"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Yleiskatsaus tärkeimmistä toimista, joita EU:n tasolla on toteutettu koronapandemian torjuntatoimien koordinoimiseksi, pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi ja EU-maiden elpymisen tukemiseksi.
Koronaviruspandemia on vaikuttanut kaikkiin EU-maihin. EU on covid-19-taudin puhkeamisesta lähtien pyrkinyt yhdessä jäsenmaidensa kanssa suojelemaan EU-kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, vahvistamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja rajoittamaan viruksen leviämistä.
Samalla EU koordinoi toimia, joilla lievennetään koronapandemian sosioekonomisia vaikutuksia ja tuetaan EU-maiden elpymistä.
EU:n hätäapu koronapandemian johdosta
EU-johtajat hyväksyivät maaliskuussa 2020 neljä prioriteettia, joilla ohjataan koronaviruspandemian johdosta annettavaa EU:n hätäapua:
Koronaviruskriisin ollessa pahimmillaan EU-johtajat tapasivat säännöllisesti videoneuvotteluissa, joissa he keskustelivat tilanteesta, arvioivat sitä ja koordinoivat toimia. Eurooppa-neuvosto käsitteli koronapandemiaa säännöllisesti myös hätätilanteen jälkeen.
Käsitellessään tulevaa elpymistä EU-johtajat ilmoittivat jatkavansa koordinointitoimia EU:n tasolla seuraavilla eri aloilla:
koronavirusrokotteiden kehittäminen, valmistus ja käyttöönotto
testausstrategiat ja testien vastavuoroinen tunnustaminen
rajatylittävä kontaktien jäljittäminen
karanteenimääräykset
yhteentoimivat digitaaliset rokotustodistukset
Turvalliset ja tehokkaat koronavirusrokotteet
Turvallisten ja tehokkaiden koronavirusrokotteiden kehittäminen ja jakelu muodostavat EU:n koronatoimien kulmakiven ja tarjoavat kestävän ratkaisun koronavirustilanteeseen.
Pandemian alusta alkaen EU on uudelleenohjannut tutkimusrahoitusta kaikkein lupaavimpien rokotteiden kehittämiseen. Se myös koordinoi yhteisiä toimia, joilla pyritään varmistamaan rokotteiden riittävä tuotanto ja jakelu EU-maissa.
Koronarokotuskampanjat alkoivat 27. joulukuuta 2020 eri puolilla EU:ta. Kesäkuuhun 2022 mennessä eli 18 kuukautta myöhemmin EU:n aikuisväestöstä yhdeksän kymmenestä (86%) oli täysin rokotettu covid-19-tautia vastaan.
Yhdessä vahvempia: Koronarokotteiden uskomaton matka
Se, miten nopeasti lukuisat palapelin eri osat sovitettiin yhteen ihmisten suojelemiseksi koronavirukselta, on tieteellisten innovaatioiden ja kekseliäisyyden menestystarina, jota edistivät jatkuva yhteistyö, oikea-aikaiset poliittiset päätökset sekä mittavat lääketieteelliset ja logistiset ponnistelut.
Miten se onnistui? Mitä on vielä tehtävä pandemian kukistamiseksi? Seuraa koronarokotteiden matkaa niiden keksimisestä laboratoriossa niiden antamiseen ihmisille kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella.
EU-maat ovat koordinoineet neuvostossa EU:n sisäisen vapaan liikkuvuuden helpottamista koronaviruspandemian aikana.
Ne hyväksyvät matkustusrajoituksia koskevia yhteisiä suosituksia, joita päivitetään säännöllisesti ja mukautetaan epidemiatilanteen kehitykseen. Neuvoston viimeisimmät matkustusrajoituksia koskevat suositukset hyväksyttiin 13. joulukuuta 2022.
Uusien suositusten mukaan jäsenmaiden ei tulisi asettaa matkustusrajoituksia kansanterveydellisten syiden perusteella. Suositukset sisältävät kuitenkin suojakeinoja epidemiatilanteen heikkenemisen varalta tai uuden huolestuttavan virusmuunnoksen ilmetessä.
EU sopi EU:n yhteisestä digitaalisesta koronatodistuksesta, jolla helpotetaan turvallista ja vapaata liikkuvuutta koronaviruspandemian aikana. Sillä todistetaan, että henkilö on joko
rokotettu koronavirusta vastaan
saanut negatiivisen testituloksen
tai parantunut koronaviruksen aiheuttamasta taudista
EU:n digitaalisen koronatodistuksen käyttöönottoa koskeva EU:n asetus oli voimassa 1. heinäkuuta 2021 – 30. kesäkuuta 2023.
Maailman terveysjärjestö (WHO) alkoi kesäkuussa 2023 kehittää EU:n digitaalisen koronatodistusjärjestelmän pohjalta maailmanlaajuista järjestelmää, joka auttaa suojelemaan kansalaisia kaikkialla maailmassa nykyisiltä ja tulevilta terveysuhkilta, kuten pandemioilta.
EU-johtajat päättivät kehittää Euroopalle elpymissuunnitelman, jolla tuetaan EU-kansalaisten ja -maiden sekä yritysten elpymistä koronapandemian aiheuttamasta talouden taantumasta. He sitoutuivat 23. huhtikuuta 2020 perustamaan EU:n elpymisrahaston, jonka tavoitteena on lieventää kriisin vaikutuksia.
EU-johtajat hyväksyivät 21. heinäkuuta 2020 yhteensä 1 824 mrd. €:n budjetin vuosiksi 2021–2027. Tässä paketissa yhdistyvät monivuotinen rahoituskehys ja 750 mrd. €:n (800 mrd. € käypinä hintoina) suuruinen poikkeuksellinen elpymispaketti eli Next Generation EU -väline. Paketti auttaa EU:ta palautumaan koronapandemian jälkeen ennalleen ja tukee investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen.
Näiden lisäksi EU on jo ottanut käyttöön kolme yhteensä 540 mrd. €:n arvoista turvaverkkoa työntekijöiden, yritysten ja jäsenmaiden tueksi.
EU:n budjetti 2021–2027 ja elpymissuunnitelma (Infografiikka)
EU:n ja jäsenmaiden 5 tapaa torjua koronavirusta yhdessä
EU:n ja sen jäsenmaiden yhteistyö ihmisten auttamiseksi selviytymään koronapandemiasta on upea tarina. EU-maat ovat tukeneet toisiaan monin tavoin: varmistaneet turvalliset ja tehokkaat rokotteet, lähettäneet terveydenhuollon tarvikkeita sinne missä niitä eniten tarvitaan, ottaneet vastaan potilaita muista maista, suojelleet työpaikkoja ja työntekijöitä ja auttaneet kumppanimaita kautta maailman.
Koronaviruspandemia on globaali haaste, joka edellyttää globaaleja ratkaisuja. Solidaarisella ja monenvälisellä yhteistyöllä EU-maat ovat antaneet tukea kumppaneille kaikkialla maailmassa ja varmistaneet merkittävän rahoituksen koronapandemian haitallisten seurausten torjuntaan maailmanlaajuisesti.
Team Europe on yksi tärkeimmistä avunantajista Covax-mekanismissa. Tällä globaalilla yhteistyöhankkeella nopeutetaan covid-19-testien, -lääkkeiden ja -rokotteiden kehittämistä, tuotantoa ja tasapuolista saatavuutta.
EU:n jäsenmaat sitoutuivat toukokuussa 2021 lahjoittamaan koronarokoteannoksia kaikille kumppaneille kautta maailman. Lisäksi EU ja sen jäsenmaat auttavat kumppaneita lahjoittamalla ja viemällä rokotteita sekä antamalla rahoitus- ja humanitaarista apua sitä tarvitseville maille.
Voimme selättää koronaviruskriisin vain toimimalla kaikkialla maailmassa samassa solidaarisuuden ja vastuullisuuden hengessä.
Charles Michel, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Covid-19: EU:n panos maailmanlaajuiseen rokotesolidaarisuuteen (Infografiikka)
Joukko maailman johtajia yhtyi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja Maailman terveysjärjestön (WHO) johtajan 30. maaliskuuta 2021 esittämään kehotukseen laatia covid-19:n seurauksena kansainvälinen yleissopimus pandemiavalmiudesta ja -torjunnasta tulevia sukupolvia varten.
Maailman terveyskokouksen erityisistunnossa WHO:n 194 jäsentä hyväksyivät 1. joulukuuta 2021 päätöksen käynnistää uuden kansainvälisen pandemiasopimuksen laatimisen ja sitä koskevat neuvottelut.
EU-maat tehostavat kriisin aikana toimiaan tukeakseen toisiaan, auttaakseen niitä, jotka apua eniten tarvitsevat, ja jakaakseen resursseja viruksen leviämisen torjumiseksi. Tätä on eurooppalainen solidaarisuus parhaimmillaan.
EU on myös auttanut EU-kansalaisia, jotka jäivät kolmansiin maihin pandemian ensimmäisen aallon aikana. Pandemian ensimmäisten kuukausien aikana EU:n edustustot koordinoivat yhdessä jäsenmaiden suurlähetystöjen kanssa yli 650 000 EU-kansalaisen kotiutuksen ja osallistuivat jäsenmaiden järjestämien yli 400 kotiutuslennon kustannuksiin.
10 kannustinta ja hyötyä kansainvälisestä pandemiayleissopimuksesta (Infografiikka)
Mitä EU on tehnyt tähän mennessä
Kriisiaikoina EU ja sen jäsenmaat tekevät yhteistyötä ja auttavat toisiaan.
EU mobilisoi resursseja, joilla tuettiin viruksen johdosta annettavaa hätäapua: suojavarusteiden saatavuudesta huolehtiminen, tutkimuksen edistäminen ja apua tarvitsevien kumppaneiden tukeminen muualla maailmassa.
EU:n hätäapu covid-19-pandemian johdosta (Infografiikka)
Neuvoston rooli: kriisitoimien koordinointi
Puheenjohtajamaa Kroatia päätti 28. tammikuuta 2020 aktivoida EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen (IPCR) tietojenvaihtotilan koronapandemian torjumiseksi. IPCR on EU:n kehys, jolla koordinoidaan monialaisia kriisitoimia korkeimmalla poliittisella tasolla.
Tietojenvaihtotila tarkoittaa, että jäsenmaiden käytettävissä ovat
Euroopan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon säännölliset tilannetietoisuus- ja tilanneanalyysiraportit
suojattu verkkosivusto tietojenvaihtoa varten
Koska tilanne elää ja koronapandemia vaikuttaa moniin eri aloihin (terveys, konsuliasiat, pelastuspalvelu, talous), puheenjohtajamaa nosti 2. maaliskuuta 2020 IPCR-mekanismin aktivointitason täysimittaisen toiminnan tilaan. Täysimittaisen toiminnan tila mahdollistaa kriisikokoukset, joihin osallistuvat
asianomaiset jäsenmaat
Euroopan komissio
Euroopan ulkosuhdehallinto
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimisto
asiaankuuluvat EU:n virastot ja asiantuntijat
Ensimmäisen aallon aikana puheenjohtajamaa Kroatia päätti järjestää säännöllisesti kokouksia helpottaakseen tietojenvaihtoa ja kriisitoiminnan koordinointia koronaviruspandemian torjumiseksi. Myös seuraavat puheenjohtajamaat järjestivät säännöllisesti kokouksia.
Puheenjohtajamaa Ruotsi päätti 2. toukokuuta 2023 peruuttaa koronapandemian vuoksi aktivoidut täysimittaiset poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR). Koronapandemiaa koskevat IPCR-järjestelyt pidetään seurantatilassa, ja koronapandemiaa koskevia asioita käsitellään yhä EU:n terveysturvakomiteassa ja neuvoston kansanterveystyöryhmässä.
Miten IPCR-kriisinhallintamekanismi toimii (Infografiikka)
Taustatietoa
Covid-19 on uudentyyppisen koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttama sairaus. Se havaittiin ensimmäisen kerran Kiinassa joulukuussa 2019.
Wuhanin kaupungissa Kiinassa puhkesi joulukuussa 2019 covid-19-epidemia, joka levisi nopeasti muualle Kiinaan ja eri puolille maailmaa. Tammikuuhun 2020 mennessä joissakin EU:n jäsenmaissa oli esiintynyt yksittäisiä tapauksia.
Helmikuun 2020 lopussa Italia raportoi covid-19-tapausten merkittävästä kasvusta erityisesti maan pohjoisosassa. Useimmat muut EU:n jäsenmaat alkoivat ilmoittaa tartuntatapauksista.
Maaliskuuhun 2020 mennessä kaikki EU:n jäsenmaat olivat ilmoittaneet covid-19-tapauksista. Tapausten määrä on sittemmin jatkanut kasvuaan.
Neuvosto seuraa tilannetta tarkoin ja toteuttaa toimia yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa. Tähän sisältyy asiaankuuluvan EU-lainsäädännön hyväksyminen ja jatkuva koordinointi jäsenmaiden kanssa tietojen jakamiseksi, tarpeiden arvioimiseksi ja johdonmukaisen EU:n laajuisen toiminnan varmistamiseksi.
Maailman terveysjärjestö (WHO) koordinoi maailmanlaajuisia toimia. WHO julisti 11. maaliskuuta 2020 covid-19:n maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. EU osallistuu suoraan WHO:n maailmanlaajuisiin toimiin.
Toukokuuhun 2023 mennessä pandemia oli WHO:n mukaan aiheuttanut lähes 7 miljoonaa kuolemaa (6 921 614). WHO julisti 5. toukokuuta 2023, että koronaviruspandemia ei enää ole kansanterveysuhka.
Lisätietoja koronapandemiaan liittyvistä neuvoston istunnoista, lehdistötiedotteista, infografiikoista ja julkaisuista:
Voimme selättää koronaviruskriisin vain toimimalla kaikkialla maailmassa samassa solidaarisuuden ja vastuullisuuden hengessä.
