaisten droonien, joihin liittyy vähäisin riski, olisi vain noudatettava tavanomaisia EU:n markkinavalvontamekanismeja.

Ympäristönsuojelun osalta myös droonien on kaikkien muiden ilma-alusten tavoin noudatettava melua ja hiilidioksidipäästöjä koskevia sääntöjä.

Näiden periaatteiden pohjalta EASA laatii drooneista yksityiskohtaisempia sääntöjä, jotka annetaan komission täytäntöönpanosäädöksenä. Näin sääntöjä on helpompi päivittää teknologian kehittyessä. EASA on jo julkaissut drooneja koskevien sääntöjen "prototyypin".

Täytäntöönpanotoimenpiteiden tulisi pohjautua jäsenmaiden parhaisiin käytäntöihin, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenmaiden paikalliset ominaispiirteet, kuten väestötiheys. Jäsenmailla on myös oikeus rajoittaa droonien käyttöä esimerkiksi turvallisuuteen, yksityisyyteen, tietosuojaan tai ympäristöön liittyvistä syistä samalla tavoin kuin ne voivat rajoittaa muunkinlaista lentotoimintaa.

Muita ehdotuksen pääkohtia

Uudet säännöt tehostavat EU-maiden, komission ja EASAn yhteistyötä siviili-ilmailun turvaamiseen liittyvissä asioissa, joita ovat esimerkiksi kyberturvallisuus ja lennot konfliktialueiden yli. EASAn teknistä apua pyydetään asioissa, joissa turvallisuuden ja turvaamisen välillä on keskinäisiä riippuvuussuhteita, sillä puhtaasti kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiat kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan. Alun perin ehdotettu lentoreittimaksujen lisääminen EASAn budjetin uudeksi tulonlähteeksi herätti huolta kustannusneutraaliudesta sekä oikeudellisista ja käytännön ongelmista. Sen vuoksi EASAn rahoitukseen ei tehdä muutoksia. Nykyisellään 70% EASAn rahoituksesta tulee ilmailualalta ja loput EU:n budjetista. Tarkoituksena ei myöskään ole luoda uusia valvontamekanismeja, joiden myötä EASA voisi ottaa vastuulleen tietyt valvontatehtävät. Mahdolliseen turvallisuuspuutteiden ratkaisemistarpeeseen vastataan muilla tavoin, kuten hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla nykyisiä resursseja. Tähän voi sisältyä kansallisten asiantuntijoiden kokoaminen yhteen tai useiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten harjoittama yhteinen valvonta. Lisäksi jäsenmailla on halutessaan mahdollisuus enintään viidestä osallistujasta muodostuvana ryhmänä yhdistää ja jakaa voimavarojaan jonkin lentoyhtiön valvomiseksi.

Miten ehdotus muuttuu laiksi?

Neuvosto käyttää yleisnäkemystä kantanaan neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa. Säädöksen antaminen edellyttää molempien toimielinten hyväksyntää.

• Siviili-ilmailun turvallisuusasetus – yleisnäkemys