Ruoan saatavuus ja kohtuuhintaisuus
Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan on pahentanut globaalia ruokakriisiä. EU-maat koordinoivat toimia, joilla taataan globaali ruokaturva ja tarjotaan apua maailman köyhimmille.
Miten EU vastaa ruokakriisiin?
EU ja sen jäsenmaat vastustavat yhtenäisesti Venäjän sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan ja pyrkivät määrätietoisesti ratkaisemaan globaalin ruokakriisin.
Solidaarisuuskaistat ja Mustanmeren viljasopimus
Yksi EU-maiden prioriteeteista lisääntyvän ruokaturvattomuuden ratkaisemiseksi on auttaa Ukrainaa viemään maatalouselintarviketuotantoaan, minkä Venäjän hyökkäys on vakavasti vaarantanut.
Ukraina on tärkeä peruselintarvikkeiden, kuten vehnän ja maissin, tuottaja ja viejä. Noin 90% sen vehnänviennistä vuosina 2016–2021 suuntautui Afrikkaan ja Aasiaan, mikä auttoi parantamaan ruokaturvaa maailman köyhimmillä alueilla.
Venäjän saarrettua Ukrainan satamat sodan alussa noin 20 milj. tonnia viljaa juuttui Mustanmeren rannikon varastosiiloihin.
Euroopan komissio esitti toukokuussa 2022 toimintasuunnitelman EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistojen perustamiseksi. Tavoitteena oli kehittää vaihtoehtoisia maanpäällisiä reittejä ja helpottaa Ukrainan maataloustuotteiden vientiä seuraavin tavoin:
- lisää tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa, aluksia ja rekkoja
- liikenneverkkojen ja uudelleenlastausterminaalien nykyisen kapasiteetin tehokkaampi käyttö
- tullitoimien ja muiden tarkastusten yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen
- tavaroiden varastointi EU:n alueella
Operaatio aloitettiin toukokuussa 2022, ja sen jälkeen solidaarisuuskaistojen kautta on viety yli 48 milj. tonnia maataloustuotteita, kuten viljaa ja öljysiemeniä.
Venäjä suostui heinäkuussa 2022 lopettamaan Ukrainan Mustanmeren satamien saarron sen jälkeen, kun se pääsi YK:n ja Turkin avustuksella sopimukseen Ukrainan kanssa. Sen myötä perustettiin Mustanmeren viljasopimus, jolla helpotetaan Ukrainan viljan ja muiden elintarvikkeiden vientiä meriteitse.
Mustanmeren viljasopimuksen ansiosta Ukrainasta oli heinäkuuhun 2023 mennessä kuljetettu lähes 33 milj. tonnia maataloustuotteita. Sopimuksen avulla kuljetetusta vehnästä 65% vietiin kehitysmaihin, muun muassa YK:n Maailman elintarvikeohjelman (WFP) humanitaaristen operaatioiden kautta. Ukraina oli WFP:n suurin vehnäntoimittaja vuonna 2022. Se toimitti yli puolet ohjelman vehnänhankinnoista koko maailmassa.
Ukrainan viljanvienti (Infografiikka)
Ennen sotaa 90% Ukrainan viljasta vietiin Mustanmeren kautta. Venäjän käynnistettyä hyökkäyksensä vain puolet viljasta on kuljetettu meriteitse ja solidaarisuuskaistojen kautta on viety 55%.
Kaavio osoittaa, että Ukrainan elintarvikkeista 55% on viety solidaarisuuskaistojen kautta ja 45% Mustanmeren viljasopimuksen puitteissa.
Ukraina käynnisti marraskuun 2022 lopussa Viljaa Ukrainasta -aloitteen, joka osaltaan edistää globaalia ruokaturvaa. Aloitteeseen osallistuvat tahot voivat ostaa maataloustuotteita ukrainalaisilta tuottajilta ja kuljettaa ne maihin, joissa väestöä uhkaa nälänhätä.
Heinäkuussa 2023 Venäjä päätti vetäytyä Mustanmeren viljasopimuksesta. EU tuomitsi yksiselitteisesti Venäjän päätöksen.
Venäjä käyttää edelleen elintarvikkeita aseena. Vetäytymällä sopimuksista Venäjä on yksin vastuussa maailman viljatoimitusten häiriöistä ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousun kiihtymisestä. Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Ruokaa maailmalle
Ukrainan tragedia vaikuttaa kaikkialla maailmassa, kun Venäjän perusteeton ja ilman edeltävää provokaatiota toteuttama hyökkäys pahentaa maailmanlaajuista ruokakriisiä.
EU-maat toimivat yhdessä auttaakseen ihmisiä selviytymään ruoan hintojen jyrkästä noususta ja tarjotakseen apua maailman köyhimmille.
Koordinoitu vastaus ruokakriisiin
Kesäkuussa 2022 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti EU-maiden koordinoidut toimet globaalin ruokakriisin ratkaisemiseksi jakautuvat neljään toiminta-alaan:
- solidaarisuus
- kestävä tuotanto
- kauppa
- monenvälisyys
Miten EU-maat auttavat torjumaan globaalia ruokakriisiä? (Infografiikka)
Solidaarisuus
EU-maat tarjoavat hätäapua sitä eniten tarvitseville kaikkialla maailmassa.
EU ja sen jäsenmaat ovat maailman suurin kehitysavun antaja. EU on ryhtynyt huomattaviin toimiin vastakseen kasvaviin ja kiireellisiin tarpeisiin. Kesäkuussa 2022 EU-maat antoivat tukensa ruokaturvaa koskevalle 8 mrd. €:n budjettisitoumukselle vuosiksi 2020–2024.
Vuonna 2022 EU:n humanitaarinen rahoitus kasvoi 32% vuoteen 2021 verrattuna ja oli 770 milj. €. Näillä varoilla varmistettiin ruoan saatavuus kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja tuettiin paikallista elintarviketuotantoa käteisavustuksilla ja muilla keinoilla. EU ja sen jäsenmaat ovat myös Maailman ruokaohjelman (WFP) merkittäviä lahjoittajia.
Lisäksi elintarvike- ja palautumistukivälineestä myönnettiin 225 milj. € eteläisen naapuruston maille Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Globaalia ruokaturvaa edistetään merkittävästi myös viemällä suuri osa EU-maiden maataloustuotannosta kehittyviin maihin. Yli puolet EU:n vehnänviennistä suuntautuu Afrikkaan (Algeria, Marokko, Egypti, Nigeria) ja Aasiaan (Pakistan).
Kestävä tuotanto
Globaalien elintarviketarpeiden tyydyttäminen ei saisi tapahtua ympäristön kustannuksella, vaan siinä olisi noudatettava kestävän elintarvikejärjestelmän mallia.
Kesäkuussa 2022 EU-johtajat päättivät
- auttaa kehittyviä maita uudistamaan tarvittaessa toimitusketjujaan
- nopeuttaa EU-aloitteita, joilla pyritään tukemaan Afrikan kestävää maatalouselintarvikkeiden tuotantokapasiteettia
- tukea tuotantopanosten, erityisesti kestävän kehityksen mukaisten lannoitteiden, valmistuskapasiteetin kehittämistä kehittyvissä maissa
Pyrkiminen kohti kestäviä elintarvikejärjestelmiä kaikkialla maailmassa parantaa maiden resilienssiä nykyisen kaltaisissa kriiseissä.
Kauppa
EU-maat tekevät yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa edistääkseen maataloustuotteiden avointa ja ennakoitavaa kauppaympäristöä.
Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa toukokuussa 2022 EU-johtajat toistivat olevansa sitoutuneita pitämään elintarvikkeiden maailmankaupan vapaana perusteettomista kaupan esteistä.
EU:n Venäjän vastaiset pakotteet eivät vaikuta maatalous- ja elintarvikealaan. Pakotteilla ei kielletä venäläisten maataloustuotteiden tuontia eikä kuljetusta.
Monenvälisyys
Tehokas kansainvälinen koordinointi on olennaisen tärkeää, jotta globaaliin kriisiin voidaan vastata kattavasti ja maailmanlaajuisesti.
EU-maat pyrkivät yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa tarjoamaan globaaleja vastauksia ruokakriisiin muun muassa G7-maiden globaalin ruokaturva-allianssin ja elintarvikkeiden ja maatalouden häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävän FARM-aloitteen kautta.
Aloitteet täydentävät toisiaan ja toimivat pääasiassa kolmella alalla:
- lyhyen aikavälin solidaarisuustoimet maailmanlaajuisen elintarvikehuollon edistämiseksi ja saatavuuden varmistamiseksi haavoittuvissa maissa
- kauppaan liittyvät toimet maailmanlaajuisten markkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi
- pitkän aikavälin toimet vastuullisten investointien lisäämiseksi kestävän ja selviytymiskykyisen elintarviketuotannon luomiseksi haavoittuvissa maissa
EU koordinoi toimiaan tiiviisti myös Afrikan unionin kanssa varmistaakseen, että toimet ja aloitteet sisällytetään tehokkaasti EU:n ja AU:n laajempaan strategiseen kumppanuuteen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel oli yksi puheenjohtajista maailman ruokaturvaa käsitelleessä huippukokouksessa, joka järjestettiin syyskuussa 2022 YK:n yleiskokousviikon yhteydessä. Puheenjohtajat antoivat yhteisesti lyhyen julkilausuman, jossa sitouduttiin vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä ja kumppanuusaloitteita.
EU:n maatalouselintarvikkeiden tuotannon edistäminen
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on viimeisten 60 vuoden aikana varmistanut eurooppalaisille sukupolville riittävän ruoantuotannon läpi erilaisten kriisien.
Tämän yhteisen politiikan ansiosta EU-kansalaisilla ei tällä hetkellä ole ruokapulan vaaraa. YMP auttaa viljelijöitä varmistamaan tuotannon jatkuvuuden.
Maaliskuussa 2022 EU tuki 500 milj. €:lla viljelijöitä, joihin energiakriisin aiheuttamat korkeammat tuotantopanoskustannukset vaikuttavat eniten. Viljelijöitä on tuettu myös seuraavasti:
- ennakkomaksut kassavirtahaasteisiin vastaamiseksi
- tilapäiset poikkeukset joistakin YMP:n vaatimuksista, kuten kesannoidusta maasta
- kriisikehys lisätuen saamiseksi
Elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi EU-maat ovat toteuttaneet myös seuraavan kaltaisia kansallisia toimenpiteitä:
- alennetaan alv-kantoja
- kannustetaan vähittäismyyjiä pitämään hinnat maltillisina
- autetaan vähävaraisimpia kohdennettujen EU-varojen avulla
Ukrainalaisten maataloustuotteiden tuontiin liittyviin markkinahäiriöihin vastaamiseksi Euroopan komissio myönsi keväällä 2023 asianosaisille jäsenmaille taloudellista tukea. Tuki myönnettiin eräiden maiden pyynnöstä, ja se maksettiin YMP:n kriisivarauksen varoista.
Tietoa yhteisestä maatalouspolitiikasta
Ruokaa eurooppalaisille: 60 vuotta yhteistä maatalouspolitiikkaa
Kuusi vuosikymmentä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan perustamisen jälkeen (1962) YMP:llä tuetaan EU:n maataloustuotteiden avoimia sisämarkkinoita. EU:n viljelijät ja tuensaajat kertovat lisää YMP:stä.
Mikä aiheuttaa ruokakriisin?
Ruokaturvattomuus on pahentunut koko maailmassa vuodesta 2016. Samalla kun raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat nousevat, Venäjän sota Ukrainaa vastaan ja ruoan käyttäminen sodankäynnin välineenä ovat vaikuttaneet voimakkaasti elintarvikemarkkinoihin.
Venäjä on yksin vastuussa maailmanlaajuisesta ruokaturvakriisistä, jonka se on aiheuttanut käyttämällä elintarvikkeita aseena Ukrainaa vastaan käymässään sodassa. Eurooppa-neuvoston päätelmät 23.6.2022
Miten Venäjän sota Ukrainassa on kärjistänyt globaalia ruokakriisiä? (Infografiikka)
Venäjän sotilaallinen hyökkäys on aiheuttanut
- elintarvikkeiden saatavuusongelmia
- elintarvikkeiden ja lannoitteiden hintojen ennennäkemätöntä nousua
Maataloushyödykkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jatkuvasti vuoden 2020 puolivälistä lähtien koronapandemiasta johtuneiden häiriöiden vuoksi lannoitteiden ja energian hintojen noustessa jyrkästi ja makrotaloudellisten olosuhteiden heikentyessä globaalisti.
Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on pahentanut markkinatilannetta, nostanut hyödykkeiden hintoja entisestään ja heikentänyt elintarvikkeiden saatavuutta maailmanlaajuisesti.
Venäjä on muun muassa seuraavilla toimillaan aiheuttanut Ukrainan elintarvikeviennin ja -tuotannon äkillisen laskun ja vaikuttanut haitallisesti markkinoihin:
- Ukrainan Mustanmeren satamien saarto
- hyökkäykset Ukrainan elintarvikkeiden jalostus- ja vienti-infrastruktuuria vastaan
- Ukrainan viljelymaan pommittaminen ja miehittäminen
- oman elintarvike- ja lannoiteviennin tarkoituksellinen vähentäminen
Venäjä ilmoitti maaliskuussa 2022 viljojen ja lannoitteiden väliaikaisesta vientikiellosta, mikä johti markkinoiden epävakauteen. Venäjä on merkittävä lannoitteiden, kuten typpilannoitteiden, tuottaja ja viejä. Ne ovat avainasemassa maatalouselintarviketuotannon varmistamisessa.
EU ei ole koskaan estänyt elintarvikkeiden, lannoitteiden ja muiden maataloustuotteiden vientiä Venäjältä. EU:n pakotteet eivät koske näitä tuotteita.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan elintarvikkeiden hinnat saavuttivat huippunsa maaliskuussa 2022 – ne kallistuivat yli 60% vuoden 2020 samaan kuukauteen verrattuna. Hinnat ovat edelleen epävakaat.
Miksi Ukrainan sato on tärkeä globaalin ruokaturvan kannalta?
Ukrainaa on kutsuttu Euroopan leipäkoriksi, ja se on maailman suurin maatalouselintarvikkeiden tuottaja ja viejä. Se on maailman viidenneksi suurin vehnän viejä ja neljänneksi suurin maissin viejä.
Toinen suuri viejämaa Venäjä ja Ukraina tuottavat yhteensä noin 30% maailman maissista ja vehnästä ja yli puolet maailman auringonkukkaöljystä.
Afrikka ja Aasia ovat Ukrainan maataloustuotannon tärkeimmät vastaanottajat. Vuosina 2016–2021 yli puolet (58%) kaikesta vehnän viennistä suuntautui Aasiaan ja 34% Afrikkaan. Ukrainalla on keskeinen rooli ruokaturvan varmistamisessa joissakin maailman köyhimmistä maista.
Venäjän hyökkäykset Ukrainan liikenneinfrastruktuuria vastaan ja sen asettama Mustanmeren satamien tosiasiallinen saarto ovat johtaneet viennin jyrkkään laskuun. Normaalisti 90% Ukrainan maataloustuotteista on viety meriteitse.
Venäjän joukkojen Ukrainan viljelykasveille, elintarvikevarastoille ja maatalouskoneille aiheuttamat vahingot ovat vaikuttaneet merkittävästi Ukrainan tuotanto- ja vientikapasiteettiin.
Kuka kärsii eniten heikosta ruokaturvasta ja korkeammista hinnoista?
Ruoan niukkuus on kasvava huolenaihe miljoonille ihmisille, erityisesti Afrikassa ja Aasiassa sekä etenkin nälänhädästä jo kärsivissä maissa, kuten Somaliassa, Jemenissä ja Afganistanissa.
Elintarvikkeiden korkeat hinnat vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin ostaa ruokaa ja lisäävät paineita pienituloisille kotitalouksille, myös EU:ssa.
Kriisin vaikutukset todennäköisesti jatkuvat pitkällä aikavälillä erityisesti kehittyvissä maissa.
WFP:n mukaan vuonna 2022 tarpeet nousivat ennennäkemättömälle tasolle. Ennätykselliset 349 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsi akuutista nälänhädästä (WFP:n vuosikatsaus 2022).
Kehittyvien maiden lapset ovat suuressa vaarassa, koska elintarvikepula ja korkeammat hinnat aiheuttavat lisää akuuttia aliravitsemusta.
Ei ruokapulaa EU:ssa
EU-maat eivät ole vaarassa kärsiä ruokapulasta.
EU on suuri maatalouselintarvikkeiden tuottaja – sen kaupankäyntivolyymi oli maailman suurin vuonna 2022. Vaikka Venäjän sota Ukrainassa ja ilmastonmuutos vaikuttavat tuotantoon, EU:n elintarvikejärjestelmä on edelleen vakaa ja luotettava.
Inflaatio ja elintarvikkeiden korkeammat hinnat vaikuttavat kuitenkin EU-maiden kansalaisiin. Kohtuuhintaisuus on EU-johtajien tärkein huolenaihe, erityisesti kun on kyse pienituloisista ja haavoittuvista ryhmistä, joihin vaikutukset osuvat pahiten.
Eurostatin elintarvikehintojen seurantavälineen mukaan elintarvikkeiden hinnat EU:ssa olivat maaliskuussa 2023 19% korkeammat kuin maaliskuussa 2022.