EU:n vastaus Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan
EU ja sen jäsenmaat tukevat Ukrainaa ja sen kansaa järkkymättömästi ja tuomitsevat jyrkästi Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen.
Tuoreimmat uutiset
EU hyväksyi 15. pakotepaketin Venäjää vastaan
Neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 2024 15. pakotepaketin Venäjää vastaan. Uusilla toimenpiteillä heikennetään Venäjän sotateollista kompleksia ja puututaan pakotteiden kiertämiseen kohdistamalla toimia Putinin varjolaivastoa vastaan.
EU on myös määrännyt pakotteita 54 henkilölle ja 30 yhteisölle, jotka ovat vastuussa Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävistä tai uhkaavista toimista.
Miten EU on kommentoinut Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan?
EU ja sen jäsenmaat tuomitsevat jyrkästi Venäjän raa’an hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden laittoman liittämisen. Ne tuomitsevat myös Valko-Venäjän osallistumisen Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen.
Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto ovat helmikuusta 2022 lähtien kokoontuneet säännöllisesti keskustelemaan Ukrainan tilanteesta eri näkökulmista.
Eurooppa-neuvosto toistaa tuomitsevansa jyrkästi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan, joka rikkoo selvästi YK:n peruskirjaa, ja vahvistaa jatkuvan tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle.
Eurooppa-neuvoston päätelmät 19.12.2024
EU-johtajat vaativat toistuvasti, että Venäjä lopettaa välittömästi sotilaalliset toimensa, vetää ehdoitta pois kaikki joukot ja kaiken sotilaskaluston Ukrainasta ja kunnioittaa täysimääräisesti Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.
He korostivat Ukrainan oikeutta valita kohtalonsa ja kiittivät Ukrainan kansaa rohkeudesta maansa puolustamisessa.
Vastauksena sotilaalliseen hyökkäykseen EU on laajentanut merkittävästi Venäjän vastaisia pakotteita lisäämällä huomattavan määrän henkilöitä ja yhteisöjä pakoteluetteloon ja hyväksymällä ennennäkemättömiä rajoittavia toimenpiteitä.
EU on osoittanut yhtenäisyyttä ja vahvuutta ja antanut Ukrainalle humanitaarista, poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea.
Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Euroopan unioni on vakaasti sitoutunut jatkamaan poliittista, rahoituksellista, taloudellista, humanitaarista, sotilaallista ja diplomatian avulla annettavaa tukeaan Ukrainalle ja sen kansalle niin kauan ja niin voimakkaasti kuin se on tarpeen. Venäjä ei saa voittaa.
Eurooppa-neuvoston päätelmät 19.12.2024
EU jatkaa solidaarisuuden osoittamista ja tuen antamista Ukrainan sotatilaa pakeneville pakolaisille ja heitä vastaanottaville maille. Lisäksi EU koordinoi toimia kumppaneidensa ja liittolaistensa kanssa YK:ssa, Etyjissä, Natossa ja G7-ryhmässä.
Eurooppa-neuvosto on useaan otteeseen tuominnut Venäjän mielivaltaiset hyökkäykset siviilejä ja siviili-infrastruktuuria vastaan ja vaatinut Venäjää lopettamaan järjestelmälliset ohjusiskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin.
EU-johtajat korostivat, että Venäjä, Valko-Venäjä ja kaikki sotarikoksiin ja muihin vakavimpiin rikoksiin syyllistyneet tullaan saattamaan teoistaan vastuuseen kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Eurooppa-neuvoston viimeisimmät päätelmät:
Mitä toimia EU on toteuttanut Venäjää vastaan?
Henkilökohtaiset ja taloudelliset pakotteet
EU on hyväksynyt valtavia ja ennennäkemättömiä pakotepaketteja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan sekä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden laittoman liittämisen johdosta.
Toimenpiteiden tarkoituksena on heikentää Venäjän taloudellista perustaa, estää sitä hyödyntämästä kriittisiä teknologioita ja markkinoita ja rajoittaa merkittävästi sen kykyä käydä sotaa.
EU koordinoi tiiviisti toimiaan kumppaneidensa ja liittolaistensa, kuten Naton, G7-maiden, Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Kanadan, Norjan, Etelä-Korean ja Australian, kanssa.
- Aikajana – Venäjän vastaiset pakotepaketit helmikuusta 2022 alkaen
- Venäjän vastaiset pakotteet
- Tietoa Venäjän vastaisista pakotteista
Tässä yhteydessä EU on hyväksynyt pakotteita myös Valko-Venäjää, Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan vastauksena niiden osallistumiseen Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen.
Pakotteiden rikkominen EU-rikosten luetteloon
Jäsenmaissa on monenlaisia määritelmiä sille, mitä rajoittavien toimenpiteiden rikkomisella tarkoitetaan ja mitä seuraamuksia tällaiseen rikkomiseen olisi sovellettava. Tämä voi
- johtaa pakotteiden eri tasoiseen täytäntöönpanoon
- aiheuttaa riskin pakotteiden kiertämisestä
Tästä syystä neuvosto hyväksyi 28. marraskuuta 2022 päätöksen lisätä rajoittavien toimenpiteiden rikkominen Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvään EU-rikosten luetteloon.
Neuvosto hyväksyi 12. huhtikuuta 2024 uusia sääntöjä varmistaakseen rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen kriminalisoinnin.
Laissa määritellään rikosten tyypit ja asianmukaiset seuraamukset:
- rikoksiksi katsottavat teot: henkilöiden auttaminen kiertämään EU:n matkustuskieltoja, kaupankäynti pakotteiden alaisilla tavaroilla tai liiketoimet EU:n rajoittavien toimenpiteiden kohteina olevien kanssa
- rangaistusten varoittavuus: rangaistukset vaihtelevat rikoksen mukaan, mutta niiden tulisi olla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia
- tehokkaampi täytäntöönpano: jäsenmaita vaaditaan tehostamaan toimia, joilla varmistetaan EU:n pakotteiden noudattaminen
Viisumihelpotusten keskeyttäminen
Neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla keskeytetään EU:n ja Venäjän välisen viisumihelpotussopimuksen soveltaminen kokonaan. Sen sijaan Venäjän kansalaisiin sovelletaan viisumisäännöstön yleisiä sääntöjä. Sen seurauksena
- viisumimaksu nousee 35€:sta 80€:oon
- vaaditaan enemmän asiakirjatodisteita
- viisumihakemusten käsittelyajat pitenevät
- toistuvaisviisumien myöntämissäännöt tiukkenevat
Päätös tuli voimaan päivänä, jona se hyväksyttiin, ja sitä alettiin soveltaa 12. syyskuuta 2022.
Ukrainassa myönnettyjen venäläisten matkustusasiakirjojen hyväksymättä jättäminen
Neuvosto hyväksyi 8. joulukuuta 2022 päätöksen Ukrainassa ja Georgiassa myönnettyjen venäläisten matkustusasiakirjojen hyväksymättä jättämisestä.
Päätös on vastaus Venäjän käytäntöön myöntää Venäjän kansainvälisiä passeja miehitettyjen alueiden asukkaille. Sen taustalla on myös Venäjän vuonna 2008 tekemä yksipuolinen päätös tunnustaa Georgialle kuuluvien Abhasian ja Etelä-Ossetian alueiden itsenäisyys.
Venäläisiä matkustusasiakirjoja, jotka on myönnetty Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla tai Georgian separatistialueilla tai näillä alueilla asuville henkilöille, ei hyväksytä päteviksi matkustusasiakirjoiksi, joilla voi saada viisumin tai ylittää Schengen-alueen rajat.
Miten EU tukee Ukrainaa ja Ukrainan kansaa?
EU ja sen kansalaiset ovat täysin solidaarisia Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan. EU on toteuttanut ennennäkemättömiä toimia Ukrainan ja sen kansan tukemiseksi. Niitä ovat muun muassa
- talous- ja rahoitusapu
- humanitaarinen apu
- pelastuspalvelutuki
- sotilaallinen tuki
- pakolaisten vastaanotto EU:n tilapäisen suojelun mekanismin kautta
- tuki sotarikosten tutkintaan ja niihin liittyviin syytetoimiin
- tuki demokraattisen Ukrainan jälleenrakentamiseen
Miten EU on reagoinut sodan markkinavaikutuksiin?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut häiriöitä maailmanmarkkinoilla. Keskeisten hyödykkeiden, kuten polttoaineen ja lannoitteen, maailmanmarkkinahinnat nousivat jyrkästi vuonna 2022.
Sota on heikentänyt energian toimitusvarmuutta EU:ssa. Venäjän iskut maatalouden ja liikenteen infrastruktuureihin ovat heikentäneet Ukrainan kykyä viedä maatalouselintarviketuotantoaan, mikä on pahentanut entisestään maailmanlaajuista ruokakriisiä.
Energiakriisi
EU-maat ovat reagoineet yhtenäisesti energian hintojen nousuun ja EU:n energiavarmuuteen kohdistuviin uhkiin. Neuvosto on hyväksynyt hätätoimenpiteitä, joilla varmistetaan riittävät ja kohtuuhintaiset energiatoimitukset ja jotka ovat auttaneet tasaamaan markkinoita. Kaasun hinta nousi ennennäkemättömän korkeaksi elokuussa 2022, mutta tällä hetkellä se on kohtuullisen vakaa.
EU:n koordinoiduissa toimissa on keskitytty seuraaviin:
- monipuolistetaan energiatoimituksia ja toimitusreittejä
- turvataan kaasu kansallisissa varastoissa
- madalletaan kansalaisten ja yritysten energialaskuja
- edistetään EU-maiden välistä solidaarisuutta
- estetään hintapiikkejä
- siirrytään nopeammin kohti puhtaampaa energiaa
EU-maat ovat siirtymässä pois Venäjän fossiilisista polttoaineista – kaasun tuonti Venäjältä vuonna 2021 oli 40% kokonaistuonnista ja vuonna 2023 15%. EU etenee nopeasti kohti puhtaampaa energiaa ja riippumattomuutta.
Mistä EU:n kaasu tulee? (Infografiikka)
Ruokaturva
EU-maat ovat reagoineet globaaliin ruokakriisiin seuraavin toimin:
- tarjotaan hätäapua sitä eniten tarvitseville
- autetaan kehittyviä maita muuttamaan elintarviketuotantoaan kestävämmäksi
- tuetaan avointa ja esteetöntä kauppaa
- tehdään tiivistä yhteistyötä globaalien kumppaneiden kanssa
EU:n avustuksella toteutettujen solidaarisuuskaistojen ansiosta Ukrainasta on toukokuusta 2022 lähtien viety miljoonia tonneja viljaa ja öljykasveja. Elintarvikkeita viedään apua tarvitseville maille Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa.
Miten Venäjän sota Ukrainassa on kärjistänyt globaalia ruokakriisiä? (Infografiikka)