Miten EU-maat auttavat torjumaan globaalia ruokakriisiä?
Venäjän sotatoimet, Mustanmeren satamien saartaminen sekä liikenneinfrastruktuuriin ja viljelykasveihin kohdistuneet iskut Ukrainassa ovat haitanneet Ukrainan maataloustuotteiden vientiä, aiheuttaneet ennätyksellistä hinnannousua ja vaarantaneet miljoonien ihmisten elintarvikehuollon.
Monet maat, erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä, ovat riippuvaisia Ukrainan viennistä. Ukraina on maailman viidenneksi suurin vehnän viejä.
EU-maat koordinoivat toimia auttaakseen EU:n kansalaisia ja maailman ihmisiä, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia, hankkimaan riittävästi ravitsevaa ja kohtuuhintaista ruokaa.
Infografiikka – EU:n vastaus globaaliin ruokakriisiin
Venäjä käyttää ruokaa aseena perusteettomassa sodassaan Ukrainaa vastaan.
Ruoan korkeat hinnat ja tarjonnan niukkuus vaikeuttavat miljoonien ihmisten ruoan hankintaa kautta maailman.
1. Tukea Ukrainan viennille
EU-maat auttavat Ukrainaa maataloustuotteiden viennissä Venäjän saarrettua Ukrainan Mustanmeren satamia jo kuukausien ajan.
Solidaarisuuskaistat
EU on tarjonnut infrastruktuuria ja kuljetuskalustoa elintarvikkeiden kuljettamiseksi Ukrainasta pääasiassa maitse.
- junat, alukset ja kuorma-autot
- paremmat kuljetusyhteydet
- nopeutetut tullitoimet
- varastointi EU:n alueella
EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistojen kautta on viety toukokuusta 2022 lähtien yli 48 miljoonaa tonnia viljaa, öljysiemeniä ja muita tuotteita.
YK-johtoisella Mustanmeren viljasopimuksella on myös edistetty elintarvikkeiden kuljettamista Ukrainasta maailman haavoittuvimpiin maihin. Venäjä päätti kuitenkin heinäkuussa 2023 yksipuolisesti vetäytyä sopimuksesta.
Elokuuhun 2023 mennessä Ukrainasta oli solidaarisuuskaistojen ja viljasopimuksen ansiosta kuljetettu noin 80 miljoonaa tonnia maataloustuotteita globaalin ruokaturvakriisin lieventämiseksi.
Maaliskuusta 2022 kesäkuuhun 2023 tärkein Ukrainasta viety maataloustuote oli maissi (32 miljoonaa tonnia), jota seurasivat vehnä (17 miljoonaa tonnia) ja auringonkukkaöljy (6 miljoonaa tonnia). Tiedot ovat peräisin Ukrainan maatalous- ja elintarvikeministeriöltä.
2. Yhteinen lähestymistapa kriisiin
Globaaliin ruokakriisiin vastaamiseksi 27 EU-maata ovat koordinoidusti sopineet neljästä prioriteetista:
Solidaarisuus
– humanitaarinen ja hätäapu sitä eniten tarvitseville
8 mrd. € sidottu ruokaturvaan vuosina 2021–2024
Kestävä tuotanto
– tukea kehittyville maille elintarviketuotannon kestävyyden ja kriisinsietokyvyn lisäämiseksi
Avoin kaupankäynti
– yhteistyö globaalien kumppaneiden kanssa esteiden poistamiseksi Ukrainan maataloustuotteiden kaupalta
Globaali yhteistyö
– toimien koordinointi tukemalla kansainvälisiä aloitteita, kuten elintarvikkeiden ja maatalouden häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävää FARM-aloitetta
3. EU:ssa
EU:ta ei uhkaa ruokapula. Tämä on yhteisen maatalouspolitiikan avulla vakiinnutetun EU:n maatalousalan ansiota.
EU-27:n omavaraisuusaste tiettyjen maataloustuotteiden osalta vuonna 2022:
- oliiviöljy: 142%
- rasvaton maitojauhe: 216%
- viljat: 116%
EU:n maanviljelijät saavat EU:lta lisätukea maataloustuotannon jatkuvuuden takaamiseksi ja korkeampien tuotantokulujen kattamiseksi:
- 500 milj. € maanviljelijöille, jotka kärsivät eniten
- ennakkomaksut
- mahdollisuus käyttää kesannoituja maa-alueita viljelyyn
Lieventääkseen ruoan hinnannousua EU-maat voivat kansallisella tasolla
- alentaa alv-kantoja
- kannustaa vähittäismyyjiä pitämään hinnat maltillisina
- auttaa vähävaraisimpia kohdennettujen EU-varojen avulla