Tietoa yhteisestä maatalouspolitiikasta

Viljelijöiden ja maaseutualueiden tuki

Maataloutta koskeva yhtenäinen politiikka eli yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) muodostuu useista säädöksistä. Vuonna 1962 perustettuna politiikkana se on EU:n politiikoista vanhin. Sen osuus EU:n vuosien 2021–2027 budjetista on 386,6 mrd. € eli noin 0,34 € EU:n kansalaista kohti päivässä.

Yhteisellä maatalouspolitiikalla autetaan

• tarjoamaan kohtuuhintaisia, turvallisia ja laadukkaita elintarvikkeita 447 miljoonalle EU:n kansalaiselle
• turvaamaan viljelijöiden kohtuullinen elintaso 7 miljoonalle tuensaajalle
• säilyttämään luonnonvaroja ja edistämään ilmastotoimia. Tähän osoitetaan 40% sen budjetista

Politiikka käsittää kolme osaa:

• viljelijöiden suorat tuet
• toimenpiteet markkinoiden vakauttamiseksi
• tuki maaseutualueille

Viljelijöiden suorat tuet

EU tukee viljelijöitä suorilla tuilla, joiden avulla on tarkoitus

• tarjota heille vakaa tulotaso ja suoja hintojen vaihtelulta ja huonoilta satovuosilta
• tuottaa julkishyödykkeitä, joita markkinoilla ei yleensä tueta. Näitä ovat maatalousmaan hoito ja elintarviketurvallisuutta, ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevien normien täyttäminen
• tehdä maataloudesta kannattavaa

Tuella varmistetaan, että tarjolla on luotettavasti ja runsaasti kohtuuhintaisia elintarvikkeita ja että viljelijät täyttävät kaikki turvallisuutta, ympäristöä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat maailman tiukimpiin kuuluvat normit. Viljelijät, jotka eivät noudata vaatimuksia, saavat tukea vähemmän tai jäävät tuen ulkopuolelle (”tiukennettu ehdollisuus”).

• Tietoa tulotuesta (Euroopan komissio)

Toimenpiteet markkinoiden vakauttamiseksi

YMP:hen sisältyy useita markkinatoimenpiteitä, joilla vakautetaan maatalousmarkkinoita, ehkäistään markkinakriisejä ja tasapainotetaan suuria hintavaihteluita esimerkiksi lyhyen aikavälin ylitarjonnan vuoksi. Näitä toimenpiteitä ovat

• EU:n rahoitus jäsenmaille tiettyjen alojen ongelmien ratkaisemiseksi
• kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevat erityissäännöt
• tapauskohtaiset interventiot kriisiaikoina joko hallitusten toimesta, jolloin nämä voivat ostaa ja varastoida tuotteita (esim. vehnä, riisi tai maitojauhe), tai yksityisten toimijoiden tukemiseksi sokerin tai oliiviöljyn kaltaisten tuotteiden varastoinnissa

Markkinatoimenpiteet ovat osa yhteistä markkinajärjestelyä koskevaa asetusta.

EU päivitti näitä sääntöjä vuonna 2026 vahvistaakseen viljelijöiden neuvotteluvoimaa ja varmistaakseen, että he saavat kohtuullisen hinnan tuottamistaan elintarvikkeista. Näiden muutosten myötä viljelijöiden on helpompi

• hyötyä kirjallisista ja selkeistä sopimuksista sekä oikeudenmukaisista sopimusehdoista
• vastaanottaa kannustimia liittyä tuottajaorganisaatioihin, kuten osuuskuntiin ja yhdistyksiin
• neuvotella sopimuksista kollektiivisesti
• hyötyä selkeistä säännöistä, jotka koskevat ilmaisun ”liha” ja lihaan liittyvien nimitysten käyttöä

• Neuvosto ja parlamentti alustavaan sopuun viljelijöiden neuvotteluaseman vahvistamisesta elintarvikeketjussa (lehdistötiedote 5.3.2026)
• Perustietoa markkinatoimenpiteistä (Euroopan komissio)

Maaseutualueiden tuki

Yhteisellä maatalouspolitiikalla on 2000-luvun alusta lähtien pyritty siihen, että maaseutualueet kehittyvät, kukoistavat ja pysyvät asuttuina.

EU:n alueesta lähes puolet on maaseutuvaltaista aluetta, jolla asuu 25% EU:n 447 miljoonasta asukkaasta. Kyseisiin maaseutualueisiin kuuluu myös EU:n heikoimmassa asemassa olevia alueita, joilla BKT asukasta kohti on selvästi alle EU:n keskiarvon.

YMP:hen kuuluvilla EU:n maaseudun kehittämistoimilla edistetään seuraavia:

• tilojen nykyaikaistaminen
• investointien lisääminen infrastruktuuriin, myös liitettävyyteen ja peruspalveluihin
• maatalousalan kilpailukyvyn lisääminen
• sukupolvenvaihdosten varmistaminen maataloustoiminnassa

Lisäksi EU:n koheesiopolitiikka täydentää maaseudun kehittämispolitiikkaa erityisesti tukemalla eri alueiden tasapainoista kehitystä.

• Maaseudun kehittämisen rahoitus ja toimet (Euroopan komissio)
• Koheesiopolitiikan investoinnit (Euroopan komissio)

YMP:n yksinkertaistaminen

Neuvosto hyväksyi 18. joulukuuta 2025 uusia toimia YMP:n yksinkertaistamiseksi. Tavoitteena on parantaa Euroopan maatalouden kilpailukykyä vähentämällä byrokratiaa, tukemalla viljelijöitä, myös pienviljelijöitä ja startup-yrityksiä, edistämällä innovointia ja lisäämällä tuottavuutta. Uuden lainsäädännön tavoitteena on

• vähentää viljelijöiden ja kansallisten viranomaisten hallinnollista taakkaa ja valvontaa
• lisätä tukea pienviljelijöille ja yksinkertaistaa ehdollisuutta koskevia sääntöjä
• vähentää paikalla tehtäviä tarkastuksia ja poistaa vuotuinen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettely
• parantaa viljelijöille osoitettavaa rahoitusta kriisiaikoina

Ehdotetut toimet voisivat tuottaa vuosittain jopa 1,6 mrd. € säästöt viljelijöille ja yli 200 milj. € euron säästöt kansallisille viranomaisille.

• Neuvosto hyväksyi yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen (lehdistötiedote 18.12.2025)
• EU:n sääntöjen yksinkertaistaminen

Rahoituskausi 2023–2027

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta tarkistetaan säännöllisesti sen mukauttamiseksi EU:n maatalousalan uusiin haasteisiin.

Uusi rahoituskausi kattaa kauden 2023–2027. Rahoituskaudella painopiste on seuraavissa:

• jaetaan varoja oikeudenmukaisemmin, jotta tuetaan paremmin pientiloja ja nuoria viljelijöitä
• edistetään EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita
• annetaan jäsenmaille lisää joustovaraa suunnittelussa

Vuoden 2027 jälkeinen yhteinen maatalouspolitiikka

Maatalousministerit keskustelivat maatalous- ja kalastusneuvostossa 22. syyskuuta 2025 komission ehdottamasta kehyksestä tulevalle YMP:lle.

Ministerit keskustelivat siitä, miten uusi rahoitusrakenne, johon sisältyy 293,7 mrd. € tulo- ja kriisitukeen, sovitetaan yhteen kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kanssa, jotta voidaan varmistaa maatalouden kestävä kasvu ja häiriönsietokyky kaikkialla EU:ssa.

• Maatalous- ja kalastusneuvosto 22.–23.9.2025
• Asetus vuoden 2027 jälkeisestä YMP:stä (komission ehdotus)

Maatalousrahoituksen tarve

Elintarviketeollisuus on yksi suurimmista talouden aloista EU:ssa. Se tarjoaa 40 miljoonaa työpaikkaa. Noin 10 miljoonaa viljelijää tuottaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita ja pyrkii samalla säilyttämään luonnonvaroja.

Maatalousalaan kohdistuu kuitenkin omanlaiset haasteensa verrattuna muihin aloihin:

• se on erittäin riippuvainen sääoloista ja ilmastosta ja altis sään ääri-ilmiöille kuten kuivuudelle tai tulville, mikä johtaa tuotannon vaihteluihin
• tuotanto vaatii aikaa ja suunnittelua, mikä näkyy viiveenä tarjonnan mukauttamisessa

Tämä voi aiheuttaa markkinoiden epävakautta ja johtaa hintojen epävakauteen.

Elintarviketeollisuuteen kohdistuu monia haasteita, joita ovat globaali kilpailu, talous- ja finanssikriisit, ilmastonmuutos sekä tuotantopanosten (kuten polttoaineiden ja lannoitteiden) kustannusvaihtelut.

Viljelijöiden tulot ovat edelleen lähes 40% alhaisemmat kuin muilla aloilla, näin elintarviketuotannon merkityksestä ja siitä huolimatta, että keskitulot ovat nousseet viimeisten 20 vuoden aikana.

Viljelijöiden ansiot EU:n keskimääräiseen tulotasoon verrattuna

YMP:n rahoitus

Yhteistä maatalouspolitiikkaa rahoitetaan EU:n budjetista kahdesta rahastosta (joita kutsutaan myös pilareiksi):

• Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto) vastaa suorasta tuesta ja rahoittaa markkinatoimenpiteitä
• Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) rahoittaa maaseudun kehittämistä

Kukin EU:n jäsenmaa hallinnoi maksuja kansallisesti. Jäsenmaat osallistuvat maaseudun kehittämisen rahoitukseen.

• YMP:n rahoitus (Euroopan komissio)

Neuvoston rooli YMP:ssä

EU:n neuvosto vastaa lainsäädännön hyväksymisestä, yleensä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa Euroopan komission ehdotusten pohjalta tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Neuvosto ja parlamentti hyväksyivät vuoden 2021 lopussa uudet YMP:n säännöt vuosiksi 2023–2027. Keväällä 2024 ne tekivät sääntöihin joitakin muutoksia lisätäkseen joustovaraa ja vähentääkseen viljelijöille koituvaa byrokratiaa.

EU:n jäsenmaat huolehtivat YMP:n päivittäisestä toiminnasta yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Neuvosto varmistaa, että jäsenmaat ovat mukana politiikan kaikissa näkökohdissa, erityisesti kun on kyse delegoiduista säädöksistä, jotka komissio voi hyväksyä esimerkiksi lainsäädännön teknisten yksityiskohtien päivittämiseksi.

Neuvoston työtä kaikissa YMP:hen liittyvissä asioissa valmistelee maatalouden erityiskomitea, joka koostuu jäsenmaiden hallitusten edustajista. Komitea on toiminut vuodesta 1960.

• Maatalouden erityiskomitea (SCA)
• Mitä neuvosto tekee?

Katso myös