EU:n pakotteet Venäjää vastaan: kysymyksiä ja vastauksia
Seuraavassa on vastauksia kysymyksiin pakotteista, joita EU on ottanut käyttöön Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan johdosta.
Mitä pakotteita EU on tähän mennessä ottanut käyttöön?
Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, EU on asettanut Venäjää vastaan valtavia ja ennennäkemättömiä pakotteita.
Nämä rajoittavat toimenpiteet täydentävät jo voimassa olleita pakotteita, jotka määrättiin Venäjälle sen jälkeen, kun Krim vuonna 2014 liitettiin Venäjään ja Venäjä jätti panematta täytäntöön Minskin sopimukset.
Niihin kuuluu talouspakotteita, henkilöpakotteita, diplomaattisia toimia ja viisumitoimenpiteitä.
Toimenpiteiden tarkoituksena on saavuttaa EU:n poliittinen tavoite lopettaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Siihen pyritään maksimoimalla Venäjään kohdistuva paine ja käyttämällä kaikkia saatavilla olevia välineitä, joilla heikennetään Venäjän kykyä käydä laitonta hyökkäyssotaa.
EU:n pakotteet on kohdennettu huolellisesti. Ne on myös suunniteltu oikeasuhteisiksi ja luonteeltaan tilapäisiksi. Tämä tarkoittaa, että niitä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen ja että EU voi sovittaa tai lieventää niitä taikka poistaa ne, jos EU:n tavoitteet saavutetaan tai niiden saavuttamiseksi on ryhdytty merkityksellisiin toimiin.
EU on myös hyväksynyt pakotteita Valko-Venäjää, Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan, koska nämä maat tukevat Venäjää sotilaallisessa hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan.
Lisäksi EU on määrännyt pakotteita henkilöille ja yhteisöille Venäjän hybridiuhkien sekä ihmisoikeustilanteen jatkuvan heikkenemisen ja erityisesti Aleksei Navalnyin kuoleman johdosta.
Keitä pakotteiden kohteina on?
Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättäviä rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan yli 2 900 henkilöön ja yhteisöön. Pakoteluetteloon merkittyjä henkilöitä ovat muun muassa
- Venäjän presidentti Vladimir Putin
- Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov
- Ukrainan entinen presidentti Viktor Janukovytš
- Roman Abramovitš
- Venäjän duuman (parlamentin alahuone) jäsenet
- kansallisen turvallisuusneuvoston jäsenet
- Venäjän federaation liittoneuvoston jäsenet
- ministerit, kuvernöörit ja paikallispoliitikot, kuten Moskovan pormestari
- korkea-arvoiset hallinnon jäsenet ja asevoimien edustajat
- Wagner-ryhmän komentajat
- merkittävät liike-elämän edustajat ja oligarkit
- venäläismielisen ja Ukrainan vastaisen propagandan levittäjät
Luetteloon on merkitty myös henkilöitä, jotka ovat vastuussa seuraavista tai osallistuvat niihin:
- vuoden 2022 ”kansanäänestykset” ja vuoden 2023 ”vaalit” Ukrainan alueilla
- julmuudet Butšassa ja Mariupolissa
- ohjusiskut siviilejä ja kriittistä infrastruktuuria vastaan
- ukrainalaisten lasten siirrot ja pakkoadoptiot
- ukrainalaisten lasten sotilaallinen uudelleenkoulutus
- syyrialaisten palkkasotilaiden värvääminen taisteluihin Ukrainassa
- droonien valmistus ja toimittaminen
- pakotteiden kiertäminen
- Venäjän varjolaivaston toiminta
- Ukrainan kulttuuriperinnön ryöstäminen
Luettelossa on myös Iranin, Valko-Venäjän ja Pohjois-Korean kansalaisia.
Luettelo yhteisöistä sisältää
- poliittisia puolueita
- asevoimat ja puolisotilaallisia ryhmiä, mukaan lukien Wagner-ryhmä
- pankkeja ja rahoituslaitoksia
- propagandasta ja disinformaatiosta vastuussa olevia mediaorganisaatioita
- puolustusalan yrityksiä ja drooneja valmistavia yrityksiä
- liikenne- ja energia-alan yrityksiä
- ilmailu-, laivanrakennus- ja koneteollisuuden yrityksiä
- IT-, televiestintä- ja vakuutusalojen yrityksiä
- pakotteiden kiertämiseen osallistuvia yrityksiä
- Venäjän varjolaivastoon kytkeytyvät yritykset
- julkisen osakeyhtiön Alrosan, joka on maailman suurin timanttikaivosyhtiö
- yleisvenäläinen kansanrintama -liikkeen
- ukrainalaislasten pakkosulauttamisesta vastaavia järjestöjä
Pakotteita sovelletaan myös niihin kolmansien maiden yrityksiin, jotka tukevat Venäjän sotaa.
Henkilöille asetetut pakotteet ovat matkustuskieltoja ja varojen jäädyttämisiä. Yhteisöille asetetut pakotteet ovat varojen jäädyttämisiä.
Matkustuskiellot estävät luetteloon merkittyjä henkilöitä pääsemästä EU:n alueelle tai kulkemasta sen kautta maitse, ilmateitse tai meritse. Varojen jäädyttäminen tarkoittaa, että luetteloon merkittyjen henkilöiden ja yhteisöjen kaikki tilit EU:n pankeissa jäädytetään. On myös kiellettyä antaa varoja tai omaisuutta suoraan tai välillisesti näiden käyttöön.
Miten EU:n ja Venäjän kauppaa on rajoitettu?
EU on asettanut Venäjälle useita tuonti- ja vientirajoituksia osana talouspakotteita. Tämä tarkoittaa, että eurooppalaiset yhteisöt eivät voi myydä tiettyjä tuotteita Venäjälle (vientirajoitukset) ja että venäläiset yhteisöt eivät saa myydä tiettyjä tuotteita EU:hun (tuontirajoitukset).
Kiellettyjen tuotteiden luettelon tarkoituksena on maksimoida pakotteiden kielteiset vaikutukset Venäjän talouteen ja samalla rajoittaa seurauksia EU:n yrityksille ja kansalaisille. Vienti- ja tuontirajoitukset eivät koske ensisijaisesti kulutukseen tarkoitettuja tuotteita eivätkä terveystuotteita, lääkinnällisiä tuotteita, elintarvikkeita ja maataloustuotteita, jotta Venäjän väestö ei kärsisi.
Euroopan komission mukaan EU on helmikuusta 2022 lähtien rajoittanut tavaroiden ja teknologioiden vientiä Venäjälle yli 48 mrd. €:n arvosta ja tavaroiden tuontia Venäjältä 91,2 mrd. €:n arvosta. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2021 verrattuna 54% viennistä ja 58% tuonnista on kieltojen kohteena.
Kieltojen toteutumista valvovat EU:n tulliviranomaiset.
EU on antanut yhdessä muiden samanmielisten kumppanien kanssa julkilausuman, jossa varataan oikeus keskeyttää Venäjää koskeva suosituimmuuskohtelu Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa. Tuontitullien korottamisen sijasta EU on päättänyt toteuttaa rajoittavia toimenpiteitä, joihin sisältyy tiettyjen tuotteiden tuonti- tai vientikieltoja. EU ja sen kumppanit ovat myös keskeyttäneet kaikki toimet, jotka koskevat Valko-Venäjän liittymistä WTO:hon.
Joulukuussa 2023 asetettu venäläisiä timantteja koskeva kielto on osa G7-maiden pyrkimystä luoda kansainvälisesti koordinoitu timanttikielto, jonka tarkoituksena on viedä Venäjältä tämä merkittävä tulonlähde.
Lisäksi neuvosto on ottanut käyttöön luettelon yhteisöistä, jotka tukevat suoraan Venäjän sotateollista kompleksia. Luettelossa mainittuihin yrityksiin sovelletaan tiukempia kaksikäyttötuotteita ja -teknologiaa koskevia vientirajoituksia.
Mitä tuotteita ei saa viedä Venäjälle EU:sta?
Kiellettyjen tuotteiden luettelo sisältää muun muassa seuraavat:
- huipputeknologia (esim. kvanttitietokoneet ja kehittyneet puolijohteet, elektroniset komponentit ja ohjelmistot)
- öljynjalostuksessa tarvittavat erityiset tuotteet ja teknologia
- energiateollisuuden laitteet, teknologia ja palvelut
- ilmailu- ja avaruusteollisuuden tuotteet ja teknologia (esim. ilma-alukset, ilma-alusten moottorit, lentokoneiden ja helikoptereiden varaosat tai muut varusteet, lentopetroli)
- merenkulkuun liittyvät tuotteet ja radioviestintäteknologia
- useat kaksikäyttötuotteet (eli tuotteet, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin), kuten droonien moottorit sekä niiden ohjelmistot ja salauslaitteet
- ylellisyystuotteet (esim. luksusautot, kellot, korut)
- aseet ja kaikentyyppiset niihin liittyvät tarvikkeet, mukaan lukien siviilikäyttöön tarkoitetut ampuma-aseet ja niiden osat
- kemikaalit, generaattorit ja termostaatit
- tietotekniset, elektroniset ja optiset komponentit
- kamerat, linssit, leludroonit, kannettavat tietokoneet ja kovalevyt
- muut tavarat, jotka voisivat edistää Venäjän teollisten valmiuksien kehittämistä
Mitä tuotteita ei saa tuoda Venäjältä EU:hun?
Kiellettyjen tuotteiden luettelo sisältää muun muassa seuraavat:
- raakaöljy ja jalostetut öljytuotteet
- nesteytetty maakaasu (LNG) ja nestekaasu (LPG)
- hiili ja muut kiinteät fossiiliset polttoaineet
- teräs, rauta, harkkorauta, alumiini ja muut metallit
- kupari- ja alumiinilanka, -putket ja -folio
- sementti, bitumi ja asfaltti
- puu, paperi, synteettinen kumi ja muovi
- helium ja muut kemikaalit
- kalat ja äyriäiset, alkoholi, savukkeet ja kosmetiikka
- timantit ja kulta, myös korut
- muut tavarat, jotka vahvistavat Venäjän teollisia ja puolustusvalmiuksia
Timanttien osalta kielto koskee
- Venäjältä peräisin olevia timantteja
- Venäjältä vietäviä timantteja
- Venäjän kautta kuljetettavia timantteja
- EU:n ulkopuolisissa maissa jalostettavia venäläisiä timantteja
Mitä öljyn tuontikielto merkitsee käytännössä?
Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 kuudennen pakotepaketin, jossa muun muassa kielletään meriteitse toimitettavan raakaöljyn ja tiettyjen öljytuotteiden osto, tuonti ja siirto Venäjältä EU:hun. Rajoituksia alettiin soveltaa raakaöljyyn 5. joulukuuta 2022 ja muihin jalostettuihin öljytuotteisiin 5. helmikuuta 2023.
Väliaikaisella poikkeuksella sallitaan raakaöljyn tuonti putkia pitkin niihin EU:n jäsenmaihin, jotka ovat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisen riippuvaisia Venäjän toimituksista ja joilla ei ole muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Poikkeuksen soveltaminen Puolaan ja Saksaan päättyi 23. kesäkuuta 2023 ja Tšekin osalta 1. heinäkuuta 2025.
Lisäksi Kroatiaan sovelletaan väliaikaista poikkeusta, joka koskee venäläisen tyhjiökaasuöljyn tuontia.
Öljyn tuontikiellon vaikutus on merkittävä, koska noin puolet kaikesta Venäjän öljynviennistä suuntautuu EU:hun.
Kielto kattaa 90% EU:n öljyntuonnista Venäjältä. Tämän tuottoisan markkinan menettämisellä on merkittävä rakenteellinen vaikutus Venäjään, jonka budjetti on pitkälti näiden öljytulojen varassa.
Miten öljyn hintakatto toimii?
EU on ottanut käyttöön poikkeuksen kieltoon, joka koskee venäläisen öljyn ja venäläisten öljytuotteiden merikuljetuksia kolmansiin maihin, ja kieltoon tarjota kuljetuksiin liittyviä palveluja silloin, kun tällaiset tavarat ostetaan hintakaton puitteissa.
Hintakattoja sovelletaan Venäjältä peräisin oleviin tai sieltä vietäviin meriteitse kuljetettaviin raakaöljyyn, maaöljyihin ja bitumisista kivennäisistä saatuihin öljyihin. Nykyiset hintakatot ovat
- 47,6 $ tynnyriltä raakaöljyn osalta
- 45 $ tynnyriltä halvempien öljytuotteiden osalta
- 100 $ tynnyriltä korkeamman jalostusarvon öljytuotteiden osalta
EU on vahvistanut hintakatot tiiviissä yhteistyössä hintakattokoalition kanssa. Hintakattoja alettiin soveltaa raakaöljyyn 5. joulukuuta 2022 ja öljytuotteisiin 5. helmikuuta 2023. Raakaöljyn hintakatto oli aluksi 60 $ tynnyriltä, mutta heinäkuussa 2025 EU päätti laskea sen 47,6 $:iin tynnyriltä.
Käypiä arvoja voidaan muuttaa tulevaisuudessa markkinoiden kehityksen ja teknisten muutosten mukaan.
Päätöksellä rajoitetaan poikkeuksellisista markkinaolosuhteista aiheutuvia hintapiikkejä ja vähennetään merkittävästi Venäjän öljytuloja, joita se on saanut aloitettuaan laittoman hyökkäyssodan Ukrainaan. Se auttaa myös vakauttamaan globaaleja energian hintoja ja lieventämään muiden maiden energiatoimituksiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.
Sen jälkeen, kun EU otti käyttöön öljyn hintakaton ja muita energiaan liittyviä pakotteita, Venäjän öljy- ja kaasutulot ovat laskeneet lähes 80 % verrattuna aikaan ennen sotaa.
Osana 23. heinäkuuta 2026 hyväksyttyä 21. pakotepakettia öljyn hintakaton automaattinen mukauttaminen keskeytettiin 15. heinäkuuta 2027 saakka. Näin halutaan varmistaa, että Venäjän öljynmyynnistä saamat tuotot pysyvät kurissa Hormuzinsalmen sulkemisen aiheuttamasta poikkeuksellisesta markkinatilanteesta huolimatta. Keskeyttämisestä on tarkoitus tehdä välivaiheen tarkastelu sen varmistamiseksi, että mekanismi on edelleen tarpeellinen ja oikeasuhteinen.
Mitä palveluita EU:n yritykset eivät saa tarjota Venäjälle?
Koska Venäjän talous on hyvin riippuvainen eurooppalaisten yritysten palvelujen tuonnista, EU on kieltänyt tiettyjen liiketoiminnan kannalta merkityksellisten palvelujen tarjoamisen Venäjän hallitukselle tai Venäjälle sijoittautuneille oikeushenkilöille, kuten yrityksille ja muille yhteisöille tai elimille.
Kielto koskee seuraavia Venäjälle tai venäläisille tarjottavia palveluja:
- kryptolompakot ja tili- tai säilytyspalvelut
- laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut
- rakennus- ja arkkitehtipalvelut sekä insinööripalvelut
- kyberturvallisuus, tietotekniikka-alan neuvontapalvelut ja oikeudelliset neuvontapalvelut
- mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset
- tekninen apu, välitys- ja rahoitusapu (venäläisen öljyn merikuljetusten yhteydessä)
- teollis- ja tekijänoikeudet sekä liikesalaisuudet (jotka liittyvät muiden pakotteiden alaisiin tavaroihin ja teknologiaan)
- ohjelmistot yritysten johtamista varten
- ohjelmistot teollista suunnittelua ja valmistusta varten
- ohjelmistot, joilla on tiettyjä käyttötarkoituksia pankki- ja rahoitusalalla
- venäläisten nesteytettyä maakaasua kuljettavien säiliöalusten ja jäänmurtajien huolto
Lisäksi lokakuusta 2025 alkaen ennakkolupa on pakollinen kaikille Venäjän hallitukselle tarjottaville palveluille.
Euroopan komission mukaan yrityspalvelujen vientirajoitusten kokonaisarvo on 3,28 mrd. € (16% EU:n viennistä Venäjälle ennen hyökkäystä).
Millaisia ovat liikenteen pakotteet?
Tieliikenne
EU on kieltänyt venäläisiltä ja valkovenäläisiltä maantieliikenteen harjoittajilta, perävaunuilta ja puoliperävaunuilta saapumisen EU:hun, kauttakulku mukaan lukien.
Kiellolla pyritään rajoittamaan Venäjän teollisuuden valmiuksia hankkia keskeisiä tuotteita ja häiritsemään kauppaa maanteitse sekä Venäjälle että Venäjältä. EU-maat voivat kuitenkin myöntää poikkeuksia seuraaviin tarkoituksiin:
- energian, farmaseuttisten, lääkinnällisten ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kuljetus
- humanitaarinen apu
- liikenne, joka liittyy EU:n ja sen jäsenmaiden Venäjällä sijaitsevien diplomaatti- ja konsuliedustustojen toimintaan tai sellaisten Venäjällä sijaitsevien kansainvälisten järjestöjen toimintaan, joilla on kansainvälisen oikeuden mukaisia vapauksia
- sellaisten kulttuuriesineiden siirtäminen tai vienti Venäjälle, jotka ovat lainassa Venäjän kanssa tehtävän virallisen kulttuuriyhteistyön puitteissa
- diplomaattirekisterikilvellä varustettujen autojen tulo EU:hun tai käyttö humanitaarisiin tarkoituksiin
- Venäjällä asuvien EU:hun matkustavien EU:n kansalaisten autot
Kielto ei koske postipalveluja eikä tavaroiden kauttakulkua Kaliningradin alueen ja Venäjän välillä.
Ilmailuala
EU on kieltänyt venäläisiltä lentoliikenteen harjoittajilta pääsyn EU:n lentoasemille ja lentämisen EU:n ilmatilassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Venäjällä tai muualla rekisteröidyt lentokoneet, jotka on vuokrattu Venäjän kansalaiselle tai venäläiselle yhteisölle, eivät voi laskeutua EU:n lentokentille eivätkä lentää EU-maiden yli. Kielto koskee myös yksityisiä ilma-aluksia, kuten yksityisiä liikelentokoneita.
Lisäksi EU kielsi ilmailu- ja avaruusteollisuuden tuotteiden ja teknologian viennin Venäjälle. Tämä tarkoittaa sitä, että venäläiset lentoyhtiöt eivät voi ostaa lentokoneita, varaosia tai varusteita kalustoaan varten eivätkä näin tehdä tarvittavia korjauksia tai teknisiä tarkastuksia.
Näihin tuotteisiin ja teknologiaan liittyvät vakuutuspalvelut, huoltopalvelut ja tekninen apu on myös kielletty.
Kolme neljäsosaa Venäjän nykyisestä kaupallisesta lentokalustosta on valmistettu EU:ssa, Yhdysvalloissa tai Kanadassa. Tuontikielto johtaakin ajan mittaan siihen, että merkittävä osa myös kotimaan lennoilla käytettävästä Venäjän siviili-ilmailukalustosta joudutaan jättämään pois käytöstä.
Meriliikenne
EU on sulkenut satamansa Venäjän koko kauppalaivastolta, joka käsittää yli 2 800 alusta. Toimenpide ei kuitenkaan koske aluksia, jotka kuljettavat energiatuotteita, farmaseuttisia, lääkinnällisiä ja maataloustuotteita sekä elintarvikkeita, humanitaarista apua, hiiltä, ydinpolttoainetta ja muita siviilikäyttöön tarkoitettujen ydinvoimavarojen toiminnan kannalta välttämättömiä tavaroita.
Toimenpide ei myöskään vaikuta apua tarvitseviin aluksiin, jotka hakevat turvaa, eikä aluksiin, jotka hakevat käyntisatamaa hätätilanteessa meriturvallisuuteen liittyvistä syistä tai ihmishenkien pelastamiseksi merellä.
Kieltoa sovelletaan myös aluksiin, jotka
- yrittävät kiertää pakotteita vaihtamalla Venäjän lipun tai rekisteröinnin jonkin toisen maan lippuun
- kuuluvat Venäjän varjolaivastoon
- kuljettavat sotilastarvikkeita Venäjää varten tai varastettua ukrainalaista viljaa
- osallistuvat aluksesta toiseen tehtäviin siirtoihin ja joiden epäillään rikkovan pakotteita ja
- joiden epäillään laittomasti häiritsevän alusten automaattista tunnistusjärjestelmäänsä tai sammuttavan sen kuljettaessaan venäläistä öljyä
Satamaviranomaiset voivat tunnistaa yrityksen vaihtaa lippua tai muuttaa rekisteröintiä tarkistamalla aluksen IMO-numeron (Kansainvälisen merenkulkujärjestön puolesta annettu yksilöllinen tunnistenumero).
EU on (5. joulukuuta 2022 alkaen) kieltänyt venäläisen raakaöljyn ja (5. helmikuuta 2023 alkaen) venäläisten öljytuotteiden merikuljetukset EU:n ulkopuolisiin maihin. Se on kieltänyt myös kuljetuksiin liittyvän teknisen avun, välityspalvelujen ja rahoitusavun tarjoamisen.
Kieltoa ei sovelleta, jos raakaöljy tai öljytuotteet ostetaan hintakaton puitteissa.
Onko liiketoimet venäläisten pankkien kanssa kielletty?
Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan alusta lähtien liiketoimet Venäjän keskuspankin, Venäjän aluekehityspankin ja Valko-Venäjän keskuspankin kanssa on kielletty kokonaan.
Vuosina 2022–2025 EU asetti SWIFT-sulun myös useille muille venäläisille ja valkovenäläisille pankeille. SWIFT on viestintäpalvelu, joka helpottaa merkittävästi tiedonvaihtoa pankkien ja muiden rahoituslaitosten välillä. Sulun seurauksena asianomaiset pankit eivät voi saada ulkomaanvaluuttaa eivätkä siirtää varoja ulkomaille.
EU päätti heinäkuussa 2025 laajentaa voimassa olevan SWIFT-sulun täydelliseksi liiketoimikielloksi. Tämä tarkoittaa, että yksikään EU:n toimija ei saa osallistua suoraan tai välillisesti liiketoimiin luetteloon merkittyjen pankkien kanssa. EU ulotti myöhemmin liiketoimikiellon koskemaan kolmansien maiden rahoitusalan toimijoita, muiden muassa kryptovarojen tarjoajia, jotka auttavat kiertämään pakotteita, tukevat Venäjän sotaa tai ovat yhteydessä Venäjän rahaliikenteen sanomanvälityspalveluun.
Kieltoa sovelletaan tällä hetkellä yli 100 venäläiseen pankkiin, neljään valkovenäläiseen pankkiin ja yhdeksään pankkiin/rahoitusalan toimijaan, jotka toimivat muissa EU:n ulkopuolisissa maissa.
Rahaliikenteen sanomanvälitysjärjestelmä
Neuvosto päätti kesäkuussa 2024 kieltää rahaliikenteen sanomanvälitysjärjestelmän (SPFS) käytön. Kyseessä on Venäjän keskuspankin kehittämä erikoistunut rahaliikenteen sanomanvälityspalvelu, jonka tarkoituksena on neutralisoida EU:n pakotteiden vaikutus.
Venäjän ulkopuolella toimivia EU:n yhteisöjä kielletään liittymästä SPFS-järjestelmään tai vastaaviin erikoistuneisiin rahaliikenteen sanomanvälityspalveluihin. Lisäksi EU on asettanut kiellon Venäjän ulkopuolelle sijoittautuneille luotto- tai rahoituslaitoksille, jotka käyttävät SPFS-järjestelmää.
Miten Venäjän pysäytettyjä varoja käytetään?
Euroopan unioni kielsi helmikuussa 2022 osana kolmatta Venäjän vastaista pakotepakettiaan kaikki liiketoimet, jotka liittyvät Venäjän keskuspankin varantojen ja varojen hoitoon.
Tämän seurauksena Venäjän keskuspankin varat ja varannot, jotka ovat EU:n keskuspankkien ja rahoituslaitosten hallussa, on pysäytetty.
Neuvosto muutti 21. toukokuuta 2024 oikeudellista kehystä sen varmistamiseksi, että Venäjän keskuspankin varojen pysäyttämisestä saadut ylimääräiset tulot voidaan käyttää tukemaan Ukrainaa ja sen elpymistä ja jälleenrakentamista sekä sen itsepuolustusta Venäjän hyökkäystä vastaan.
Venäjän keskuspankin varojen ja varantojen pysäyttämisen vuoksi arvopaperikeskusten taseisiin kertyy poikkeuksellisia käteissaldoja, jotka johtavat ylimääräisiin tuloihin. Näitä tuloja ei tarvitse asettaa Venäjän keskuspankin käyttöön sovellettavien sääntöjen mukaisesti edes sen jälkeen, kun pysäyttäminen on lopetettu.
EU:n sääntöjen mukaan ainoastaan arvopaperikeskukset, joilla on Venäjän keskuspankin varantoja ja varoja, joiden kokonaisarvo on yli 1 milj. €, ovat velvollisia varaamaan määrät.
EU sai 26. heinäkuuta 2024 ensimmäisen 1,5 mrd. €:n maksun, josta suurin osa (90%) osoitettiin sotilaallisen tuen toimittamiseen Ukrainan asevoimille Euroopan rauhanrahaston kautta ja loput (10%) Ukrainan tukivälineeseen. Toinen 2,1 mrd. €:n maksu asetettiin saataville huhtikuussa 2025.
25. lokakuuta 2024 hyväksyttyjen EU:n sääntöjen mukaan 95% Venäjän keskuspankin varojen pysäyttämisestä saatavista ylimääräisistä tuloista osoitetaan EU:n budjettiin ja kanavoidaan Ukrainan lainayhteistyömekanismin kautta. Kyseessä on EU:n perustama väline, jolla autetaan Ukrainaa maksamaan takaisin noin 45 mrd. €:n suuruiset EU:n ja G7-maiden lainat. Loput 5% osoitetaan Euroopan rauhanrahastoon.
Neuvosto päätti 12. joulukuuta 2025 kieltää väliaikaisesti kaikki EU:ssa pysäytettyjen Venäjän keskuspankin varojen siirrot takaisin Venäjälle.
Miksi EU on kieltänyt tiedotusvälineitä?
Venäjän federaatio on käynyt järjestelmällisesti kampanjaa, johon sisältyy kansainvälinen disinformaatio, tiedon manipulointi ja tosiasioiden vääristely. Tarkoituksena on tehostaa strategiaa, jolla pyritään horjuttamaan sekä naapurimaiden että EU:n ja sen jäsenmaiden vakautta.
Tämän torjumiseksi EU on keskeyttänyt lähetystoiminnan ja -luvat 27:ltä Kremlin tukemalta disinformaation levittäjältä:
- EADaily / Eurasia Daily
- Fondsk
- Izvestija
- Katehon
- Krasnaja Zvezda / TV Zvezda
- Lenta
- New Eastern Outlook
- NewsFront
- NTV / NTV Mir
- Oriental Review
- Pervyi Kanal
- Ren TV
- RIA Novosti
- RuBaltic
- Russia Today ja sen tytäryhtiöt
- Rossija RTR / RTR Planeta
- Rossija 24 / Russia 24
- Rossija 1
- Rossijskaja Gazeta
- SouthFront
- Spas-televisiokanava
- Sputnik ja sen tytäryhtiöt
- Strategic Culture Foundation
- Tsargrad-televisiokanava
- TV Centre International
- Voice of Europe
Venäjä käyttää kaikkia näitä tiedotusvälineitä tarkoitukselliseen propagandan levittämiseen ja disinformaatiokampanjoihin, jotka koskevat muun muassa hyökkäystä Ukrainaa vastaan.
Kielto kattaa kaikki EU:n jäsenmaissa toimivat tai niihin suunnatut lähetys- ja jakelukanavat, kuten kaapeli- ja satelliittiyhteydet, internettelevisio, alustat, verkkosivustot ja sovellukset.
Perusoikeuskirjan mukaisesti nämä toimenpiteet eivät estä kyseisiä tiedotusvälineitä ja niiden henkilöstöä harjoittamasta muuta kuin radio- ja televisiotoimintaa EU:ssa, esimerkiksi tutkimusta ja haastattelua.
EU on myös määrännyt pakotteita propagandasta ja disinformaatiosta vastuussa oleville mediaorganisaatioille ja henkilöille.
Miten EU puuttuu pakotteiden kiertämiseen?
EU:n pakotteiden laajuuden vuoksi venäläiset tahot ovat käyttäneet erilaisia tekniikoita niiden kiertämiseksi, kuten monimutkaisten rahoitusjärjestelmien käyttö, kaupattavien tavaroiden luonteen tai alkuperän väärentäminen tai EU:n ulkopuolisten maiden lainkäyttöalueiden hyödyntäminen.
EU on toteuttanut useita toimia kiertämisen torjumiseksi, muun muassa seuraavia:
- pakotteita rajoitusten kiertämiseen osallistuville henkilöille ja yhteisöille
- pääsykielto EU:n satamiin sekä rajoituksia, jotka koskevat monenlaisten meriliikennepalvelujen tarjoamista EU:n ulkopuolisille aluksille, joiden epäillään rikkovan EU:n pakotteita, muun muassa kiertämällä öljyn hintakattoa (Venäjän varjolaivasto)
- kaksikäyttötuotteita ja kehittynyttä teknologiaa koskevat vientirajoitukset sadoille yhteisöille, joista monet sijaitsevat Venäjän ulkopuolella ja tukevat suoraan Venäjän sotaa
- EU:sta Venäjän alueen kautta EU:n ulkopuolisiin maihin vietävien kaksikäyttötuotteiden, -teknologioiden ja taistelukenttätuotteiden kauttakulkukielto
- emoyrityksien EU:ssa on varmistettava, että niiden tytäryritykset EU:n ulkopuolisissa maissa eivät osallistu mihinkään sellaiseen toimintaan, jonka tuotoksia pakotteilla pyritään estämään
- EU:n toimijoiden on sovellettava asianmukaista huolellisuutta koskevia mekanismeja taistelukenttätuotteiden myyntiin EU:n ulkopuolisiin maihin
- liiketoimikiellon laajentaminen koskemaan Venäjän ulkopuolelle sijoittautuneita EU:n ulkopuolisia toimijoita, jotka helpottavat öljyyn liittyvien rajoitusten kiertämistä
Jotta voitaisiin rajoittaa sen kiellon kiertämistä, joka koskee kryptolompakoiden, -tilien tai kryptovarojen talletuspalvelujen tarjoamista venäläisille henkilöille tai Venäjällä asuville, EU otti käyttöön Venäjän kansalaisia tai Venäjällä asuvia luonnollisia henkilöitä koskevan kiellon omistaa tällaisia palveluja tarjoavia oikeushenkilöitä, yhteisöjä tai elimiä, käyttää niissä määräysvaltaa tai toimia niiden hallintoelimissä. EU on myös hyväksynyt pakotteita, jotka kohdistuvat kryptovarojen tarjoajiin.
Lisäksi kaikkia Venäjän omistuksessa tai määräysvallassa olevia EU:hun sijoittautuneita yrityksiä vaaditaan nyt tekemään ilmoitus yli 100 000 €:n varainsiirroista EU:n ulkopuolelle.
Joulukuussa 2022 Euroopan komissio nimitti David O’Sullivanin EU:n pakotteiden täytäntöönpanosta vastaavaksi erityislähettilääksi. Erityislähettilään tehtävänä on varmistaa jatkuva korkean tason yhteydenpito ja keskustelut EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotta estettäisiin Venäjän vastaisten pakotteiden välttäminen tai kiertäminen ja varmistettaisiin, että eurooppalaista alkuperää olevat arkaluonteiset taistelukenttätuotteet eivät pääse Venäjälle.
Mikä on jälleenvientikieltoa Venäjälle koskeva lauseke?
Jälleenvientikieltoa Venäjälle koskeva lauseke on sopimusvaatimus, jonka mukaan arkaluonteisten tuotteiden (kuten kehittyneen teknologian, ilmailualaan liittyvien osien, aseiden sekä kaksikäyttötuotteiden) EU:n viejien on kiellettävä kolmansissa maissa olevia ostajiaan jälleenviemästä kyseisiä tavaroita Venäjälle tai jälleenviemästä niitä Venäjällä käytettäväksi.
Osana pakotteiden kiertämisen vastaisia toimia jälleenvientikieltoa Venäjälle koskevassa lausekkeessa edellytetään, että myyjät sisällyttävät lausekkeita rikkomuksista määrättävistä seuraamuksista sekä tarkkailumekanismeja, joilla pyritään estämään tiettyjen Venäjän sotaa ruokkivien tuotteiden pääsy Venäjälle.
Miten EU torjuu Venäjän varjolaivastoa?
Venäjän varjolaivasto on suuri ja laiton vanhenevien säiliöalusten verkosto. Alukset kuljettavat venäläistä raakaöljyä tai venäläisestä raakaöljystä valmistettuja tuotteita pakotteiden ja öljyn hintakaton kiertämiseksi. Niiden toiminnan ansiosta Venäjä saa edelleen kriittisiä tuloja sotataloudelleen.
Alukset käyttävät kiertotaktiikoita: ne voivat esimerkiksi kytkeä seurantajärjestelmät pois päältä, käyttää ”vääriä” lippuja ja muita monimutkaisia omistusrakenteita salatakseen tunnistetietonsa, alkuperänsä ja lastinsa. Öljyn hintakaton kiertämisen lisäksi Venäjän varjolaivasto voi myös kuljettaa muita tuotteita, kuten pakotteiden kohteena olevia puolustustarvikkeita tai varastettua ukrainalaista viljaa.
Neuvosto hyväksyi ensin 11. ja 12. pakotepaketeissa toimenpiteitä, joilla puututaan Putinin varjolaivaston aiheuttamiin kiertämisriskeihin.
Kesäkuussa 2024 hyväksymässään 14. pakotepaketissa EU kielsi pääsyn EU:n satamiin ja meriliikenteeseen liittyvien palvelujen tarjoamisen aluksille, jotka kuuluvat Venäjän varjolaivastoon. EU on 23. lokakuuta 2025 alkaen merkinnyt tähän luetteloon yli 630 alusta.
Lisäksi EU on kieltänyt liiketoimet Venäjän satamien, sulkujen ja lentoasemien kanssa, joita käytetään öljyn hintakaton ja muiden EU:n pakotteiden kiertämiseen, ja määrännyt pakotteita (varojen jäädyttäminen ja matkustuskiellot) yhteisöille ja henkilöille, jotka ovat vastuussa Venäjän varjolaivaston toiminnasta tai osallistuvat siihen.
Joulukuussa 2022 nimitetty EU:n pakotteiden täytäntöönpanosta vastaava erityislähettiläs lujittaa suhteita lippuvaltioina toimiviin kolmansiin maihin ja kehottaa niitä panemaan pakotteet täytäntöön ja estämään luetteloon merkittyjä aluksia purjehtimasta niiden lipun alla kiertääkseen EU:n pakotteita.
Varjolaivasto aiheuttaa vakavia riskejä, mukaan lukien mahdolliset ympäristövahingot sekä riskit, jotka kohdistuvat meriturvallisuuteen ja merelliseen turvallisuuteen, kansainvälisen kauppamerenkulun eheyteen, kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin sekä kansainvälisten merenkulkua koskevien sääntöjen ja normien noudattamiseen. Neuvosto antoi tätä koskevan julistuksen joulukuussa 2025.
Vaikuttavatko EU:n pakotteet elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden maailmankauppaan?
Eivät. EU:n Venäjän vastaiset pakotteet eivät ole koskaan kohdistuneet kansainväliseen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden kauppaan. Ne eivät koske eivätkä rajoita maataloustuotteiden tai elintarvikkeiden vientiä Venäjän ja muun maailman välillä, ja ne kattavat ainoastaan EU:n ja Venäjän kahdenvälisen kaupan.
Venäjä on yksin vastuussa maailmanlaajuisen ruokaturvan häiriöistä. Ennen Venäjän hyökkäystä 90% Ukrainan maatalousviennistä tapahtui Ukrainan Mustanmeren satamien kautta. Kun Venäjä aloitti sodan, se esti Ukrainan viennin.
Ruoan saatavuus ja kohtuuhintaisuus ovat EU:n ja sen jäsenmaiden keskeisiä prioriteetteja. EU on johdonmukaisesti tukenut pyrkimyksiä parantaa maailmanlaajuista ruokaturvaa esimerkiksi EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistojen ja YK:n Mustanmeren viljasopimuksen avulla.
Venäjä päätti heinäkuussa 2023 lopettaa yksipuolisesti heinäkuussa 2022 perustetun Mustanmeren viljasopimuksen täytäntöönpanon.
Koordinoiko EU pakotteitaan muiden kumppaneiden kanssa?
Pakotteet ovat tehokkaampia, jos mukana on monia kansainvälisiä kumppaneita. EU on viime vuosina tehnyt pakotteiden koordinoinnissa tiivistä yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa.
EU tekee yhteistyötä Maailmanpankkiryhmän, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa estääkseen Venäjää saamasta rahoitusta tällaisilta laitoksilta.
Näiden kansainvälisten toimien koordinoimiseksi Venäjän eliittiä, asiamiehiä ja oligarkkeja käsittelevän työryhmän (Russian elites, proxies and oligarchs Task Force) puitteissa voidaan tehdä pakotteiden täytäntöönpanoa koskevaa yhteistyötä G7-maiden eli Ison-Britannian, Italian, Japanin, Kanadan, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltojen sekä Australian kanssa.
Vaikka EU tekee tiivistä yhteistyötä monien kumppanien kanssa, kukin näistä EU:n ulkopuolisista maista päättää itse, millaisia pakotteita se aikoo määrätä.
Ovatko EU:n pakotteet kansainvälisen oikeuden mukaisia?
Kyllä. Kaikki EU:n pakotteet ovat täysin kansainvälisen oikeuden velvoitteiden mukaisia ja kunnioittavat ihmisoikeuksia sekä perusvapauksia.
Kun EU:n jäsenmaat ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen, tarvittavat säädökset valmistellaan Euroopan ulkosuhdehallinnossa tai Euroopan komissiossa ja toimitetaan neuvostolle hyväksyttäviksi.
Neuvoston asetukset ja päätökset sitovat yleisesti sovellettavina säädöksinä kaikkia EU:n lainkäyttövallan piirissä olevia henkilöitä ja yhteisöjä. Tämä tarkoittaa kaikkia EU:ssa olevia henkilöitä tai yhteisöjä, kaikkia EU:n kansalaisia kaikkialla sekä kaikkia yrityksiä ja organisaatioita, jotka on perustettu jonkin EU:n jäsenmaan lainsäädännön mukaisesti.
Katso myös
Russia's war against Ukraine: EU sanctions
Ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä: EU:n pakotteet
Venäjän hybriditoimet: EU:n pakotteet
- Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen johdosta määrätyt pakotteet (Euroopan komissio)
- Rajoittavat toimenpiteet Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan johdosta (EU:n virallinen lehti)
- EU:n pakotteet Valko-Venäjää vastaan
- EU:n Iranin vastaiset pakotteet
- EU:n pakotteet Pohjois-Koreaa vastaan
- Miksi EU hyväksyy pakotteita?
- EU:n solidaarisuus Ukrainaa kohtaan
Päivitetty viimeksi: 23. heinäkuuta 2026