Eurooppa-neuvoston päätelmät energiaunionista (19. maaliskuuta 2015)

ENERGIAUNIONI

1. EU on sitoutunut rakentamaan komission puitestrategian pohjalta energiaunionia, johon kuuluu kauaskantoinen ilmastopolitiikka. Strategian kaikki viisi ulottuvuutta liittyvät läheisesti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan (energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus; täysin yhdennetyt eurooppalaiset energiamarkkinat; kysyntää hillitsevä energiatehokkuus; vähähiilinen talous; tutkimus, innovointi ja kilpailukyky). EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot jatkavat työtään, ja neuvosto raportoi siitä Eurooppa-neuvostolle joulukuuhun mennessä. Eurooppa-neuvosto aikoo edelleen antaa asiassa ohjeistusta.
2. Eurooppa-neuvosto korosti energiaunionin kaikkien ulottuvuuksien tärkeyttä. Tänään se keskittyi niiden eräisiin näkökohtiin ja kehotti
   
   a) nopeuttamaan sähkön ja kaasun infrastruktuurihankkeita, mukaan lukien erityisesti syrjäseutualueiden yhteenliitännät [1], energiaturvallisuuden ja hyvin toimivien energian sisämarkkinoiden varmistamiseksi;
   
   b) panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön voimassa olevan energialainsäädännön ja valvomaan tiukasti sen noudattamista;
   
   c) vahvistamaan sähkön ja kaasun toimitusvarmuutta koskevaa lainsäädäntökehystä; energiaturvallisuutta voidaan lisätä myös vahvoilla verkoilla, paremmalla energiatehokkuudella ja käyttämällä kotoperäisiä energiavaroja sekä turvallista ja kestävää vähähiilistä teknologiaa;
   
   d) varmistamaan, että kaikki sopimukset, jotka liittyvät kaasun ostamiseen ulkoisilta toimittajilta, ovat täysin EU:n oikeuden mukaisia, erityisesti lisäämällä tällaisten sopimusten avoimuutta ja yhteensopivuutta EU:n energiaturvallisuusmääräysten kanssa. Kaupallisiin kaasuntoimitussopimuksiin liittyvien kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus on taattava;
   
   e) arvioimaan eri vaihtoehtoja vapaaehtoista kysynnän yhdistämistä koskeviksi mekanismeiksi, jotka ovat kaikilta osin WTO:n ja EU:n kilpailusääntöjen mukaiset;
   
   f) kehittämään tehokkaamman ja joustavan markkinarakenteen, johon kuuluisi tehostettu alueellinen yhteistyö, myös naapurimaiden kanssa, ja jolla tuettaisiin uusiutuvan energian integroimista markkinoille, sekä varmistamaan, että julkinen rahoitus soveltuu sisämarkkinoille ja että jäsenvaltioiden oikeutta päättää omasta energialähteiden yhdistelmästään kunnioitetaan. Tämä helpottaa kohtuuhintaisen energian tarjoamista kotitalouksille ja teollisuudelle;
   
   g) tarkistamaan ja kehittämään lainsäädäntöä päästövähennysten, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla vuoden 2030 tavoitteisiin pääsyn tueksi; kehittämään luotettavan ja läpinäkyvän hallintojärjestelmän;
   
   h)  laatimaan energiaan ja ilmastoon liittyvän teknologia- ja innovaatiostrategian, johon kuuluu myös esimerkiksi seuraavan sukupolven uusiutuva energia, sähkön varastointi ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, asumisen energiatehokkuuden parantaminen sekä kestävä liikenne;
   
   i) käyttämään kaikkia ulkopolitiikan välineitä strategisten energiakumppanuuksien solmimiseksi merkittävyyttään lisäävien energian tuottaja- ja kauttakulkumaiden kanssa erityisesti energiaturvallisuuden edistämiseksi; samalla on varmistettava, että jäsenvaltioiden suvereniteetti ja suvereenit oikeudet tutkia ja kehittää omia luonnonvarojaan turvataan.
   
   

3. Eurooppa-neuvosto tukee toiminnan tehokasta koordinointia harjoittamalla ennen Pariisin ilmastokokousta (COP 21) aktiivista eurooppalaista ilmastodiplomatiaa, mikä vastaisi lokakuun 2014 Eurooppa-neuvoston vahvistamaa kunnianhimoista tavoitetta, kuten EU:n ja sen jäsenvaltioiden äskettäin esittämästä asiakirjasta ilmenee. Se kehottaa kaikkia osapuolia, joille se on mahdollista, suurimmat taloudet mukaan lukien, toimittamaan omat asiakirjansa maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi on etsittävä tarmokkaammin ratkaisuja rahoitukseen, teknologian siirtoon ja valmiuksien kehittämiseen, jotka ovat keskeisiä kysymyksiä Pariisissa tavoiteltavaa kunnianhimoista sopimusta ajatellen.

[1]  Ranskan, Portugalin, Espanjan, komission ja Euroopan investointipankin tuore sopimus on myönteinen edistysaskel sähköyhteenliitäntöjen 10 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Myös Baltian maiden sopimus siirtyä jäsenvaltioiden synkroniseen toimintaan Manner-Euroopan verkossa parantaa osaltaan energiaturvallisuutta, ja sitä edistää myös keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmän toiminta. Tässä yhteydessä komissiota kannustetaan perustamaan alueellisia, kaikista keskeisistä toimijoista koostuvia korkean tason työryhmiä, joiden tehtävänä on varmistaa, että edistymistä yhteistä etua koskevien hankkeiden valinnassa ja rahoituksessa seurataan säännöllisesti.