Poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR)

Mitä ovat poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR)?

Kun syntyy kriisi tai tapahtuu katastrofi – riippumatta siitä, onko aiheuttajana luonnonvoimat vai ihminen – EU voi jakaa apua ja ratkaista tilanteen hyödyntämällä useita alakohtaisia kriisinhallintamekanismeja.

Poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen (IPCR) ansiosta EU voi tehdä poliittisella tasolla nopeita ja koordinoituja päätöksiä vakavissa ja monimutkaisissa kriisitilanteissa, kuten terroritekojen yhteydessä.

Neuvoston puheenjohtajamaa koordinoi tämän mekanismin avulla poliittisia toimia, joilla kriisiin puututaan. Tätä varten tuodaan yhteen

• EU:n toimielimet
• asianomaiset jäsenmaat
• muut keskeiset toimijat

IPCR-mekanismin toiminta käytännössä

Kriisiaikoina neuvoston puheenjohtajamaa kokoaa yhteen EU:n toimielinten ja asianomaisten jäsenmaiden keskeiset toimijat. Näin varmistetaan, että toimet ovat koordinoituja ja puutteet korjataan.

Neuvoston kriisinhallintamekanismi voidaan käynnistää joko puheenjohtajamaan aloitteesta tai jonkin jäsenmaan vedottua yhteisvastuulausekkeeseen.

IPCR-mekanismi tukee neuvoston puheenjohtajamaata sekä EU:n jäsenmaiden hallitusten pysyvien edustajien komiteaa (Coreper) ja EU:n neuvostoa tarjoamalla erityisiä välineitä, joilla

• tehostetaan tietojenvaihtoa
• helpotetaan yhteistyötä
• koordinoidaan kriisitoimintaa poliittisella tasolla

Tärkein väline ovat neuvoston puheenjohtajamaan johdolla järjestettävät epäviralliset kriisikokoukset Euroopan komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kabinetin, asiaankuuluvien EU-virastojen ja jäsenmaiden edustajien sekä asiantuntijoiden kanssa. Muita välineitä ovat

• analyysiraportit, joiden avulla päättäjät saavat selvän kuvan kulloisestakin tilanteesta
• verkkofoorumi tiedonvaihtoon ja -keruuseen
• ympäri vuorokauden toimiva yhteyspiste, jonka kautta sidosryhmät pitävät yhteyttä toisiinsa

Kriisinhallintamekanismi voidaan ottaa käyttöön sekä EU:n sisäisten että sen ulkopuolisten tapahtumien yhteydessä.

Toimintatilat

Aktivointitiloja on kaksi tilanteesta riippuen:

• tietojenvaihtotila, jossa laaditaan analyysiraportteja ja käytetään verkkoalustaa, jotta tilanteesta saataisiin parempi käsitys ja voitaisiin valmistautua sen mahdolliseen kärjistymiseen
• täysimittaisen toiminnan tila, jossa laaditaan EU:n toimia koskevia ehdotuksia EU:n neuvoston tai Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi

Kriisitilanteessa, jossa IPCR-järjestelyjä ei ole aktivoitu, tietojenvaihtoa voidaan tukea seurantatilan avulla. IPCR-mekanismi on tällä hetkellä täysimittaisen toiminnan tilassa kolmen yksittäisen kriisin takia:

• Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan
• Lähi-idän tilanne
• muuttoliike- ja pakolaiskriisi

Täysimittaisen toiminnan tilassa voidaan suunnitella koordinoituja EU:n erityistoimia puheenjohtajamaan johtamissa kokouksissa.

Lisätietoja kriisinhallintamekanismin välineistä ja toimintatiloista:

• IPCR-järjestelyt lyhyesti (esite)

Valmistautuminen kriiseihin

Neuvosto on mukana monissa valmistelutoimissa, joiden tarkoituksena on varmistaa, että IPCR-kriisinhallintamekanismi toimii hyvin, kun se on aktivoitu. Näitä toimia ovat esimerkiksi

• mekanismia koskevat koulutukset sidosryhmille
• harjoitukset
• riskejä ja suunnittelua koskevien tietojen jakaminen
• kriisiviestinnän asiantuntijaverkoston kokoaminen jäsenmaista ja EU:n elimistä

IPCR-järjestelyjen nykyiset aktivoinnit

Täysimittaiset aktivoinnit

Lähi-idän tilanne

Hamasin 7. lokakuuta 2023 eri puolilla Israelia tekemien raakojen ja summittaisten terrori-iskujen ja Lähi-idän tapahtumien vuoksi neuvoston puheenjohtajamaa Espanja päätti 16. lokakuuta aktivoida IPCR-järjestelyjen seurantatilan.

19. lokakuuta 2023 puheenjohtajamaa aktivoi IPCR-mekanismin täysimittaisen toiminnan tilan.

• Lähi-itä: neuvoston puheenjohtajamaa aktivoi poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (lehdistötiedote 19.10.2023)
• EU:n kanta Lähi-idän tilanteeseen

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan

Venäjän aloitettua 24. helmikuuta 2022 hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan neuvoston puheenjohtajamaa Ranska päätti aktivoida IPCR-järjestelyjen täysimittaisen toiminnan tilan (27. helmikuuta 2022).

• Ylimääräinen oikeus- ja sisäasioiden neuvosto (tärkeimmät tulokset 27.2.2022)
• Venäjän sota Ukrainaa vastaan

Muuttoliike- ja pakolaiskriisi

Vuoden  2015 muuttoliikekriisin johdosta puheenjohtajamaa Luxemburg päätti lokakuussa 2015 aktivoida IPCR-kriisinhallintamekanismin tietojenvaihtotilan.

Marraskuussa 2015 puheenjohtajamaa aktivoi IPCR-mekanismin täysimittaisen toiminnan tilan. Mekanismi on ollut täysimittaisen toiminnan tilassa siitä lähtien.

• Muuttoliikekriisi: EU:n neuvoston puheenjohtaja aktivoi IPCR:n tehostaakseen tietojenvaihtoa (lehdistötiedote 30.10.2015)
• EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka

Seurantatila

Ebolaepidemia

Puheenjohtajamaa Kypros päätti 1. kesäkuuta 2026 alkaen tukea tietojenvaihtoa ebolaepidemian tilanteesta IPCR:n seurantatilan avulla.

Hantavirustapaukset

Hantavirusepidemian (Andes) vuoksi tiedonvaihtotilaan aktivoidut IPCR-järjestelyt deaktivoitiin 3. heinäkuuta 2026, minkä jälkeen IPCR:n verkkofoorumille avattiin seurantasivu.

Seurantasivulla jäsenmaat, komissio ja EUH voivat ladata asiaankuuluvia tietoja tilannetietoisuuden lisäämiseksi sekä jakaa mahdollisia muita raportteja tai muuta asiaankuuluvaa materiaalia.

IPCR-järjestelyjen aiemmat aktivoinnit

Turkin ja Syyrian maanjäristys

Turkissa ja Syyriassa 6. helmikuuta 2023 tapahtuneen maanjäristyksen johdosta neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi päätti aktivoida IPCR-järjestelyjen täysimittaisen toiminnan tilan, jotta EU:n tukitoimia voidaan koordinoida.

Puheenjohtajamaa Ruotsi päätti 2. toukokuuta 2023 peruuttaa IPCR-järjestelyjen aktivoinnin.

• Turkin ja Syyrian maanjäristys: neuvoston puheenjohtajamaa aktivoi IPCR-järjestelyt (lehdistötiedote 6.2.2023)

Koronapandemia

Joulukuussa 2019 neuvoston puheenjohtajamaa Suomi päätti koronavirusepidemian vuoksi aktivoida EU:n IPCR-järjestelyt tietojenvaihtotilassa.

Koska tilanne oli pahenemassa ja vaikutti moniin eri aloihin, neuvoston puheenjohtajamaa Kroatia aktivoi 2. maaliskuuta 2020 IPCR-mekanismin täysimittaisen toiminnan tilan.

Puheenjohtajamaa Ruotsi päätti 4. toukokuuta 2023 peruuttaa IPCR-järjestelyjen aktivoinnin.

• Covid-19-epidemia: puheenjohtajamaa tehostaa EU:n toimia aktivoimalla IPCR-järjestelyissä täysimittaisen toiminnan tilan (lehdistötiedote 2.3.2020)
• EU:n toimet koronaviruspandemian johdosta

Ulkomainen sekaantuminen kesäkuun 2024 EU-vaalien alla

Tulevia EU-vaaleja silmällä pitäen Eurooppa-neuvosto kehotti 17.–18. huhtikuuta 2024 pidetyn ylimääräisen kokouksensa päätelmissä EU:n toimielimiä ja kansallisia viranomaisia torjumaan yhteistyössä mahdollisia riskejä, joita aiheutuu disinformaatiosta, myös tekoälyn avulla, sekä ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja vaaliprosesseihin sekaantumisesta.

Kesäkuun 2024 EU-vaaleihin liittyvän ulkomaisen sekaantumisen johdosta puheenjohtajamaa Belgia aktivoi 24. huhtikuuta 2024 IPCR-järjestelyt tietojenvaihtotilassa. IPCR-järjestelyjen aktivoinnilla tuettiin tätä yhteistyötä helpottamalla tiedonvaihtoa jäsenmaiden ja EU:n toimielinten välillä.

Puheenjohtajamaa Belgia päätti 25. kesäkuuta 2024, että IPCR-järjestelyjen aktivointi peruutetaan mutta tilannetta seurataan edelleen. Puheenjohtajamaa Puola päätti kesäkuussa 2025 peruuttaa IPCR-järjestelyjen aktivoinnin.

• Ulkomainen sekaantuminen: puheenjohtajamaa tehostaa tietojenvaihtoa ennen kesäkuussa 2024 pidettäviä EU-vaaleja (lehdistötiedote 24.4.2024)

Miksi EU tarvitsee kriisinhallintamekanismin?

EU-tason kriisinhallintamekanismi katsottiin tarpeelliseksi 2000-luvun alkupuolella esimerkiksi seuraavien järkyttävien tapahtumien seurauksena:

• syyskuun 11. päivän terrori-iskut Yhdysvalloissa vuonna 2001
• terrori-iskut Madridissa 2004 ja Lontoossa 2005
• Intian valtameren tsunami vuonna 2004

Neuvosto hyväksyi vuonna 2006 hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyt. Niiden oli tarkoitus toimia ympäristönä, jossa jäsenmaat voivat vaihtaa tietoja ja koordinoida toimiaan merkittävissä kriiseissä.

Vuonna 2013 neuvosto hyväksyi hätätila- ja kriisinkoordinointijärjestelyihin perustuvat poliittisen kriisitoiminnan integroidut järjestelyt (IPCR). Tässä parannetussa mekanismissa on monia etuja. Niitä ovat esimerkiksi

• suurempi joustavuus
• parempi skaalautuvuus
• nykyisten resurssien, rakenteiden ja valmiuksien parempi hyödyntäminen

Vuonna 2018 neuvosto hyväksyi täytäntöönpanopäätöksen, jolla IPCR-järjestelyt muutetaan säädökseksi.

• Neuvoston täytäntöönpanopäätös EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroiduista järjestelyistä (EU:n virallinen lehti)

Katso myös