EU:n toimet koronaviruspandemian taloudellisten seurausten johdosta
EU ja sen jäsenmaat ovat toteuttaneet toimia minimoidakseen koronaviruspandemiasta talouteen kohdistuvat seuraukset.
Tällä sivulla on lisätietoa konkreettisista toimista, joilla EU tukee talouden elpymistä:
- EU:n elpymissuunnitelma, Next Generation EU
- SURE: tilapäinen tuki työntekijöille
- muutokset EU:n budjettiin kiireellisten kysymysten hoitamiseksi
- EU-varojen kohdentaminen uudelleen niitä eniten tarvitseville jäsenmaille
- pandemiasta eniten kärsineiden toimialojen tukeminen
Euroopan elpymissuunnitelma
EU-johtajat päättivät 23. huhtikuuta 2020 ryhtyä valmistelemaan EU:n elpymisrahaston perustamista. Rahaston tavoitteena on lieventää kriisin vaikutuksia. He antoivat Euroopan komissiolle tehtäväksi esittää pikaisesti ehdotuksen, jossa selvennetään myös rahaston ja EU:n pitkän aikavälin budjetin välistä yhteyttä. Euroopan komissio esitti ehdotuksen Euroopan elpymissuunnitelmaksi 27. toukokuuta 2020.
EU-johtajat sopivat 21. heinäkuuta 2020 750 mrd. €:n elpymisvälineestä, Next Generation EU, jolla autetaan EU:ta selviytymään pandemian aiheuttamasta kriisistä.
Elpymispaketin ohella EU-johtajat sopivat EU:n pitkän aikavälin budjetista vuosiksi 2021–2027. Sen määrä on 1 074,3 mrd. €. Budjetista tuetaan muun muassa digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään sekä palautumiskykyyn tehtäviä investointeja.
Yhdessä kolmelle (työntekijöiden, yritysten ja jäsenmaiden) turvaverkolle myönnettyjen 540 mrd. €:n kanssa EU:n elpymispaketti on yhteensä 2 364,3 mrd. € (vuoden 2018 hintoina).
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät paketista alustavaan sopimukseen 10. marraskuuta 2020. Eurooppa-neuvosto käsitteli 10.–11. joulukuuta 2020 sopimusta koskevia huolenaiheita ja edisti elpymispaketin hyväksymistä.
EU:n budjetti 2021–2027 ja elpymissuunnitelma (Infografiikka)
Elpymis- ja palautumistukiväline
Neuvosto hyväksyi 11. helmikuuta 2021 asetuksen elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta. Tästä Next Generation EU -elpymisvälineen ytimessä olevasta välineestä myönnetään jäsenmaille 672,5 mrd. € tukea, jolla niitä autetaan selviytymään koronaviruspandemian aiheuttamista taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
Ensimmäiset 12 EU-maata eli Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia ja Tanska saivat 13. heinäkuuta 2021 luvan käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen varoja taloutensa vauhdittamiseen ja koronapandemian seurauksista selviämiseen.
Seuraavat neljä EU-maata eli Kroatia, Kypros, Liettua ja Slovenia saivat luvan 28. heinäkuuta 2021.
Neuvosto hyväksyi 8. syyskuuta 2021 täytäntöönpanopäätöksensä Irlannin ja Tšekin elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymisestä.
Neuvosto hyväksyi 5. lokakuuta 2021 täytäntöönpanopäätöksensä Maltan elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymisestä.
Kolme EU-maata eli Romania, Suomi ja Viro saivat 29. lokakuuta 2021 vihreää valoa elpymis- ja palautumissuunnitelmilleen, kun neuvosto hyväksyi kirjallisella menettelyllä täytäntöönpanopäätökset suunnitelmien hyväksymisestä.
Neuvosto hyväksyi 3. toukokuuta 2022 kahden muun maan eli Bulgarian ja Ruotsin elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnit.
Neuvosto hyväksyi 17. kesäkuuta 2022 täytäntöönpanopäätöksen Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymisestä.
Talous- ja valtiovarainministerit antoivat 4. lokakuuta 2022 hyväksyntänsä Alankomaiden kansalliselle suunnitelmalle.
Neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2022 Unkarin kansallisen suunnitelman.
Elpymisrahasto: EU saa aikaan tuloksia (Infografiikka)
EU:n hätäapu koronapandemian johdosta: mitä tähän mennessä on tehty
Näinä kriisiaikoina EU ja sen jäsenmaat tekevät yhteistyötä ja auttavat toisiaan.
EU on mobilisoinut resursseja, joilla tuetaan hätäaputoimia viruksen torjumiseksi, huolehditaan suojavarusteiden saatavuudesta, edistetään tutkimusta ja tuetaan apua tarvitsevia globaaleja kumppaneita.
EU:n hätäapu covid-19-pandemian johdosta (Infografiikka)
Työntekijöiden, yritysten ja jäsenmaiden turvaverkot
Euroryhmä esitti 9. huhtikuuta 2020 kolmea välitöntä turvaverkkoa, joiden arvo on 540 mrd. €. Ne saatiin valmiiksi toukokuussa 2020. Niiden tarkoituksena on tukea
- työpaikkoja ja työntekijöitä
- yrityksiä
- jäsenmaita
Työpaikat ja työntekijät
EU on perustanut välineen, josta annetaan tilapäistä tukea hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseksi (SURE), auttaakseen ihmisiä säilyttämään työpaikkansa kriisin aikana. Järjestelmästä myönnetään jäsenmaille edullisia lainoja, joilla katetaan osa kustannuksista, jotka liittyvät lyhennettyä työaikaa koskevien kansallisten järjestelyjen luomiseen tai laajentamiseen.
Rahoitustukea on myönnetty seuraaville 19 jäsenmaalle:
- Belgia: 8,2 mrd. €
- Bulgaria: 971 milj. €
- Kroatia: 1,6 mrd. €
- Kypros: 632 milj. €
- Tšekki: 4,5 mrd. €
- Viro: 230 milj. €
- Kreikka: 6,2 mrd. €
- Unkari: 651 milj. €
- Italia: 27,4 mrd. €
- Irlanti: 2,5 mrd. €
- Latvia: 472 milj. €
- Liettua: 1,1 mrd. €
- Malta: 420 milj. €
- Puola: 11,2 mrd. €
- Portugali: 6,2 mrd. €
- Romania: 3 mrd. €
- Slovakia: 630 milj. €
- Slovenia: 1,1 mrd. €
- Espanja: 21,3 mrd. €
Nämä määrät edellyttivät neuvoston hyväksyntää. SURE-rahoitustukea jaetaan 19 jäsenmaalle yhteensä 98,4 mrd. €.
19 jäsenmaata on 14. joulukuuta 2022 mennessä (viimeisin maksuajankohta) saanut SURE-tukea yhteensä 98,4 mrd. €.
- Covid-19: neuvosto hyväksyi 87,4 mrd. €:n rahoitustuen jäsenmaille SURE-ohjelmasta (lehdistötiedote 25.9.2020)
- Neuvosto hyväksyi tilapäisen tuen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseksi (lehdistötiedote 19.5.2020)
- SURE-tukiväline (Euroopan komissio)
Yritykset
Euroopan investointipankkiryhmä (EIP-ryhmä) perusti 25 mrd. €:n suuruisen Euroopan laajuisen takuurahaston. Rahastosta myönnetään enimmillään 200 mrd. €:n edestä lainoja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, kaikkialla EU:ssa.
Tämä täydentää muita hätärahastoja, joiden avulla Euroopan investointipankki jo kattaa pk-yritysten lyhyen aikavälin rahoitustarpeita ja tukee terveydenhuoltoalaa.
Jäsenmaat
Euroopan vakausmekanismin puitteissa otettiin käyttöön pandemiakriisin tukitoimi, joka perustuu olemassa olevaan, koronaviruskriisin johdosta mukautettavaan ennalta varautuvaan luottoon. Se voi tarjota lainoja kaikille euromaille 2%:n rajoissa niiden BKT:stä. Lainojen kokonaisarvo voi olla enintään 240 mrd. €.
EU:n ja jäsenmaiden 5 tapaa torjua koronavirusta yhdessä
EU:n ja sen jäsenmaiden yhteistyö ihmisten auttamiseksi selviytymään koronapandemiasta on upea tarina. EU-maat ovat tukeneet toisiaan monin tavoin: varmistaneet turvalliset ja tehokkaat rokotteet, lähettäneet terveydenhuollon tarvikkeita sinne missä niitä eniten tarvitaan, ottaneet vastaan potilaita muista maista, suojelleet työpaikkoja ja työntekijöitä ja auttaneet kumppanimaita kautta maailman.
Muutokset EU:n budjettiin
Budjetti 2021
Neuvosto hyväksyi 9. huhtikuuta 2021 solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta myönnettävän 121,5 milj. €:n lisärahoituksen koronaviruspandemiaan liittyviä kiireellisiä tarpeita varten.
Varoilla tuetaan
- EU:n digitaalisten koronatodistusten valmistelua vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi
- jäsenmaiden valmiuksia havaita ja seurata uusia muunnoksia
- uusien RT-PCR-määritysten (käänteistranskriptaasi-polymeraasiketjureaktio) kehittämistä kutakin uutta muunnosta varten sekä niiden arviointia ennen testien käyttöönottoa samalla kun varmistetaan riittävä testauskapasiteetti jäsenmaissa
- koronaviruksen ja sen muunnosten seurantaa jätevesissä
- matkustajatietolomakkeita varten luodun tietojenvaihtoalustan kehittämistä
Komissio on ehdottanut yhteensä 245,2 milj. €:n lisärahoitusta EU:n budjetista näiden aloitteiden tukemiseen sekä 100 milj. €:n lisärahoitusta koronavirukseen liittyviä tulevia tarpeita varten. Menot katetaan osittain lisätalousarvioesityksestä, jonka neuvosto ja parlamentti hyväksyivät heinäkuussa 2021.
Budjetti 2020
Välittömänä toimena koronapandemian seurauksiin vastaamiseksi EU muutti vuoden 2020 budjettiaan lisäämällä 3,1 mrd. € seuraaviin:
- lääkintätarvikkeiden, kuten suojavarusteiden ja hengityskoneiden, hankinta ja jakelu
- testaussarjojen tuotannon edistäminen
- kenttäsairaaloiden rakentaminen
- potilaiden siirtäminen muihin jäsenmaihin saamaan hoitoa
- ulkomaille jääneiden EU-kansalaisten kotiuttaminen
Neuvosto päätti 11. syyskuuta 2020 lisätä EU:n vuoden 2020 budjettiin vielä 6,2 mrd. €. Tarkistetussa budjetissa lisätään maksumäärärahoja seuraavasti:
- covid-19-rokotteen kehittäminen ja käyttöönotto: Euroopan komissio käyttää varat rokoteannosten ennakkotilaukseen (1,09 mrd. €)
- koronavirusinvestointialoitteet (CRII ja CRII+): EU:n budjetin varojen kohdentaminen uudelleen covid-19-kriisin ratkaisemiseen (5,1 mrd. €)
EU:n varojen kohdentaminen uudelleen
EU on kohdentanut koheesiovaroja nopeasti uudelleen auttaakseen jäsenmaita selviytymään koronakriisistä:
- EU:n budjetista on saatavilla 37 mrd. € terveydenhuoltojärjestelmien, pk-yritysten ja työmarkkinoiden tukemiseen koronavirusinvestointialoitteen (CRII) avulla
- rakennerahastovaroja voidaan käyttää kriisitoimintaan enimmillään 28 mrd. € niistä vuosien 2014–2020 kansallisista määrärahoista, joita ei ole vielä osoitettu hankkeisiin
- EU:n solidaarisuusrahastosta osoitetaan enimmillään 800 milj. € eniten kärsineille maille laajentamalla rahaston soveltamisalaa kansanterveyskriiseihin
EU hyväksyi myös toimenpiteitä lisäjouston varmistamiseksi rakennerahastojen käytössä. Koronavirusinvestointialoite Plus (CRII+) mahdollistaa sen, että
- jäsenmaat voivat siirtää varoja eri rahastojen välillä tarpeidensa mukaisesti
- resursseja voidaan suunnata uudelleen kriisistä eniten kärsiville alueille, koska alueiden rahoittamista koskevien tukiehtojen soveltaminen on keskeytetty
- jäsenmaat voivat pyytää enimmillään 100%:n rahoitusta EU:n budjetista 1. heinäkuuta 2020 ja 30. kesäkuuta 2021 väliselle ajalle ohjelmiin, jotka puuttuvat pandemian vaikutuksiin
Aloitteeseen sisältyvät myös kalastajille ja maanviljelijöille kohdistettava tuki sekä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon (FEAD) tehtävät tarkistukset.
Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on myös käynnistänyt kriisinhallintahankkeen. Instituutti tarjoaa innovoijille 60 milj. € lisärahoitusta, jolla tuetaan sellaisten suuren vaikutuksen ratkaisujen kehittämistä, joiden avulla voidaan vastata sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin.
Joustavuus EU:n sääntöjen soveltamisessa
EU sallii mahdollisimman suuren joustavuuden niiden EU:n sääntöjen soveltamisessa, jotka koskevat julkista taloutta ja finanssipolitiikkaa, esimerkiksi poikkeuksellisten menojen hyväksymiseksi.
Työpaikkojen ja yritysten suojelemiseksi EU on hyväksynyt tilapäisiä valtiontukisääntöjä, jotka antavat jäsenmaille mahdollisuuden tukea rahallisesti yrityksiä ja kansalaisia, joita koronapandemian aiheuttama talouden taantuma koskettaa.
Lokakuussa 2020 kansallisen finanssipoliittisen tuen kokonaismäärä on 4% suhteessa BKT:hen, ja sitä jatketaan vuonna 2021.
EU:n toimet pandemiasta eniten kärsineiden toimialojen tukemiseksi
Maatalous ja kalastus
EU tukee maatalous- ja kalastusaloja, jotka ovat elintärkeässä asemassa, kun varmistetaan elintarvikkeiden saatavuus EU:n kansalaisille.
Tukitoimenpiteitä ovat esimerkiksi
- suora tuki maanviljelijöille, kalastajille ja muille edunsaajille
- yhteisen maatalouspolitiikan ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston puitteissa käyttämättä jääneiden varojen käytön joustavuus
Lisäksi EU on ottanut käyttöön ”vihreitä kaistoja”, joilla mahdollistetaan elintarvikkeiden liikkuminen Euroopassa, ja tunnustanut kausityöntekijöiden roolin ”kriittisinä työntekijöinä”, jotta voidaan varmistaa jatkuvuus maatalous- ja elintarvikealalla. Se on myös myöntänyt tukea tuotteiden varastointiin ja yksinkertaistanut joitakin tukiohjelmiensa hallintomenettelyjä.
Covid-19: EU tukee maataloutta ja kalastusta (Infografiikka)
Liikenne
Liikenneala on kärsinyt pahoin koronapandemiasta. Epidemiatilanne ja talouden hidastuminen sulkutoimien vuoksi ovat johtaneet liikennekysynnän ja -palvelujen jyrkkään vähenemiseen koko EU:n alueella, ja tämä on aiheuttanut alalle taloudellisia seurauksia.
Viime kuukausina liikennemäärät ovat jälleen kasvaneet. Esimerkiksi päivittäisten lentojen määrä on viime aikoina kaksinkertaistunut verrattuna pandemia-aikaan vuonna 2020. Liikennemäärien kasvu johtuu suurelta osin talouden elpymisestä sekä liikennevirtojen ja matkustamisen helpottamiseksi käyttöön otetuista toimista ja menettelyistä, kuten ns. vihreistä kaistoista, EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta ja matkustajatietolomakkeesta.
EU:n liikennealan toimet koronaviruskriisin aikana
EU:n jäsenmaat totesivat jo maaliskuussa 2020, että tarvitaan koordinoitua toimintatapaa, jolla varmistetaan parhaiten talouden toiminnan jatkuvuus, suojellaan kuljetusalan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta ja heidän vapaata liikkuvuuttaan rajojen yli, samalla kun panostetaan koronapandemian hillitsemiseen.
Välittömimpinä EU:n koordinoituina toimina jäsenmaat päättivät ottaa käyttöön ns. vihreitä kaistoja, jotka mahdollistavat tavarakuljetukset ympäri Eurooppaa sallien poikkeuksia ja helpottaen tavaroihin ja henkilöstöön kohdistettavia tarkistusmenettelyjä.
Lisäksi on toteutettu useita toimia, joilla autetaan ilmailu-, rautatie-, maantie- ja merenkulkualojen toimijoita ja viranomaisia selviytymään koronakriisin vaikutuksista, kuten
- lentojen lähtö- ja saapumisaikoja koskevien vaatimusten väliaikainen muutos, jonka ansiosta lentoyhtiöt voivat käyttää odotettua harvempia lähtö- ja saapumisaikoja joustavassa järjestelmässä
- lentoliikennesääntöjä koskeva väliaikainen muutos lentoyhtiöiden ja lentoasemien tukemiseksi ja maahuolintapalveluja koskevat väliaikaiset säännöt
- neljänteen rautatiepakettiin kuuluvien rautatieturvallisuusdirektiivin ja rautateiden yhteentoimivuusdirektiivin kansallisen soveltamisen määräajan pidentäminen, jotta rautatiealalle ja viranomaisille taataan joustavuus ja oikeusvarmuus
- väliaikaiset toimenpiteet, jotka mahdollistavat tiettyjen maantie-, rautatie- ja vesiliikenteen todistusten ja lupien voimassaolon jatkamisen. Samalla lievennetään sääntöjä, jotka koskevat maksujen perimistä aluksilta satamainfrastruktuurin käytöstä
- huojennusten antaminen rautatieyrityksille tietyistä infrastruktuurimaksuista samalla kun infrastruktuurin tarjoajille varmistetaan takaisinmaksu hyvissä ajoin
Neuvosto hyväksyi 23. lokakuuta 2020 päätelmät, joissa se kehotti komissiota ripeästi laatimaan Euroopan tavaraliikennealan varautumissuunnitelman pandemioiden ja muiden vakavien kriisitilanteiden varalta. Tällaiseen suunnitelmaan olisi sisällyttävä EU:n tason koordinointitoimenpiteitä ja selkeitä suuntaviivoja, ja sen avulla olisi varmistettava, että tulevaisuudessa EU-maat ovat paremmin varautuneita odottamattomiin tapahtumiin.
Koska rautatieliikenteen häiriöt jatkuvat pandemian vuoksi, neuvosto jatkoi helmikuussa 2022 alan osalta lokakuussa 2020 käyttöön otettuja hätätoimenpiteitä 30. kesäkuuta 2022 saakka. Toimilla tarjotaan jäsenmaille mahdollisuus antaa rautatieyrityksille huojennusta tietyistä infrastruktuurimaksuista, samalla kun infrastruktuurin tarjoajille varmistetaan takaisinmaksu hyvissä ajoin.
Rahapolitiikka
Maaliskuussa 2020 Euroopan keskuspankki ilmoitti pandemian johdosta käynnistettävästä 750 mrd. €:n hätäosto-ohjelmasta. Ohjelmaan osoitettiin 4. kesäkuuta 2020 vielä 600 mrd. €:n lisärahoitus, joten sen kokonaismäärä on 1 350 mrd. €.
Lisätietoja covid-19-pandemiaan liittyvistä neuvoston istunnoista, lehdistötiedotteista, infografiikoista ja julkaisuista: