"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Puheenjohtajamaa Kypros esitteli työohjelmansa ja prioriteettinsa vuoden 2026 alkupuoliskolle.
Puheenjohtajamaa korosti, että maatalous ja kalastus ovat elintärkeitä talouden vetureita, jotka ylläpitävät Euroopan maaseutu- ja rannikkoyhteisöjä, varmistavat turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden vakaan tarjonnan kaikille kansalaisille ja tukevat samalla strategista riippumattomuutta, ympäristöasioiden hallintaa ja paikallisalueiden selviytymiskykyä.
Puheenjohtajamaa Kypros edistää oikeudenmukaista, kilpailukykyistä ja kestävää alkutuotantoalaa sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa tulevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan (YKP).
Puheenjohtajamaa aikoo myös edistää vankkoja lainsäädäntökehyksiä, joilla autetaan viljelijöitä ja kalastajia kohtaamaan ilmastovaikutuksia, markkinahäiriöitä, eläinten ja kasvien terveysriskejä ja tuotantokustannusten nousua, jotka kaikki uhkaavat näiden kriittisten alojen vakautta ja elinkelpoisuutta. Sen vuoksi se asettaa etusijalle merkittävän edistymisen käsiteltävänä olevissa lainsäädäntöehdotuksissa.
Maatalous, kalastus ja vesiviljely ovat Kyproksen puheenjohtajakauden keskeisiä prioriteetteja. Tavoitteenamme on vahvistaa Euroopan maatalous- ja kalastusalan kilpailukykyä, kestävyyttä ja houkuttelevuutta.
Maria Panayiotou, Kyproksen tasavallan maatalous-, ympäristö- ja maaseudun kehittämisen ministeri
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Neuvosto keskusteli luomuasetuksen muuttamista koskevasta ehdotuksesta tuotantoa, merkintöjä, sertifiointia ja kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevien sääntöjen osalta.
Ministerit olivat tyytyväisiä komission kohdennettuun ehdotukseen ja kannattivat puheenjohtajamaan kunnianhimoista suunnitelmaa varmistaa nopea yhteisymmärrys, jotta voidaan panna täytäntöön EU:n tuomioistuimen äskettäin antama tuomio ja laajentaa vastaavuussopimuksia kolmansien maiden kanssa.
Asetuksen muuttamista koskeva ehdotus on seurausta alan pyynnöstä yksinkertaistaa edelleen luomumaatalouden lainsäädäntökehystä ensimmäisten täytäntöönpanovuosien jälkeen. Tavoitteena on välttää tarpeetonta hallinnollista rasitusta ja lisäkustannuksia ja siten tukea edelleen alan kilpailukykyä ja optimoida tuotantoa tuottajien, kauppiaiden ja kuluttajien hyödyksi.
Nykyinen asetus annettiin vuonna 2018, ja se tuli voimaan tammikuussa 2022. Asetuksen hyväksymisen ja soveltamisen välinen neljän vuoden siirtymäkausi oli ratkaisevan tärkeä toimijoille (kuten viljelijöille, jalostajille, kauppiaille) ja sertifiointielimille, ja se on vaikuttanut investointeihin ja luomumaatalouteen siirtymiseen. Siirtymäkauden aikana toimijat tukeutuivat edelleen aiempaan lainsäädäntöön eli asetukseen (EY) N:o 834/2007 ja mukautuivat samalla uuden kehyksen mukanaan tuomiin merkittäviin muutoksiin.
Osapuolten välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että lainsäädännön on tultava voimaan ennen vuoden 2026 loppua sen varmistamiseksi, että EU:n luomuala ja kuluttajat hyötyvät muutoksista nopeasti, erityisesti kun otetaan huomioon unionin maatalouden geopoliittiset haasteet. Tämä auttaa turvaamaan oikeusvarmuuden kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
EU:n biotalousstrategia: maa-, metsä- ja kalatalous (julkisessa istunnossa)
Ministerit antoivat panoksensa ympäristöneuvostossa käytäviin keskusteluihin, jotta voidaan valmistella päätelmiä päivitetystä EU:n biotalousstrategiasta, jonka komissio julkaisi vuoden 2025 lopulla. He suhtautuivat myönteisesti uuteen strategiaan ja korostivat erityisesti sen merkitystä maaseutualueille, sen pitkän aikavälin kilpailukykyä ja sen roolia viljelijöiden tulojen monipuolistamisessa. Jotkut ministerit korostivat, että elintarviketurvaa ei saa vaarantaa ja että sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä on yhdenmukaistettava ja yksinkertaistettava.
Puheenjohtajamaa käyttää tämän keskustelun tuloksia valmisteltaessa EU:n uutta biotalousstrategiaa koskevia neuvoston päätelmiä, jotka ympäristöneuvoston on määrä hyväksyä maaliskuussa.
Unionin biotalousstrategia käynnistettiin alun perin vuonna 2012, ja sitä päivitettiin vuonna 2018.
Komissio antoi 27. marraskuuta 2025 tiedonannon ”Kilpailukykyisen ja kestävän EU:n biotalouden strategiakehys”. Strategia on vastaus vuosina 2023 ja 2024 annettuihin neuvoston päätelmiin.
Strategian tavoitteena on edistää innovointia ja tukea eurooppalaisia yrityksiä onnistuneessa vihreässä siirtymässä, lisätä tehokkuutta ja vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta tukeutumalla enemmän biologisten resurssien kiertotalouteen perustuvaan ja kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Biomassan vastuullinen ja tehokas käyttö on edelleen keskeistä pitkän aikavälin kilpailukyvyn, toimitusvarmuuden ja ekosysteemien terveyden kannalta.
Strategiassa esitetään keinoja rakentaa kestävää ja luontoystävällistä biotaloutta
laajentamalla innovointia ja investointeja
kehittämällä uusia edelläkävijämarkkinoita biopohjaisille materiaaleille ja teknologioille
varmistamalla kestävän biomassan saatavuus kaikissa arvoketjuissa ja
Ministerit käsittelivät EU:n uudesta tuontivalvontatyöryhmästä käydyssä epävirallisessa lounaskeskustelussa tuontivalvonnan täytäntöönpanoon liittyviä haasteita ja tarvittavia parannuksia. Komissio vahvisti, että tuontivalvontaa on tehostettava, myös alkuperäpaikassa kolmansissa maissa, jotta voidaan edelleen varmistaa elintarviketurvallisuuden korkea taso EU:ssa ja tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n viljelijöille.
Muut asiat
Neuvosto käsitteli istuntonsa aikana useita muita asioita julkisissa istunnoissa.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
